52020BP0302

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020BP0302 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020BP0302

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. marraskuuta 2020 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2021 (11072/1/2020 – C9-0314/2020 – 2020/1998(BUD))

EUVL C 415, 13.10.2021, p. 67–79 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

13.10.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 415/67

P9_TA(2020)0302

Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2021 – kaikki pääluokat

(2021/C 415/15)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (1),

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2),

—	ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (3),

—	ottaa huomioon komission 28. toukokuuta 2020 antaman muutetun ehdotuksen vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2020)0443),

—	ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (4),

—

ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi (5) ja 23. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä,

—	ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman vuoden 2021 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio (6),

—	ottaa huomioon 14. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2021 (7),

—	ottaa huomioon komission 27. heinäkuuta 2020 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2021 (COM(2020)0300),

—	ottaa huomioon neuvoston 28. syyskuuta 2020 vahvistaman ja 1. lokakuuta 2020 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2021 (11072/1/2020 – C9-0314/2020),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2020 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (8),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

—	ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0206/2020),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

muistuttaa, että vuoden 2021 pitäisi olla uuden monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi; pitää valitettavana, että vuoden 2021 talousarviomenettelyssä ei ole voitu toistaiseksi nojautua vankkaan ja kunnianhimoiseen monivuotista rahoituskehystä koskevaan sopimukseen monivuotisesta rahoituskehyksestä ja omista varoista käytävien neuvottelujen viivästymisen ja covid-19:n leviämisen vuoksi; toteaa, että parlamentti on ollut valmis neuvotteluihin marraskuusta 2018 lähtien mutta niitä ei voitu aloittaa ennen Eurooppa-neuvoston 21. heinäkuuta 2020 antamia päätelmiä;

panee merkille, että komission talousarvioesitys vuodeksi 2021 perustui sen omiin, toukokuussa 2020 päivitettyihin monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin, kun taas neuvosto rajasi käsittelynsä otsaketta 7 lukuun ottamatta Eurooppa-neuvoston päätelmien aritmeettiseen muunnokseen kunnes komissio antaa oikaisukirjelmän, jolla se saattaa ehdotuksensa ajan tasalle sen jälkeen, kun monivuotisesta rahoituskehyksestä / omista varoista päästään poliittiseen yhteisymmärrykseen;

panee merkille neuvoston kannan talousarvioesitykseen ja myös sen, kuinka tärkeänä neuvosto pitää oikaisukirjelmää; on samaa mieltä neuvoston kanssa oikaisukirjelmästä mutta haluaa noudattaa omassa käsittelyssään koordinoidusti parlamentin painopisteitä, jotka koskevat monivuotista rahoituskehystä, omia varoja ja vuoden 2021 talousarviota; toteaa, että tähän toimintatapaan on päädytty myös sen tähden, että oikaisukirjelmän esittämisen jälkeen aikaa jää vain vähän;

muistuttaa korostaneensa edellä mainitussa vuoden 2021 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 19. kesäkuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa, että vuoden 2021 talousarviossa olisi keskityttävä ensisijaisesti lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja tukemaan elpymistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitalisaation pohjalta, jotta voidaan edistää oikeudenmukaista, osallistavaa ja kestävä kasvua sekä laadukkaiden työpaikkojen luomista ja siihen liittyvää pitkän aikavälin tavoitetta eli sosioekonomista lähentymistä;

panee tyytyväisenä merkille EU:n elpymissuunnitelman; pitää kuitenkin tarpeellisena vahvistaa selkeästi budjettivallan käyttäjän rooli hyväksyttäessä ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, erityisesti Euroopan unionin elpymisvälineeseen (Next Generation EU) liittyviä tuloja, vuotuisessa talousarviomenettelyssä;

palauttaa mieliin väliaikaisessa mietinnössään esittämänsä kannan, jonka mukaan vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvissä ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden valtavirtaistamisen tavoitteissa on mentävä kohdennettuja meno-osuuksia pidemmälle; pyrkii näin ollen saavuttamaan vuonna 2021 biologisen monimuotoisuuden alalla vähintään 10 prosentin menotason ja ilmastotoimien valtavirtaistamisessa vähintään 30 prosentin menotason; kehottaa jälleen käyttämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen mallia, jossa kootaan yhteen sukupuolikohtaista tietoa tavoitteista, panoksista, tuotoksista ja tuloksista, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvoa koskevat rahoitussitoumukset ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvien menojen seuranta- ja raportointimenetelmä;

kehottaa jälleen komissiota vahvistamaan sekä ilmastoon että biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä menoja koskevalle uudelle tiukalle ja kattavalle menetelmälle selkeät tukikelpoisuuskriteerit puiteasetuksilla, joilla varmistetaan, että kyseisiä menotavoitteita rahoitettaessa otetaan huomioon ainoastaan hankkeet, jotka täyttävät asetuksen (EU) 2020/852 mukaisesti laaditut asiaankuuluvat tekniset arviointikriteerit, sekä tarvittaessa vastaavat korjaavat toimenpiteet ja asetuksen (EU) 2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetun ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen täydellinen täytäntöönpano sen varmistamiseksi, että unioni täyttää Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa ja noudattaa parlamentin kehotusta luopua unionin koko talousarviossa vaiheittain fossiilisten polttoaineiden välillisistä tuista ja kieltää suorat tuet;

päättää nostaa 23. heinäkuuta 2020 Eurooppa-neuvoston 17–21. heinäkuuta 2020 pidetyn ylimääräisen kokouksen päätelmistä (10) antamassaan päätöslauselmassa määritettyjen viidentoista lippulaivaohjelman (Horisontti Eurooppa, InvestEU, Erasmus+, lapsitakuu, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, Digitaalinen Eurooppa, Verkkojen Eurooppa, LIFE, EU4health, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, Luova Eurooppa, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, Euroopan puolustusrahasto, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline ja humanitaarinen apu) sekä asiaankuuluvien EU:n virastojen ja Euroopan syyttäjänviraston määrärahat 14. marraskuuta 2018 annetussa monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä vahvistetulle tasolle; päättää lisäksi perustaa käsittelynsä komission talousarvioesityksessä ehdottamiin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin; on sitä mieltä, että lisättäessä lippulaivaohjelmien määrärahoja olisi vastaavasti korotettava monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen enimmäismäärää; päättää lisätä rahoitusta parlamentin painopisteisiin muun muassa ilmastonmuutoksen, energian, digitaalisen yhteenliitettävyyden ja liikenteen yhteenliitettävyyden, avaruuden, pk-yritysten, matkailun, turvallisuuden, muuttoliikkeen, perusoikeuksien ja ulkoisen toiminnan aloilla;

hyväksyy neuvoston lisäykset otsakkeisiin 1, 2 a ja 3 lukuun ottamatta budjettikohtia, joiden määrärahoja parlamentti päättää lisätä; hyväksyy myös palautumisklusterin siirtämisen otsakkeesta 5 otsakkeeseen 2 b;

