52020AR4843

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52020AR4843 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52020AR4843

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus”

COR 2020/04843

EUVL C 175, 7.5.2021, p. 32–68 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

7.5.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/32

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus”

(2021/C 175/06)

Esittelijä:

Antje GROTHEER (DE, PES), Bremenin maapäivien varapuhemies

Viiteasiakirjat:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta

(COM(2020) 609 final)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta sekä neuvoston direktiivin 2003/109/EY ja ehdotetun asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto] muuttamisesta

(COM(2020) 610 final)

Muutettu ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta

(COM(2020) 611 final)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kolmansien maiden kansalaisia ulkorajoilla koskevan seulonnan käyttöönotosta ja asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/817 muuttamisesta

(COM(2020) 612 final)

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä kriisi- ja force majeure –tilanteissa

(COM(2020) 613 final)

Muutettu ehdotus Eurodac-asetukseksi

(COM(2020) 614 final)

Komission suositus laillisista väylistä suojelun saamiseksi EU:ssa: uudelleensijoittamisen, humanitaarisen maahanpääsyn ja muiden täydentävien väylien edistäminen

(C(2020) 6467 final)

Komission suositus yksityisten yhteisöjen omistamien tai käyttämien alusten suorittamaa etsintä- ja pelastustoimintaa koskevasta jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä

(C(2020) 6468 final)

Komission suositus muuttoliikkeeseen liittyvää varautumista ja kriisien hallintaa koskevasta EU:n mekanismista (muuttoliikettä koskeva varautumis- ja kriisisuunnitelma)

(C(2020) 6469 final)

Komission tiedonanto – Komission ohjeet laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelyä ja ehkäisemistä koskevien EU:n sääntöjen täytäntöönpanosta

(C(2020) 6470 final)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027

(COM(2020) 758 final)

I. MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

COM(2020) 610 final – Johdanto-osan 26 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Vain sellaiset henkilöt olisi siirrettävä, joilla on todennäköisemmin oikeus oleskella unionissa. Sen vuoksi kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevien sisäisten siirtojen soveltamisala olisi rajoitettava niihin, joihin ei sovelleta asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] mukaista rajamenettelyä.

Perustelu

Jotta tätä perustetta voitaisiin soveltaa oikein, olisi säädettävä, että komissio laatii luettelon turvallisista maista mahdollisia palauttamismenettelyjä varten ja päivittää sitä säännöllisesti.

Muutosehdotus 2

COM(2020) 610 final – Johdanto-osan 36 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tätä asetusta olisi sovellettava henkilöihin, jotka hakevat ja jotka voivat saada toissijaista suojelua, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden tasavertainen kohtelu sekä johdonmukaisuus suhteessa unionin tämänhetkiseen turvapaikkasäännöstöön, etenkin asetukseen (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus].

Tätä asetusta olisi sovellettava henkilöihin, jotka hakevat ja jotka voivat saada toissijaista suojelua, sekä muunlaista suojelua jäsenvaltioilta hakeviin ja saaviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden tasavertainen kohtelu sekä johdonmukaisuus suhteessa unionin tämänhetkiseen turvapaikkasäännöstöön, etenkin asetukseen (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus].

Perustelu

Asetusta olisi sovellettava kansainvälistä ja toissijaista suojelua hakevien ja saavien henkilöiden lisäksi myös henkilöihin, jotka hakevat ja saavat muunlaista suojelua jäsenvaltioilta.

Muutosehdotus 3

COM(2020) 610 final – Johdanto-osan 47 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Perheenjäsenen määritelmän olisi tässä asetuksessa katettava hakijan sisarus tai sisarukset. Sisarusten yhdistäminen on erityisen tärkeää hakijoiden kotouttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja siten luvattoman liikkumisen vähentämiseksi. Lisäksi perheenjäsenen määritelmän soveltamisalassa olisi otettava huomioon muuttoliikkeen tosiasiallinen kehityssuuntaus eli se, että monet hakijat saapuvat jäsenvaltioiden alueelle pitkän kauttakulkumatkan päätteeksi. Sen vuoksi määritelmän olisi katettava perheet, jotka on muodostettu alkuperämaan ulkopuolella mutta ennen saapumista jäsenvaltion alueelle. On odotettavissa, että tällä määritelmän soveltamisalan rajatulla ja kohdennetulla laajentamisella voidaan vähentää joidenkin turvapaikanhakijoiden halua liikkua luvattomasti EU:n sisällä.

Perheenjäsenen määritelmän olisi tässä asetuksessa katettava hakijan sisarus tai sisarukset. Sisarusten yhdistäminen on erityisen tärkeää hakijoiden kotouttamismahdollisuuksien parantamiseksi ja siten luvattoman liikkumisen vähentämiseksi. Lisäksi perheenjäsenen määritelmän soveltamisalassa olisi otettava huomioon muuttoliikkeen tosiasiallinen kehityssuuntaus eli se, että monet hakijat saapuvat jäsenvaltioiden alueelle pitkän kauttakulkumatkan päätteeksi. Sen vuoksi määritelmän olisi katettava perheet, jotka on muodostettu alkuperämaan ulkopuolella ennen saapumista jäsenvaltion alueelle ja jäsenvaltion alueelle saapumisen jälkeen . On odotettavissa, että tällä määritelmän soveltamisalan rajatulla ja kohdennetulla laajentamisella voidaan vähentää joidenkin turvapaikanhakijoiden halua liikkua luvattomasti EU:n sisällä.

Perustelu

Perheitä muodostuu usein vastaanottavissa jäsenvaltioissa, joten sisäisten siirtojen yhteydessä on taattava oikeus perheen yhtenäisyyteen riippumatta siitä, milloin ja missä perhe on muodostettu. Muuten säännökset saattavat olla syrjiviä.

Muutosehdotus 4

COM(2020) 610 final – Johdanto-osan 63 kappale

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Unionin talousarviosta olisi myönnettävä rahoitustukea niiden jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotka toteuttavat sisäisiä siirtoja yhteisvastuutoimena. Jotta voitaisiin kannustaa jäsenvaltioita asettamaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten sisäiset siirrot etusijalle, olisi säädettävä korkeammasta kannustinmaksusta.	Unionin talousarviosta olisi myönnettävä rahoitustukea niiden jäsenvaltioiden tukemiseksi, jotka toteuttavat sisäisiä siirtoja yhteisvastuutoimena. Jotta voitaisiin kannustaa jäsenvaltioita asettamaan alaikäisten ja yksin matkustavien naisten sisäiset siirrot etusijalle, olisi säädettävä korkeammasta kannustinmaksusta.

Perustelu

Olisi tarjottava tuntuvampi taloudellinen kannustin kaikkien lasten (sekä heidän vanhempiensa ja sisarustensa) eikä ainoastaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten pakolaisten sisäisiin siirtoihin. Sama pätee myös yksin matkustavien naisten suhteen. Naisilla ja tytöillä on monien raporttien mukaan suuri vaara joutua vastaanottokeskuksissa sukupuoliperusteisen väkivallan kohteeksi. Tilanahtaus on lisännyt seksuaalisen ja sukupuoliperusteisen väkivallan riskiä muutamissa Kreikan järjestelykeskuksissa merkittävästi etenkin yksin matkustavien naisten osalta, sillä heitä ei useinkaan majoiteta erillisiin tiloihin. Komission mukaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin muuttaja- ja pakolaisnaisiin sekä ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin kohdistuu lisäksi muita suurempi uhka joutua ihmiskaupan uhreiksi. Näiden riskien minimoimiseksi olisi siis tarjottava tuntuvampia taloudellisia kannustimia myös naisten sisäisiin siirtoihin.

Muutosehdotus 5

COM(2020) 610 final – 2 artiklan w kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

”muuttopaineella” tilannetta, jossa maahan tulee tai uhkaa tulla suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia tai valtiottomia henkilöitä, myös silloin, kun maahantulo tapahtuu etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena, ja jonka syynä on jäsenvaltion maantieteellinen sijainti ja kolmansien maiden erityiset tapahtumat, jotka synnyttävät muuttoliikettä, joka rasittaa jopa hyvin valmistautuneita turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä ja edellyttää välittömiä toimia;

”muuttopaineella” tilannetta, jossa paikkaan, alueelle tai maahan tulee tai uhkaa tulla suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia tai valtiottomia henkilöitä, myös silloin, kun maahantulo tapahtuu etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena, ja jonka syynä on jäsenvaltion tai sen alueiden maantieteellinen sijainti ja kolmansien maiden erityiset tapahtumat, jotka synnyttävät muuttoliikettä, joka rasittaa jopa hyvin valmistautuneita turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiä ja edellyttää välittömiä toimia;

Perustelu

Vaikka muuttoliike ei vaikuttaisi maan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmään kokonaisuudessaan, joihinkin alueisiin ja paikkoihin saattaa silti kohdistua erityistä painetta, minkä vuoksi ne ovat vaarassa ylikuormittua.

Muutosehdotus 6

COM(2020) 610 final – 6 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioilla on oltava käytössä kansalliset strategiat, joilla varmistetaan riittävät valmiudet tehokkaan turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintajärjestelmän täytäntöönpanoon tässä osassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Näihin strategioihin on sisällytettävä kansallisen tason valmiussuunnitelma, ottaen huomioon asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirasto], asetuksen (EU) 2019/1896 (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) ja direktiivin XXX/XXX/EU [vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi] nojalla tehtävät valmiussuunnitelmat sekä muuttoliikettä koskevan varautumis- ja kriisisuunnitelman puitteissa laaditut komission raportit. Kansallisissa strategioissa on oltava tiedot siitä, miten jäsenvaltio panee täytäntöön tässä osassa vahvistetut periaatteet ja niistä johtuvat lailliset velvoitteet kansallisella tasolla. Niissä on otettava huomioon muut asiaankuuluvat strategiat ja olemassa olevat tukitoimenpiteet, etenkin asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto] ja asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirasto] piiriin kuuluvat, ja niiden on oltava johdonmukaisia asetuksen (EU) 2019/1896 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti laadittujen yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien kansallisten strategioiden kanssa ja täydennettävä niitä. Näissä strategioissa olisi otettava huomioon myös turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston toteuttaman seurannan, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti tehdyn arvioinnin sekä asetuksen (EU) XXX/XXX [seulontaa koskeva asetus] 7 artiklan mukaisesti toteutetun seurannan tulokset.

Jäsenvaltiot pyrkivät laatimaan kansalliset strategiat, joilla varmistetaan riittävät valmiudet tehokkaan turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintajärjestelmän täytäntöönpanoon tässä osassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Näihin strategioihin olisi sisällytettävä paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason valmiussuunnitelma, ottaen huomioon asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirasto], asetuksen (EU) 2019/1896 (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) ja direktiivin XXX/XXX/EU [vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi] nojalla tehtävät valmiussuunnitelmat sekä muuttoliikettä koskevan varautumis- ja kriisisuunnitelman puitteissa laaditut komission raportit. Kansallisten strategioiden olisi perustuttava alue- ja paikallishallinnon, julkisen ja yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan piiriin kuuluvien sidosryhmien monitasoiseen yhteistyöhön, ja niissä olisi oltava tiedot siitä, miten jäsenvaltio panee täytäntöön tässä osassa vahvistetut periaatteet ja niistä johtuvat lailliset velvoitteet kansallisella tasolla. Niissä olisi otettava huomioon muut asiaankuuluvat strategiat ja olemassa olevat tukitoimenpiteet, etenkin asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto] ja asetuksen (EU) XXX/XXX [Euroopan unionin turvapaikkavirasto] piiriin kuuluvat, ja niiden olisi oltava johdonmukaisia asetuksen (EU) 2019/1896 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti laadittujen yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevien kansallisten strategioiden kanssa ja täydennettävä niitä. Näissä strategioissa olisi otettava huomioon myös turvapaikkaviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston toteuttaman seurannan, neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti tehdyn arvioinnin sekä asetuksen (EU) XXX/XXX [seulontaa koskeva asetus] 7 artiklan mukaisesti toteutetun seurannan tulokset.

