EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.3.2020

COM(2020) 104 final

KOMISSION KERTOMUS

EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” täytäntöönpanosta

1. Johdanto 

Tässä kertomuksessa tarkastellaan komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 1 , jäljempänä ’tiedonanto’, suhteen saavutettua edistystä.

EU:n syrjäisimmillä alueilla – joita ovat Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint-Martin (Ranska), Azorit ja Madeira (Portugali) sekä Kanariansaaret (Espanja) – on pysyviä rajoitteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pieneen kokoon, haavoittuvuuteen ilmastonmuutokselle ja saaristoluonteeseen 2 ja jarruttavat niiden kasvua ja kehitystä. Tämän vuoksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT-sopimuksen 349 artikla) määrätään syrjäisimpien alueiden tukemiseen tarkoitetuista erityistoimenpiteistä, muun muassa räätälöidyistä edellytyksistä, joilla EU:n oikeutta sovelletaan näihin alueisiin ja joilla ne voivat osallistua EU:n ohjelmiin.

Syrjäisimmät alueet sijaitsevat eri puolilla Atlantin valtamerta, Karibian aluetta, Latinalaista Amerikkaa ja Intian valtamerta. Ne tarjoavat EU:lle ainutlaatuisia vahvuuksia: runsas biologinen monimuotoisuus, avaruusalan ja astrofysiikan toimintaan soveltuva strateginen sijainti, laajat merelliset talousvyöhykkeet ja muiden maanosien läheisyys.

Komissio hyväksyi lokakuussa 2017 tiedonannon, jolla vahvistettiin kumppanuutta syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden kanssa sekä komission sitoutumista näiden alueiden tukemiseen niiden kasvupolulla. Neuvosto ilmaisi huhtikuussa 2018 tyytyväisyytensä tiedonantoon ja kehotti komissiota jatkamaan erityistoimenpiteiden laatimista näille alueille SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti. 3

Tässä kertomuksessa esitellään komission, syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden toteuttamia toimia tiedonannossa mainituilla aloilla 4 , tuodaan esiin saavutuksia 5 ja ehdotetaan keskittymistä toimiin, joilla torjutaan ilmastonmuutosta, suojellaan biologista monimuotoisuutta, siirrytään kiertotalouteen ja lisätään uusiutuvan energian käyttöä. Nämä syrjäisimpien alueiden keskeiset haasteet tunnustetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ‑lippulaiva-aloitteessa 6 , jossa korostetaan, että komissio kiinnittää erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin ja ottaa huomioon niiden alttiuden ilmastonmuutokselle ja luonnonkatastrofeille, mutta myös niiden ainutlaatuiset vahvuudet, kuten biologisen monimuotoisuuden ja uusiutuvat energialähteet. Kertomuksessa korostetaan lisäksi tarvetta tehostaa toimia muilla keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa sininen talous ja yhteenliitettävyys.

Vahvaan kumppanuuteen perustuva uusi hallinto

Komission on vuodesta 2017 lähtien ottanut tiedonannon mukaisesti järjestelmällisesti huomioon syrjäisimpien alueiden huolenaiheet ja etunäkökohdat politiikan suunnittelussa.

Komissio kirjasi vuonna 2018 syrjäisimpien alueiden erityispiirteet 21 ehdotukseen EU:n ohjelmiksi vuosille 2021–2027 monilla eri aloilla, joita olivat muun muassa yhteenkuuluvuus, maatalous, kalatalous, tutkimus, ympäristö, liikenne ja digitaalinen yhteenliitettävyys sekä kansainvälinen yhteistyö. Näin komissio loi uusia mahdollisuuksia ja varmisti, että useimpiin EU:n ohjelmiin sisällytettiin näitä alueita koskevia räätälöityjä määräyksiä.

Vuonna 2019 komissio suositteli eurooppalaisen ohjausjakson maaraporteissa, että Ranska, Portugali ja Espanja investoivat koheesiopolitiikan varoja syrjäisimmillä alueillaan keskeisiin aloihin, kuten kiertotalouteen, yhteenliitettävyyteen, taitojen kehittämiseen sekä koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjuntaan. Neuvoston maakohtaisissa suosituksissa kehotetaan näitä jäsenvaltioita ottamaan koheesiovarojen käytössä huomioon alueelliset erot ja syrjäisimpien alueiden tilanne. Näitä valtioita koskevissa vuoden 2020 maaraporteissa korostetaan edelleen syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä.

Komissio analysoi parhaillaan neuvoteltavien kauppasopimusten mahdollisia vaikutuksia syrjäisimpien alueiden keskeisiin talouden aloihin 7 . Tämän seurauksena vuonna 2019 aikaan saatu poliittinen sopimus EU:n ja Mercosurin välisen assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevasta osasta sisältää suojalausekkeen syrjäisimpien alueiden paikallisen tuotannon suojelemiseksi. Syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä analysoidaan valtiontukilainsäädännön ja näiden alueiden erityisten verotusjärjestelmien meneillään olevassa uudelleentarkastelussa.

Komissio kuuli syrjäisimpiä alueita niiden tarpeista ja tarjosi kuulemisen mukaisesti tarpeisiin sovitettua tukea. Syrjäisimpiä alueita kuultiin esimerkiksi niiden ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista tarpeista, ja komissio otti vastaukset huomioon LIFE-ohjelman 8 vuoden 2019 ehdotuspyynnöissä. Lisäksi se järjesti kaksi tapahtumaa, joilla pyrittiin tukemaan näitä alueita niiden laatiessa sinistä kasvua koskevia strategioita 9 . Syrjäisimmät alueet ovat pyrkineet tuomaan näkemyksiään entistä tarmokkaammin esiin antamalla noin 30 vastausta julkisiin kuulemisiin. Komissio on myös pyrkinyt saavuttamaan syrjäisimpien alueiden kansalaiset kansalaiskuulemisten avulla, jotka järjestettiin Martiniquella ja Kanariansaarilla vuonna 2018 ja Azoreilla ja Madeiralla vuonna 2019.

EU:n koheesio-, maatalous-, kalastus- ja meripolitiikan varoista on käytetty merkittäviä määriä paikallisten investointien tukemiseen syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden kumppanuuden vahvistamiseksi. Erityisen huomion kohteena ovat olleet pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kilpailukyky, työllisyys ja sosiaalinen osallisuus, ympäristö sekä yhteenliitettävyys 10 . Näistä varoista on vuosina 2014–2020 myönnetty tukea yli 13 miljardia euroa.

Komissio on perustanut kaksi työryhmää, jotka tukevat Réunionin energiasiirtymää ja Kanariansaarten jätehuoltoa ja joissa toimivat yhdessä komission yksiköt sekä kansalliset ja alueelliset sidosryhmät.

EU:n tilastokeskus (Eurostat) on laatinut syrjäisimpien alueiden tietoja koskevan verkkosivuston 11 . Komissio aloitti vuonna 2019 tutkimuksen, jonka tarkoituksena on kerätä lisää tietoja ja tietämystä kestävästä kalastuksenhoidosta ja kalakantojen säilyttämisestä näillä alueilla. Ranskan tilastokeskus kerää paikallisia tietoja yhteistyössä Saint-Martinin ja Sint Maartenin kanssa. Portugalin tilastokeskus tekee yhteistyötä Madeiran ja Azorien kanssa maataloutta, meriasioita ja liikennettä koskevien tietojen osalta. Azoreilla kehitetään sinistä taloutta koskevien tietojen ja Kanariansaarilla paikallista tuotantoa koskevien tietojen laatua.

Komissio sisällytti syrjäisimmille alueille tärkeitä asioita useampiin EU:n aloitteisiin kuin koskaan ennen, ja alueet lisäsivät voimakkaasti panostaan politiikan suunnitteluun. Työryhmien potentiaalia voitaisiin tutkia lähemmin. Tietojen kerääminen syrjäisimpien alueiden tasolla on tarpeen näiden alueiden tarpeisiin mukautetun politiikan suunnittelun tukemiseksi.

2. Syrjäisimpien alueiden vahvuuksien hyödyntäminen

Tiedonannossa korostetaan syrjäisimpien alueiden vahvuuksia, kuten sinistä taloutta, biologista monimuotoisuutta ja uusiutuvia energialähteitä, ja esitetään toimia, joilla luodaan mahdollisuuksia näillä aloilla kasvun tukemiseksi.

Sininen talous

Komissio vahvisti oikeudellista ja rahoituskehystä sinisen talouden vahvistamiseksi syrjäisimmillä alueilla ja varmisti samalla, että meren luonnonvarojen ja ekosysteemien hoito on kestävällä pohjalla. Komissio tarkisti vuonna 2018 EU:n valtiontukia koskevia suuntaviivoja siten, että niissä sallitaan julkinen tuki kalastusalusten hankkimiselle syrjäisimmillä alueilla tietyin ehdoin, joilla pyritään varmistamaan kestävä kalastus.

Lisäksi komissio ehdotti vuosien 2021–2027 Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa erityistoimenpiteitä syrjäisimmille alueille, muun muassa näille alueille varattuja määrärahoja sekä rakenneinvestointeihin että lisäkustannusten korvaamiseen. Komissio ehdotti lisäksi, että kukin jäsenvaltio laatii toimintasuunnitelman vastatakseen syrjäisimpien alueidensa kalastukseen ja kestävään siniseen talouteen liittyviin haasteisiin.

Vuonna 2019 komissio perusti syrjäisimpien alueiden neuvoa-antavan toimikunnan, joka kuulee näiden alueiden sidosryhmiä kalastukseen liittyvissä kysymyksissä, ja varmisti, että EU:n ja Mercosurin välisessä assosiaatiosopimuksessa osapuolet sitoutetaan torjumaan laitonta kalastusta. Kalastuslaivastojen kapasiteetin osalta komissio julkaisi vuonna 2019 arvion yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesta lisäys-/poistojärjestelmästä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta joulukuussa 2019 antamassaan tiedonannossa komissio korosti sinisen talouden keskeistä roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmoitti aikovansa ehdottaa tapoja hallinnoida merialueita kestävämmällä tavalla.

Neuvosto hyväksyi valtameriä ja meriä koskevat päätelmät, joissa korostettiin Euroopan meri- ja kalastuspolitiikkojen merkitystä syrjäisimpien alueiden sinisen talouden tukemisessa sekä näiden alueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle, joka muuttaa niiden rannikkomaisemia, ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta 12 .

Syrjäisimmät alueet laativat parhaillaan sinistä taloutta koskevia strategioita, joilla pyritään merien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen – joskin edistyminen strategioiden laadinnassa on epätasaista ja vaihtelee sekä strategioiden laajuuden että niiden painopisteiden suhteen. Eräät alueet, erityisesti Azorit, Madeira, Kanariansaaret ja Réunion, parantavat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella merten aluesuunnittelua, mikä mahdollistaisi valtamerien paremman hyödyntämisen. Monet alueet ovat laatineet tukitoimenpiteitä, kuten rahoitusvälineitä pienille toimijoille (Madeiran pienyritysten luottojärjestely, Ranskan Guayanan lainat pienille toimijoille, Mayotten tuki alusten hankintaa varten) ja osaamisen kehittämistoimia (Martinique, Azorit, Madeira).

Syrjäisimmät alueet investoivat myös kehittyviin aloihin, kuten merialueiden seurantaan ja hyödyntämiseen (Azorien Atlantin seurantakeskus) tai merten uusiutuviin energialähteisiin (Kanariansaarten PLOCAN-keskus). Kaikki syrjäisimmät alueet edistivät kalastuksen kestävää kehitystä ORFISH-hankkeen avulla ja eräät niistä edistävät kestävää sinistä matkailua esimerkiksi Karibianmerellä.

Sinisen kasvun tehostamiseksi alueet tarvitsevat räätälöityjä ja laaja-alaisia sinistä taloutta koskevia strategioita, jotka kattavat sekä perinteiset että innovatiiviset alat. Tätä varten on tärkeää keskittyä innovatiiviseen toimintaan, lisätä tutkimustietoa kalastuksesta ja merialueista sekä maksimoida EU:n ja jäsenvaltioiden tuki.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen 

Komission ehdotuksessa vuosien 2021–2027 yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta on mukana erityisiä ehtoja ja poikkeuksia, joissa on otettu huomioon syrjäisimpien alueiden tarpeet. Komissio ehdottaa, että kansallisissa strategisissa suunnitelmissa olisi otettava huomioon syrjäisimpien alueiden erityisolosuhteet, ja näiden alueiden olisi saatava hyödyntää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston suurimpia sallittuja yhteisrahoitusosuuksia sekä useita suotuisia erityisehtoja.