10.

vahvistaa aiemmat sitoumuksensa hyödyntää täysimääräisesti varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta käyttää vapautetut sitoumukset uudelleen tutkimusohjelmissa;

11.

korostaa, että tarvitaan yksityiskohtaisempi budjettinimikkeistö, jonka avulla budjettivallan käyttäjä voi hoitaa täysimääräisesti päätöksentekotehtäväänsä vuotuisessa talousarviomenettelyssä ja valvoa talousarvion toteuttamista otsakkeissa 2 b, 4 ja 6;

12.

päättää pääsääntöisesti palauttaa talousarvioesityksen määrät kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja se ei käsittelyssään lisännyt, lukuun ottamatta otsaketta 7;

13.

pitää tärkeänä varmistaa, että unionin virastoille osoitetaan riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa toimeksiantonsa, suorittaa tehtävänsä ja reagoida optimaalisesti covid-19:n leviämisen seurauksiin; korostaa, että virastojen välillä tarvitaan asianmukaista koordinointia ja synergiaa, jotta voidaan lisätä niiden työn vaikuttavuutta, erityisesti, jos niillä on toisiaan lähellä olevia toimintapoliittisia tavoitteita, jotta julkiset varat voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti; vaatii komissiota huolehtimaan henkilöstön optimaalisesta jakautumisesta sen pääosastojen kesken siten, että otetaan huomioon kiireelliset tarpeet ja pitkän aikavälin painopisteet, jotka liittyvät erityisesti covid-19-kriisiin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan;

14.

panee merkille, että talousarviomenettelyn päivitetty käytännön aikataulu ei anna mahdollisuutta sopia hyvissä ajoin mahdollisesta talousarvioesitystä koskevasta toisesta ehdotuksesta; pitää siksi erittäin tärkeänä, että koko talousarviosovittelujaksoa hyödynnetään täysimääräisesti kunnianhimoisen sopimuksen aikaansaamiseksi;

15.

vahvistaa, että vuoden 2021 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 181 762 377 716 euroa, mikä merkitsee 15 016 195 740 euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden; päättää lisäksi asettaa saataville 1 631 420 001 euroa maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista; palauttaa kuitenkin mieliin, että tätä määrää olisi mukautettava oikaisukirjelmän julkaisemisen jälkeen ja neuvottelujen ja sovittelun edetessä;

16.

muistuttaa, että kuten edellä mainitussa 16. syyskuuta 2020 annetussa parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmassa todetaan, vuoden 2021 talousarvion rahoittamiseksi uudet omien varojen luokat olisi otettava käyttöön vuodesta 2021 alkaen ja että kaikkien uusista omista varoista saatavien määrien, jotka ylittävät EU:n elpymisvälineeseen liittyvien takaisinmaksuvelvoitteiden kattamiseksi tiettynä vuonna tarvittavan tason, olisi jäätävä unionin talousarvioon yleisinä tuloina erityisesti EU:n viidentoista lippulaivaohjelman täydentämiseksi vuodesta 2021 alkaen ja että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä olisi korotettava vastaavasti;

Otsake 1

17.

korostaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tuottavan erittäin vahvaa eurooppalaista lisäarvoa ja painottaa ohjelman merkitystä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisen ja ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan ja talouteen vuoteen 2050 mennessä siirtymisen ja digitalisaation tukemisen kannalta merkittävillä eurooppalaisen tutkimuksen aloilla ja toteaa, että tämä on ratkaisevan tärkeää unionin tulevan elinvoimaisuuden kannalta; korostaa myös, että covid-19:n leviäminen on osoittanut tarpeen investoida terveystutkimukseen; ehdottaa siksi huomattavaa lisäystä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahoihin noudattaen pitkäaikaista kantaansa, jonka mukaan määrärahojen olisi oltava yhteensä 120 miljardia euroa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana; katsoo lisäksi, että koko nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana vapautettujen sitoumusten määrä olisi asetettava kokonaisuudessaan käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmastosiirtymän ja digitaalisen siirtymän ja terveystutkimuksen tukemiseksi;

18.

on vakuuttunut siitä, että syöväntorjunnan olisi oltava unionin painopiste ja että siihen liittyviä toimia on lisättävä merkittävästi; korostaa, että syöpätutkimus on tärkeässä osassa torjuntatyössä; painottaa, että alan tutkimusta on tehostettava viipymättä;

19.

kehottaa varmistamaan unionin vuoden 2021 talousarvion yhteydessä, että InvestEU-ohjelmaa rahoitetaan riittävästi ja että se saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteensa ja auttaa osaltaan palauttamaan Euroopan pitkän aikavälin kilpailukykyä tarjoamalla enemmän investointikapasiteettia, jolla tuetaan kestävää infrastruktuuria, tutkimusta, innovointia, digitalisaatiota, pk-yrityksiä ja sosiaalisia investointeja, ja saavuttaa myös uuden lyhyen aikavälin tavoitteensa eli tukee talouden kestävää elpymistä strategisten kestävien investointien avulla; pitää erittäin valitettavana, että Eurooppa-neuvosto hylkäsi komission ehdotuksen vakavaraisuustukivälineestä; kannattaa parlamentin vakavaraisuustukivälinettä koskevaan valmistelutyöhön sisältyvää ehdotusta siirtää välineelle varatut määrärahat InvestEU-ohjelmaan, jotta ne hyödyttävät jäsenvaltioihin sijoittautuneita ja unionissa toimivia yrityksiä;

20.

korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen ratkaisevaa roolia edistettäessä erittäin tehokkaan Euroopan laajuisen verkon kehittämistä ja yhteenliitettävyyttä kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti niissä, jotka tukevat kestävää ja rajat ylittävää liikkuvuutta ja liikennemuotosiirtymää pyrkimyksenään vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tuettaessa energia- ja liikennehankkeita, kun siirrytään kohti ilmastoneutraalia taloutta, jossa taataan toimitusvarmuus, ottaen huomioon Euroopan saarialueiden ja syrjäisten alueiden erityistilanne ja korostaen digitaalisen siirtymän tarvetta, mukaan lukien unionin työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus; ehdottaa siksi huomattavia lisäyksiä;