Perustelu

AK katsoo, että velvoite ottaa käyttöön kansallisia strategioita saattaa olla ongelmallinen toimenpiteen oikeasuhteisuuden kannalta. Lisäksi olisi korostettava enemmän paikallista ja alueellista ulottuvuutta, sillä strategiat on toteutettava käytännössä nimenomaan tällä tasolla.

Muutosehdotus 7

COM(2020) 610 final – 11 artiklan h kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja turvapaikkavirasto käsittelevät hakijan henkilötietoja muun muassa vaihtaakseen niitä keskenään ainoastaan tähän asetukseen perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa varten;	siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja turvapaikkavirasto käsittelevät hakijan henkilötietoja muun muassa vaihtaakseen niitä keskenään ainoastaan tähän asetukseen perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa varten ja että kyseisiä tietoja ei toimiteta hakijan kotimaahan ;

Perustelu

Olisi säädettävä kiellosta toimittaa hakijoiden tietoja heidän kotimaihinsa. Tietojen tulee olla ehdottoman luottamuksellisia.

Muutosehdotus 8

COM(2020) 610 final – 12 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Henkilökohtaisen puhuttelun suorittavan jäsenvaltion on laadittava siitä kirjallinen yhteenveto, joka sisältää vähintään tärkeimmät hakijan puhuttelussa antamat tiedot. Yhteenveto voidaan esittää joko selosteena tai vakiolomakkeella. Jäsenvaltion on varmistettava, että hakija tai hakijaa edustava oikeudellinen avustaja tai muu neuvonantaja voi hyvissä ajoin tutustua yhteenvetoon.

Henkilökohtaisen puhuttelun suorittavan jäsenvaltion on laadittava siitä kirjallinen yhteenveto, joka sisältää vähintään tärkeimmät hakijan puhuttelussa antamat tiedot. Yhteenveto voidaan esittää joko selosteena tai vakiolomakkeella tarkistuslistan pohjalta . Jäsenvaltion on varmistettava, että hakija tai hakijaa edustava oikeudellinen avustaja tai muu neuvonantaja voi hyvissä ajoin tutustua yhteenvetoon.

Perustelu

Selkiytetään tekstiä.

Muutosehdotus 9

COM(2020) 610 final – 21 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

21 artikla

Maahantulo

1. Jos tämän asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kahdessa luettelossa kuvattujen todisteiden tai aihetodisteiden, myös asetuksessa (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] tarkoitettujen tietojen, perusteella voidaan todeta, että hakija on tullut kolmannesta maasta jäsenvaltion rajan yli laittomasti maitse, meritse tai lentoteitse, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa on ensimmäinen jäsenvaltio, johon hän on tällä tavoin tullut. Tämä vastuu päättyy, jos hakemus on rekisteröity yli kolme vuotta siitä päivästä, jona rajanylitys tapahtui.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistettua sääntöä sovelletaan myös, jos hakija tuli jäsenvaltion alueelle etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena.

3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos tämän asetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa kahdessa luettelossa kuvattujen todisteiden tai aihetodisteiden, myös asetuksessa (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] tarkoitettujen tietojen, perusteella voidaan vahvistaa, että hakija siirrettiin tämän asetuksen 57 artiklan nojalla toiseen jäsenvaltioon rajanylityksen jälkeen. Tällöin tämä toinen jäsenvaltio on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä.

Perustelu

Ehdotetun yhteisvastuumekanismin ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex) uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen puitteissa osoitettavan yhä suuremman operatiivisen vastuun takia sekä pakollisten rajamenettelyjen raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaisille aiheuttamien rasitteiden vuoksi ei ole enää perusteltua käyttää ulkorajan yli tapahtuvaa laitonta maahantuloa turvapaikkahakemuksen käsittelyvastuun määräytymisperusteena. Tällainen peruste on pikemminkin omiaan estämään solidaarisen vastuunjaon. Lisäksi vastuun osoittaminen maahantulojäsenvaltiolle etsintä- ja pelastusoperaatioiden yhteydessä maihin tulleiden henkilöiden osalta uhkaa vaarantaa etsintä- ja pelastusoperaatioiden tehokkuuden, ovathan jäsenvaltiot vastuuta välttääkseen jo aiemminkin kieltäytyneet päästämästä tulijoita maihin. Ehdotetun asetuksen 21 artiklan (= ensimmäisen maahantulojäsenvaltion vastuun) poistaminen ei useimmissa havaituissa laittoman maahantulon tapauksissa muuttaisi etulinjan valtiolle kuuluvaa vastuuta millään tavoin, sillä 9 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan suojelua hakevat henkilöt tekemään suojelua koskeva hakemus siinä valtiossa, jonka kanssa ne ovat ensimmäiseksi tekemisissä. Ehdotetun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan tämä valtio vastaa myös turvapaikkamenettelystä, jos mikään muu peruste suojelumenettelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi ei päde. 21 artiklan poistaminen vähentäisi kuitenkin kansallisille viranomaisille aiheutuvaa taakkaa ja säästäisi kustannuksia, kun tarpeettomat hallinnolliset rasitteet jäisivät pois. Palauttamisyritysten onnistumismahdollisuudet ovat jo nykyäänkin hyvin pienet, jos maahantuloa ei pystytä osoittamaan laittomaksi Eurodac-tietojen perusteella. Nämä ponnistelut jäisivät pois, jos ehdotetun asetuksen 21 artikla poistetaan.

Muutosehdotus 10

COM(2020) 610 final – 29 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on rekisteröity, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, sen on viipymättä ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona hakemus rekisteröitiin, pyydettävä tätä toista jäsenvaltiota ottamaan hakija vastaan. Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 13 ja 14 a artiklan nojalla tallennettuihin tietoihin saadaan osuma Eurodac-järjestelmässä tai jos asetuksen (EY) N:o 767/2008 21 artiklan nojalla tallennettuihin tietoihin saadaan osuma viisumitietojärjestelmässä, vastaanottopyyntö on lähetettävä kuukauden kuluessa kyseisen osuman saamisesta. Jos hakijan vastaanottopyyntöä ei ole tehty ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyissä määräajoissa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä on sillä jäsenvaltiolla, jossa hakemus on rekisteröity. Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, määrittämisestä vastaava jäsenvaltio voi jatkaa menettelyä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, jos se katsoo sen olevan alaikäisen edun mukaista, ja pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen umpeutumisesta huolimatta.

Jos jäsenvaltio, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on rekisteröity, katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, sen on viipymättä ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona hakemus rekisteröitiin, pyydettävä tätä toista jäsenvaltiota ottamaan hakija vastaan. Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos asetuksen (EU) XXX/XXX [Eurodac-asetus] 13 ja 14 a artiklan nojalla tallennettuihin tietoihin saadaan osuma Eurodac-järjestelmässä tai jos asetuksen (EY) N:o 767/2008 21 artiklan nojalla tallennettuihin tietoihin saadaan osuma viisumitietojärjestelmässä, vastaanottopyyntö on lähetettävä kuukauden kuluessa kyseisen osuman saamisesta. Jos hakijan vastaanottopyyntöä ei ole tehty ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetyissä määräajoissa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä on sillä jäsenvaltiolla, jossa hakemus on rekisteröity. Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, määrittämisestä vastaava jäsenvaltio voi jatkaa menettelyä hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, jos se , mahdollisuuksien mukaan alaikäistä kuultuaan, katsoo sen olevan alaikäisen edun mukaista, ja pyytää toista jäsenvaltiota ottamaan hakijan vastaan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädettyjen määräaikojen umpeutumisesta huolimatta.

Perustelu

Artiklan teksti jättää vastuujäsenvaltion määrittämismenettelyn osalta liikaa harkintavaltaa, ja on parempi säätää ilman huoltajaa oleva alaikäisen itsensä kuulemisesta aina kun se on mahdollista.

Muutosehdotus 11

COM(2020) 610 final – 55 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos jäsenvaltio sitoutuu tarjoamaan palauttamisen tukijärjestelyn, mutta hyötyvän jäsenvaltion tekemän palauttamispäätöksen kohteena olevat laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset eivät palaa tai heitä ei poisteta maasta 8 kuukauden kuluessa, palauttamisen tukijärjestelyn tarjoavan jäsenvaltion on siirrettävä asianomaiset henkilöt omalle alueelleen 57 ja 58 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Tämä ajanjakso alkaa 53 artiklan 1 kohdassa tai tapauksen mukaan 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä.

Jos jäsenvaltio sitoutuu tarjoamaan palauttamisen tukijärjestelyn, mutta hyötyvän jäsenvaltion tekemän palauttamispäätöksen kohteena olevat laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset eivät palaa tai heitä ei poisteta maasta 8 kuukauden kuluessa, palauttamisen tukijärjestelyn tarjoavan jäsenvaltion on siirrettävä asianomaiset henkilöt omalle alueelleen 57 ja 58 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun se on kuullut kaavaillun kohdealueen paikallis- ja/tai alueviranomaisia siirron toteuttamismahdollisuuksista . Tämä ajanjakso alkaa 53 artiklan 1 kohdassa tai tapauksen mukaan 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä.

Perustelu

Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että paikallis- ja/tai alueviranomaiset, joiden on otettava tukijärjestelyn puitteissa saapuvat henkilöt vastaan, voivat valmistautua tähän tehtävään mahdollisimman hyvin.

Muutosehdotus 12

COM(2020) 610 final – 55 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin on sisällyttävä tukijärjestelyn tarjoavan jäsenvaltion toteuttama yksi tai useampi seuraavista toimista:

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin on sisällyttävä tukijärjestelyn tarjoavan jäsenvaltion toteuttama yksi tai useampi seuraavista toimista , joista on tarvittaessa kuultu hyötyvän jäsenvaltion toimivaltaista paikallis- ja/tai alueviranomaista :

a)	palauttamista ja uudelleenkotouttamista koskevan neuvonnan antaminen laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille;

a)	palauttamista ja uudelleenkotouttamista koskevan neuvonnan antaminen laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille;

b)	kansallisten ohjelmien ja resurssien hyödyntäminen logistisen, taloudellisen ja muun aineellisen tai luontoissuorituksina annettavan avun, myös uudelleenkotouttamisen, tarjoamisessa laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat lähteä maasta vapaaehtoisesti;

b)	kansallisten ohjelmien ja resurssien hyödyntäminen logistisen, taloudellisen ja muun aineellisen tai luontoissuorituksina annettavan avun, myös uudelleenkotouttamisen, tarjoamisessa laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat lähteä maasta vapaaehtoisesti;

c)	kolmansien maiden viranomaisten kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun johtaminen tai tukeminen takaisinoton helpottamiseksi;

c)	kolmansien maiden viranomaisten kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun johtaminen tai tukeminen takaisinoton helpottamiseksi;

d)	yhteyden ottaminen kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden todentamiseksi ja voimassa olevan matkustusasiakirjan saamiseksi;

d)	yhteyden ottaminen kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden todentamiseksi ja voimassa olevan matkustusasiakirjan saamiseksi;

e)	palauttamisen täytäntöönpanoon liittyvien käytännön järjestelyjen, kuten palauttamisen kohteena olevaan kolmanteen maahan suuntautuvien tilaus- tai reittilentojen tai muiden kuljetusmuotojen, organisoiminen hyötyvän jäsenvaltion puolesta.

e)	palauttamisen täytäntöönpanoon liittyvien käytännön järjestelyjen, kuten palauttamisen kohteena olevaan kolmanteen maahan suuntautuvien tilaus- tai reittilentojen tai muiden kuljetusmuotojen, organisoiminen hyötyvän jäsenvaltion puolesta.