Lisäksi komissio ehdotti EU:n syrjäisimpien alueiden maatalouden tukijärjestelyn POSEIn jatkamista eli viljelijöille maksettavien suorien tukien säilyttämistä näillä alueilla. POSEI-tukijärjestelyllä tuettiin vuosina 2017–2019 maataloustuotantoa ja työllisyyttä syrjäisimmillä alueilla, taattiin tiettyjen maataloustuotteiden toimitukset näille alueille ja lievennettiin näiden tuotteiden kuljetuksista aiheutuvia lisäkustannuksia.

EU:n yhteisrahoittamien maaseudun kehittämisohjelmien tuella syrjäisimmät alueet auttoivat nuoria viljelijöitä viljelemään ja markkinoimaan muun muassa avokadoa, banaania ja sokeriruokoa. Ne myös laativat maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja LEADER-ohjelmaan 13 kuuluvia aloitteita. Toimenpiteissä painotettiin voimakkaasti maaseudun väestön elinolosuhteiden parantamista.

Useat syrjäisimmät alueet ovat laatineet maataloustuotteille laatujärjestelmiä yhdessä markkinointitoimenpiteiden kanssa. Muut alueet investoivat uuteen maatalousteknologiaan, kuten kasvien ja kasvisten viljelyyn ilman multaa Saint-Martinilla, kauko-ohjattujen ilma-alusten käyttöön Azoreilla sekä orgaanisten resurssien käytön kokeiluun Ranskan Guayanassa. Ranskan hallinto kehittää myös parhaillaan riskinhallintavälineitä esimerkiksi banaanien tuotantoa varten.

Maatalous on edelleen keskeinen ala, ja keskeisiä ratkaistavia haasteita ovat paikallisen tuotannon laadun ja innovoinnin varmistaminen, viljelijöiden kohtuulliset tulot sekä tukivälineiden optimointi.

Biologinen monimuotoisuus

Tukeakseen syrjäisimpiä alueita niiden ainutlaatuisen biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä komissio käynnisti vuonna 2019 ehdotuspyynnön näiden alueiden tarpeisiin ja valmiuksiin räätälöidyistä hankkeista (Life4BEST). Komissio ehdotti, että vuosien 2021–2027 LIFE-ohjelmassa tuetaan luontoa ja biologista monimuotoisuutta syrjäisimmillä alueilla ja otetaan nämä alueet erityisesti huomioon sopimuksentekoperusteissa. Biologista monimuotoisuutta koskevat hankkeet ovat lisäksi oikeutettuja saamaan rahoitusta vuosien 2021–2027 Euroopan aluekehitysrahastoa koskevan komission ehdotuksen nojalla.

Komissio korosti syrjäisimpien alueiden ainutlaatuista biologista monimuotoisuutta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassaan, jossa ilmastonmuutos esitetään yhtenä keskeisenä biodiversiteetin köyhtymistä kiihdyttävänä tekijänä.

Ranska on tehostanut toimia syrjäisimpien alueidensa biologisen monimuotoisuuden tukemiseksi asiaa koskevalla toimintasuunnitelmalla (2018). Ranskan biodiversiteettivirasto tukee yli 80:tä hanketta syrjäisimmillä alueilla. Portugali rahoittaa hankkeita, joilla tuetaan biosfäärialueita Azoreilla ja Madeiralla. Ranskan Guayana, Réunion, Guadeloupe ja Mayotte ovat perustamassa alueellisia biodiversiteettivirastoja. Martinique käynnisti ohjelman biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi (2019), ja Réunionilla ja Azoreilla suojellaan paikallisia luontotyyppejä ja kotoperäisiä lajeja Euroopan aluekehitysrahaston 14 ja LIFE-ohjelman avulla.

Lisäksi syrjäisimmät alueet lisäsivät biologisen monimuotoisuuden hyväksi tehtävää yhteistyötään merentakaisten maiden ja alueiden tai kolmansien maiden kanssa Interreg-ohjelmissa.

Syrjäisimmillä alueilla sijaitsee merkittävä osuus EU:n biologisesta monimuotoisuudesta. Tämä on yksi alueiden tärkeimmistä vahvuuksista. Näiden alueiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja sen tarjoamien mahdollisuuksien tutkimiseksi tarvitaan jatkuvia ja koordinoituja toimia.

Kiertotalous

LIFE-ohjelman vuosia 2018–2020 koskevassa työohjelmassa komissio kiinnitti huomiota erityisesti syrjäisimpiin alueisiin. Yksi työohjelman aiheista on näiden alueiden jätehuolto. Komissio on Kanariansaarten pyynnöstä ja Espanjan tuella perustanut myös työryhmän, jonka tehtävänä on tunnistaa esteet ja löytää ratkaisut jätteiden keräyksen, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja jäljitettävyyden parantamiseksi Kanariansaarilla. Työryhmään osallistuu EU:n sekä jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason hallintoviranomaisia. Komissio ehdotti lisäksi, että siirtymistä kiertotalouteen tuetaan vuosina 2021–2027 Euroopan aluekehitysrahastosta.

Neuvosto korosti lokakuussa 2019 kiertotaloudesta antamissaan päätelmissä tarvetta ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityistilanne ja varmistaa oikeudenmukainen ja osallistava siirtymä. Lisäksi komissio hyväksyi maaliskuussa 2020 uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, joka kattaa tuotteiden koko elinkaaren ja jossa keskitytään voimaperäisiin aloihin, mikä korostaa syrjäisimpien alueiden erityispiirteitä.

Ranska ilmoitti vuonna 2019 pyrkivänsä merentakaisilla alueillaan tilanteeseen, jossa kaatopaikkajätettä ei syntyisi enää lainkaan 15 . Ranskan alueet laativat parhaillaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevia alueellisia suunnitelmia, ja Azorit tarkistivat alueellisen jätteitä koskevan strategisen suunnitelmansa.

Useimmat syrjäisimmät alueet ovat laatimassa kiertotaloutta koskevia toimintasuunnitelmia, jotka kattavat kestävän tuotannon ja kulutuksen sekä jätehuollon. Useat alueet toteuttivat hankkeita kiertotalousmallien käyttöön ottamiseksi, jätteen vähentämiseksi ja muovijätteen syntymisen estämiseksi. Valtaosa Ranskan syrjäisimmistä alueista käynnisti vuosina 2018–2019 Ranskan ympäristö- ja energiaviraston tuella ehdotuspyyntöjä kiertotaloutta kehittävistä hankkeista. Esimerkiksi Réunionilla toteutettiin 22 kiertotalouteen liittyvää hanketta, joiden aiheet vaihtelivat tuotteiden suunnittelusta ja kestoiästä kierrätykseen. Martiniquella perustettiin korjauspalveluja ja järjestettiin valistuskampanjoita jätteen vähentämisestä.

Syrjäisimmät alueet voivat saavuttaa merkittäviä hyötyjä ottamalla käyttöön kiertotalousmalleja kestävän kasvun oleellisena edellytyksenä. On tärkeää vauhdittaa jätehuoltoa koskevia toimia, joilla etenkin parannetaan kiertoa biojätehuollossa ja biojätteen käsittelyssä sekä uudelleenkäytön tai korjaamisen avulla tapahtuvassa jätteen vähentämisessä.

Ilmastonmuutos

Komissio korosti vuonna 2018 tekemässään EU:n sopeutumisstrategian arvioinnissa tarvetta siirtyä tiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen toimien muotoilemiseksi syrjäisimmillä alueilla. Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossa ilmoitettiin, komissio aikoo laatia EU:lle kunnianhimoisen strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. LIFE-ohjelman vuosia 2018–2020 koskevassa työohjelmassa esitetään nimenomaisesti hankkeita, jotka koskevat valmistautumista äärimmäisiin sääolosuhteisiin syrjäisimmillä alueilla. Tässä yhteydessä LIFE-ohjelmasta tuetaan Guadeloupea ja Ranskan Guayanaa niiden ekosysteemien ennallistamisessa, jotta niiden alueita suojellaan merenpinnan kohoamiselta ja muilta ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

Lisäksi komissio on ehdottanut ilmastonmuutosta yhdeksi Euroopan aluekehitysrahaston investointiprioriteetiksi vuosina 2021–2027 16 . Komissio myönsi myös 49 miljoonaa euroa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Saint-Martinin ja Guadeloupen jälleenrakentamisen tukemiseen näiden kärsittyä pahoin Irma- ja Maria-hirmumyrskyistä vuonna 2017. Tästä rahastosta tuettiin myös Azoreita, joita hirmumyrsky Lorenzo koetteli lokakuussa 2019 17 . 

Ranska nimitti vuonna 2019 valtuutetun vauhdittamaan ehkäiseviä ja sopeutumistoimenpiteitä Ranskan syrjäisimmillä alueilla. Azorit hyväksyi alueellisen ilmastonmuutosohjelman syyskuussa 2019, ja Kanariansaaret perusti ilmastonmuutoksen seurantakeskuksen vuonna 2018.

Syrjäisimmät alueet ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokseen liittyville äärimmäisille sääolosuhteille. Kaikilla tasoilla ja kaikessa politiikassa tarvitaan jatkuvia ja koordinoituja toimia, joilla kanavoidaan investointeja sopeutumiskyvyn lisäämiseen, sietokyvyn kasvattamiseen sekä ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyyn ja siihen varautumiseen.

Energia 

EU hyväksyi lainsäädäntöä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tukemiseksi. Esimerkiksi vuonna 2018 annetussa uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä 18 – joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2021 puoliväliin mennessä – tunnustetaan paikallisyhteisöjen rooli siirryttäessä puhtaan energian käyttöön, ja tämä rooli on erityisen merkittävä syrjäisimpien alueiden kaltaisilla eristyksissä olevilla alueilla.

Puhdasta energiaa EU:n saarille ‑aloitteen yhteydessä komissio antaa neuvontaa Guadeloupelle, Azoreille ja Kanariansaarille puhdasta energiaa koskevien strategioiden ja hankkeiden laatimisessa, ja se lisäsi syrjäisimpien alueiden tietämystä uusiutuvasta energiasta aloitteen vuotuisessa foorumissa Kanariansaarilla vuonna 2018. Lisäksi komissio perusti vuonna 2019 Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta tuetun rahoitusvälineen 19 , jolla on tarkoitus saada vähintään 100 miljoonaa euroa kestävää energiaa koskevien hankkeiden käyttöön Euroopan saarilla, myös syrjäisimmillä alueilla, ja sitoutui Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa tiedonannossaan laatimaan pitkän aikavälin poliittisen kehyksen, jolla nopeutetaan siirtymistä puhtaaseen energiaan EU:n saarilla jäsenvaltioiden tuella.

Verkkojen Eurooppa ‑välineellä on määrä tarjota vuodesta 2021 lähtien merkittäviä mahdollisuuksia syrjäisimmille alueille: suosituimmuustariffi energia-alan (sekä digitaali- ja liikennealan) hankkeille sekä erityistä huomiota sopimusten tekoperusteissa. Komissio ehdotti myös, että Euroopan aluekehitysrahaston investoinneissa keskitytään vuosina 2021–2027 energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuvaan energiaan yhtenä sen painopisteenä vihreämmän Euroopan aikaansaamiseksi.

Komissio perusti vuonna 2018 Réunionin pyynnöstä energiasiirtymää käsittelevän työryhmän, jossa on edustajia kansallisen ja alueellisen tason yksiköistä sekä yksityissektorilta. Työryhmän on tarkoitus saada aikaan toimintasuunnitelma, jolla parannetaan koordinointia eri aloitteiden välillä.

Ranska käynnisti vuonna 2019 ehdotuspyyntöjä Manner-Ranskan ulkopuolisten alueidensa tukemiseksi, ja yli kolmasosa 530 miljoonan euron määrärahoista osoitetaan vähäosaisimmille väestönosille. Espanja tukee uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevaa koulutusta ja tietämyksen levittämistä Kanariansaarilla.

Syrjäisimmät alueet käynnistivät omat strategiansa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Ne toteuttivat myös EU:n tai jäsenvaltioiden rahoittamia hankkeita, jotka koskivat esimerkiksi aurinkoenergiaan tai biomassaan perustuvaa sähköntuotantoa (Martinique, Guadeloupe, Ranskan Guayana) ja älykkäitä mikroverkkoja (Réunion). Monet syrjäisimmät alueet investoivat sähköiseen liikkuvuuteen. Kanariansaaret on vuoden 2017 jälkeen yli kaksinkertaistanut ajan, jona El Hierron saari käyttää pelkästään uusiutuvaa energiaa.