21.

korostaa, että covid-19-kriisi on osoittanut digitalisaation kasvavan merkityksen talouden päivittäiselle toiminnalle; pitää Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa tärkeänä, koska sillä muokataan ja tuetaan digitaalista siirtymää; ehdottaa, että pandemian esiin tuomien tarpeiden huomioimiseksi määrärahoja lisätään yli parlamentin monivuotista rahoituskehystä koskevan väliaikaisen kannan;

22.

palauttaa mieliin unionin avaruusohjelman perustavanlaatuisen arvon ja etenkin Copernicuksen ja Galileon panoksen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja vaatii näin ollen kohdennettuja lisäyksiä, jotta varmistetaan, että ohjelmilla voidaan tukea unionin ympäristötavoitteita; korostaa unionin avaruusteollisuuden riippumattomuuden merkitystä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja tähdentää näiden ohjelmien työpaikkojen lisäämiselle, kilpailukyvylle ja pk-yritysten kehittämiselle tuomaa lisäarvoa;

23.

katsoo, että myös muita otsakkeen tärkeitä painopistealoja on vahvistettava; kehottaa muun muassa lisäämään huomattavasti pk-yritysten tavoitteiden saavuttamiseen varattua määrää, sillä pk-yritykset ovat unionin talouden kulmakivi ja niillä on keskeinen rooli pyrittäessä saamaan aikaan eritäin laadukkaita investointeja ja luomaan työpaikkoja kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan myös tukea ja lisätä naisten osallistumista pk-yrityksiin; toteaa, että niiden pääsy markkinoille vahvistaa myös avaruusklusterin keskeisiä ohjelmia; muistuttaa, että unionin virastoilla on tärkeä tukirooli unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa siksi osoittamaan riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä Euroopan unionin kyberturvallisuusvirastolle (ENISA), Euroopan unionin rautatievirastolle (ERA), Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV), Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA), Euroopan unionin avaruusohjelmalle ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimelle (BEREC) niiden tehtävien ja vastuiden mukaisesti;

24.

toistaa kehotuksensa tukea pk-yrityksiä etenkin matkailualalla, luovilla aloilla ja liikennealalla, jotta voidaan parantaa niiden valmiuksia toipua covid-19:n leviämisen seurauksista; toistaa lisäksi vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä vuonna 2018 antamassaan väliaikaisessa mietinnössä (11) esittämänsä pyynnön luoda erityinen budjettikohta, jotta voidaan ottaa huomioon matkailuala, joka on erittäin tärkeä koko unionin taloudelle, kilpailukyvylle, työllisyydelle (ala tarjoaa suoraan ja välillisesti 23 miljoonaa työpaikkaa, etenkin nuorille) ja sosiaaliselle kehitykselle; toteaa, että covid-19-kriisi on vaikuttanut alaan erityisen voimakkaasti, sen kysyntä supistuu nyt nopeasti ja jyrkästi ja alalta katoaa valtava määrä työpaikkoja, mikä vaarantaa monien pk-yritysten toiminnan;

25.

pitää nykytilanteessa valitettavana, ettei komissio ehdottanut erillisen budjettikohdan luomista matkailualaa varten; kehottaa antamaan alalle ja etenkin pk-yrityksille nopeasti suoraa ja välillistä tukea;

26.

lisää näin ollen otsakkeen 1 maksusitoumusmäärärahoja 6 313 980 774 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että määrästä 5 996 664 225 euroa osoitetaan lippulaivaohjelmiin; ottaa otsakkeeseen lisäksi 1 631 420 001 euroa maksusitoumusmäärärahoja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti vapautetuista sitoumuksista;

Otsake 2 a

27.

päättää hyväksyä neuvoston käsittelyssä otsakkeeseen 2 a hyväksytyt määrät;

Otsake 2 b

28.

korostaa, että EU4Health-ohjelmalle on osoitettava kiireesti lisäresursseja erityisesti covid-19-kriisin aikana havaittuihin merkittäviin rakenteellisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja avainalojen, kuten kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien parantaminen, terveyserojen vähentäminen ja lääkkeiden ja muiden kriisin kannalta merkittävien tuotteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen, määrittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä olevien ja turvallisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen oikea-aikaista tarjoamista jatketaan ja muun muassa syöväntorjuntaa lujitetaan unionissa;

29.

korostaa Erasmus+-ohjelman merkitystä keskeisenä lippulaivaohjelmana ja yhtenä unionin menestyksekkäimmistä ohjelmista, joka on strateginen investointi unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuteen; muistuttaa, että Erasmus+-ohjelman riittämätön rahoitus vaarantaisi uusien mahdollisuuksien jatkuvan luomisen nuorille ja näiden työllistettävyyden parantamisen sekä ohjelman valmiudet saavuttaa uudet tavoitteensa ja vastata haasteisiin tulla osallistavammaksi ja ekologisemmaksi; päättää näin ollen lisätä Erasmus+-ohjelman määrärahoja huomattavasti noudattaen kantaansa, jonka mukaan ohjelman määrärahat kolminkertaistetaan;

30.

palauttaa mieliin, että kulttuuriala ja luovat alat kuuluvat covid-19:n leviämisen eniten koettelemiin aloihin, ja vaatii asianmukaisia toimia ja rahoitusta niiden yhä jatkuvien merkittävien tappioiden vähentämiseksi, joita kulttuuritilojen ennalta arvaamaton sulkeminen covid-19-kriisin aikana aiheuttaa alalla; ehdottaa siksi huomattavaa lisäystä Luova Eurooppa -ohjelman asiaa koskeviin budjettikohtiin kriisin koettelemien alojen tukemiseksi;

31.

kehottaa painokkaasti lisäämään avoimuutta jaettaessa varoja Erasmus+-ohjelman eri osa-alueille ja alaohjelmiin palauttamalla ohjelman entinen budjettinimikkeistö ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman eri osa-alueille ja alaohjelmiin luomalla uusi budjettikohta unionin arvojen lohkolle; kehottaa jälleen komissiota lisäämään multimediatoimintaan osoitettujen määrärahojen käytön avoimuutta erityisesti luomalla uusia budjettikohtia toimenpiteitä varten;

32.

päättää luoda unionin arvojen suojelemista ja edistämistä koskevan uuden budjettikohdan 07 06 04, jotta rahoitusta voidaan paremmin keskittää demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojeluun ja edistämiseen, mukaan lukien alalla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toiminnan tukeminen;