Nämä toimenpiteet eivät vaikuta direktiivissä 2008/115/EY säädettyihin hyötyvän jäsenvaltion velvoitteisiin ja vastuisiin.

Perustelu

Ehdotetun muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että paikallis- ja/tai alueviranomaiset, jotka ovat ottaneet siirretyt henkilöt vastaan ja siten tuntevat heidät, otetaan mukaan myös palauttamisen tukijärjestelyn yhteydessä toteutettaviin toimenpiteisiin. Näin voidaan turvata kyseisten henkilöiden oikeudet ja huolehtia siitä, että vastuunsiirto sujuu kitkattomasti.

Muutosehdotus 13

COM(2020) 610 final – 57 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asianomaisen henkilön siirto hyötyvästä jäsenvaltiosta siirron kohdejäsenvaltioon on toteutettava hyötyvän jäsenvaltion kansallisen lain mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden välisten neuvottelujen jälkeen ja heti kun se on käytännössä mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän viikon kuluessa siitä, kun siirron kohdejäsenvaltio on antanut vahvistuksen tai on annettu lainvoimainen päätös siirtopäätökseen kohdistuneesta muutoksenhausta tai sen uudelleenkäsittelystä, jolla on lykkäävä vaikutus 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Tehokkaat vastaanottojärjestelyt edellyttävät sitä, että myös toimivaltaisille paikallis- ja alueviranomaisille tiedotetaan ja niitä kuullaan asiasta suoraan, jotta ne voivat valmistautua vastaanottoon asianmukaisesti.

Muutosehdotus 14

COM(2020) 610 final – 72 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1.	Korvataan 16 artikla seuraavasti:

1.	Korvataan 16 artikla seuraavasti:

[– –]

”2. Jäsenvaltiot voivat tapauksen mukaan saada myös 10 000 euron suuruisen lisämäärän 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenistä, jos henkilöille on myönnetty maahanpääsy perheenyhdistämisen varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on huolehdittava erityisesti siitä, että osa tästä määrästä maksetaan suoraan sille paikallis- tai alueviranomaiselle, jonka alueelle henkilöt sijoitetaan uudelleensijoittamisen tai humanitaarisen maahanpääsyn kautta. ”

2.	Korvataan 17 artikla seuraavasti:

2.	Korvataan 17 artikla seuraavasti:

[– –]

”7. Siirretään käytettävissä olevien varojen rajoissa komissiolle valta antaa tämän asetuksen 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määrien mukauttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden siirtoihin jäsenvaltiosta toiseen liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida näillä määrillä aikaan saatava taloudellinen kannustin.”

Perustelu

Ehdotettujen lisäysten avulla on tarkoitus varmistaa, että toimivaltaiset paikallis- tai alueviranomaiset saavat tarvittavaa taloudellista tukea.

Muutettu ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälistä suojelua unionissa koskevan yhteisen menettelyn luomisesta ja direktiivin 2013/32/EU kumoamisesta

Muutosehdotus 15

COM(2020) 611 final – 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(i)

Korvataan johdanto-osan 10 kappale seuraavasti:

”(10)

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston varoja olisi otettava käyttöön, jotta voitaisiin tukea riittävästi jäsenvaltioiden toimia tämän asetuksen soveltamiseksi, erityisesti niitä jäsenvaltioita, joiden turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmiin kohdistuu erityisiä ja suhteettoman suuria paineita. Myös paikallis- ja alueviranomaisille olisi annettava käyttöön asianmukaiset resurssit, mukaan lukien mahdollisuus hyödyntää turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tukivaroja suoraan. Lisäksi EU:n on varattava erityistä rahoitusta niille alueille, joihin kohdistuu suurin muuttopaine, eli pääasiassa EU:n ulkorajoilla sijaitseville alueille, jotta ne voivat huolehtia ilman huoltajaa alueelleen tulevien alaikäisten vastaanotosta ja avustamisesta.”

Korvataan johdanto-osan 31 kappale seuraavasti:

ii)	Korvataan johdanto-osan 31 kappale seuraavasti:

”(31)

Hakijan oikeuksien takaamiseksi hakemusta koskeva päätös olisi tehtävä kirjallisesti. Jos päätöksessä ei myönnetä kansainvälistä suojelua, hakijalle olisi ilmoitettava ratkaisun tosiseikkoihin liittyvät ja oikeudelliset perusteet ja annettava tietoja päätöksen seurauksista sekä siitä, miten päätökseen voi hakea muutosta.

”(31)

(31 a)

Jotta voidaan tehostaa menettelyjä ja vähentää pakenemisen vaaraa ja luvattoman liikkumisen todennäköisyyttä, kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta annettavan kielteisen päätöksen ja palauttamispäätöksen välillä ei saisi olla menettelyllisiä aukkoja. Hakijoille, joiden hakemukset hylätään, olisi välittömästi annettava palauttamispäätös. Palauttamispäätöksen olisi joko oltava osa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta tehtyä kielteistä päätöstä tai, jos se tehdään erillisenä toimena, se olisi tehtävä samanaikaisesti ja yhdessä kielteisen päätöksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.”

(31 a)

Jotta voidaan tehostaa menettelyjä ja vähentää pakenemisen vaaraa ja luvattoman liikkumisen todennäköisyyttä, kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta annettavan kielteisen päätöksen ja palauttamispäätöksen välillä ei saisi olla menettelyllisiä aukkoja. Hakijoille, joiden hakemukset hylätään ja joille jäsenvaltio ei ole päättänyt myöntää erillistä oleskelulupaa tai muuta oleskeluoikeutta yksilöllisten inhimillisten syiden taikka humanitaaristen tai muiden syiden perusteella , olisi välittömästi annettava palauttamispäätös. Palauttamispäätöksen olisi joko oltava osa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta tehtyä kielteistä päätöstä tai, jos se tehdään erillisenä toimena, se olisi tehtävä samanaikaisesti ja yhdessä kielteisen päätöksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.”

Perustelu

Tämän suosituksen avulla vahvistetaan paikallisten ja alueellisten rakenteiden asemaa, ja se vastaa AK:n asiasta aiemmin esittämiä kehotuksia. EU:n on myös ehdottomasti varattava erityistä rahoitusta niille alueille, joihin kohdistuu suurin muuttopaine.

Muutosehdotus 16

COM(2020) 611 final – 5 kohta – Johdanto-osan 40 h kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Sovellettaessa rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä olisi sovellettava tiettyjä [uudelleenlaaditun palauttamisdirektiivin] säännöksiä, koska niillä säännellään palauttamismenettelyn osia, joista ei säädetä tässä asetuksessa, erityisesti niitä, jotka koskevat määritelmiä, suotuisampia säännöksiä, palauttamiskieltoa, lapsen etua, perhe-elämää ja terveydentilaa, pakenemisen vaaraa, yhteistyövelvoitetta, vapaaehtoiseen poistumiseen käytettävissä olevaa aikaa, palauttamispäätöstä, maastapoistamista, maastapoistamisen lykkäämistä, ilman huoltajaa olevien alaikäisten palauttamista ja maastapoistamista, maahantulokieltoja, ennen palauttamista sovellettavia suojalausekkeita, säilöönottoa, säilöönoton edellytyksiä , alaikäisten ja perheiden säilöönottoa sekä hätätilanteita. Jotta vähennettäisiin sellaisten alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten luvattoman maahantulon ja liikkumisen vaaraa, joihin sovelletaan rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä, laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille voidaan myöntää vapaaehtoista poistumista varten enintään 15 päivän määräaika, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta noudattaa vapaaehtoisesti paluuvelvoitetta milloin tahansa.

Sovellettaessa rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä olisi sovellettava tiettyjä [uudelleenlaaditun palauttamisdirektiivin] säännöksiä, koska niillä säännellään palauttamismenettelyn osia, joista ei säädetä tässä asetuksessa, erityisesti niitä, jotka koskevat määritelmiä, suotuisampia säännöksiä, palauttamiskieltoa, lapsen etua, perhe-elämää ja terveydentilaa, pakenemisen vaaraa, yhteistyövelvoitetta, vapaaehtoiseen poistumiseen käytettävissä olevaa aikaa, palauttamispäätöstä, maastapoistamista, maastapoistamisen lykkäämistä, ilman huoltajaa olevien alaikäisten palauttamista ja maastapoistamista, maahantulokieltoja, ennen palauttamista sovellettavia suojalausekkeita, säilöönottoa, säilöönoton edellytyksiä sekä hätätilanteita. Jotta vähennettäisiin sellaisten alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten luvattoman maahantulon ja liikkumisen vaaraa, joihin sovelletaan rajalla tapahtuvaa palauttamismenettelyä, laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille voidaan myöntää vapaaehtoista poistumista varten enintään 15 päivän määräaika, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta noudattaa vapaaehtoisesti paluuvelvoitetta milloin tahansa.

Perustelu

AK pyrkii siihen, että lasten säilöönotosta luovutaan kokonaan.

Muutosehdotus 17

COM(2020) 611 final – 13 kohta – 35 a artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Hakemuksen hylkääminen ja palauttamispäätöksen tekeminen	Hakemuksen hylkääminen ja palauttamispäätöksen tekeminen
Jos hakemus hylätään, koska se ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, se on perusteeton tai ilmeisen perusteeton sekä pakolaisaseman että toissijaisen suojeluaseman suhteen tai se on peruutettu implisiittisesti tai nimenomaisesti, jäsenvaltioiden on tehtävä palauttamispäätös, jossa noudatetaan direktiiviä XXX/XXX/EU [palauttamisdirektiivi]. Palauttamispäätös tehdään osana kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämispäätöstä tai erillisenä toimena. Jos palauttamispäätös tehdään erillisenä toimena, se on tehtävä samanaikaisesti ja yhdessä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämispäätöksen kanssa.	Jos hakemus hylätään, koska se ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, se on perusteeton tai ilmeisen perusteeton sekä pakolaisaseman että toissijaisen suojeluaseman suhteen tai se on peruutettu implisiittisesti tai nimenomaisesti, eikä jäsenvaltio ole päättänyt myöntää henkilölle erillistä oleskelulupaa tai muuta oleskeluoikeutta yksilöllisten inhimillisten syiden taikka humanitaaristen tai muiden syiden perusteella, jäsenvaltioiden on tehtävä palauttamispäätös, jossa noudatetaan direktiiviä XXX/XXX/EU [palauttamisdirektiivi]. Palauttamispäätös tehdään osana kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämispäätöstä tai erillisenä toimena. Jos palauttamispäätös tehdään erillisenä toimena, se on tehtävä samanaikaisesti ja yhdessä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämispäätöksen kanssa.