Koska syrjäisimmät alueet ovat riippuvaisia tuoduista fossiilisista polttoaineista, tarvitaan jatkuvia toimia energiasiirtymän vauhdittamiseksi erityisesti investoimalla älykkäisiin verkkoihin ja varastointiin, valtamerienergian kaltaisiin uusiutuviin energialähteisiin, puhtaisiin liikenneratkaisuihin ja energiatehokkuuteen, millä edistetään syrjäisten alueiden energiaomavaraisuutta ja hiilineutraaliutta.

3. Kasvun ja työpaikkojen luomisen edistäminen

Tiedonannossa esitetään toimia kasvun käynnistämiseksi syrjäisimmillä alueilla muun muassa tutkimukseen ja innovointiin, yrittäjyyteen, taitojen kehittämiseen sekä digitaalisiin ja liikenneyhteyksiin tehtävien investointien avulla.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminta

Syrjäisimpien alueiden tutkimuspotentiaalin tehostamiseksi komissio käynnisti kohdennetun ehdotuspyynnön EU:n Horisontti 2020 ‑tutkimusohjelmaan kuuluvaa koordinointi- ja tukitoimea varten. Tämän tuloksena käynnistettiin FORWARD-hanke, jossa kaikkien syrjäisimpien alueiden yliopistot, elinkeinoelämä, kansalaisyhteiskunta ja hallinto yhdessä kartoittavat tutkimusvalmiuksiaan, tunnistavat huippuosaamisen aloja ja tukevat osallistumista kansainvälisiin tutkimushankkeisiin.

Lisäksi komissio ehdotti, että EU:n vuosien 2021–2027 Horisontti Eurooppa ‑ohjelmassa ulotetaan osallistumispohjan laajentamista ja huippuosaamisen levittämistä koskevat toimet myös syrjäisimmille alueille. Lisäksi nämä alueet voivat vuosina 2021–2027 hyötyä Euroopan alueiden välisen yhteistyön uudesta alueidenvälisten innovaatioinvestointien välineestä. Tavoitteena on antaa niille mahdollisuus osallistua globaaleihin arvoketjuihin ja lisätä yhteyksiään muihin Euroopan alueisiin yhteisillä älykkään erikoistumisen aloilla.

Useimmat syrjäisimmät alueet arvioivat älykkään erikoistumisen strategioitaan 20 mukauttaakseen innovointiekosysteeminsä lupaavimpiin aloihin sopiviksi. Azorit, Madeira ja Kanariansaaret muotoilevat parhaillaan Makaronesian alueellista erikoistumisstrategiaa. Syrjäisimmät alueet ovat laatineet aloitteita edistääkseen paikallisten toimijoiden integroitumista kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja parantaakseen niiden osallistumista EU:n rahoittamaan tutkimukseen (esimerkiksi Azorien tieteen ja teknologian kansainvälistymistä koskeva suunnitelma). Ranska on lisäksi pyrkinyt lisäämään alueidensa innovointivalmiuksia vuosien 2018–2022 suurella investointisuunnitelmallaan.

Kohteena olevat alat vaihtelevat eri alueilla. Eräät alueet ovat keskittyneet siniseen talouteen esimerkiksi Horisontti 2020 ‑ohjelman hankkeella, joka koski meriliikenteen, matkailun, energia-alan ja vesiviljelyn aiheuttamia ilmastonmuutosvaikutuksia ja johon osallistuivat Makaronesian ja Karibian alueet. Eräät toiset alueet investoivat avaruusalaan, kuten Azorit ja Portugali rakentamalla uuden kansainvälisen avaruussataman ja sijoittamalla Portugalin avaruusviraston Santa Marian saarelle. Muut alueet ovat investoineet energiasiirtymään (Réunionin ja Kanariansaarten toimi energiajärjestelmien irrottamiseksi hiilestä), terveydenhuoltoon (Madeira, Guadeloupe) sekä maatalouden resurssien tai luonnonaineisiin perustuvien kosmetiikkatuotteiden kehittämiseen (Ranskan Guayana).

Syrjäisimpien alueiden tutkimus- ja innovointipotentiaalin kehittäminen on avain kasvun lisäämiseen näillä alueilla. Lisäämällä niiden osallistumista kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja globaaleihin arvoketjuihin sekä Euroopassa että kolmansien maiden kanssa voidaan auttaa syrjäisimpiä alueita vahvistamaan innovointijärjestelmiään ja luomaan työpaikkoja.

Työllisyys ja koulutus 

EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan varoilla annetaan huomattavaa tukea syrjäisimpien alueiden sosiaaliselle kehitykselle 21 .

Komission ehdotuksessa Euroopan sosiaalirahasto plussasta vuosiksi 2021–2027 taataan suurimmat yhteisrahoitusosuudet syrjäisimmille alueille, perustetaan erityinen lisämääräraha työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi näillä alueilla ja osoitetaan 15 prosenttia kansallisen toimintalohkon määrärahoista nuorten tukemiseen niillä syrjäisimmillä alueilla, joissa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on huomattava.

Komissio paransi vuonna 2018 mikrorahoituksen saatavuutta Ranskan syrjäisimmillä alueilla korottamalla työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman takausta pienyrittäjiä tukevalle ADIE-järjestölle. Lisäksi komissio korotti entisestään nuorisotyöllisyysaloitteesta Ranskalle ja myös sen syrjäisimmille alueille myönnettäviä määrärahoja samoin kuin Euroopan sosiaalirahastosta Espanjalle, Kanariansaaret mukaan luettuna, myönnettäviä varoja.

Samana vuonna komissio korotti Erasmus+-ohjelmasta syrjäisimpien alueiden asukkaille myönnettävää kuukausittaista avustusta ja Mayotten ja Réunionin kansalaisten matka-avustuksia 22 . Lisäksi komissio laajensi Erasmus-ohjelman syrjäisimpien alueiden kansalaisia koskevat erityisehdot kattamaan myös Euroopan solidaarisuusjoukot. Vuosien 2021–2027 Erasmus-ohjelmaa koskevassa ehdotuksessaan komissio sitoutui lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista liikkuvuusohjelmiin muun muassa naapurimaiden kanssa sekä seuraamaan tätä osallistumista.

Ranska on tarkistanut lainsäädäntöään 23 oppisopimusten kehittämiseksi naapureina olevien kolmansien maiden kanssa. Useimmat syrjäisimmät alueet – Martinique, Réunion, Azorit, Madeira ja Kanariansaaret – ovat laatineet toimintasuunnitelmia yrittäjyyden kehittämiseksi Interreg-aloitteeseen kuuluvan GROWRUP-hankkeen puitteissa, joka on kohdennettu sinisen ja vihreän talouden alojen työttömille. Ranskan Guayana perusti ammatillisen alemman korkeakoulututkinnon avaruusteollisuuden alalla, Réunion investoi alueelliseen yliopistoonsa ja Azorit käynnisti useita aloitteita nuorten työllisyyden edistämiseksi.

Taitojen kehittäminen erityisesti nuorten keskuudessa on erittäin tärkeää, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin ja parantaa kansalaisten työllistyvyyttä. Lisäinvestoinnit kansainväliseen liikkuvuuteen parantaisivat yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja tukisivat alueellista yhdentymistä.

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat 

EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikasta myönnetään huomattavia määriä tukea pk-yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen syrjäisimmillä alueilla 24 .

Näiden alueiden rahoituksen saannin parantamiseksi Euroopan investointineuvontakeskus analysoi kunkin alueen tilannetta ja ehdotti keinoja muun muassa Euroopan strategisten investointien rahastosta myönnettävän taloudellisen tuen maksimoimiseksi 25 . Komissio tuki keskusteluja kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä rahoituslaitosten kanssa ehdotetuista ratkaisuista ja kannusti niiden täytäntöönpanoon. Lisäksi komission ehdotuksessa InvestEU-ohjelman perustamisesta kehotetaan jäsenvaltioita puuttumaan syrjäisimpien alueiden markkinoiden toimintapuutteisiin houkuttelemalla ohjelman avulla yksityisiä investointeja, mikä lisää rahoituksen vaikuttavuutta.

Komissio käynnisti vuonna 2019 ehdotuspyynnön Erasmus nuorille yrittäjille ‑ohjelmassa ja kannusti hakijoita sisällyttämään ehdotuksiin yksiköitä syrjäisimmiltä alueilta. Tämän tuloksena Martiniquelle perustettiin ensimmäinen yhteyspiste paikallisia yrittäjiä tukemaan. Komissio ehdotuksessa sisämarkkinaohjelmasta vuosiksi 2021–2027 korostetaan edelleen tarvetta integroida syrjäisimmät alueet paremmin sisämarkkinoille. Lisäksi komissio ehdotti, että Euroopan aluekehitysrahastosta myönnetään edelleen erityisiä määrärahoja, joilla korvataan näillä alueilla toimivien yritysten lisäkustannukset. Yritys-Eurooppa-verkoston tukea on saatavilla Azoreilla, Madeiralla, Kanariansaarilla, Martiniquella, Guadeloupella ja Réunionilla.

Ranska tuki syrjäisimpien alueiden yrityksiä erityisillä verojärjestelyillä tai rahoitusehdoilla. Kanariansaaret ja Martinique laativat kansainvälistymisstrategioita. Eräät alueet tehostivat kauppasuhteita niiden naapureina olevien kolmansien maiden kanssa. Esimerkiksi Guadeloupe tuki vientiä Yhdysvaltoihin harjoittavia yrityksiä ja Réunion perusti startup-yrityksiä Mosambikissa tukevan palvelun sekä Euroopan aluekehitysrahaston tukemia rahoitusvälineitä pk-yrityksille. Mayotte ja Réunion perustavat parhaillaan teknologiakeskittymiä.

Kaikilla tasoilla tarvitaan tehokkaampia toimia, jotta yrittäjyyttä voidaan kehittää ja kilpailukykyä kohentaa suuria mahdollisuuksia tarjoavilla aloilla, joita ovat esimerkiksi biologinen monimuotoisuus ja sininen talous.

Digitaalinen saavutettavuus 

Komissio perusti vuonna 2017 EU:n laajuisen laajakaistaa käsittelevien virastojen verkoston tukemaan jäsenvaltioita ja alueita näiden suunnitellessa ja toteuttaessa strategioita laajakaistan levittämiseksi alueille, joille kaupalliset toimijat eivät sitä tuo. Komissio on kannustanut syrjäisimpiä alueita osallistumaan tähän verkostoon ja suositellut, että jäsenvaltiot tukevat niiden osallistumista. Komissio hyväksyi Réunionilla (2018) ja Martiniquella (2019) myös suuret nopeiden laajakaistaverkkojen hankkeet, joita tuetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Ehdotuksessaan Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 komissio kaavaili erityisten digitaalisten yhteisöjen nimittämistä syrjäisimmille alueille ja mainitsi nämä alueet erikseen sopimusten tekoperusteissa. Lisäksi vuosien 2021–2027 Verkkojen Eurooppa ‑välineessä tukikelpoisia ovat hankkeet, joilla tuetaan uusia tai parannettuja runkoverkkoja, kuten jäsenvaltioiden välisiä tai unionin ja kolmansien maiden välisiä merikaapeleita. Lisäksi Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevaan ehdotukseen 26 liitetty luettelo yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeista, sellaisena kuin se on Euroopan parlamentin ja neuvoston muuttamana 27 , sisältää uuden merikaapelin, joka yhdistää Madeiran, Azorit ja Manner-Portugalin. Syrjäisimpien alueiden digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeille voidaan sallia suurempi yhteisrahoitusosuus.

Ranska kehitti digitaalisia taitoja investoimalla koulutuskeskuksiin, ja Madeira ja Kanariansaaret laativat uusia kursseja. Portugali perusti vuonna 2019 työryhmän valmistelemaan sen syrjäisimpien alueiden ja Manner-Portugalin välisten merikaapelien korvaamista. Lisäksi Madeira ja Ranskan Guayana suunnittelivat liittyvänsä Portugalin ja Brasilian yhdistävään merikaapelin EU:n myöntämällä 26,5 miljoonan euron tuella.

Syrjäisimpien alueiden digitalisaation kehittäminen edistämällä niiden yhteenliitettävyyttä EU:hun ja kolmansiin maihin on tärkeää, jotta nämä alueet voivat hyödyntää digitaalisia sisämarkkinoita ja harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa. Laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto voi auttaa syrjäisimpiä alueita vahvistamalla hyvien käytäntöjen vaihdon ja teknisen tuen avulla niiden valmiuksia toteuttaa tämän alan hankkeita.

Liikenne 

Komissio ehdotti Verkkojen Eurooppa ‑välineessä vuosiksi 2021–2027 erityisehtoja syrjäisimmille alueille. Liikennehankkeet, kuten yhteydet näiden alueiden lentoasemille, satamiin ja kaupunkisolmukohtiin, voivat saada rahoitusta ja hyötyä suuremmista yhteisrahoitusosuuksista.