33.

yhtyy komission ennusteeseen, jonka mukaan äärimmäisen köyhyyden ja etenkin lapsiköyhyyden torjunta tulee tulevina vuosina entistäkin tärkeämmäksi covid-19:n leviämisestä toivuttaessa; vaatii näin ollen perustamaan eurooppalaista lapsitakuuta varten erillisen ESR+:n piiriin kuuluvan budjettikohdan, johon osoitetaan miljardi euroa vuodeksi 2021; toteaa jälleen, että etenkin covid-19-pandemian vuoksi on tärkeää, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastossa (FEAD) on riittävästi varoja;

34.

muistuttaa, että covid-19-kriisi vaikuttaa suhteettomasti naisiin, henkilöryhmiin, joihin kohdistuu järjestelmällistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, ja muihin haavoittuviin väestöryhmiin, ja kehottaa vahvistamaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa, jotta voidaan tukea ohjelmia ja koulutusta, joilla pyritään edistämään näiden ryhmien osallistumista työmarkkinoille ja puuttumaan heidän epävarmaan tilanteeseensa niillä;

35.

korostaa kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman keskeistä tehtävää suojella ja edistää perussopimuksissa ja unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja arvoja ja on vakaasti sitä mieltä, että kuhunkin lohkoon ja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaan Daphne-lohkoon ja kansalaisten sitoutumista ja osallistumista unionin toimintaan koskevaan lohkoon tarvitaan lisämäärärahoja;

36.

painottaa oikeusalan ohjelman merkitystä pyrittäessä edistämään Euroopan oikeusalueen kehitystä oikeusvaltioperiaatteen, vastavuoroisen tunnustamisen ja keskinäisen luottamuksen pohjalta ja päättää lisätä kyseisen ohjelman määrärahoja;

37.

kehottaa lisäämään ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta” -klusterin määrärahoja, jotta sukupuolinäkökulma voidaan ottaa paremmin huomioon kaikissa ohjelmissa ja jotta voidaan tukea ja edistää tasa-arvoa koskevia selvityksiä ja tutkimusta unionissa;

38.

pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toimintaa ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevää yhteisöjenvälistä teknistä komiteaa ja siten parantaa näiden kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

39.

pitää erittäin valitettavana, että komissio ei ole vieläkään vastannut parlamentin pyyntöön, joka koski multimediatoimien budjettikohdan kattavaa tarkistamista erityisesti Euronewsin kanssa tehdyn puitesopimuksen osalta; päättää ottaa tämän kohdan määrärahat varaukseen, kunnes komissio on vastannut tilintarkastustuomioistuimen esittämiin huolenaiheisiin; panee kuitenkin merkille, ettei tilintarkastustuomioistuin mainitse mitään puutteita Euronewsin osalta sen nykyisen kehyksen mukaisissa sopimusperusteisissa raportointivelvollisuuksissa;

40.

muistuttaa tämän otsakkeen piiriin kuuluvien erillisvirastojen tärkeästä roolista; vaatii osoittamaan Euroopan unionin perusoikeusvirastolle (FRA) riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä, kun otetaan huomioon uudet hankkeet, jotka on yksilöity viraston sidosryhmien kuulemisprosessissa; pyytää osoittamaan Euroopan tasa-arvoinstituutille (EIGE) ja Euroopan työviranomaiselle (ELA) riittävät talousarviovarat ottaen huomioon niiden tehtävän merkitys ja työviranomaisen odotettavissa oleva rooli pyrittäessä varmistamaan työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus covid-19-kriisin yhteydessä; kehottaa lisäksi osoittamaan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolle (Eurojust), Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle (ECDC) ja Euroopan lääkevirastolle (EMA) riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä muita tärkeitä painopisteitä varten;

41.

päättää tehdä kohdennettuja lisäyksiä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) määrärahoihin, jotta se voi ryhtyä viipymättä hoitamaan tehtäviään toimeksiantonsa täyttämistä koskevien vaatimusten mukaisesti; katsoo, että sen luonne edellyttää vahvempia takeita riippumattomuudesta ja että sen talousarvio olisi siksi esitettävä otsakkeessa 7 siten, että se on riippumaton elin eikä rinnastettavissa virastoihin; korostaa, että EPPOn perustaminen ei saa heikentää Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) asianmukaista toimintakykyä;

42.

torjuu komission ehdotuksen sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin liittyvien eri budjettikohtien yhdistämisestä; katsoo, että aiempaan tapaan erilliset budjettikohdat takaisivat tarvittavan avoimuuden ja tarvittavat resurssit kaikille näille keskeisille aloille;

43.

päättää siirtää budjettikohdan 06 04 01 (Euroopan unionin elpymisväline – Kuponkimaksut ja lunastus erääntyessä) lukuun 17, koska mitään EU:n elpymisvälineeseen liittyvien menojen rahoituskustannuksia ei pitäisi sisällyttää monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin;

44.

lisää otsakkeen 2 b maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 5 894 270 074 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että määrästä 6 041 509 293 euroa osoitetaan lippulaivaohjelmiin;

Otsake 3

45.

muistuttaa, että Eurooppa-neuvosto ei Euroopan elpymisvälinettä koskevassa kannassaan säilyttänyt komission ehdotuksessa esitettyä tukitasoa oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle; on huolissaan siitä, että nämä leikkaukset vaarantavat vakavasti elvytystoimet; toteaa jälleen, että oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on olennainen ja välttämätön osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rakennetta; ehdottaa siksi, että tämän lippulaivaohjelman maksusitoumusmäärärahoja lisätään 500 miljoonalla eurolla vuonna 2021;

46.

ottaa huomioon ilmastonmuutoksen torjuntaa ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen estämistä koskevan yleisen painopisteen ja lisää LIFE+ -ohjelman budjettikohtien maksusitoumusmäärärahoja huomattavasti 237 miljoonalla eurolla; toteaa, että tällä lisäyksellä on tarkoitus edistää keskeisiä tavoitteita, kuten luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, kiertotaloutta ja elämänlaatua, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista sekä siirtymistä puhtaaseen energiaan; odottaa komission huolehtivan tarvittavasta vastaanottokyvystä, jotta nämä lisävarat voidaan käyttää vaikuttavalla tavalla;

47.