Perustelu

Komission ehdotuksen sanamuodon mukaan jäsenvaltiot eivät voi myöntää muuta, kansainväliseen suojeluun kuulumatonta suojelua muista humanitaarisista tai perhesyistä, vaan tällaisissa tapauksissa on aloitettava palauttamismenettely. Tämä on vastoin asetusehdotuksen COM(2016) 466 final (”aseman määrittelyä koskeva asetus”) 3 artiklan 2 kohtaa, jossa jäsenvaltioille taataan juuri tämä oikeus (”Tätä asetusta ei sovelleta muihin kansallisiin humanitaarisiin asemiin, joita jäsenvaltiot myöntävät kansallisen lainsäädäntönsä nojalla niille, joille ei voida myöntää pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.”). Lisäksi jäsenvaltioilla on tietyissä tilanteissa jopa velvollisuus suojelun myöntämiseen. Näin on esimerkiksi tapauksissa, joissa terveys on uhattuna, kuten Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään tehnyt selväksi M’Bodjin tapauksesta lähtien. Säännös vaikuttaa sitä paitsi tarpeettomalta, sillä direktiivin 2008/115/EY (”palauttamisdirektiivi”) 6 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan tekemään palauttamispäätös, jos oleskelu on laitonta. Ehdotettu muutos vastaa palauttamisdirektiivin 6 artiklan 4 kohtaa.

Muutosehdotus 18

COM(2020) 611 final – 14 kohta – 40 artiklan 1 kohdan i alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

a)	Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

a)	Lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”i)

hakija on sellaisen kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudettomien henkilöiden tapauksessa hakijalla on aiemmin ollut vakituinen asuinpaikka sellaisessa kolmannessa maassa, jonka osalta osuus kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista määrittävän viranomaisen päätöksistä on käytettävissä olevien unionin laajuisten keskimääräisten vuotuisten Eurostatin tietojen mukaan enintään 20 prosenttia, paitsi jos kyseisessä kolmannessa maassa on tapahtunut merkittävä muutos Eurostatin tietojen julkaisemisen jälkeen tai jos hakija kuuluu sellaiseen henkilöryhmään, jonka osalta enintään 20 prosentin osuuden ei voida katsoa edustavan heidän suojelutarpeitaan ;”

”i)

hakijan tekemästä hakemuksesta voidaan alustavan puhuttelun tulosten perusteella päättää tapauskohtaisesti lyhyessä ajassa ja hylkäämistapauksessa on perusteltua olettaa, että hakija voidaan palauttaa nopeasti alkuperämaahan tai sellaiseen kolmanteen maahan, joka on halukas ottamaan hänet vastaan ;”

[– –]

Perustelu

Seuraamusten ja kansalaisuuden välinen kytkös, joka johtuu siitä, että menettely on sidoksissa suojelun myöntämisasteeseen, on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja EU:n oikeuden mukaisen syrjintäkiellon kanssa, ellei sille ole yksittäistapauksessa perusteita. AK ehdottaakin Sveitsin turvapaikkamenettelyssä vuodesta 2019 lähtien sovelletun kaltaista menettelyä, jossa lähtökohtana ovat palauttamismahdollisuudet ja nopean päätöksen todennäköisyys yksittäistapauksissa. Näin voitaisiin tehdä huomattavasti enemmän päätöksiä lyhyessä ajassa kuin silloin, kun menettely on sidoksissa suojelun myöntämisasteeseen. Tämä auttaa ennen kaikkea vähentämään raja-alueiden paikallis- ja alueviranomaisten taakkaa. Tämä toimintamalli mahdollistaa myös nopeat päätökset suojelun myöntämisestä ja voi siten vauhdittaa pysyvällä tavalla selvästi haavoittuvassa asemassa olevien, esimerkiksi merihädästä pelastettujen kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden kotouttamista.

Muutosehdotus 19

COM(2020) 611 final – 14 kohta – 40 artiklan 5 kohdan c alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

[– –]

(b)	Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

(b)	Lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”c)

hakija on sellaisen kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudettomien henkilöiden tapauksessa hakijalla on aiemmin ollut vakituinen asuinpaikka sellaisessa kolmannessa maassa, jonka osuus kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista määrittävän viranomaisen päätöksistä on käytettävissä olevien unionin laajuisten keskimääräisten vuotuisten Eurostatin tietojen mukaan enintään 20 prosenttia, paitsi jos kyseisessä kolmannessa maassa on tapahtunut merkittävä muutos Eurostatin tietojen julkaisemisen jälkeen tai jos hakija kuuluu sellaiseen henkilöryhmään, jonka osalta enintään 20 prosentin osuuden ei voida katsoa edustavan heidän suojelutarpeitaan ;”

”c)

Perustelu

Muutosehdotus 20

COM(2020) 611 final – 15 kohta – 41 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Jäsenvaltion on tutkittava hakemus rajamenettelyssä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun 40 artiklan 1 kohdan c, f tai i alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.	Jäsenvaltion on tutkittava hakemus rajamenettelyssä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun 40 artiklan 1 kohdan f tai i alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät , ja 40 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä vain silloin, kun kyseisessä yksittäistapauksessa voidaan olosuhteiden perusteella odottaa nopeaa päätöstä ja palauttamista .

Perustelu

Tällä tavoin kevennettäisiin niiden paikallis- ja alueyhteisöjen taakkaa, joihin hakijat sijoitetaan rajamenettelyjen ajaksi.

Muutosehdotus 21

COM(2020) 611 final – 15 kohta – 41 artiklan 5 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajamenettelyä voidaan soveltaa ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin ja alle 12-vuotiaisiin alaikäisiin ja heidän perheenjäseniin sä ainoastaan 40 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Rajamenettelyä voidaan soveltaa alaikäisiin ja heidän mukanaan seuraaviin perheenjäseniin ainoastaan 40 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tai silloin, kun on odotettavissa, että kansainvälisen suojelun myöntäminen tapahtuu nopeasti 40 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetun tutkinnan jälkeen. Alaikäisiä ei pitäisi ottaa rajamenettelyjen yhteydessä säilöön.

Perustelu

Kaikilla alle 18-vuotiailla on yhtäläinen oikeus kansainvälisen oikeuden mukaiseen alaikäisten suojeluun. Erityismenettelyjä olisi sen vuoksi sovellettava silloin, kun se on joko alaikäisen henkilön edun mukaista tai yksittäistapauksessa perusteltua ehdotuksen 40 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista vakavista syistä (vaara jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle). Menettelyllisistä syistä tapahtuvan säilöönoton ei pitäisi olla mahdollista. Tämä alaikäisten edun ja jäsenvaltioiden turvallisuusetujen mukainen lähestymistapa vastaa AK:n aiemmin esittämiä kantoja.

Muutosehdotus 22

COM(2020) 611 final – 15 kohta – 41 artiklan 9 kohdan b alakohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa rajamenettelyä tai niiden on lopetettava sen soveltaminen missä tahansa menettelyn vaiheessa, jos

[– –]

(b)	tarvittavaa tukea ei voida 14 kohdassa tarkoitetuissa paikoissa antaa hakijoille, joilla on erityisiä menettelyllisiä tarpeita ;

(b)	hakijoilla on erityisiä menettelyllisiä tarpeita, ellei kulloinkin ole huolehdittu siitä, että 14 kohdassa tarkoitetuissa paikoissa voidaan antaa tarvittavaa tukea ;

Perustelu

Henkilöillä, joilla on erityisiä menettelyllisiä tarpeita, on kulloinkin oltava mahdollisuus turvautua asianmukaisiin tukitoimiin. Muutoin heitä ei voida ohjata rajamenettelyyn.

Muutosehdotus 23

COM(2020) 611 final – 15 kohta – 41 artiklan 11 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajamenettelyn keston olisi oltava mahdollisimman lyhyt, ja samalla olisi taattava hakemusten perusteellinen ja oikeudenmukainen tutkiminen. Sen on katettava 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu päätös ja mahdollinen muutoksenhakua koskeva päätös, ja se on saatettava päätökseen 12 viikon kuluessa siitä, kun hakemus on rekisteröity. Tämän ajanjakson jälkeen hakijan on saatava tulla jäsenvaltion alueelle, paitsi jos sovelletaan 41 a artiklan 1 kohtaa.

Poiketen siitä, mitä 34 artiklassa, 40 artiklan 2 kohdassa ja 55 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on vahvistettava tutkimusmenettelyn ja muutoksenhakumenettelyn kestoa koskevat säännökset, joilla varmistetaan, että jos päätökseen, jolla hakemus hylätään rajamenettelyn yhteydessä, haetaan muutosta, tällaista muutoksenhakua koskeva päätös tehdään 12 viikon kuluessa hakemuksen kirjaamisesta.

Raja-alueisiin kohdistuvien paineiden lievittämiseksi rajamenettelyn keston olisi oltava mahdollisimman lyhyt, ja samalla olisi taattava hakemusten perusteellinen ja oikeudenmukainen tutkiminen. Sen on katettava 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu päätös ja mahdollinen muutoksenhakua koskeva päätös, ja se on saatettava päätökseen kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun hakemus on rekisteröity. Tämän ajanjakson jälkeen hakijan on saatava siirtyä eteenpäin jäsenvaltion alueelle, paitsi jos sovelletaan 41 a artiklan 1 kohtaa. Poiketen siitä, mitä 34 artiklassa, 40 artiklan 2 kohdassa ja 55 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on vahvistettava tutkimusmenettelyn ja muutoksenhakumenettelyn kestoa koskevat säännökset, joilla varmistetaan, että jos päätökseen, jolla hakemus hylätään rajamenettelyn yhteydessä, haetaan muutosta, tällaista muutoksenhakua koskeva päätös tehdään kahdeksan viikon kuluessa hakemuksen kirjaamisesta.

Perustelu

20 viikon määräaika on kohtuuttoman pitkä, sillä hakijat joutuvat pysymään menettelyn ajan kauttakulkualueilla, mikä aiheuttaa raja-alueille suhteetonta taakkaa. Euroopan unionin tuomioistuin toteaa Unkarin kauttakulkualueesta 14. toukokuuta 2020 antamassaan tuomiossa, että ”erityiset menettelyt [rajalla] on toteutettava kohtuullisessa ajassa”, ja katsoo, että hakijan on päästävä tavanomaisen menettelyn piiriin jo neljän viikon jälkeen. Koska kauttakulkualueella pysyminen tarkoittaa vapaudenmenetystä, rajamenettelyt kauttakulkualueilla on hoidettava ripeästi. Yli kahdeksan viikon määräaika, joka on jo yli kaksinkertainen turvapaikkamenettelydirektiivin 43 artiklan mukaiseen määräaikaan (neljä viikkoa) nähden, olisi todennäköisesti kohtuuton sekä Euroopan unionin tuomioistuimen että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkemyksen mukaan. Useimmissa tapauksissa kahdeksan viikkoa riittää turvapaikkamenettelyn toteuttamiseen. Jos turvapaikkamenettely päättyy kielteiseen päätökseen, palauttamismenettelyä varten on käytettävissä toiset kahdeksan viikkoa. Jos menettelyn kokonaiskesto on yli kolme kuukautta, on epätodennäköistä, että palautus hoituu nopeasti, kuten rajamenettelyssä on tarkoitus.