Lisäksi komissio ehdotti, että syrjäisimmät alueet voivat poikkeuksellisesti käyttää Euroopan aluekehitysrahastoa 2021–2027 investoidakseen lentoasemainfrastruktuuriin. Lisäksi komissio laati vuonna 2019 syrjäisimmille alueille analyysin niiden yhteenliitettävyystarpeista ja selvitti mahdollisia infrastruktuuriin ja palveluihin liittyviä hankkeita. 

Komissio aikoo ehdottaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien suuntaviivojen tarkistamista vuonna 2021 ja analysoida syrjäisimpien alueiden erityisongelmia tässä yhteydessä. Lisäksi Euroopan investointipankki investoi 100 miljoonaa euroa Réunionin lentoasemaan ja 60 miljoonaa Guadeloupen lentoasemaan Euroopan strategisten investointien rahaston tuella.

Syrjäisimmät alueet paransivat edelleen sisäistä maantie- ja meriliikenteen infrastruktuuriaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Tähän sisältyy tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantaminen ja julkisen liikenteen kehittäminen Madeiralla, Ranskan Guayanassa ja Mayottella sekä useiden Azorien saarien saavutettavuuden parantaminen. Lisäksi Ranskan Guayana on perustamassa uusia meriliikennereittejä kolmansien maiden kanssa ja Guadeloupe uutta lentoyhteyttä Yhdysvaltoihin.

Yhteenliitettävyyden tukemiseksi syrjäisimmillä alueilla tarvitaan määrätietoisia toimia EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla. Tässä tärkeää on luoda vankka hankejatkumo ja käyttää saatavilla olevaa tukea mahdollisimman hyvin.

4. Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemän yhteistyön laajentaminen

Komission ehdotuksella Euroopan alueellisesta yhteistyöstä vuosina 2021–2027 pyritään helpottamaan syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden välistä yhteistyötä erillisillä määrärahoilla ja ulkoiseen rahoitusvälineeseen mukautetuilla joustavilla yhteistyötä koskevilla säännöillä. Tässä yhteydessä syrjäisimmät alueet vaihtoivat vuonna 2019 hyviä käytäntöjä yhteisten hankkeiden helpottamiseksi, ja ne ovat perustaneet yhteisiä alustoja ulkoisia ohjelmia varten.

EU aloitti neuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa Cotonoun jälkeisestä sopimuksesta, ja sen neuvotteluvaltuuteen on kirjattu tarve ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden ongelmat ja tilanne. Tämä sopimus on tärkeä, koska sillä ohjataan globaaleissa kysymyksissä, kuten valtamerten hallinnoinnissa, tehtävää yhteistyötä.

Guadeloupesta tuli vuonna 2019 Itä-Karibian valtioiden järjestön jäsen, ja Saint-Martin pyysi päästä siihen tarkkailijaksi. Ranskan Guayana käynnisti tutkimuksen paikallisten yritysten kohtaamista esteistä, ja Martinique ja Réunion tukivat paikallisten yritysten kansainvälistymistä. Réunion ja Mayotte tukivat myös opiskelijoiden liikkuvuutta kolmansiin maihin. Syrjäisimmät alueet osallistuivat alueellisiin yhteistyöhankkeisiin naapurimaidensa kanssa muun muassa liikenteen, terveyden, sinisen matkailun ja taitojen kehittämisen aloilla. Makaronesian alueet tehostivat yhteistyötä Kap Verden, Mauritanian ja Senegalin kanssa Hexagone-hankkeen avulla alueellisen yhteistyöohjelmansa mukaisesti. Karibianmeren valtiot sekä alueen syrjäisimmät alueet toteuttivat vuosina 2018 ja 2019 yhteisen toimen tsunameita koskevan varhaisvaroitusjärjestelmän testaamiseksi.

Eräillä syrjäisimmillä alueilla on huomattavia sosioekonomisia haasteita muuttoliikkeen vuoksi. Useista EU:n rahastoista tuetut kansalliset ohjelmat sisältävät monia tähän liittyviä toimia. Esimerkiksi EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta tuettiin turvapaikkahakemusten käsittelyä Ranskan Guayanassa, Euroopan rajavalvontajärjestelmän kehittämistä Azoreilla ja Madeiralla sekä maahanmuuttajien integrointia yhteiskuntaan ja työmarkkinoille Kanariansaarilla. Ranska perusti Mayottelle muuttoliikkeeseen erikoistuneita yksiköitä. Madeiralla tuettiin koheesiopolitiikan varoista hankkeita terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaaliturvan ja asuntojen tarjoamiseksi Venezuelasta tulleille kansalaisille. Naapurimaiden välisen liikkuvuuden alalla EU elvytti suhteitaan Marokkoon, mistä osoituksena oli EU:n ja Marokon assosiaationeuvoston kokous kesäkuussa 2019.

Luottamuksen rakentaminen naapurimaissa ja yhteisten käytäntöjen kehittäminen resurssien jakamiseksi ovat keskeisiä seikkoja uusien yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Alustat, joihin osallistuu sekä Euroopan aluekehitysrahaston että Euroopan kehitysrahaston sidosryhmiä, voisivat tukea tätä päämäärää. Liikkuvuuskumppanuussopimuksilla voitaisiin helpottaa alueellista yhdentymistä.

5. Päätelmät

Vuonna 2017 annetun tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” täytäntöönpano on lähtenyt hyvin käyntiin. Vain hieman yli kahden vuoden aikana tiedonannolla on saatu aikaan konkreettisia myönteisiä tuloksia syrjäisimmille alueille.

Komissio on toteuttanut sitoumuksensa luomalla erityisiä mahdollisuuksia syrjäisimmille alueille useissa EU:n ohjelmissa, mukauttamalla johdonmukaisesti EU:n lainsäädäntöä, toimintalinjoja ja välineitä niiden tarpeisiin ja etuihin sekä antamalla niille räätälöityä tukea. On tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuosiksi 2021–2027 EU:n ohjelmia, joissa syrjäisimmille alueille myönnetään räätälöity pääsy näiden ohjelmien piiriin sekä erityisiä ehtoja, kuten komissio on ehdottanut.

Syrjäisimmät alueet ja niitä hallinnoivat jäsenvaltiot ovat tehneet oman osansa hyväksymällä alueellisia ja kansallisia strategioita ja laatimalla konkreettisia aloitteita tiedonannon täytäntöön panemiseksi sekä tuomalla näkemyksensä esiin politiikkaa suunniteltaessa.

Kun otetaan huomioon saavutettu edistys, tiedonannon täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää kaikilla tasoilla toimien nopeuttamista ja keskittämistä keskeisiin aloihin: ilmastonmuutoksen torjuntaan, biologisen monimuotoisuuden suojeluun, kiertotalouteen siirtymiseen sekä uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen. Investoinnit näille aloille ovat erityisen tärkeitä kestävän kasvun varmistamiseksi, kun kyseessä ovat herkät, syrjäiset ja eristyksissä olevat EU:n alueet. Tästä syytä komissio aikoo kiinnittää erityistä huomiota syrjäisimpien alueiden rooliin Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja ottaa huomioon niiden haavoittuvuudet ja vahvuudet. Euroopan aluekehitysrahasto muodostaa tärkeän rahoituslähteen näille aloille tehtäviä investointeja varten.

Toimia on toteutettava myös sinisen talouden kehittämiseksi edelleen ja syrjäisimpien alueiden yhteenliitettävyyden parantamiseksi. Investoiminen taitoihin on edelleen keskeinen tekijä työpaikkojen luomisessa ja yrittäjyyden tukemisessa eri aloilla.

Vankka kumppanuus ja läheinen yhteistyö Euroopan unionin, syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden välillä on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää näiden kaukaisten alueiden potentiaalia ja tukea niiden siirtymää kohti vihreää taloutta, jossa ihmiset asetetaan etusijalle. Eri syrjäisimpien alueiden tilanteet vaihtelevat huomattavasti, mutta näiden alueiden ja Manner-Euroopan välisen eriarvoisuuden tasoittamisessa on vielä paljon tehtävää.

Syrjäisimpien alueiden auttaminen edistää sellaisen osallistavan Euroopan unionin luomista, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Syrjäisimmät alueet voivat puolestaan antaa ainutlaatuisilla vahvuuksillaan merkittävän panoksen vihreämmän, ilmastoneutraalin ja kestävän Euroopan unionin aikaansaamiseksi.

(1)

COM(2017) 623 final.

(2)

Kaikki syrjäisimmät alueet ovat saaria tai saaristoalueita Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevaa Ranskan Guayanaa lukuun ottamatta.

(3)

Yleisten asioiden neuvoston huhtikuussa 2018 antamat päätelmät.

(4)

Kertomus kattaa tiedonannon antamisen jälkeen toteutetut toimet.

(5)

Liitteissä esitellään kunkin syrjäisimmän alueen ja sitä hallinnoivan jäsenvaltion toteuttamat toimet.

(6)

Komission tiedonanto – Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.

(7)

Neuvoston päätöksessä (EU) 2020/13 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ja alueiden kanssa tehtäviä talouskumppanuussopimuksia koskevien neuvotteluohjeiden muuttamisesta todetaan, että näissä sopimuksissa voidaan ”määrätä kyseisten alueiden tuotteita suosivista erityistoimenpiteistä, joiden avulla tuotteet pyritään integroimaan – – alueen sisäiseen kauppaan”.

(8)

 L’Instrument Financier pour l’Environnement (ympäristöalan rahoitusväline).

(9)

Meriasioita ja kalastusta käsitellyt syrjäisimpien alueiden foorumi vuosina 2018 ja 2019.

(10)

  https://cohesiondata.ec.europa.eu/2014-2020/2014-2020-RUPs-OR-EU-planned-investment/8gwq-ke5u

(11)

 Regions and cities illustrated: https://ec.europa.eu/eurostat/cache/RCI/#?vis=outermost.economy&lang=en

(12)

Neuvoston päätelmät valtameristä ja meristä, 19. marraskuuta 2019.

(13)

LEADER-ohjelma: Liaisons entre Actions de Développement de l'Economie Rurale (Maaseudun taloudellisten kehitystoimien väliset yhteydet).

(14)

Euroopan aluekehitysrahastosta tuettiin syrjäisimpien alueiden biologista monimuotoisuutta yli 54 miljoonalla eurolla vuosina 2014–2020.

(15)

 Trajectoire outre-mer 5.0.

(16)

Euroopan aluekehitysrahaston suunniteltu ilmastonmuutokseen liittyvä tuki kaikilla syrjäisimmillä alueilla on vuosina 2014–2020 yhteensä noin 1,1 miljardia euroa.

(17)

Ennakkomaksu Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tulossa olevasta avustuksesta maksettiin joulukuussa 2019.

(18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(19)

https://www.nesoi.eu/

(20)

Älykkään erikoistumisen strategioiden käyttöön ottaminen alueiden ja jäsenvaltioiden tukemiseksi niiden talouden siirtymässä on ollut ennakkoedellytys tuen saamiselle Euroopan rakenne- ja investointirahastoista vuosina 2014–2020.

(21)

 Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ovat osoittaneet yhteensä yli kolme miljardia euroa sosiaalisen osallisuuden, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työllisyyden tukemiseen syrjäisimmillä alueilla vuosina 2014–2020.    
https://cohesiondata.ec.europa.eu/2014-2020/2014-2020-RUPs-OR-EU-planned-investment/8gwq-ke5u

(22)

Komissio otti käyttöön poikkeuksellisen matka-avustuksen asukkaille, joiden matkan pituus on yli 8 000 kilometriä.

(23)

 Loi relative à la liberté de choisir son avenir professionnel, 5.9.2018.

(24)

Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta yhteisrahoitetaan vuosina 2014–2020 pk-yritysten syrjäisimpien alueiden kilpailukykyä tukevia hankkeita 1,5 miljardin euron arvosta.

  https://cohesiondata.ec.europa.eu/2014-2020/2014-2020-RUPs-OR-EU-planned-investment/8gwq-ke5u

(25)

https://ec.europa.eu/regional_policy/sources/policy/themes/outermost-regions/pdf/rup_2019/invest_platform_feasibillity_study_en.pdf

(26)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä, COM(2018) 438 final, liitteessä oleva V osa.