muistuttaa, että covid-19:n leviäminen on vaikuttanut voimakkaasti moniin maatalouden aloihin, ja kannattaa siksi Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) markkinatukitoimenpiteitä koskeviin budjettikohtiin tehtäviä kohdennettuja lisäyksiä, joilla pyritään lieventämään pandemian aiheuttaman kriisin vaikutuksia etenkin luomutiloihin ja pienviljelijöihin; odottaa, että oikaisukirjelmässä mukautetaan edelleen maataloustukirahaston määrärahojen tasoa ottamalla huomioon käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2021, ja muut parametrit, kuten covid-19:n leviämisen vaikutus maatalousaloihin;

48.

katsoo, että mitään määrärahoja, etenkään yhteisen maatalouspolitiikan määrärahoja, ei saa käyttää kuolemaan johtavissa härkätaisteluissa käytettävien sonnien jalostuksen tai kasvatuksen tukemiseen;

49.

korostaa, että unionin syrjäisimpien alueiden sosioekonomiset olosuhteet ovat hyvin vaikeat ja covid-19-kriisin vaikutukset pahentavat niitä entisestään; ehdottaa näin ollen POSEI-ohjelman budjettikohdan määrärahojen lisäämistä, jotta varmistetaan, että maataloustoiminta syrjäisimmillä alueilla jatkuu ja että niille toimitetaan edelleen elintarvikkeita ja maataloustuotteita, ja toteaa, että tähän tarkoitukseen on osoitettava riittävästi resursseja; pitää lisäksi tärkeänä ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet ja rajoitteet suunniteltaessa unionin ohjelmia ja rahastoja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen yhteydessä;

50.

lisää Euroopan meri- ja kalatalousrahaston määrärahoja 19,6 miljoonalla eurolla; toteaa, että vuosi 2021 on kalatalousalalle merkityksellinen vuosi, jolloin vastassa ovat samanaikaisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin mukautumiseen liittyvät haasteet, covid-19-kriisiin liittyvät riskit ja brexit;

51.

korostaa, että on tärkeää varmistaa riittävät taloudelliset resurssit kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa, käyttöä ja vaihtoa varten;

52.

aikoo tukea Euroopan ympäristökeskusta (EEA) uusilla rahoitus- ja henkilöresursseilla, sillä keskuksen odotetaan toimivan keskeisessä roolissa tuettaessa vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviä toimia, kun se seuraa unionin biodiversiteettistrategiaa, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja päästöttömyysaloitteita ja raportoi niistä;

53.

lisää otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 867 937 490 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että määrästä 739 100 000 euroa osoitetaan lippulaivaohjelmiin;

Otsake 4

54.

lisää rahoitusta muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta koskeviin parlamentin painopisteisiin, erityisesti yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon; pyrkii samalla lisäämään talousarvion avoimuutta sisällyttämällä kummankin rahaston erityistavoitteet talousarviorakenteeseen, jotta budjettivallan käyttäjä voi seurata menoja tarkemmin;

55.

korostaa, että on äärimmäisen tärkeää investoida asianmukaisesti kaikkien muuttoliikkeen, turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla toimivien virastojen rahoituksen ja henkilöstön määrään; vaatii Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) lisää henkilöresursseja, jotka ovat välttämättömiä, jotta virasto voi toteuttaa asianmukaisesti kenttäoperaationsa, koulutuksen kehittämisen, analyyttiset toimet ja hallintokehyksen, ja vaatii lisää henkilöresursseja myös vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle Euroopan unionin virastolle (eu-LISA); kehottaa osoittamaan lisää rahoitus- ja henkilöresursseja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex);

56.

on erittäin huolissaan jatkuvasta ihmishenkien menetyksestä Välimerellä; katsoo, että etsintä- ja pelastusoperaatioihin on sovellettava pidemmän aikavälin lähestymistapaa, koska etsintä- ja pelastustoimia ei voida jättää yksinomaan valtiosta riippumattomien toimijoiden vastuulle; katsoo, että komission olisi annettava lainsäädäntöehdotus etsintä- ja pelastustoimintarahaston perustamisesta etsintä- ja pelastusoperaatioiden tukemiseksi Välimerellä; ehdottaa siksi, että tätä rahastoa varten luodaan uusi budjettikohta, jolla edistetään ihmishenkien pelastamista ja osoitetaan jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta etsintä- ja pelastusoperaatioiden toteuttamisessa kansainvälisen oikeuden ja perusoikeuksien mukaisesti, mukaan lukien oikeus elämään ja palauttamiskiellon periaate;

57.

lisää otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesitykseen nähden kaiken kaikkiaan 710 251 000 eurolla, joista 500 251 000 euroa osoitetaan lippulaivaohjelmiin;

Otsake 5

58.

pitää unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asteittaista määrittelyä tärkeänä; korostaa, että on tärkeää lisätä eurooppalaista puolustusalan yhteistyötä, koska se auttaa turvaamaan Eurooppaa ja sen kansalaisia mutta myös alentamaan kustannuksia; kehottaa lisäämään Euroopan puolustusrahaston rahoitusta, jotta voidaan täysimääräisesti edistää innovatiivista ja kilpailukykyistä puolustusteollista perustaa, jolla edistetään kipeästi kaivattua unionin strategista riippumattomuutta;

59.

kehottaa lisäämään sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimimaan nopeammin ja tehokkaammin; toteaa, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden tukemiseen, muun muassa kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin rahoittamiseen ja diplomaattisten selvitysten ja tullisääntöjen yksinkertaistamiseen, tarvitaan riittävästi rahoitusta;

60.

muistuttaa, että turvallisuuden ja lainvalvonnan alalla toimivilla erillisvirastoilla, varsinkin Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksella (EMCDDA) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolla (Europol), on tärkeä rooli varmistettaessa merkittävä toiminta terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan aloilla, ja ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti;

61.

lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 372 320 760 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että määrästä 312 829 132 euroa osoitetaan lippulaivaohjelmiin;

Otsake 6

62.

korostaa, että aikana, jolloin kansainvälisiin suhteisiin liittyvien ulkoisten haasteiden ja kysymysten merkitys kasvaa ja ne hallitsevat kansainvälistä politiikkaa, unionin talousarvion ulkoista ulottuvuutta on rahoitettava asianmukaisesti ja sen yhteydessä on valmistauduttava vastaamaan viipymättä nykyisiin, uusiin ja tuleviin haasteisiin; toteaa, että suurin osa ulkoisten toimien menoista keskittyy uuteen naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeseen (NDICI), jota koskevat toimielinten väliset lainsäädäntöneuvottelut ovat edelleen kesken;

63.