Muutosehdotus 24

COM(2020) 611 final – 15 kohta – 41 artiklan 13 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Rajamenettelyn alaisten hakemusten tutkinnan aikana hakijat on pidettävä ulkorajalla tai kauttakulkualueilla tai niiden läheisyydessä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään [kahden kuukauden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] paikat, joissa rajamenettely toteutetaan ulkorajoilla taikka ulkorajan tai kauttakulkualueiden läheisyydessä, myös sovellettaessa 3 kohtaa, ja varmistettava, että kyseisten paikkojen kapasiteetti on riittävä kyseisessä kohdassa tarkoitettujen hakemusten käsittelyyn. Kaikista muutoksista niiden paikkojen tunnistamisessa, joissa rajamenettelyä sovelletaan, on ilmoitettava komissiolle kaksi kuukautta ennen muutosten voimaantuloa.

Rajamenettelyn alaisten hakemusten tutkinnan aikana hakijat on pidettävä ulkorajalla tai kauttakulkualueilla tai niiden läheisyydessä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään [kahden kuukauden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] paikat, joissa rajamenettely toteutetaan ulkorajoilla taikka ulkorajan tai kauttakulkualueiden läheisyydessä, myös sovellettaessa 3 kohtaa, ja varmistettava, että kyseisten paikkojen kapasiteetti on riittävä kyseisessä kohdassa tarkoitettujen hakemusten käsittelyyn. Ilmoitukseen on liitettävä raportti sen toimivaltaisen paikallis- ja alueviranomaisen kuulemisesta, jonka alueella menettelyt on määrä toteuttaa. Kaikista muutoksista niiden paikkojen tunnistamisessa, joissa rajamenettelyä sovelletaan, on ilmoitettava komissiolle kaksi kuukautta ennen muutosten voimaantuloa.

Perustelu

Rajamenettelyjen toteuttamispaikkoja suunniteltaessa on tärkeää ottaa toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet asianmukaisesti huomioon.

Muutosehdotus 25

COM(2020) 611 final – 15 kohta – 41 artiklan 14 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden 14 kohdan mukaisesti ilmoittamien paikkojen kapasiteetti on tilapäisesti riittämätön 3 kohdassa tarkoitettujen hakijoiden käsittelemiseksi, jäsenvaltiot voivat ilmoitettuaan asiasta komissiolle nimetä muita paikkoja jäsenvaltion alueella hakijoiden vastaanottamiseksi väliaikaisesti ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi.

Tilanteissa, joissa jäsenvaltioiden 14 kohdan mukaisesti ilmoittamien paikkojen kapasiteetti on tilapäisesti riittämätön 3 kohdassa tarkoitettujen hakijoiden käsittelemiseksi, jäsenvaltiot voivat toimivaltaisia paikallis- ja alueviranomaisia kuultuaan ja ilmoitettuaan asiasta komissiolle nimetä muita paikkoja jäsenvaltion alueella hakijoiden vastaanottamiseksi väliaikaisesti ja mahdollisimman lyhyeksi ajaksi.

Perustelu

Rajamenettelyjen toteuttamispaikkoja suunniteltaessa on tärkeää ottaa toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet asianmukaisesti huomioon.

Muutosehdotus 26

COM(2020) 611 final – 16 kohta – 41 a artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt on pidettävä enintään 12 viikon ajan ulkorajoilla tai kauttakulkualueilla tai niiden läheisyydessä olevissa paikoissa ; jos jäsenvaltio ei pysty sijoittamaan henkilöitä näihin paikkoihin, se voi käyttää muita alueellaan olevia paikkoja. Tämä 12 viikon ajanjakso on katsottava alkavaksi siitä, kun hakijalla, kolmannen maan kansalaisella tai kansalaisuudettomalla henkilöllä ei enää ole oikeutta jäädä maahan ja hänen ei sallita jäädä maahan.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt on majoitettava enintään kahdeksan viikon ajaksi ulkorajoilla tai kauttakulkualueilla tai niiden läheisyydessä oleviin paikkoihin ; jos jäsenvaltio ei pysty sijoittamaan henkilöitä näihin paikkoihin, se voi toimivaltaisia paikallis- ja alueviranomaisia kuultuaan käyttää muita alueellaan olevia paikkoja. Tämä kahdeksan viikon ajanjakso on katsottava alkavaksi siitä, kun hakijalla, kolmannen maan kansalaisella tai kansalaisuudettomalla henkilöllä ei enää ole oikeutta jäädä maahan ja hänen ei sallita jäädä maahan.

Perustelu

Rajamenettelyjen toteuttamispaikkoja suunniteltaessa on tärkeää ottaa toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet asianmukaisesti huomioon. Raja-alueisiin kohdistuvien paineiden lievittämiseksi myös palauttamismenettelyn hoitamiseen olisi oltava käytettävissä enintään kahdeksan viikkoa. Euroopan unionin tuomioistuin toteaa Unkarin kauttakulkualueesta 14. toukokuuta 2020 antamassaan tuomiossa, että ”erityiset menettelyt [rajalla] on toteutettava kohtuullisessa ajassa”, ja katsoo, että hakijan on päästävä tavanomaisen menettelyn piiriin jo neljän viikon jälkeen. Koska kauttakulkualueella pysyminen tarkoittaa vapaudenmenetystä, rajamenettelyt kauttakulkualueilla on hoidettava ripeästi. Yli kahdeksan viikon määräaika, joka on jo yli kaksinkertainen turvapaikkamenettelydirektiivin 43 artiklan mukaiseen määräaikaan (neljä viikkoa) nähden, olisi todennäköisesti kohtuuton sekä Euroopan unionin tuomioistuimen että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkemyksen mukaan. Useimmissa tapauksissa kahdeksan viikkoa riittää turvapaikkamenettelyn toteuttamiseen. Jos turvapaikkamenettely päättyy kielteiseen päätökseen, palauttamismenettelyä varten on käytettävissä toiset kahdeksan viikkoa. Jos menettelyn kokonaiskesto on yli kolme kuukautta, on epätodennäköistä, että palautus hoituu nopeasti, kuten rajamenettelyssä on tarkoitus. Vuonna 2016 ehdotetun turvapaikkamenettelyasetuksen 34 artiklan mukaan päätökset hakemuksen tutkittavaksi ottamisesta ja kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten soveltamisesta on tehtävä kuukauden kuluessa. Oikeudellisesti katsottuna olisikin kohtuutonta, että rajamenettelyn yhteydessä päätöksenteon määräaika olisi yli kaksi kuukautta. Lyhyen määräajan asettaminen on tarpeen myös siksi, että palautusten toteutuminen on todennäköisempää, kun menettely on hoidettu ripeästi ja odotusajat ovat mahdollisimman lyhyet. Lisäksi ehdotuksessa on käytettävä kaikkialla yhtenäistä terminologiaa. Monitulkintaisia ilmaisuja, jotka voisivat käytännössä viitata säilöönottoon, kuten ”pidettävä”, olisi vältettävä, ja niiden sijaan olisi käytettävä oikeudellisesti täsmällisiä ilmaisuja, esim. ”majoitettava”, kuten vastaanotto-olosuhteita koskevassa tarkistetussa direktiivissä on tehty.

Muutosehdotus 27

COM(2020) 611 final – 18 kohta – 53 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rajamenettelyn yhteydessä tehtyyn päätökseen voidaan hakea muutosta vain yhdessä oikeusasteessa .

Jäsenvaltioiden on säädettävä, että rajamenettelyn yhteydessä tehtyyn päätökseen voidaan hakea muutosta perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisin oikeussuojakeinoin . Muutoksenhakuun sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä määräaikoja 55 artiklan mukaisesti. Hakijoilla on 54 artiklan mukaisesti oikeus jäädä jäsenvaltion alueelle muutoksenhakuajan päättymiseen asti sekä odottamaan muutoksenhaun tulosta .

Perustelu

Muutoksenhaun rajoittaminen rajamenettelyn yhteydessä tiukasti vain yhteen oikeusasteeseen ja sitä koskeva tiukka määräaika merkitsevät kajoamista jäsenvaltioiden toimivaltaan, sillä rajamenettelyihin liittyvät oikeussuojakeinot kuuluvat niiden menettelyllisen itsemääräämisoikeuden piiriin. Jäsenvaltioiden on Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kuitenkin noudatettava perusoikeuskirjan 47 artiklaa, jossa määrätään, että oikeussuojakeinoja koskevien säännösten on oltava syrjimättömyysperiaatteen sekä vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteiden mukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että syrjintä muihin turvapaikanhakijoiden nähden ja erilainen kohtelu kuin muissa vastaavissa hallinto-oikeudellisissa menettelyissä ei ole sallittua. Ehdotetun muutoksen avulla varmistetaan näiden vaatimusten täyttyminen. EU:n tasolla ei myöskään voida asettaa yhtenäistä määräaikaa, jonka kuluessa muutoksenhakupyyntöön on vastattava, joten määräaikojen osalta on parasta viitata kansallisen hallinto-oikeuden säännöksiin.

Muutosehdotus 28

COM(2020) 612 final – Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seulonta olisi suoritettava ulkorajalla tai sen läheisyydessä ennen kuin asianomaisille henkilöille annetaan lupa tulla alueelle . Jäsenvaltioiden olisi sovellettava kansallisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä estääkseen asianomaisten henkilöiden pääsyn alueelle seulonnan aikana. Yksittäistapauksissa tähän voi tarvittaessa liittyä säilöönotto, johon sovelletaan tätä asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

Seulonta olisi suoritettava ulkorajalla tai sen läheisyydessä. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava kansallisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä estääkseen asianomaisten henkilöiden etenemisen alueelle seulonnan aikana. Yksittäistapauksissa , paitsi jos on kyse alaikäisistä, tähän voi tarvittaessa liittyä säilöönotto, johon sovelletaan tätä asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Jos seulontamenettely johtaa etenemismahdollisuuden epäämiseen, sovelletaan Schengenin rajasäännöstön 14 artiklaa.

Perustelu

Kansainvälisessä oikeudessa suhtaudutaan torjuvasti hallinnollisiin syihin perustuvaan lasten vapaudenmenetykseen, ja Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan alaikäisiä ei voida muuttoliikkeen yhteydessä systemaattisesti kohdella kuten aikuisia. Etenemismahdollisuuden epääminen seulonnan jälkeen on perusteltava kattavasti Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Muutosehdotus 29

COM(2020) 612 final – Johdanto-osan 20 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä asianmukaiset tilat seulontaa varten ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä ottaen huomioon maantieteelliset olosuhteet ja käytössä oleva infrastruktuuri ja varmistettava, että kiinni otetut kolmansien maiden kansalaiset ja rajanylityspaikalle saapuvat henkilöt voidaan nopeasti ohjata seulontaan. Seulontaan liittyvät tehtävät voidaan suorittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 2 artiklan 23 kohdassa tarkoitetuilla hotspot-alueilla.

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä asianmukaiset tilat seulontaa varten ottaen huomioon toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten lausunnot, maantieteelliset olosuhteet ja käytössä oleva infrastruktuuri ja varmistettava, että kiinni otetut kolmansien maiden kansalaiset ja rajanylityspaikalle saapuvat henkilöt voidaan nopeasti ohjata seulontaan. Seulontaan liittyvät tehtävät voidaan suorittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 2 artiklan 23 kohdassa tarkoitetuilla hotspot-alueilla.