(27)

Verkkojen Eurooppa ‑välinettä koskevasta asetuksesta 7. maaliskuuta 2019 käydyt kolmikantaneuvottelut.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.3.2020

COM(2020) 104 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” täytäntöönpanosta

Sisällysluettelo

1.    Ranska    

2.    Guadeloupe    

3.    Ranskan Guayana    

4.    Martinique    

5.    Réunion    

6.    Saint-Martin    

7.    Mayotte    

8.    Portugali    

9.    Azorit    

10.    Madeira    

11.    Espanja    

12.    Kanariansaaret    

1.Ranska

Institutionaalisen rakenteensa vuoksi Ranska asettaa kansallisella ja paikallisella tasolla strategisia kehyksiä julkisille toimille monilla syrjäisimpiä alueita koskevan tiedonannon kattamilla aloilla.

·Hyväksyi kesäkuussa 2018 sinisen kirjan Ranskan syrjäisimmille alueille ja merentakaisille maille ja alueille vuonna 2017 toteutettujen kuulemisten perusteella.

·Käynnisti huhtikuussa 2019 ”Trajectoire outre-mer 5.0” ‑strategian, jonka tavoitteena on nollataso hiilipäästöissä, kaatopaikalle menevässä jätteessä, maatalouden saasteissa, syrjäytymisessä ja haavoittuvuudessa.

·Parantaa tietojen keräämistä syrjäisimmillä alueilla, erityisesti Mayottella, ja tekee yhteistyötä Saint-Martinin viranomaisten kanssa alueen erityistarpeiden täyttämiseksi.

Sininen talous

·Tekee yhteistyötä alueiden ja paikallisten sidosryhmien kanssa saadakseen vuoteen 2020 mennessä valmiiksi strategisen asiakirjan kullekin merialueelle osana vuonna 2017 laaditun kansallisen meri- ja rannikkostrategian täytäntöönpanoa sinisen kasvun tukemiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi.

Biologinen monimuotoisuus

·Hyväksyi heinäkuussa 2018 toimintasuunnitelman biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen tehostamiseksi.

·Järjestää Marseillessa luonnonsuojelun maailmankongressin (kesäkuu 2020), jolla osaltaan kehitetään yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueiden kanssa yhteisten tavoitteiden, kuten koralliriuttojen suojelun, edistämiseksi kansainvälisissä sopimuksissa.

·Suunnittelee lähettävänsä Ranskan biodiversiteettiviraston edustajia Ranskan syrjäisimmille alueille tekemään yhteistyötä paikallisten biodiversiteettitoimistojen kanssa.

·Perusti huhtikuussa 2019 kansallisen yksikön, joka vastaa biologista monimuotoisuutta Ranskan Guayanassa edistävistä taloudellisista hankkeista.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

·Toteuttaa maatalouden riskinhallinnan keskinäisen rahaston seuraavaksi ohjelmakaudeksi 2021–2027 todellisesta tasa-arvosta merentakaisilla alueilla annetun lain mukaisesti 1 .

·Keskustelee vakuutusyhtiöiden kanssa erityisesti banaanisadon kattamiseen tarkoitettujen riskinhallintavälineiden käyttöönottamisesta nykyisen ohjelmakauden loppuun mennessä.

Ilmastonmuutos

·Hyväksyi toisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen suunnitelman (joulukuu 2018), jossa yksilöidään merentakaisten alueiden haasteet, jotka koskevat etenkin tietojen keräämistä, biologista monimuotoisuutta ja luonnonvarojen suojelua, matkailua ja taloudellisia kannustimia.

·Nimitti huhtikuussa 2019 merkittäviä riskejä merentakaisilla alueilla käsittelevän virastojen välisen valtuutetun.

Työllisyys ja koulutus

·Teetti ja julkaisi kesäkuussa 2019 merentakaisten alueiden nuorten asukkaiden liikkuvuutta koskevan tutkimuksen, jossa kartoitettiin tärkeimmät toimijat ja liikkuvuusohjelmat.

·Otti syrjäisimpien alueiden naapurivaltioiden kanssa käyttöön työsopimukset, jotka mahdollistavat ammattipätevyyden hankkimisen, ammatillisen tulevaisuuden valinnanvapaudesta annetun lain mukaisesti 2 .

Energia

·Tekee Guadeloupen, Martiniquen, Ranskan Guayanan, Mayotten ja Réunionin paikallisviranomaisten kanssa yhteistyötä niiden monivuotisten energiasuunnitelmien tarkistamiseksi.

·Allekirjoitti ekologista siirtymää koskevan sopimuksen paikallistason ekologisen muutoksen tukemiseksi Réunionilla (huhtikuu 2019) ja Ranskan Guayanassa (heinäkuu 2019).

·Varasi vuonna 2019 kaikkiaan 530 miljoonaa euroa jaettavaksi seuraavien viiden vuoden aikana kaikille Ranskan alueille, joita ei ole liitetty Manner-Ranskan sähköverkkoon, energian kysynnän hallitsemiseksi: 35 prosenttia tuesta suunnataan epävarmoissa olosuhteissa oleville kuluttajille muun muassa syrjäisimmillä alueilla.

Kiertotalous

·Saattoi päätökseen helmikuussa 2020 tutkimuksen jätehuoltohankkeisiin myönnettyjen EU:n varojen optimoinnista kiertotalouden edistämiseksi syrjäisimmillä alueilla. 

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

·Alensi syrjäisimmillä alueilla toteutettavien innovointihankkeiden kynnysarvoja kansallisen rahoitustuen saamiseksi.  Laajensi syrjäisimmillä alueilla käytössä olevan lainaohjelman koskemaan alle kolme vuotta vanhoja yrityksiä ja paransi ohjelman rahoitusehtoja (kesäkuu 2019). 

·Aikoo käynnistää vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 15 miljoonan euron arvoisen kiinnostuksenilmauspyynnön, joka koskee innovointia Ranskan syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisissa maissa ja alueilla.

Digitaalinen saavutettavuus

·Rahoitti 15 koulutuskeskuksen perustamisen syrjäisimmille alueilleen digitaalisten taitojen parantamiseksi.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Sääti lain, jolla lisätään valtion yksiköiden toimintakeinoja maahanmuuton valvonnassa ja turvapaikkaprosessissa (syyskuu 2018); käynnisti huhtikuussa 2018 pilottihankkeen, joka koskee turvapaikkahakemusten käsittelyä Ranskan Guayanassa.

·Perusti Mayottelle operatiivisen päätoimipaikan sekä virastojen välisen tutkintaryhmän, joka on erikoistunut laittoman maahanmuuton taloudellisiin näkökohtiin.

2.Guadeloupe

Guadeloupe edistyy syrjäisimpiä alueita koskevan tiedonannon täytäntöönpanossa, ja sen painopiste on uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa.

Sininen talous

·Vihki toukokuussa 2019 Marie-Galanten saarella käyttöön laivanrakennustelakan, jossa annetaan koulutusta paikallisessa osaamisessa kestävän kalastuksen tukemiseksi.

·Johti EU:n 90-prosenttisesti rahoittamaa ORFISH-pilottihanketta (2017–2019), jolla tuettiin tietämyksen vaihtoa vähävaikutteisista kalastusmenetelmistä kaikkien syrjäisimpien alueiden kalastajien kesken ja pyrittiin helpottamaan rannikoiden kalavaroihin kohdistuvaa painetta.

Maatalous

·Käynnisti vuonna 2019 hankkeen alkoholijuomien ja maatalouselintarvikkeiden tunnetuksi tekemiseksi ja myymiseksi Yhdysvalloissa yhteistyössä alan yritysten, Business France ‑vienninedistämisjärjestön ja Ranskan merentakaisten maiden ja alueiden ministeriön kanssa.

Biologinen monimuotoisuus

·On perustamassa alueellista biodiversiteettivirastoa.

Kiertotalous

·Julkisti lokakuussa 2018 suunnitelman, jonka tavoitteena on, ettei alueella syntyisi vuonna 2035 enää lainkaan kaatopaikalle menevää jätettä. Pyrkimyksenä on vähentää energiariippuvuutta ja asukasta kohden syntyvän jätteen määrää sekä perustaa kahdeksan jätteenkeräyspistettä.

·Tuki Euroopan aluekehitysrahaston avulla paikallisia yrityksiä metallijätteen sekä Irma- ja Maria-hirmumyrskyjen vahingoittamien ajoneuvojen käsittelyssä.

Energia

·Otti kesäkuussa 2018 käyttöön aurinkoenergiaa käyttäviä autojen latauspisteitä aurinkoenergian ylijäämän käytön edistämiseksi.

·Käynnisti aurinkosähköjärjestelmähankkeen Sainte Rosen kunnan jätehuoltokeskuksessa (maaliskuu 2019) päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

·Perusti helmikuussa 2019 uuden kunnallisen voimalaitoksen julkista valaistusta varten, ja tavoitteena on vähentää sen avulla energiankulutusta 75 prosenttia; paransi julkista valaistusta kahdessa kunnassa Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

Tutkimus ja innovointi

·Asensi aaltomittareita mereen liittyvien vakavien luonnonriskien ennaltaehkäisyn parantamiseksi (maaliskuu 2019).

·Hankki uuden syövän diagnosointilaitteiston ja perusti Karibian alueen ensimmäisen syövän diagnosointikeskuksen kesäkuussa 2018.

Liikenne

·Avasi helmikuussa 2020 uuden lentoyhteyden Pointe-à-Pitren ja New Yorkin välillä yhteyksien parantamiseksi.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Liittyi vuonna 2019 Itä-Karibian valtioiden järjestöön.

·Käynnisti hankkeen (”Ready Together”), jolla pyritään tehostamaan avun koordinointia, kun Karibian alueella tapahtuu luonnonkatastrofeja.

3.Ranskan Guayana

Ranskan Guayana edistyy tasaisesti tiedonannon painopisteiden täytäntöönpanossa. Se keskittyy koulutukseen ja resurssien kestävään käyttöön. Monet aloitteet ovat tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa.

Sininen talous

·Laati joulukuussa 2019 alueellisen sinisen talouden strategian.

·Perusti pienille toimijoille muun muassa kalastusalalla rahoitusvälineen 4,7 miljoonan euron lainaohjelman muodossa.

·Muutti alueellisen kehitystoimiston ja paikallisviranomaisen johtaman paikallisten kalastajien neuvontapalveluhankkeen pysyväksi palveluksi.

Maatalous

·Saattoi päätökseen tutkimuksen ja alkoi valmistella kokeellista viljelypilottihanketta, jolla on tarkoitus ottaa käyttöön testausasemia, joilla kehitetään menetelmiä orgaanisten resurssien hyödyntämisen kehittämiseen.

Biologinen monimuotoisuus

·On perustamassa alueellista biodiversiteettivirastoa.

Kiertotalous

·On laatimassa alueellista jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevaa suunnitelmaa Ranskan ympäristö- ja energiaviraston (ADEME) tuella.

Energia

·Rakentaa uusia biomassaa käyttäviä sähköntuotantolaitoksia, joilla katetaan 40 megawatin energiantarve vuoteen 2023 mennessä ja vastataan kysynnän lisääntymiseen ja väestönkasvuun.

Tutkimus ja innovointi

·Järjesti huhtikuussa 2018 tutkimus- ja innovointifoorumin, johon osallistui sidosryhmiä paikallisyhteisöistä sekä tutkimuksen ja yritystoiminnan aloilta. Foorumin tuloksia hyödynnetään alueen älykkään erikoistumisstrategian meneillään olevassa tarkistuksessa.

·Allekirjoitti sopimuksen ranskalaisen parfyymi- ja kosmetiikkayritysklusterin kanssa Guyanan luonnosta saatavia aineita koskevan paikallisen tutkimuksen tehostamiseksi ja paikallisiin kasveihin perustuvien tuotteiden kehittämiseksi. Tähän sisältyy yliopistokeskusten välinen kumppanuus (marraskuu 2018).

Työllisyys ja koulutus

·Sai aikaan sopimuksen alueen oppilaitosten, AFMAé-ilmailukoulutusjärjestön ja ilmailualan yrityksen Ariane Groupin kanssa ilmailu- ja avaruusteollisuuden alan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan kurssin perustamisesta vuodeksi 2020.

·Käynnisti ranskalaisen työnantajajärjestön MEDEF:n ja kansallisen työvoimaviraston Pôle emploin kanssa hankkeen, jolla pyritään etsimään 300 nuorelle työ- tai harjoittelupaikat paikallisista yrityksistä (2019); perusti yhteyspisteen, joka antaa paikallisille yrityksille ammatillista sijoittumista koskevaa neuvontaa.

Digitaalinen saavutettavuus

·Valmistelee Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan investointipankin tuella merikaapelin laskemista Ranskan Guayanan liittämiseksi merenalaiseen EllaLink-valokaapeliin, joka yhdistää Euroopan ja Latinalaisen Amerikan vuonna 2020 ja otetaan käyttöön vuonna 2021.