pitää valitettavana, että komission ehdottama ulkoista toimintaa koskeva uusi nimikkeistö on huomattavasti edellistä epätarkempi, sillä se vähentää avoimuutta, ennustettavuutta, vastuuvelvollisuutta ja valvontaa ja rajoittaa budjettivallan käyttäjän mahdollisuuksia tehdä poliittisia painopisteitä tukevia valintoja; korostaa siksi, että talousarvion selkeyden ja luettavuuden parantamiseksi sen rakenteen on oltava eriytetympi ja sen on sisällettävä erityisiä budjettikohtia, jotka koskevat tärkeimpiä edunsaajia, politiikan aloja ja osa-alueita; ehdottaa näin ollen NDICI-välineen nimikkeistön tarkistamista siten, että se mukautetaan uusiin välineisiin parantaen samalla tietojen yksityiskohtaisuutta;

64.

kehottaa lisäämään kaikkien NDICI-välineen maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien rahoitusta välinettä koskevan ensimmäisessä käsittelyssä omaksumansa kannan mukaisesti; toistaa kantansa, jonka mukaan NDICI-välineen temaattisia ohjelmia olisi vahvistettava, jotta unioni voi säilyttää vahvan asemansa näillä painopistealoilla; korostaa, että parlamentin kanta NDICI-välineen määrärahoihin on täysin yhdenmukainen välinettä koskevassa parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannassa vahvistettujen määrien kanssa;

65.

ehdottaa, että luodaan erityinen budjettikohta Libyan poliittisen prosessin tukemista varten, jotta voidaan edistää Libyan konfliktin rauhanomaista ratkaisemista;

66.

huomauttaa, että unionin itäisellä ja eteläisellä naapurialueella on edelleen haasteita, joten niitä koskevia määrärahoja olisi lisättävä, ja että on tärkeää lisätä Yhdistyneiden kansakuntien Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimelle annettavaa taloudellista tukea, jotta se voi hoitaa tehtävänsä palestiinalaispakolaisten tarpeiden kasvaessa, ja katsoo, että kyse olisi investoinnista alueen vakauteen ja kehitykseen; muistuttaa, että on tärkeää kehittää vakaita suhteita ja vahvaa yhteistyötä unionin ja Afrikan välillä, ja katsoo, että on asianmukaista osoittaa riittävästi varoja kyseisen maanosan kehittämiseen, sillä näin voitaisiin muun muassa lieventää pakkomuuton perimmäisiä syitä;

67.

painottaa kiireellistä tarvetta tehostaa kehitysyhteistyötä terveyden, laadukkaiden ja osallistavien etäoppimisohjelmien, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän sekä biologisen monimuotoisuuden, ravitsemuksen, kestävän maatalouden ja elintarviketurvan aloilla, sillä covid-19-kriisi pahentaa maailmanlaajuisen nälänhädän noususuuntausta; huomauttaa, että tässä yhteydessä on erittäin tärkeää tukea instituutioiden kehittämistä ja vahvistamista sekä koulutusta ammattitaitoisen työvoiman lisäämiseksi; pitää välttämättömänä osoittaa huomattavasti enemmän määrärahoja budjettikohtiin ihmisten, maapallon, hyvinvoinnin ja kumppanuuksien hyväksi kuin maailmanlaajuisia haasteita koskevassa talousarvioesityksen budjettikohdassa nyt on;

68.

korostaa, että Länsi-Balkanille tarvitaan tuntuvaa rahoitusta liittymisprosessia varten sekä niitä lukuisia haasteita varten, jotka unionin ja ehdokasmaiden on kohdattava; pitää välttämättömänä, että IPA III -välineen uusi nimikkeistö sisältää erilliset budjettikohdat Länsi-Balkania ja Turkkia varten, koska unionin Turkille myöntämä rahoitus on erittäin arkaluonteista;

69.

tuomitsee sen, että Turkki loukkaa jatkuvasti kansainvälistä ja unionin oikeutta sekä unionin periaatteita ja arvoja; vaatii, että niin kauan kuin Turkki ei edisty lainkaan demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien alalla, maan poliittisiin uudistuksiin annettava rahoitus osoitetaan yksinomaan vuoropuhelun edistämiseen ja kansalaisyhteiskunnan, valtiosta riippumattomien toimijoiden ja ihmisten välisten yhteyksien tukemiseen; tuomitsee ankarasti Turkin toistuvat provokaatiot ja Kreikan ja Kyproksen suvereniteetin loukkaukset;

70.

painottaa, että on tarpeen lisätä humanitaarista apua koskevan luvun määrärahoja ja ottaa käyttöön suojatoimia, joilla estetään solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen sisäisen tai ulkoisen käytön syrjäyttäminen, ottaen etenkin huomioon covid-19-pandemian tämänhetkinen tilanne ja elpymisvälineen ulkoisten toimien hylkäämistä koskeva Eurooppa-neuvoston valitettava päätös; korostaa tarvetta varmistaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen rahoituksen jatkuminen, mikäli Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevasta ohjelmasta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa ajaudutaan umpikujaan;

71.

ottaa huomioon Valko-Venäjän viimeaikaiset huolestuttavat tapahtumat ja kehottaa antamaan unionin tukea Euroopan ulkosuhdehallinnon ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan välityksellä sekä luomalla uuden Valko-Venäjää käsittelevän erityisedustajan tehtävän, jotta voidaan tukea rauhanomaista vallansiirtoa YK:n tai vaihtoehtoisesti Etyjin johtaman vuoropuhelun mukaisesti ihmisoikeuksien suojelun ja Valko-Venäjän kansan tahdon pohjalta;

72.

korostaa kyberturvallisuuteen liittyvien uhkien ja valeuutisten leviämisen valossa, että unionin talousarviossa on puututtava ja vastattava niihin paremmin horisontaalisella tasolla sekä päätoimipaikoissa että unionin edustustoissa eri puolilla maailmaa; pitää siksi tarpeellisena vahvistaa ulkoista toimintaa koskevaan strategiseen viestintään liittyviä budjettikohtia;

73.

lisää otsakkeen 5 määrärahoja yhteensä 698 781 256 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että määrästä 583 041 792 euroa osoitetaan lippulaivaohjelmiin;

Otsake 7

74.

päättää tässä vaiheessa olla palauttamatta neuvoston otsakkeesta 7 leikkaamia määrärahoja;

75.

pitää erittäin valitettavana, ettei komissio ole vieläkään vastannut parlamentin pyyntöön saada tutustua kaikkiin sopimuksiin ja tietoihin, jotka liittyvät lisätalousarvioesityksen nro 8/2020 kattamaan covid-19-rokotetta koskevaan sopimukseen; vaatii, että komissio antaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisuuden tutustua covid-19-rokotetta koskevaan sopimukseen ennen vuoden 2020 loppua;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