Perustelu

Jäsenvaltioiden olisi voitava valita asianmukaiset paikat kansallisten olosuhteidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Niiden olisi eritoten voitava vähentää ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien alueiden erityistä kuormitusta hyödyntämällä hajauttamismahdollisuuksia. Tässä yhteydessä on tärkeää, että seulontapaikkoja suunniteltaessa otetaan toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet asianmukaisesti huomioon.

Muutosehdotus 30

COM(2020) 612 final – Johdanto-osan 24 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seulonnasta vastaavien viranomaisten on täytettävä tietolomake seulonnan aikana. Lomake olisi toimitettava kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia käsitteleville viranomaisille tai palauttamisesta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille riippuen siitä, minkä viranomaisen huostaan henkilö on saatettu. Lisäksi se olisi tarvittaessa toimitettava niille viranomaisille, jotka ovat kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa terveyden ja turvallisuuden suojelusta, ja/tai erityisen haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, kuten ilman huoltajaa olevista alaikäisistä tai yksin matkustavista naisista, vastaaville viranomaisille. Ensin mainitussa tapauksessa seulonnasta vastaavien viranomaisten olisi myös ilmoitettava kaikki seikat, etenkin mahdolliset erityiset haavoittuvuudet, jotka saattavat vaikuttaa merkityksellisiltä sen määrittelemiseksi, onko toimivaltaisten viranomaisten toimitettava asianomaisen kolmannen maan kansalaisen hakemus nopeutettuun tutkinta- tai rajamenettelyyn.

Perustelu

Perusteltujen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien epäilyjen ilmetessä lomake olisi toimitettava eteenpäin asianmukaisille toimivaltaisille viranomaisille. Vaikka näiden viranomaisten olisikin tarkoitus osallistua seulontaan, tulee myös varmistaa, että ne saavat kaikki asiaankuuluvat tiedot. Sama pätee tapauksiin, joissa seulonnan yhteydessä havaitaan erityisiä haavoittuvuuksia, jos asiasta on kansallisen lainsäädännön mukaan vastuussa jokin muu kuin kohdassa mainittu viranomainen. Näin on yleensä lasten mutta mahdollisesti myös ihmiskaupan uhrien ja muiden ryhmien kohdalla. On tärkeää ottaa huomioon erityisesti ne haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jotka saattavat joutua hyväksikäytön uhreiksi maahanmuuttoprosessin eri vaiheissa, eli esimerkiksi ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja yksin matkustavat naiset.

Muutosehdotus 31

COM(2020) 612 final – 3 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

3 artikla

Seulonta ulkorajalla

1. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka

(a)

on otettu kiinni siinä yhteydessä, kun he ovat ylittäneet jäsenvaltion ulkorajan luvattomasti maitse, meritse tai ilmateitse, lukuun ottamatta kolmansien maiden kansalaisia, joilta jäsenvaltion ei edellytetä ottavan biometrisiä tietoja asetuksen (EU) N:o 603/2013 14 artiklan 1 kohdan ja 3 kohdan nojalla, muusta syystä kuin heidän ikänsä vuoksi, tai

(a)

(b)	jotka ovat tulleet maihin jonkin jäsenvaltion alueella etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena.

(b)	jotka ovat tulleet maihin jonkin jäsenvaltion alueella etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena.

Seulontaa sovelletaan kyseisiin henkilöihin riippumatta siitä, ovatko he hakeneet kansainvälistä suojelua.

Seulontaa sovelletaan kyseisiin henkilöihin riippumatta siitä, ovatko he hakeneet kansainvälistä suojelua , ja sen suorittaa kansallisen lainsäädännön mukaan toimivaltainen viranomainen, joka on asetuksen (EU) 2016/399 (”Schengenin rajasäännöstö”) 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vastuussa maahanpääsyn epäämisestä .

Perustelu

Seulonta tuo monien etulinjan jäsenvaltioiden kannalta ennestäänkin työläisiin muuttoliikkeen hallintaprosesseihin yhden vaiheen lisää. Jotta tämä ei vaatisi erillistä menettelyä, josta aiheutuu merkittävää lisärasitetta erityisesti etulinjan valtioille, alueiden komitea ehdottaa, että ulkorajoilla suoritettava seulonta, jota sovelletaan niihin maahantulijoihin, jotka eivät täytä maahantuloedellytyksiä, yhdistettäisiin rajatarkastuksiin ja annettaisiin niiden kansallisten viranomaisten tehtäväksi, jotka ovat asetuksen (EU) 2016/399 (”Schengenin rajasäännöstö”) 14 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti vastuussa maahanpääsyn epäämisestä. Seulonnan nivominen tällä tavoin rajatarkastusprosessiin ja rajaviranomaisten tehtäviin takaa paremmin sen, että seulonta voi täyttää toivotun tarkoituksensa eli että kiinniotetut henkilöt saadaan ohjattua asianmukaisiin menettelyihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja nämä menettelyt voidaan aloittaa viipymättä ja ilman, että prosessi keskeytyy. Koska 3 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten suhteen voidaan toimia kolmella mahdollisella tavalla (maahanpääsyn epääminen, asian saattaminen palauttamismenettelystä vastaavien viranomaisten käsiteltäväksi tai asian saattaminen turvapaikkaviranomaisten tai turvapaikkamenettelystä yhteisvastuumekanismin perusteella vastuussa olevan jäsenvaltion käsiteltäväksi), joista yksi on asetuksen (EU) 2016/399 (”Schengenin rajasäännöstö”) 14 artiklan mukainen käännyttäminen rajalla, seulonnan järjestäminen edellä esitetyn mukaisesti takaa yhtenäisen toimintatavan ja yhteyden seulonnan ja mahdollisen maahanpääsyn epäämisen välillä, mikä helpottaa huomattavasti menettelyn tehokasta toteuttamista. Lisäksi seulonnan tulos voidaan ottaa huomioon maahantulon epäämistä koskevassa päätöksenteossa ilman muita välivaiheita.

Muutosehdotus 32

COM(2020) 612 final – 5 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Seulonta jäsenvaltioiden alueella

Jäsenvaltioiden on sovellettava seulontaa alueellaan tavattuihin kolmansien maiden kansalaisiin, jos ei ole viitteitä siitä, että he ovat ylittäneet ulkorajan tullakseen jäsenvaltioiden alueelle luvallisesti. Jäsenvaltioiden viranomaisiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi olisi vältettävä seulontaan kuuluvien tehtävien osittaista päällekkäisyyttä esimerkiksi kansainvälisen suojelun hakemiseen liittyvien menettelyjen yhteydessä.

Perustelu

Seulonta tulee suorittaa erikseen vain tarpeen vaatiessa. Kansainvälistä suojelua haettaessa osa seulontaan kuuluvista tehtävistä (henkilön tunnistaminen ja erityisten haavoittuvuuksien toteaminen) sisältyy jo Eurodac-asetuksen ja vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin mukaisiin velvoitteisiin, jolloin seulonta olisi suoritettava näiden menettelyjen yhteydessä.

Muutosehdotus 33

COM(2020) 612 final – 6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

6 artikla

Seulontaa koskevat vaatimukset

1. Edellä 3 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa seulonta on suoritettava ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevissa paikoissa.

1. Edellä 3 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa seulonta on suoritettava asianomaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevissa sopivissa paikoissa , jotka määritetään toimivaltaisen paikallis- tai alueviranomaisen kuulemisen jälkeen .

2. Edellä 5 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa seulonta on suoritettava jossakin sopivassa paikassa jäsenvaltion alueella.

2. Edellä 5 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa seulonta on suoritettava jossakin sopivassa paikassa jäsenvaltion alueella. Paikka määritetään toimivaltaisen paikallis- tai alueviranomaisen kuulemisen jälkeen.

3. Edellä 3 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa seulonta on tehtävä viipymättä ja joka tapauksessa saatettava päätökseen viiden päivän kuluessa siitä, kun henkilö on otettu kiinni ulkoraja-alueella, tullut maihin kyseisen jäsenvaltion alueella tai ilmoittautunut rajanylityspaikalla. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa suhteettoman monelle kolmannen maan kansalaiselle on tehtävä seulonta samanaikaisesti, minkä vuoksi seulontaa ei käytännössä voida saattaa päätökseen kyseisessä määräajassa, viiden päivän määräaikaa voidaan pidentää enintään viidellä lisäpäivällä.

Jos 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut henkilöt, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 603/2013 14 artiklan 1 ja 3 kohtaa, oleskelevat fyysisesti ulkorajalla yli 72 tuntia, seulonnan kesto on lyhennettävä kahteen päivään.

Syrjivien menettelytapojen estämiseksi on joka tapauksessa huolehdittava siitä, että kukin tapaus arvioidaan asianmukaisesti.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista viipymättä komissiolle. Niiden on myös ilmoitettava komissiolle heti, kun perusteet seulonta-ajan pidentämiselle ovat lakanneet.

5. Edellä 5 artiklassa tarkoitettu seulonta on tehtävä viipymättä ja joka tapauksessa saatettava päätökseen kolmen päivän kuluessa kiinniotosta.

6. Seulontaan on sisällyttävä seuraavat pakolliset osat:

(a)	9 artiklassa tarkoitettu alustava terveys- ja haavoittuvuustarkastus;

(b)	10 artiklassa tarkoitettu tunnistaminen;

(c)	14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu biometristen tietojen kirjaaminen asianmukaisiin tietokantoihin siltä osin kuin sitä ei ole vielä tehty;

(d)	11 artiklassa tarkoitettu turvallisuustarkastus;

(e)	13 artiklassa tarkoitetun tietolomakkeen täyttäminen;

(f)	14 artiklassa tarkoitettu ohjaaminen asianmukaiseen menettelyyn.

(a)	9 artiklassa tarkoitettu alustava terveys- ja haavoittuvuustarkastus;

(b)	10 artiklassa tarkoitettu tunnistaminen;

(c)	14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu biometristen tietojen kirjaaminen asianmukaisiin tietokantoihin siltä osin kuin sitä ei ole vielä tehty;

(d)	11 artiklassa tarkoitettu turvallisuustarkastus;

(e)	13 artiklassa tarkoitetun tietolomakkeen täyttäminen;

(f)	14 artiklassa tarkoitettu ohjaaminen asianmukaiseen menettelyyn.

7. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset suorittamaan seulonta .

7. Jäsenvaltioiden on nimettävä seulonnan suorittamisesta vastaavat viranomaiset 3 ja 5 artiklaa noudattaen .

Jäsenvaltioiden on nimettävä pätevää lääketieteellistä henkilöstöä suorittamaan 9 artiklassa säädetty terveystarkastus. Kansallisten lastensuojeluviranomaisten ja kansallisten ihmiskaupan torjunnan raportoijien on tarvittaessa oltava mukana.

Toimivaltaisten viranomaisten apuna ja tukena seulonnan toteuttamisessa voi olla Euroopan raja- ja merivartioviraston ja [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] asiantuntijoita tai yhteyshenkilöitä ja tukiryhmiä.