·Valmistelee toimenpiteitä, joilla alueesta tehdään datakeskuksiin liittyvän taloudellisen toiminnan vyöhyke (”Datacentre”-hanke).

·Levittää parhaillaan laajakaistayhteyksiä 17 syrjäiselle alueelle ja hankki huhtikuussa 2019 satelliittitaajuuden helpottaakseen koulujen digitaalisia yhteyksiä syrjäisillä alueilla.

·Perusti Euroopan aluekehitysrahaston tuella Saint Laurent du Maroniin 44 liityntäpistettä verkkoon (taloudellisiin tarkoituksiin varatut paikat ja syrjäiset alueet).

Liikenne

·Toteuttaa laajamittaista hanketta, jolla rakennetaan julkiselle liikenteelle varattuja kaistoja pääkaupunkiin Cayenneen.

·On perustamassa uutta lauttayhteyttä Saint Laurent du Maronin ja Surinamissa sijaitsevan Albinan välille Interreg-aloitteen tuella.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Käynnisti tutkimuksen, jolla arvioidaan paikallisten yritysten tarpeita ja toimenpiteitä naapurimaiden kanssa tapahtuvan vaihdon kehittämiseksi.

4.Martinique

Martinique panee tiedonantoa täytäntöön ja saavuttaa tuloksia muun muassa kiertotalouden, energian, kilpailukyvyn sekä työllisyyden ja koulutuksen aloilla.

Sininen talous

·Ohjelmoi vuoden 2020 alussa toteutettavuustutkimuksen vesiviljelyinstituutin perustamisesta.

·Vahvisti käynnistävänsä uusia koulutusohjelmia, joissa keskitytään kalastukseen ja siniseen talouteen liittyviin aloihin erityisen ammattikoulutuskeskuksen (POLE MER) avulla.

Biologinen monimuotoisuus

·Allekirjoitti kesäkuussa 2019 paikallisviranomaisen, luonnonpuiston ja Ranskan viranomaisten välisen puitesopimuksen alueellisen suojeluohjelman perustamisesta sekä luonnonsuojelualuetta koskevan tietämyksen ja tietoisuuden parantamisesta.

Kiertotalous

·Käynnisti julkisen kuulemisen ja hyväksyi (vuoden 2019 lopussa) jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevan suunnitelman pohjan luomiseksi paikalliselle kiertotalousstrategialle.

·Aloitti paikallisissa kouluissa tiedotuskampanjoita elintarvikejätteen vähentämiseksi lisätäkseen oppilaiden tietoisuutta kestävyydestä.

·Käynnisti vuonna 2018 ”Kaz Zéro gaspi” ‑tiedotuskampanjan ekologisen kulutuksen teemaviikon puitteissa.

·Toteuttaa parhaillaan 14:ää hanketta, joita ovat muun muassa tutkimukset lääkinnällisten välineiden ja kalusteiden uudelleenkäytöstä, korjauspalveluja tarjoavan liikkuvan yksikön perustaminen (”Repair Truck”) ja työpajoja järjestävän korjauspalveluyksikön laajentaminen (”Repair Café”).

Energia

·Käynnisti vuonna 2017 hankkeen, jolla tuetaan aurinkopaneelien asentamista energiaomavaraisuuden lisäämiseksi, sekä vuonna 2019 kaksi energiatehokkaiden rakennusten rakentamista koskevaa ehdotuspyyntöä.

·On ottamassa käyttöön energiatehokkaan julkisen valaistusverkon, jolla on tarkoitus säästää sähköä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

·Käynnisti viisivuotisen energian säästämisen tukiohjelmaa, jonka arvo on 100 miljoonaa euroa ja jossa keskitytään noin 60 toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi (2019–2023).

·Perusti vuonna 2019 energiasiirtymää koskevan tiedotussivuston 3 , jolla kerrotaan liikkumismuodoista, uusiutuvasta energiasta, kotitalouksien käyttömenoista ja lämpöeristyksestä.

·Perusti täysin aurinkoenergiaan perustuvia latausasemia sähköautoille Green Drive ‑hankkeen puitteissa.

·Suunnittelee ottavansa asteittain käyttöön 250 aurinkoenergiaa käyttävää latausasemaa ”Madin’ Drive” ‑verkostossa.

Työllisyys ja koulutus

·Järjesti maaliskuussa 2019 kilpailun ammatillisessa koulutuksessa oleville harjoittelijoille.

·Järjesti kesäkuussa 2019 paikalliset työ- ja koulutusmessut, joissa keskityttiin digitaaliseen rekrytointiin.

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

·Hyväksyi vuonna 2017 paikallisen talouskehityksen, innovoinnin ja kansainvälistymisen ohjelman, josta myönnetään rahoitusta tuotannon, tulosten ja työllistettävyyden parantamiseksi; perusti kumppanuuden tietopalvelujen tarjoamiseksi yrityksille.

·Perusti vuonna 2018 vuosittain järjestettävän kolmipäiväisen ”OSE!”-yritysfoorumin, joka tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia vakiintuneille yrityksille ja opastusta yrityksen perustamisessa.

Digitaalinen saavutettavuus

·On ottamassa käyttöön oppilaitokset yhdistävän valokaapelin Euroopan maatalouden kehittämisen maatalousrahaston tuella sekä valokaapelia käyttävät nopeat laajakaistaverkot Euroopan aluekehitysrahaston tuella.

·Esitteli ”digitaalisen kylän” vuoden 2019 ”OSE!”-foorumissa edistääkseen digitalisaatiota ja esimerkiksi 3D-tulostuksen käyttöönottoa paikallisyrityksissä.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Järjesti kolme Itä-Karibian valtioiden järjestön ministerikokousta terveyden, koulutuksen ja ympäristön aloilla.

·Käynnisti tammikuussa 2018 kaupan lisäämiseen Itä-Karibian alueella tähtäävän hankkeen (Trade Enhancement for Eastern Caribbean, TEECA) auttaakseen 30:tä paikallista yritystä harjoittamaan vientiä Karibian alueen valtioihin.

·Teki yhteistyötä yhtenä kumppanina sinisen talouden Odyssea-hankkeessa (helmikuu 2019), jolla pyrittiin lisäämään sinistä matkailua ja kasvua Karibian alueella.

5.Réunion

Réunion keskittyy moniin tiedonannossa käsiteltyihin aloihin, varsinkin kiertotalouteen ja siniseen talouteen, energia-alaan, tutkimukseen ja yhteistyöhön naapurimaiden kanssa.

Sininen talous

·Käynnisti lounaisen Intian valtameren merialueella merten aluesuunnitteluhankkeen (OCEAN MÉTISS) yhteistyössä valtionhallinnon, Intian valtameren komission ja Euroopan komission kanssa (2018–2020).

·Perusti maaliskuussa 2019 ”Sinisen instituutin”, joka koordinoi ja suunnittelee julkista politiikkaa sinisen talouden alalla.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

·Laatii parhaillaan maatalouden mallia, jolla edistetään paikallista tuotantoa ja varmistetaan agroekologisen siirtymän onnistuminen (AGRIPEI 2030 ‑hanke).

Biologinen monimuotoisuus

·Antoi vuosina 2018 ja 2019 koulutusta ja tukea LIFE- ja BEST-ohjelmista EU-rahoitusta saavien hankkeiden perustamisessa.

·Toteutti Euroopan aluekehitysrahaston tuella hankkeita, joilla tuettiin uhanalaisten lajien, réunioninsuohaukan ja eräiden kasvilajien, suojelua (ESPECES-hanke).

Kiertotalous

·Laati keskushallinnon ja paikallisviranomaisten kanssa jätteen syntymisen vähentämistä ja jätehuoltoa koskevan alueellisen suunnitelman, jolla koordinoitiin toimintaa ja asetettiin alueellisia tavoitteita, esimerkiksi se, ettei kaatopaikkajätettä syntyisi enää lainkaan.

·Laati kiertotaloutta koskevan alueellisen toimintasuunnitelman, jossa määriteltiin strateginen visio ja konkreettisia toimenpiteitä jätteettömyystavoitteen saavuttamiseksi.

·Toteutti helmikuun 2018 ja kesäkuun 2019 välisenä aikana 22 kiertotaloushanketta, joiden teemoja olivat mm. tuotteiden suunnittelu, elinkaari ja kierrätys.

·Osallistuu Interreg Europe ‑ohjelmasta rahoitettuun REPLACE-hankkeeseen (elokuu 2019), jonka tarkoituksena on määritellä ja toteuttaa kiertotaloutta edistäviä toimia.

Energia

·Perusti helmikuussa 2018 yhdessä valtionhallinnon ja Euroopan komission kanssa energiasiirtymää käsittelevän työryhmän.

·Toteuttaa Euroopan aluekehitysrahaston tuella kahta hanketta:

oSOLARPLEXUS-hankkeessa pyritään suunnittelemaan innovatiivinen järjestelmä, jonka avulla syrjäisille alueille voidaan toimittaa sähköä, vettä ja viestintäpalveluja;

oMICRO-MAFATE-verkostossa kokeillaan mikrosähköverkkoa Mafaten kattilalaaksossa, ja tavoitteena on omavaraisuus sähköntuotannossa.

·On uusinut 18 keskiasteen koulun lämmitysjärjestelmät vuodesta 2018 lähtien.

·Kehittää kaupunkiliikennettä varten kestäviä ajoneuvoja, kuten sähköskoottereita, Euroopan aluekehitysrahaston tuella (VELOCE-hanke, maaliskuu 2018).

Tutkimus ja innovointi

·Toteuttaa VALOBIO-hanketta (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella, toukokuu 2019), jossa käytetään innovatiivista menetelmää hylättyjen ja mereen heitettyjen kalastuksen sivutuotteiden muuntamiseksi nestemäisiksi orgaanisiksi lannoitteiksi kestävää maataloutta varten.

·Aloitti huhtikuussa 2019 älykkään erikoistumisen strategiansa arvioinnin alueen potentiaalin analysoimisiksi eri aloilla ja strategisesti merkittävien pienten erikoismarkkinoiden tunnistamiseksi.

Työllisyys ja koulutus

·Käynnisti marraskuussa 2017 Euroopan aluekehitysrahaston tuella CAMPUS SUD ‑hankkeen, jossa järjesteltiin uudelleen ja laajennettiin alueellisen yliopiston tarjontaa, ja perusti teknologiakeskittymän (”Vallée Blanche” ‑hanke).

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

·Perusti 50 miljoonan euron suuruisen ”Financière Région Réunion” ‑rahaston (Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan investointipankki, alueelliset toimijat), jolla pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tuetaan lainojen ja yksityisen oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen avulla. Rahasto on kesäkuusta 2019 lähtien myöntänyt 13 miljoonaa euroa rahoitusta 135 pk-yritykselle.

·Osallistuu Horisontti 2020 ‑ohjelmasta tuettuun REACT-hankkeeseen saaren energiajärjestelmien irrottamiseksi hiilestä. 

Digitaalinen saavutettavuus

·On saattamassa Euroopan aluekehitysrahaston tuella päätökseen laajakaistan käyttöönottohankkeen, jonka on tarkoitus kattaa vuoden 2022 loppuun mennessä kaikki ne alueet, joilla toistaiseksi ei ole laajakaistaa (suurhanke 2019).

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö 

·Toteuttaa hanketta (Interreg-aloitteeseen kuuluva TIS AEDES OI ‑hanke), jossa tutkitaan menetelmää Aedes-tiikerihyttysen torjumiseksi.

·Vahvistaa kumppanimaiden yksityisten ja julkisten rakenteiden valmiuksia lähettämällä Interreg-aloitteen tuella paikallisia tutkinnon suorittaneita henkilöitä näihin maihin.

·Teki Intian valtamerta koskevassa Interreg-ohjelmassa puitesopimuksia naapurimaiden kanssa (esimerkiksi Seychellien kanssa huhtikuussa 2019) yhteisiä etuja koskevien alojen koordinoinnin parantamiseksi.

·Perusti heinäkuussa 2019 Mosambikiin yritysten tukipalvelun paikallisten yritysten kansainvälistymisen ja alueellisen yhteistyön tukemiseksi.

6.Saint-Martin

Saint-Martin toteuttaa syrjäisimpiä alueita koskevaa tiedonantoa hirmumyrsky Irman jälkeisen jälleenrakennuksen muodostamassa erityisessä toimintaympäristössä. Tästä syystä painopisteenä on rakentaa uudelleen parempaa infrastruktuuria ja toteuttaa asianmukaisia ilmastonmuutoksen vastatoimia.

Sininen talous

·On järjestänyt vuodesta 2018 lähtien ammatillista koulutusta siniseen talouteen liittyvästä merialan toiminnasta.