76.

muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; on analysoinut huolellisesti kaikki esitetyt ehdotukset ja hyväksyy parlamentin poliittisia painopisteitä ilmentävän tasapainoisen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien paketin; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin jäsenten kanssa ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

77.

korostaa, että vuoden 2021 talousarviossa on oltava riittävästi maksumäärärahoja niin, että niissä otetaan huomioon vuoden 2020 lopussa maksattamatta olevien sitoumusten määrä, jotta vältetään vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien maksamattomien maksuvaatimusten kertyminen ja jotta covid-19-kriisiin liittyvät menot pystytään rahoittamaan etupainotteisesti; toteaa, että ohjelmakauden 2014–2020 täytäntöönpanossa ilmenneiden viivästysten johdosta suurin osa asiaankuuluvista maksuista suoritetaan vuosina 2021 ja 2022; korostaa, että jäsenvaltioiden ennusteet ovat entistä tarkempia ja että ne on otettava täysimääräisesti huomioon vuoden 2021 talousarviossa; korostaa, että koko vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä varten tarvitaan näin ollen uskottava maksusuunnitelma, jossa varmistetaan ensimmäisiksi vuosiksi riittävät maksumäärärahat sekä mahdollisuus siirtää käyttämättömät maksumäärärahat seuraaville vuosille käyttäen erityisvälineitä monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärät ylittäen;

78.

muistuttaa, että vuoden 2020 aikana on hyväksytty useita lainsäädäntötoimia, joilla pyritään helpottamaan varojen käyttöä, vähentämään byrokratiaa ja nopeuttamaan varojen tosiasiallista maksamista useiden ohjelmien yhteydessä, jotta voidaan tarjota kassavirtaa ja likviditeettiä tilanteessa, jossa talous on vakavassa taantumassa; katsoo, että tämä lähestymistapa vaarantuisi vakavasti ja perusteettomasti, ellei sitä tueta riittävillä maksumäärärahoilla vuonna 2021; kehottaa siksi asettamaan heti vuoden 2021 talousarvion hyväksymisen jälkeen käyttöön riittävät varat; sitoutuu toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet maksumäärärahojen mukauttamiseksi vuoden 2021 talousarvion toteutuksen aikana;

79.

toistaa parlamentin 4. huhtikuuta 2019 vahvistaman kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (12); pitää tärkeänä, että käytössä on mekanismi, jolla suojataan unionin talousarviota, kun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin arvoihin kohdistuu systeeminen uhka ja kun unionin taloudelliset edut ovat vaarassa; painottaa, että parlamentti ei hyväksy sopimusta mekanismista, jos se ei suojaa unionin talousarviota oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvilta yleisiltä puutteilta;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

80.

on yllättynyt ja syvästi huolissaan komission parlamentin talousarvioon esittämistä leikkauksista, jotka rikkovat taas kerran näiden toimielinten välisen hyvän yhteistyön perinteen; palauttaa määrärahat, jotka vahvistettiin ennakkoarviossa parlamentin vuoden 2021 tarpeista tehdyn huolellisen ja vastuullisen analyysin perusteella ja jotka täysistunnon laaja enemmistö hyväksyi edellä mainitussa 14. toukokuuta 2020 annetussa päätöslauselmassa; mukauttaa määrärahoja niiden palauttamisen yhteydessä ottaakseen huomioon viiden uuden valiokunnan perustamisen parlamenttiin; korostaa, että vuoden 2021 talousarviota saatetaan joutua mukauttamaan vuoden kuluessa, jotta voidaan ottaa huomioon covid-19-kriisin kehitys;

81.

panee merkille meneillään olevat neuvottelut uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja epävarmuuden uuden otsakkeen 7 (EU:n yleinen hallinto) rahoitustasosta; tähdentää parlamentin saavuttaneen viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteen ja vähentäneen henkilöstöään itse asiassa kaikkiaan kuudella prosentilla; korostaa, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen parlamentilla on ollut yhä enemmän tehtäviä; panee merkille, että viime vaalikaudella saatiin aikaan synergioita ja pystyttiin priorisoimaan tarpeita uudelleen; tähdentää, että parlamentin toimintakyky riippuu siitä, miten se pystyy hoitamaan poliittiset, hallinnolliset ja lainsäädäntötehtävänsä, ja se edellyttää, että henkilöstöä on riittävästi; on erittäin huolissaan monien valiokuntien sihteeristöjen vakavasta rakenteellisesta henkilöstövajeesta, joka on ristiriidassa niiden työmäärän merkittävän kasvun kanssa, ja kehottaa puhemiehistöä ja pääsihteeriä tarjoamaan valiokuntien sihteeristöjen henkilöstötilanteeseen kiireellisesti asianmukaisia ratkaisuja;

82.

palauttaa mieliin parlamentin tulevan varainhoitovuoden painopisteet, joita ovat parlamentin talousarvion keskittäminen sen keskeisiin tehtäviin, joita ovat lainsäädäntötyö, budjettivallan käyttäjänä toimiminen, kansalaisten edustaminen ja muiden toimielinten työn valvominen, sekä resurssien tarjoaminen yhteydenpitoa kansalaisten kanssa koskeviin ensisijaisiin hankkeisiin, resurssien säästämistä edistävään vihreään parlamenttiin, esteettömään parlamenttiin, tasa-arvonäkökohtien täysimääräiseen huomioon ottamiseen, rakennusten turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja tietotekniikan kehittämiseen sekä monivuotisiin kiinteistöhankkeisiin;

83.