Perustelu

Jäsenvaltioiden olisi voitava valita asianmukaiset paikat kansallisten olosuhteidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Niiden olisi eritoten voitava vähentää ulkorajoilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien alueiden erityistä kuormitusta hyödyntämällä hajauttamismahdollisuuksia. Seulontapaikkoja suunniteltaessa on otettava toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten tarpeet asianmukaisesti huomioon.

Seulontamenettelyä ei saa hoitaa syrjivällä tavalla. Vastuualueiden päällekkäisyyksien välttämiseksi seulonnasta vastaavien viranomaisten nimeämisessä on noudatettava 3 ja 5 artiklaan ehdotettuja säännöksiä.

Muutosehdotus 34

COM(2020) 612 final – 9 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jos on viitteitä haavoittuvuuksista tai erityisistä vastaanotto- tai menettelytarpeista, asianomaisen kolmannen maan kansalaisen on saatava ajoissa asianmukaista tukea fyysisen ja mielenterveytensä perusteella. Alaikäisten osalta tukea antaa alaikäisten kanssa toimimiseen koulutettu ja pätevä henkilöstö yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa.

Jos on viitteitä haavoittuvuuksista tai erityisistä vastaanotto- tai menettelytarpeista, asianomaisen kolmannen maan kansalaisen on saatava virallisesti hyväksytyiltä asiaan erikoistuneilta neuvontapalveluilta tai toimivaltaisilta viranomaisilta ajoissa asianmukaista tukea fyysisen ja mielenterveytensä perusteella. On myös varmistettava, että käytettävissä on sopivaa ammattihenkilöstöä, joka voi huolehtia tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten ryhmien, kuten raskaana olevien naisten, sukupuoliperusteisen tai seksuaalisen väkivallan uhrien, vammaisten henkilöiden ja hlbtiq-henkilöiden, erityistarpeista. Alaikäisten osalta tukea antaa alaikäisten kanssa toimimiseen koulutettu ja pätevä henkilöstö yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Tätä varten alaikäisten läsnäolosta on ilmoitettava viipymättä lastensuojelusta vastaaville kansallisille viranomaisille. Seulontaa ei tehdä ilman huoltajaa oleville alaikäisille, ja heidät on saatettava välittömästi toimivaltaisten lastensuojeluviranomaisten huostaan. Jos on viitteitä 40 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista vakavista turvallisuusriskeistä, tästä on ilmoitettava myös asianmukaisille toimivaltaisille viranomaisille.

Perustelu

Jos erityisiä haavoittuvuuksia havaitaan, tukea on pikaisen asiantuntija-avun takaamiseksi annettava asiaan erikoistuneiden neuvontapalvelujen tai tällaisten henkilöiden suojelusta vastaavien viranomaisten toimesta. Lisäksi on huolehdittava siitä, että alaikäisten läsnäolosta ilmoitetaan välittömästi toimivaltaisille lastensuojeluviranomaisille. Jos on kyse ilman huoltajaa olevista alaikäisistä, heidät on saatettava toimivaltaisten viranomaisten huostaan, jotta nämä voivat ryhtyä kansainvälisen, EU:n ja kansallisen oikeuden mukaisiin suojelu- ja tukitoimenpiteisiin ja erityisesti jotta alaikäiselle voidaan nimetä edunvalvoja tai edustaja. Myös hlbtiq-henkilöt tarvitsevat suojelua, koska he ovat niin ikään haavoittuvimpiin kuuluva maahanmuuttajien ryhmä. Heitä tulee Eurooppaan tällä hetkellä paljon, mutta heitä varten ei ole varsinaisia suojelujärjestelmiä.

Muutosehdotus 35

COM(2020) 612 final – 14 artikla

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
14 artikla	14 artikla
Seulonnan tulos	Seulonnan tulos
[– –]	[– –]
2. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tehneet kolmansien maiden kansalaiset on saatettava asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] XY artiklassa tarkoitettujen viranomaisten huostaan, ja näille on toimitettava myös tämän asetuksen 13 artiklassa tarkoitettu lomake. Tällöin seulonnan suorittavien viranomaisten on viitattava tietolomakkeessa kaikkiin seikkoihin, jotka ensi näkemältä vaikuttavat merkityksellisiltä kyseisten kolmansien maiden kansalaisten ohjaamiseksi nopeutettuun tutkintamenettelyyn tai rajamenettelyyn.	2. Kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tehneet kolmansien maiden kansalaiset on saatettava asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] XY artiklassa tarkoitettujen viranomaisten huostaan, ja näille on toimitettava myös tämän asetuksen 13 artiklassa tarkoitettu lomake. Tällöin seulonnan suorittavien viranomaisten on viitattava tietolomakkeessa kaikkiin seikkoihin, jotka ensi näkemältä puhuvat sen puolesta tai sitä vastaan, että kyseiset kolmansien maiden kansalaiset ohjataan nopeutettuun tutkintamenettelyyn tai rajamenettelyyn. Erityisesti on tuotava esiin erityisiin haavoittuvuuksiin liittyvät havainnot tai epäilyt, ennen kaikkea kun on kyse ilman huoltajaa olevista alaikäisistä.
[– –]	[– –]
7. Jos 3 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden kansalaiset ohjataan sopivaan turvapaikka- tai palauttamismenettelyyn, seulonta päättyy. Vaikka kaikkia tarkastuksia ei olisi saatettu päätökseen 6 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, seulonta on kuitenkin lopetettava kyseisen henkilön osalta, ja hänet on ohjattava asianmukaiseen menettelyyn.	7 . Terveyden, turvallisuuden tai erityisryhmien suojelusta vastaaville viranomaisille on tarvittaessa ilmoitettava asioista, ja asianomaiset henkilöt on saatettava näiden viranomaisten huostaan, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään.
	8 . Jos 3 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden kansalaiset ohjataan sopivaan turvapaikka- tai palauttamismenettelyyn, seulonta päättyy. Vaikka kaikkia tarkastuksia ei olisi saatettu päätökseen 6 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, seulonta on kuitenkin lopetettava kyseisen henkilön osalta, ja hänet on ohjattava asianmukaiseen menettelyyn.

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa, ettei henkilöitä, joilla on erityisiä haavoittuvuuksia, ohjata rajamenettelyyn tai nopeutettuun menettelyyn, jonka toteuttaminen aiheuttaisi tällaisissa tapauksissa huomattavia oikeudellisia ongelmia ja käytännön hankaluuksia, on selvennettävä, että heidät on saatettava turvapaikkaviranomaisen huostaan ennen kuin tämä päättää menettelytavasta. Etenkin tapauksissa, joihin liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä, olisi oltava mahdollista saattaa asianomaiset myös muiden kuin turvapaikkaviranomaisten tai palauttamismenettelystä vastaavien viranomaisten huostaan. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava säätää erityisistä tiettyjä sellaisia ryhmiä koskevista toimivaltuuksista, joilla on erityisiä haavoittuvuuksia. Erityisesti on tärkeää ottaa huomioon ilman huoltajaa olevia ulkomaalaisia alaikäisiä varten tarvittavat erityiset suojelutoimenpiteet.

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä kriisi- ja force majeure -tilanteissa

Muutosehdotus 36

COM(2020) 613 final – Johdanto-osan 11 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Asetuksessa (EU) XXX/XXX [turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta] vahvistettuja sisäisten siirtojen ja palauttamisen tukijärjestelyjen toteuttamista koskevia menettelysääntöjä olisi sovellettava yhteisvastuutoimien asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kriisitilanteessa, mutta niitä olisi mukautettava tilanteen vakavuuden ja kiireellisyyden huomioon ottamiseksi. Erityisesti ilman huoltajaa olevat alaikäiset olisi siirrettävä mahdollisimman pian heistä vastuussa oleviin jäsenvaltioihin tai muualle EU:n alueelle, jos heillä on perheenjäseniä muissa EU:n jäsenvaltioissa.

Perustelu

AK on jo pitkään tukenut pyrkimyksiä parantaa ilman huoltajaa olevien alaikäisten mahdollisuuksia hyödyntää oikeuksiaan. Pyrkimysten taustalla on (oikeudellinen) velvollisuus ottaa ensisijaisesti huomioon lapsen etu. EU:n on autettava ohjaamaan ilman huoltajaa olevat alaikäiset muihin jäsenvaltioihin, jos heillä on siellä perheenjäseniä, jotta voidaan helpottaa raja-alueisiin kohdistuvia paineita ja noudattaa solidaarisuuden ja jaetun vastuun ajatusta, jota uudella sopimuksella olisi edistettävä.

Muutosehdotus 37

COM(2020) 613 final – Johdanto-osan 14 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jotta voidaan varmistaa, että kun jäsenvaltioihin saapuu joukoittain maahantulijoita, jotka ilmaisevat aikomuksensa hakea turvapaikkaa, jäsenvaltioilla on tarvittavat mahdollisuudet toimia joustavasti, asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklassa säädetyn rajamenettelyn soveltamista olisi laajennettava ja turvapaikanhakua koskevalla kriisinhallintamenettelyllä olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat tehdä rajamenettelyn puitteissa päätöksen myös hakemuksen perusteista silloin, kun hakija on sellaisen kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudettomien henkilöiden tapauksessa hakijan entinen vakituinen asuinmaa on sellainen kolmas maa, jonka osalta kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten osuus koko unionissa on enintään 75 prosenttia . Tämän johdosta jäsenvaltioiden olisi kriisitilanteissa rajamenettelyä soveltaessaan jatkettava asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklassa tarkoitetun rajamenettelyn soveltamista, mutta ne voisivat ulottaa rajamenettelyn soveltamisen koskemaan kansalaisia, jotka tulevat kolmansista maista, joiden osalta keskimääräinen hyväksymisaste koko EU:ssa on yli 20 prosenttia mutta alle 75 prosenttia.

Perustelu

Rajamenettelyt aiheuttavat vaikeissa tilanteissa lisärasitetta raja-alueille. Jäsenvaltioiden olisi voitava yhteisymmärryksessä Euroopan komissiota kanssa luopua rajamenettelyistä voidakseen hallita saapujavirtoja tehokkaammin ja hoitaa turvapaikkamenettelyt muualla kuin raja-alueilla sijaitsevissa paikoissa omalla alueellaan.

Muutosehdotus 38

COM(2020) 613 final – Johdanto-osan 16 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioilla olisi kriisitilanteessa oltava turvapaikkajärjestelmään mahdollisesti kohdistuvat paineet huomioon ottaen mahdollisuus

olla asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklan 11 ja 13 kohdassa säädettyä pidempään sallimatta rajamenettelyn kohteena olevien hakijoiden tuloa alueelleen. Menettelyt olisi kuitenkin saatettava päätökseen mahdollisimman pian, ja ajanjaksoja olisi joka tapauksessa pidennettävä ainoastaan enintään kahdeksan viikon lisäajalla. Jos näitä menettelyjä ei voida saattaa päätökseen tämän pidennetyn ajanjakson päättymiseen mennessä, hakijoiden olisi sallittava tulla jäsenvaltion alueelle kansainvälistä suojelua koskevan menettelyn päätökseen saattamista varten.