Maatalous

·Suunnittelee maatalouden innovatiivisia ratkaisuja, kuten ilman multaa tapahtuvaa viljelyä, ja investoi karjatilojen siirrettäviin aitauksiin, jotka voidaan purkaa huonolla säällä.

Kiertotalous

·Toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta sekä perustaa jätteidenkeräyspisteen ja toteuttaa yhteisen koko saarta koskevan tutkimuksen jätehuollon parantamiseksi (Karibian alueen Interreg-ohjelman tuella).

Ilmastonmuutos

·Perusti vuonna 2018 riskinhallintajärjestelmän katastrofeja varten toteuttamalla varoitusharjoituksia, lisäämällä kansalaisten tietoisuutta, arvioimalla hälytysjärjestelmiä ja hankkimalla säätutkan sääennusteiden parantamiseksi (Karibian alueen Interreg-ohjelma).

Energia

·Aloitti alustavat toteutettavuustutkimukset mahdollisista maalämpölähteistä Saban, Sint Eustatiuksen ja Sint Kittsin saarilla sekä saarten välisestä sähköyhdysjohdosta uusiutuvan energian käytön edistämiseksi (Karibian alueen Interreg-ohjelma, heinäkuu 2019).

Digitaalinen saavutettavuus

·Perustaa maanalaisia valokaapeliverkkoja digitaalisten yhteyksien parantamiseksi kaikilla alueilla osana jälleenrakennusta.

·Toteuttaa alustavia toteutettavuustutkimuksia Leeward-saarten ( Pienten-Antillien saariryhmän pohjoiset saaret) välistä digitaalista yhteenliittämistä varten.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Sai tarkkailijan aseman Itä-Karibian valtioiden järjestössä.

7.Mayotte

Mayotte toteuttaa vuoden 2017 tiedonantoa vahvasti sinistä taloutta painottaen.

Sininen talous

·Perusti vuonna 2018 työryhmän laatimaan alueellista sinisen talouden strategiaa: työryhmä kerää tietoja sinisen talouden aloista ja järjestää sidosryhmien kanssa vaihtoa sinisestä taloudesta (koulutus, matkailu, kalastus ja vesiviljely).

·Laatii kaikkien rannikkoon liittyvien toimintojen perustaksi alueellista aluesuunnitteluohjelmaa, joka sisältää erityisen luvun merten aluesuunnittelusta.

·Laatii kansallisten viranomaisten kanssa kalastuslaivaston hallintasuunnitelmaa sekä vesiviljelyn yleissuunnitelmaa.

·Investoi hylätyiksi jääneisiin vesiviljelylaitoksiin ja tukee paikallisten sidosryhmien valmiuksia.

Biologinen monimuotoisuus

·Perustaa parhaillaan alueellista biodiversiteettivirastoa yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

Energia

·Toteuttaa sähköajoneuvoja ja täysin aurinkoenergiaan perustuvia latausasemia koskevaa pilottihanketta kestävän liikenteen edistämiseksi (2019).

·Tutkii aurinkoenergian mahdollisuuksia kouluissa ja julkisissa rakennuksissa, koska aurinkoenergia on alueen merkittävin uusiutuva energiamuoto.

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

·Perusti vuonna 2017 teknologiakeskittymän, joka kokoaa yhteen huipputekniikan alojen teollisuus- ja palveluyrityksiä ja jonka tarkoituksena on lisätä yritysten valmiuksia toimia sisämarkkinoilla.

Liikenne

·Laatii kaupunkien välistä liikennehanketta, jossa perustetaan kolme bussilinjaa Mayotten etelä-, keski- ja pohjoisosien yhdistämiseksi pääkaupunki Mamouzdouhun ja johon liittyy mahdollisesti vuonna 2021 toteutettavia meriyhteyksiä yhteyksien parantamiseksi.

·Käynnisti Euroopan aluekehitysrahaston tuella vuonna 2018 hankkeen turvallisuuden parantamiseksi Mayotten lentoasemalla.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Allekirjoitti sopimuksen, jolla mahdollistetaan Mayotten yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuus Itä-Afrikan maissa digitaaliteknologian, animaatioelokuvien ja kulttuurin aloilla (helmikuu 2019).

8.Portugali

Portugali tekee tiivistä yhteistyötä Azorien ja Madeiran itsehallintoalueiden kanssa vuoden 2017 tiedonannon täytäntöön panemiseksi erityisesti kiertotalouden, ilmastonmuutoksen ja tutkimuksen aloilla.

·Kehitti vuosina 2018–2019 yhteistyötä Portugalin kansallisen tilastokeskuksen ja Azorien ja Madeiran alueellisten tilastokeskusten välillä tietojen keräämisen ja hallinnoinnin parantamiseksi erityisesti maatalouden sekä meri- ja lentoliikenteen aloilla.

Kiertotalous

·Tuki vuosina 2018 ja 2019 kansallisesta ympäristörahastosta hankkeita, joilla pyrittiin tehostamaan resurssien hyödyntämistä.

·Helpotti Madeiran ja Azorien kansalaisten osallistumista kiertotaloutta ja ilmastonmuutosta käsitteleviin tapahtumiin Manner-Portugalissa korottamalla matkakorvausta.

Ilmastonmuutos

·Tarjosi vuosina 2018 ja 2019 ympäristörahaston ehdotuspyyntöjen muodossa tukea hankkeille, joilla edistetään sähköajoneuvojen latausasemien asentamista Azoreille.

·Myönsi Madeiralle ja Azoreille rahoitusta ympäristöä, ilmastonmuutosta ja vähähiilistä taloutta koskevasta ohjelmasta.

·Järjesti maaliskuussa 2019 Madeiralla ja Azoreilla tilaisuuksia, joissa esiteltiin ETAn avustusten rahoitusmekanismia 4 .

Biologinen monimuotoisuus

·Käynnisti vuonna 2019 hankepyynnön kestävän kehityksen mallien juurruttamiseksi kaikilla Portugalin biosfäärialueilla, joista viisi sijaitsee Madeiralla ja Azoreilla.

Tutkimus ja innovointi

·Käynnistä kansainvälisen satelliittilaukaisuohjelman syyskuussa 2018 kansainvälisen avaruussataman perustamiseksi Santa Marian saarelle Azoreilla. Avaruussataman on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2021 loppuun mennessä.

·Perusti maaliskuussa 2019 Portugalin avaruusviraston Santa Marian saarelle Azoreille.

Digitaalinen saavutettavuus

·Perusti toukokuussa 2019 Manner-Portugalin, Azorien ja Madeiran välisiä merikaapeleita käsittelevän työryhmän tutkimaan, mikä olisi paras tapa korvata merikaapelit, joilla huolehditaan viestintäyhteyksistä Madeiralta ja Azoreilta Manner-Portugaliin. Työryhmä antoi päätelmänsä joulukuussa 2019.

Liikenne

·Ehdotti Funchalin, Porto Santon ja Ponta Delgadan lentoasemien liittämistä Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkkoon vastauksena Euroopan laajuisia verkkoja koskevien suuntaviivojen tarkistusta koskevaan kuulemiseen.

9.Azorit

Azorit keskittyy vuoden 2017 tiedonannon täytäntöönpanossa lähinnä siniseen talouteen sekä energiaan ja tutkimukseen.

·Kerää kaikilta saarilta tietoja kalastusalan työllisyydestä ja toiminnasta.

Sininen talous

·Asetti vuonna 2018 työryhmän perustamaan Atlantin seurantakeskuksen, jonka tehtäväkenttänä on tieteellinen merentutkimus, muun muassa merialueiden suojelu, tutkimus, seuranta ja sosioekonominen hyödyntäminen.

·Johtaa MarSP-hanketta (2018–2019), jossa laaditaan merten aluesuunnitteluohjelmia Azoreilla, Madeiralla ja Kanariansaarilla.

·Saattoi päätökseen MISTIC SEAS II ‑hankkeen ja koordinoi MISTIC SEAS III ‑hanketta (2019) meristrategiapuitedirektiivin arvioimiseksi.

·Osallistuu AQUA-LIT-hankkeeseen (2019) vesiviljelytoiminnasta peräisin olevan merten roskaantumisen ehkäisemiseksi ja roskan kuljettamiseksi pois vesiviljelylaitoksista.

·Käynnisti ”E-log”-pilottihankkeen (2019) pienimuotoinen kalastuksen seuraamiseksi sähköisesti ja paikallisten toimijoiden tukemiseksi.

·Teki tunnetuksi Azorien julkilausumaa tonnikalan vapapyydyskalastuksen puolesta (lokakuu 2018) lisätäkseen tietoisuutta kestävistä kalastusmenetelmistä.

·Perusti merikoulun (2019) koulutuksen ja tutkintojen hankkimista varten ja osallistui Erasmus-ohjelmassa MATES-hankkeeseen (2018–2021), jolla pyritään edistämään meriteknologian osaamisstrategiaa.

Maatalous

·Suunnittelee saavansa vuonna 2020 valmiiksi maitoalan strategisen suunnitelman, jolla etsitään uusia markkinoita ja edistetään innovointia ja maitotuotteiden kansainvälistämistä.

·Tuki kauko-ohjattujen ilma-alusten käyttöä metsänhoidossa (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston yhteisrahoituksella).

Biologinen monimuotoisuus

·Arvioi muovin aiheuttamaa syvänmeren pilaantumista Euroopan aluekehitysrahaston tuella (PLASTDEEP 2019).

·Toteuttaa kolmea EU LIFE-ohjelmasta tuettua hanketta: LIFE VIDALIA (2018–2023) uhanalaisten kasvilajien suojelemiseksi, LIFE-IP AZORES NATURA (2019–2027) luontotyyppien ja suojeltujen lajien säilyttämiseksi sekä LIFE Beetles (alkaa vuonna 2020) uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien riskien vähentämiseksi.

·Toteuttaa MOVE I ‑hanketta (2018–2021) ja käynnisti MOVE ON ‑hankkeen (2019–2022) EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian mukaisesti ekosysteemien tilan ja ekosysteemipalvelujen kartoittamiseksi ja arvioimiseksi.

·Tuki BIOINVENT-hanketta, jossa tutkitaan maaperän mikrobien monimuotoisuutta Azorien niittyekosysteemeissä, sekä MARFOR-hanketta, jossa tutkitaan merten metsien reagointia globaaliin muutokseen (molemmat hankkeet 2017–2020).

Ilmastonmuutos

·Hyväksyi syyskuussa 2019 alueellisen ilmastonmuutosohjelman, jolla pyritään minimoimaan kasvihuonekaasupäästöt ja vähentämään altistumista ilmastoriskeille.

Kiertotalous

·Hyväksyy lähiaikoina matkailun hallinnointiohjelman alan kestävää kehitystä varten.

Energia

·Käynnisti lokakuussa 2018 Azorien energiastrategian 2030 luonnonvarojen ja uuden teknologian potentiaalin hyödyntämiseksi ja laatii Azorien energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa.

·Vahvisti vuosiksi 2018–2024 Azorien sähköisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman, johon sisältyy sähköajoneuvojen latauspisteiden ylläpitäminen kaikilla yhdeksällä saarella.

·Laatii energiasiirtymää koskevaa toimintasuunnitelmaa EU:n saarten puhdasta energiaa koskevan aloitteen tuella; tutkii merikaapelien käyttöä Azorien saarten sähköverkkojen yhdistämiseksi.

·Osallistuu syvällä olevaa geotermistä energiaa koskevaan Horisontti 2020 ‑ohjelman hankkeeseen (2019–2021) sekä Interreg-aloitteen E-MOBICITY-hankkeeseen (2019–2023), jolla pyritään optimoimaan kaupunkialueiden sähköistä liikkuvuutta koskevat julkiset toimet.

Tutkimus ja innovointi

·Aloitti syyskuussa 2018 kansainvälisen avaruussataman rakentamisen Santa Marian saarelle. Avaruussataman odotetaan olevan toimintakunnossa vuoden 2021 loppuun mennessä.

·Hyväksyi vuonna 2018 tieteen ja teknologian kansainvälistämissuunnitelman, jolla pyritään tekemään tiedettä tunnetuksi ja houkuttelemaan ulkoisia hankkeita ja kumppanuuksia.

·Hyväksyi vuonna 2018 Transfer+-aloitteen ja osallistuu FANBEST-hankkeeseen, jolla edistetään teknologian siirtoa paikallisissa pk-yrityksissä erityisesti sinisen talouden alalla.

Työllisyys ja koulutus

·Edisti työllisyyttä työttömille nuorille tarkoitetulla INOVAR-aloitteella (maaliskuusta 2019 lähtien), väliaikaisia sijaisia koskevalla Berço de Emprego ‑aloitteella (päivitettiin vuonna 2019) sekä Movemprego-aloitteella (vuonna 2020), jolla edistetään henkilöresurssien maantieteellistä liikkuvuutta.