parlamentin hyväksymän ennakkoarvion mukaisesti

on tyytyväinen parlamentin covid-19:n leviämisen johdosta toteuttamiin toimiin, kuten uusiin tilapäisiin työskentelymenetelmiin ja covid-19-seulontatestikeskuksen avaamiseen jäsenille ja henkilöstölle; pyytää jälleen pääsihteeriä arvioimaan näiden toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset parlamentin talousarvioihin vuosina 2020 ja 2021 ja esittämään arvion parlamentin budjettivaliokunnalle marraskuussa 2020; kehottaa pääsihteeriä laatimaan yksityiskohtaisia ohjeita, jotta mahdollisiin tuleviin ylivoimaisen esteen aiheuttamiin tilanteisiin valmistauduttaisiin paremmin ja varmistettaisiin näin, että parlamentti voi jatkaa lainsäädäntötehtäviensä hoitamista silloinkin, kun tavanomaista toimintaa ei voida ylläpitää;

kehottaa jälleen puhemiehistöä laatimaan yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi puhemiehistön 16. joulukuuta 2019 tekemän päätöksen mukaisesti ja esittämään parlamentin budjettivaliokunnalle vuotuisen katsauksen tuloksista;

muistuttaa pyynnöstään mukauttaa valtuutettujen avustajien virkamatkakorvaukset parlamentin kolmen toimipaikan välisistä virkamatkoista virkamiesten ja muiden toimihenkilöiden korvausten tasolle; kehottaa jälleen tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä, jotta voidaan tietyin edellytyksin harkita valtuutettujen avustajien mahdollisuutta avustaa jäseniä parlamentin virallisissa valtuuskunnissa ja valtuuskuntamatkoilla;

d)	pyytää jälleen puhemiehistöä vahvistamaan, että jäsenten läsnäolojärjestelyissä sovelletaan vihreiden viikkojen aikana täyttä joustavuutta;

korostaa, että parlamentin budjettivaliokunnan on saatava hyvissä ajoin ja selkeässä muodossa kaikki tarvittavat tiedot parlamentin talousarviosta, jotta se voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä; toistaa painokkaasti pyyntönsä, joiden mukaan tarvitaan

—	yksityiskohtainen analyysi ja perustelut kustannuksista ja säästöistä, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen unionista; tarkat luvut on ilmoitettava parlamentin budjettivaliokunnalle marraskuussa 2020;

—	yksityiskohtainen erittely uusien Europa Experience -keskusten perustamisesta vuonna 2021 aiheutuvista menoista ottaen huomioon covid-19:n leviämisen mahdolliset vaikutukset paikallisiin markkinakartoituksiin ja Europa Experience -keskusten käyttöönottoon;

—

yksityiskohtainen erittely uuden vierailijastrategian ja nelivuotisen tiedotuskampanjan menoista sekä perusteellinen arviointi ennen vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja ja niiden aikana toteutetusta tiedotuskampanjasta; katsoo, että kaikkien uusien tiedotustoimenpiteiden olisi perustuttava objektiiviseen ja tosiasioihin pohjautuvaan analyysiin tästä arvioinnista;

—	yksityiskohtainen ja perusteellinen analyysi diplomaattiedustuksen kustannuksista unionin rajojen ulkopuolella Indonesiassa (Jakarta), Etiopiassa (Addis Abeba) ja Yhdysvalloissa (New York);

—	lisätietoja Konrad Adenauer -rakennuksen länsisiiven rakentamiseen liittyvistä projektinhallintamenoista;

—	yleiskatsaus parlamentin kaikista muista tällä hetkellä kolmessa toimipaikassa vuokraamista rakennuksista, jotka pysyvät käytössä vuonna 2021, sekä yksityiskohtainen ennuste energiakustannusten kasvusta; kehottaa tässä yhteydessä luomaan vihreään energiaan liittyviä säästöjä;

—	analyysi käännöspääosaston hankkeen vaikutuksista henkilöresursseihin, etenkin kääntäjiin ja tulkkeihin, mikäli käyttöön otetaan väline, joka kykenee parlamentin monikielisten keskustelujen automaattiseen litterointiin ja kääntämiseen reaaliajassa;

—	kiinteistöpolitiikan alan avoin päätöksentekoprosessi;

pyytää puhemiehistöä tiedottamaan päätöksestään Brysselissä sijaitsevan Spaak-rakennuksen tulevaisuudesta ja esittämään yksityiskohtaisen erittelyn kustannuksista parlamentin vuonna 2020 käynnistämän, rakennuksen peruskorjausta tai korvaamista koskevan arkkitehtikilpailun päätteeksi; muistuttaa, että vuoden 2021 talousarvio sisältää budjettikohtia Spaak-rakennuksen urakoiden valmistelua varten;

palauttaa mieliin 26. lokakuuta 2017 (13), 11. syyskuuta 2018 (14) ja 15. tammikuuta 2019 (15) annetuissa parlamentin päätöslauselmissa esitetyt suositukset seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta unionissa sekä toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; panee merkille pääsihteerin toteuttamat toimet tällaisten tapahtumien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; kehottaa pääsihteeriä tiedottamaan kattavasti lähitulevaisuuden suunnitelmasta; pyytää pääsihteeriä esittämään arvion uusista häirintää koskevista menettelyistä ennen vuotta 2022 koskevan ennakkoarvion esittämistä puhemiehistölle; katsoo, että henkilöstöä ja jäseniä olisi kannustettava osallistumaan koulutukseen, jotta häirintätapaukset voitaisiin minimoida parlamentissa;

h)	palauttaa mieliin puhemiehistön pääsihteerille esittämän pyynnön tutkia mahdollisimman pian oikeudellisesti mahdollisia tapoja varmistaa vapaaehtoisen eläkerahaston kestävä rahoitus;

muistuttaa pääsihteerille esittämästään pyynnöstä varmistaa, että ulkoiset toimeksisaajat noudattavat parlamentin siivoushenkilöstön sekä itsepalveluravintoloiden työntekijöiden suhteen korkeimpia mahdollisia työlainsäädännön normeja erityisesti psykologisen painostuksen ja covid-19-kriisistä johtuvien työolojen osalta;

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

84.

panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla horisontaalisilla ja systemaattisilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa tämän vuoksi, että talousarvioesityksen tasot palautetaan lähes kaikissa tapauksissa, myös tuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean, oikeusasiamiehen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukoiden osalta; noudattaa herrasmiessopimusta eikä siksi muuta neuvoston käsittelyssä vahvistettua neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa esitystä;

85.

katsoo, että rajoitetussa määrässä tapauksia ja toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen talousarvioesityksessä olevia budjettikohtien määrärahoja on tarpeen korottaa; ehdottaa näin ollen seuraavaa:

a)	lisätään Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean muutamien budjettikohtien määrärahoja talousarvioesitykseen nähden, jotta määrärahat säilyvät niiden ennakkoarvioiden tasolla;

b)	lisätään Euroopan ulkosuhdehallinnon määrärahoja talousarvioesitykseen nähden budjettikohdassa 2214 ”Strategisen viestinnän valmiudet” ja budjettikohdassa 3001 ”Ulkopuolinen henkilöstö ja ulkoiset palvelut”;

o o

86.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.

(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0166.

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0123.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0220.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0206.

(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0349.

(13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.

(14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0331.

(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0010.

Top

Choose the experimental features you want to try