Digitaalinen saavutettavuus

·Käynnisti vuonna 2018 tieteellisen ja teknologisen kulttuurin toimintasuunnitelman, jolla tuettiin tietotekniikka-, robotiikka- ja ohjelmointilaboratorioiden perustamista kouluihin.

Liikenne

·Järjesti kansainvälisen tarjouskilpailun matkustajia, ajoneuvoja ja rahtia kuljettavan aluksen rakentamisesta kaikkien saarten yhdistämiseksi ympäri vuoden (tammikuu 2019).

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Osallistuu meren- ja maanseurantahankkeeseen, jossa kehitetään räätälöityä teknologiaa Copernicus-ohjelman tuotantoketjun loppupään palvelujen pohjalta meriä koskevan tiedon lisäämiseksi.

10.Madeira

Madeira edistyy vuoden 2017 tiedonannon täytäntöönpanossa. Se keskittyy siniseen talouteen, kiertotalouteen, ilmastonmuutokseen, tutkimukseen, energiaan, työllisyyteen ja taitoihin.

Sininen talous

·Käynnisti vuonna 2018 INVESTE RAM2020 ‑luottojärjestelyn, joka on pienimuotoisten toimijoiden rahoituksen saantia helpottava rahoitusväline (20 miljoonaa euroa).

·Laati meriympäristön aluesuunnitelman, joka on kestävää sinistä taloutta edistävä aluesuunnittelun väline.

·Perusti vuonna 2019 konsortion, joka vastaa Madeiralla sijaitsevasta merialan yhdennetystä kansainvälisestä koulutuskeskuksesta, jonka on määrä aloittaa koulutustoiminta vuonna 2020.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

·Antoi vuonna 2018 lainsäädäntöä, jolla perustetaan Madeiran maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuutta arvioiva tekninen komissio, sen varmistamiseksi, että EU:n laatujärjestelmää hyödyntävät tuotteet ovat EU:n lainsäädännön mukaisia.

Biologinen monimuotoisuus

·On vahvistanut suojelualueiden ja Natura 2000 ‑verkoston alueiden hallinnointia (vuodesta 2017 lähtien) tarkistamalla ja päivittämällä hallintosuunnitelmat, strategiat ja suojelualueet.

Kiertotalous

·Laati alueellisen kiertotalouden toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten lieventämiseksi ja kestävän talouskasvun saavuttamiseksi (2019).

·Laati jätestrategian vuosiksi 2020–2030 jätehuollon parantamiseksi (2019).

Ilmastonmuutos

·Tehosti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan alueellisen strategian täytäntöönpanoa Interreg-aloitteesta ja EU LIFE-ohjelmasta tuetuilla hankkeilla ja aloitti sen päivittämisen.

·Kehittää koheesiorahaston tuella ohjelmistoja ja järjestelmiä metsäpaloriskien arvioimiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi ja metsäpalojen hallinnan parantamiseksi.

Energia

·Toteutti ”Sustainable Porto Santo – Smart Fossil Free Island” ‑hankkeen (2019), jolla pyrittiin edistämään sähköisten ajoneuvojen käyttöä ja älykkäitä latausjärjestelmiä.

·On saamassa koheesiorahaston tuella päätökseen Calheta III ‑vesivoimahankkeen laajennuksen.

·Osallistui useisiin EU:n energiahankkeisiin, muun muassa ENERMAC-hankkeeseen (2017–2019), jossa laaditaan strategioita uusiutuvaan energiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöön ottamiseksi.

·Edistää puhdasta liikennettä Euroopan aluekehitysrahaston tuella: hankki viisi sähköminibussia ja 25 puhdasta bussia (2019).

Tutkimus ja innovointi

·On tehnyt yhteistyötä SMART4HEALTH-hankkeessa vuodesta 2019 lähtien, jotta kansalaiset voivat hallinnoida ja seurata omia terveystietojaan koko EU:ssa ja sen ulkopuolella.

·Arvioi uudelleen alueellisen älykkään erikoistumisen strategian (2019) valmistellakseen strategian 2.0-version käynnistämistä vuosiksi 2021–2027.

Työllisyys ja koulutus

·Laati toimenpiteitä työttömien tukemiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa työpaikkojen luomiseen nuorille tähtäävät ohjelmat, kuten PROJOVEM-ohjelma. Vuonna 2018 työttömien yrittäjyyttä kannustavan ohjelman 68 hyväksytyllä hankkeella luotiin 118 uutta työpaikkaa. Näiden toimenpiteiden piiriin kuului 5 512 henkilöä vuonna 2018.

Digitaalinen saavutettavuus

·Allekirjoitti vuonna 2018 sopimuksen uuden televiestintäyhteyden yhdistämisestä Madeiran ja Manner-Portugalin väliseen merenalaiseen valokaapeliin.

·Perusti kursseja digitaalisten taitojen parantamiseksi kouluissa (2018–2019) koulujen koulutusinnovoinnin strategisen suunnitelman avulla, STEM-aineita (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) koskevat hankkeet mukaan luettuna.

·Toteutti vuosina 2018–2019 käyttöön tulevaisuuden luokkahuonelaboratoriohankkeen, jolla tarjotaan robotiikkavälineitä kouluille.

Liikenne

·Hyväksyi Madeiran kestävän liikkuvuuden toimintasuunnitelman (kesäkuu 2019). Suunnitelmalla on määrä tukea siirtymistä kohti puhdasta ja turvallista liikennettä.

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Käynnisti vuonna 2018 uudelleen Makaronesian saaristoalueen huippukokouksen, jolla edistetään keskustelua ympäristöön ja ilmastonmuutokseen, meritalouteen, kauppaan ja investointien edistämiseen, koulutukseen sekä opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuteen liittyvistä yhteisistä haasteista.

·Osallistuu kesäkuussa 2019 hyväksyttyyn INTEGRA-hankkeeseen, jolla pyritään edistämään markkinoiden yhdentymistä ja Makaronesian taloudellisen ja sosiaalisen alueen kehitystä (Madeiraa, Azoreita ja Kanariansaaria koskeva Interreg-ohjelma).

11.Espanja

Espanja panee vuoden 2017 tiedonantoa täytäntöön yhdessä Kanariansaarten syrjäisimmän alueen kanssa Espanjan perustuslain mukaisen toimivaltajaon mukaisesti.

Kiertotalous

·Osallistui ekologisesta muutoksesta vastaavan ministeriön ja tulli- ja valmistevero-osaston välityksellä jätteitä käsittelevän työryhmän perustamiseen marraskuussa 2018 ja tukee sen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

·Analysoi Kanariansaarten vuosien 2018–2025 kattavan jätehuoltosuunnitelman (PIRCAN).

Energia

·Tukee EU:n puhtaan energian säädöspaketin puitteissa toimia, joilla otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa saarilla, säästetään energiaa, parannetaan energiatehokkuutta ja edistetään kestävää liikkuvuutta, kuten uusiutuvan energian huutokauppoja, saarten välisiä keskinäisiä yhteyksiä sekä sähköajoneuvojen latauspisteitä.

·Laati ja tuki koulutustoimia sekä teknologian levittämistoimia uusiutuvan energian alalla.

12.Kanariansaaret

Kanariansaaret keskittyy vuoden 2017 tiedonannon täytäntöönpanossa energiaan, tutkimukseen ja kiertotalouteen.

·On heinäkuusta 2018 lähtien kehittänyt paikallista tuotantoa koskevien virallisten tietojen laatua saarten oman tilastolaitoksen (ISTAC) kanssa tehdyn sopimuksen avulla.

Sininen talous

·Perusti helmikuussa 2018 sinistä taloutta käsittelevän työryhmän; toteutti SWOT-analyysin kaikista sinisen talouden aloista vuoden 2020 alkupuoliskolle suunnitellun sinisen talouden strategian valmistelemiseksi.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen

·Toteutti tuotteiden laatuun perustuvaa eriyttämistä koskevan strategian kulutuksen lisäämiseksi, ekologisen tuotannon edistämiseksi sekä maatalous- ja elintarvikealan ja hallinnon välisten yhteyksien helpottamiseksi.

Kiertotalous

·Käynnisti vuonna 2017 Euroopan aluekehitysrahaston tuella biokaasulaitoksen rakentamishankkeen karjanlannan hyödyntämiseksi.

·Teki yhteistyötä jätteitä käsittelevän työryhmän perustamisessa marraskuussa 2018 helpottamalla viestintää kaikkien tasojen (EU:n ja jäsenvaltioiden taso sekä alue- ja paikallistaso) sidosryhmien välillä sekä jätehuollon parantamista koskevan toimintasuunnitelman laatimisessa.

·Perusti helmikuussa 2018 kiertotaloutta käsittelevän työryhmän, joka tekee alustavan diagnoosin saarten tilanteesta.

·Hyväksyi elokuussa 2018 suuntaviivoja ja suosituksia kertakäyttöisistä muovituotteista aiheutuvan jätteen vähentämiseksi ja kierrättämiseksi.

·Hyväksyi huhtikuussa 2019 Kanariansaarten muovistrategian.

Ilmastonmuutos

·Käynnisti Kanariansaarten ilmastonmuutoksen seurantakeskuksen, joka on kuulemisia, osallistumista ja toimien laatimista edistävä elin (heinäkuu 2018).

·Päivittää parhaillaan alueellista ilmastonmuutosstrategiaa.

Energia

·Osallistui EU:n saarien puhdasta energiaa koskevaan aloitteeseen: järjesti EU:n saarien puhdasta energiaa koskevan aloitteen toisen foorumin Lanzarotella marraskuussa 2018, ja La Palma toteuttaa tähän aloitteeseen kuuluvan pilottihankkeen.

·Asensi vuonna 2019 PLOCAN-keskukseen kaksi innovatiivista prototyyppiä meren tuulienergian hyödyntämiseksi.

Tutkimus ja innovointi

·Johtaa EU:n FORWARD-tutkimushanketta, jolla parannetaan kaikkien syrjäisimpien alueiden osallistumista kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja -ohjelmiin.

·Käynnisti lokakuussa 2019 uudelleen RIS3-Net2-hankkeen (hankevastaavana) Madeiraa, Azoreita ja Kanariansaaria koskevan Interreg-ohjelman puitteissa yhteisen kehyksen määrittämiseksi alueiden välisille RIS3-strategioille.

·Osallistuu SOCLIMPACT-hankkeeseen, jossa pyritään mallintamaan sinisen talouden aloja koskevia ilmastonmuutoksen seurauksia ja niiden sosioekonomisia vaikutuksia Euroopan saarilla.

·Osallistuu Horisontti 2020 ‑ohjelmasta tuettuun REACT-hankkeeseen saarten energiajärjestelmien irrottamiseksi hiilestä.

Työllisyys ja koulutus

·On tammikuusta 2017 lähtien johtanut Interreg Europe ‑ohjelmasta yhteisrahoitettua GROW RUP ‑hanketta, jolla torjutaan pitkäaikaistyöttömyyttä vihreän ja sinisen talouden aloilla.

Kilpailukyky, yrittäjyys ja sisämarkkinat

·Käynnisti tammikuussa 2018 toiminnallisen strategian Kanariansaarten talouden kansainvälistämiseksi. Tavoitteena on lisätä yritysten kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Digitaalinen saavutettavuus

·Järjesti kaksi ehdotuspyyntöä nopeiden laajakaistainfrastruktuurien käyttöön ottamiseksi (vuosina 2018 ja 2019).

·Tuki eri organisaatioita näiden järjestäessä koulutusta digitaalisista taidoista yhteensä 71 hankkeessa (vuosina 2017–2019).

Syrjäisimpien alueiden naapurimaidensa ja muiden maiden kanssa tekemä yhteistyö

·Johtaa Interreg-aloitteeseen kuuluvaa Madeiran ja Azorien kanssa toteutettavaa MAC HEXAGONE ‑hanketta, jolla on tarkoitus tehostaa yhteistyötä naapurimaina olevien Mauritanian, Senegalin ja Kap Verden kanssa vahvistamalla koordinointia Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan kehitysrahaston ohjelmien välillä tällä alueella (päättyy joulukuussa 2022).

·Toteutti Interreg-aloitteeseen kuuluvan VALCONMAC-hankkeen, jossa keskitytään Makaronesian Atlantin valtameressä olevien saaristoalueiden metsäluontotyyppien suojeluun ja kehittämiseen.

(1)

Laki 2017-256, 28. helmikuuta 2017.

(2)

Laki 2018-771, 5. syyskuuta 2018.

(3)

  www.transitionenergetiquemartinique.mq

(4)

https://eeagrants.org/about-us