Jäsenvaltioilla olisi kriisitilanteessa oltava turvapaikkajärjestelmään mahdollisesti kohdistuvat paineet huomioon ottaen mutta kriisistä kärsiviin alueisiin kohdistuvia paineita unohtamatta mahdollisuus olla asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklan 11 ja 13 kohdassa säädettyä pidempään sallimatta rajamenettelyn kohteena olevien hakijoiden etenemistä alueelleen. Menettelyt olisi kuitenkin saatettava päätökseen mahdollisimman pian, ja ajanjaksoja olisi joka tapauksessa pidennettävä ainoastaan enintään kahdeksan viikon lisäajalla. Jos näitä menettelyjä ei voida saattaa päätökseen tämän pidennetyn ajanjakson päättymiseen mennessä, hakijoiden sallitaan siirtyä muualle jäsenvaltion alueelle kansainvälistä suojelua koskevan menettelyn päätökseen saattamista varten.

Perustelu

Rajamenettelyn kestoa ei pitäisi pidentää pohtimatta ensin alueisiin kohdistuvia vaikutuksia.

Muutosehdotus 39

COM(2020) 613 final – Johdanto-osan 23 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Jäsenvaltioilla olisi oltava kriisitilanteessa mahdollisuus keskeyttää sellaisten kolmansista maista saapuvien asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tekemien kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittely, jotka eivät voi palata alkuperämaahansa, koska he olisivat siellä suuressa vaarassa joutua mielivaltaisen väkivallan kohteeksi poikkeuksellisissa aseellisessa selkkauksessa. Tällaisessa tapauksessa kyseisille henkilöille olisi myönnettävä välittömän suojelun asema. Jäsenvaltioilla olisi oltava kriisitilanteessa myös harkintavalta myöntää välittömän suojelun asema lapsille ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille sekä muille välittömän suojelun tarpeessa oleville henkilöryhmille, jos tämä on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Jäsenvaltioiden olisi jatkettava heidän hakemustensa käsittelyä viimeistään vuoden kuluttua sen keskeyttämisestä.

Perustelu

Lapset ja henkilöt, joilla on erityisiä haavoittuvuuksia, tarvitsevat kriisiasetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa edes jonkinasteista varmuutta oleskelunsa suhteen. Jäsenvaltioilla olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oltava mahdollisuus antaa kolmansien maiden kansalaisten jäädä alueelleen myös muilla, kansallisen lainsäädännön mukaisilla perusteilla.

Muutosehdotus 40

COM(2020) 613 final – 1 artiklan 2 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1 artikla

Kohde

[– –]

2. Tässä asetuksessa ”kriisitilanteella” tarkoitetaan

poikkeuksellista tilannetta, jossa jäsenvaltioon sääntöjenvastaisesti saapuvien tai sen alueelle etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin tulleiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden joukoittainen maahantulo on niin laajaa suhteessa asianomaisen jäsenvaltion väestöön ja BKT:hen ja luonteeltaan sellaista, että se lamauttaa jäsenvaltion turvapaikka-, vastaanotto- tai palauttamisjärjestelmän toimintakyvyn ja että sillä voi olla vakavia seurauksia Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tai asetuksessa (EU) XXX/XXX [turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta] vahvistetun yhteisen kehyksen toiminnalle, tai

poikkeuksellista tilannetta, jossa jäsenvaltioon sääntöjenvastaisesti saapuvien tai sen alueelle etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena maihin tulleiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden joukoittainen maahantulo on niin laajaa suhteessa asianomaisen jäsenvaltion väestöön ja BKT:hen ja luonteeltaan sellaista, että se lamauttaa jäsenvaltion turvapaikka-, vastaanotto- tai palauttamisjärjestelmän toimintakyvyn paikallis-, alue- ja/tai valtiotasolla ja että sillä voi olla vakavia seurauksia Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tai asetuksessa (EU) XXX/XXX [turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta] vahvistetun yhteisen kehyksen toiminnalle, tai

b)	tällaisen tilanteen välitöntä vaaraa.

b)	tällaisen tilanteen välitöntä vaaraa.

Perustelu

Maahantulijoiden ja hakemusten suuren määrän aiheuttama kuormitus on usein alueellista ja riippuu erityisesti (maahan)tuloväylistä. Myös toimintakyvyn paikallinen tai alueellinen lamaantuminen olisi määriteltävä kriisitilanteeksi, jos sillä on asianomaisten henkilöiden kannalta samanlaisia seurauksia. Tällä tavoin tuotaisiin esiin se, että vaikka jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmä saattaa prosentuaalisesti tarkasteltuna vielä olla valtiotasolla kaiken kaikkiaan toimintakykyinen, näin ei välttämättä ole kaikissa paikoissa ja kaikilla alueilla ja että tämä toimintakyvyn puute voi aiheuttaa suuria palvelujen tarjontaan tai puuttumiseen liittyviä ongelmia paikallistasolla.

Muutosehdotus 41

COM(2020) 613 final – 4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

1. Jäsenvaltiot voivat 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa poiketa 3 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti tämän artiklan soveltamisaikana tehtyjen hakemusten osalta asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklasta seuraavasti:

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tehdä rajamenettelyssä päätöksen hakemuksen perusteista asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tapausten lisäksi silloin, kun hakija on sellaisen kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudettomien henkilöiden tapauksessa hakijan entinen vakituinen asuinmaa on sellainen kolmas maa, jonka osalta määrittävän viranomaisen tekemien kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten osuus on Eurostatin viimeisimpien saatavilla olevien unionin laajuista vuosittaista keskiarvoa koskevien tietojen mukaan enintään 75 prosenttia .

a)	Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat yhteisymmärryksessä komission kanssa luopua rajamenettelyn soveltamisesta .

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklan 11 ja 13 kohdassa säädetään, kyseisessä artiklassa säädettyä hakemusten tutkimista varten suoritettavan rajamenettelyn enimmäiskestoa voidaan pidentää enintään kahdeksan viikon lisäajalla. Tämän jälkeen on sallittava hakijan tulo jäsenvaltion alueelle kansainvälistä suojelua koskevan menettelyn päätökseen saattamista varten.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 41 artiklan 11 ja 13 kohdassa säädetään, kyseisessä artiklassa säädettyä hakemusten tutkimista varten suoritettavan rajamenettelyn enimmäiskestoa voidaan pidentää enintään kuuden viikon lisäajalla. Tämän jälkeen on sallittava hakijan tulo jäsenvaltion alueelle kansainvälistä suojelua koskevan menettelyn päätökseen saattamista varten.

Perustelu

Rajamenettelyn soveltaminen saattaa kriisitilanteissa lisätä raja-alueiden ylikuormitusta. Jäsenvaltioiden olisikin voitava yhteisymmärryksessä Euroopan komissiota kanssa luopua rajamenettelystä voidakseen hallita saapujavirtoja tehokkaammin. Rajamenettelyä olisi voitava jatkaa vain kuudella viikolla, jotta rajalle ei synny (enempää) ruuhkaa.

Muutosehdotus 42

COM(2020) 613 final – 10 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
10 artikla	10 artikla
Välittömän suojelun aseman myöntäminen	Välittömän suojelun aseman myöntäminen
1. Jäsenvaltiot voivat 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa keskeyttää komission tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen perusteella asetuksessa (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] ja asetuksessa (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] tarkoitettujen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn sellaisten kolmansista maista saapuvien asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden osalta, jotka ovat suuressa vaarassa joutua mielivaltaisen väkivallan kohteeksi poikkeuksellisessa aseellisessa selkkauksessa ja jotka eivät voi palata alkuperämaahansa. Jäsenvaltioiden on tällaisessa tapauksessa myönnettävä kyseisille henkilöille välittömän suojelun asema, paitsi jos he ovat vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Välittömän suojelun asema ei vaikuta vireillä olevan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyyn asianomaisessa jäsenvaltiossa.	1. Jäsenvaltiot voivat 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa kriisitilanteessa keskeyttää komission tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen perusteella asetuksessa (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] ja asetuksessa (EU) XXX/XXX [aseman määrittelyä koskeva asetus] tarkoitettujen kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn sellaisten kolmansista maista saapuvien asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden osalta, jotka ovat suuressa vaarassa joutua mielivaltaisen väkivallan kohteeksi poikkeuksellisessa aseellisessa selkkauksessa ja jotka eivät voi palata alkuperämaahansa. Jäsenvaltioiden on tällaisessa tapauksessa myönnettävä kyseisille henkilöille välittömän suojelun asema, paitsi jos he ovat vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle. Jäsenvaltioilla olisi oltava kriisitilanteessa myös harkintavalta myöntää välittömän suojelun asema lapsille ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille sekä muille välittömän suojelun tarpeessa oleville henkilöryhmille, jos tämä on kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Välittömän suojelun asema ei vaikuta vireillä olevan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyyn asianomaisessa jäsenvaltiossa.

Perustelu

Muutettu ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Eurodac-järjestelmän perustamisesta biometristen tietojen vertailua varten asetuksen (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] ja asetuksen (EU) XXX/XXX [uudelleensijoittamisasetus] tehokkaaksi soveltamiseksi, laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön tunnistamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä ja asetusten (EU) 2018/1240 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

Muutosehdotus 43

COM(2020) 614 final – 14 kohta – 10 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kunkin jäsenvaltion on otettava kaikkien vähintään kuusi vuotiaiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden biometriset tiedot asetuksessa (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan aikana tai, jos biometrisiä tietoja ei ole voitu ottaa seulonnan aikana tai hakijaan ei ole sovellettu seulontaa, asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 27 artiklassa tarkoitetun kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta rekisteröitäessä ja siirrettävä ne ja tämän asetuksen 12 artiklan c–p alakohdassa tarkoitetut tiedot keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen 4 artiklan 2 kohdan nojalla CIR:ään mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua siitä, kun biometriset tiedot on otettu.	Kunkin jäsenvaltion on otettava kaikkien vähintään 12- vuotiaiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden biometriset tiedot asetuksessa (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] tarkoitetun seulonnan aikana tai, jos biometrisiä tietoja ei ole voitu ottaa seulonnan aikana tai hakijaan ei ole sovellettu seulontaa, asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 27 artiklassa tarkoitetun kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta rekisteröitäessä ja siirrettävä ne ja tämän asetuksen 12 artiklan c–p alakohdassa tarkoitetut tiedot keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen 4 artiklan 2 kohdan nojalla CIR:ään mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua siitä, kun biometriset tiedot on otettu.
Kun sovelletaan asetuksen (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] 3 artiklan 1 kohtaa ja henkilö hakee kansainvälistä suojelua seulonnan aikana, kunkin jäsenvaltion on kaikkien vähintään kuusi vuotiaiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden osalta käytettävä seulonnan aikana otettuja biometrisiä tietoja ja siirrettävä ne yhdessä tämän asetuksen 12 artiklan c–p alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen 4 artiklan 2 kohdan nojalla CIR:ään viimeistään 72 tunnin kuluttua asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 27 artiklassa tarkoitetun hakemuksen rekisteröinnistä.	Kun sovelletaan asetuksen (EU) XXX/XXX [seulonta-asetus] 3 artiklan 1 kohtaa ja henkilö hakee kansainvälistä suojelua seulonnan aikana, kunkin jäsenvaltion on kaikkien vähintään 12- vuotiaiden kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden osalta käytettävä seulonnan aikana otettuja biometrisiä tietoja ja siirrettävä ne yhdessä tämän asetuksen 12 artiklan c–p alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa keskusjärjestelmään ja tapauksesta riippuen 4 artiklan 2 kohdan nojalla CIR:ään viimeistään 72 tunnin kuluttua asetuksen (EU) XXX/XXX [turvapaikkamenettelyasetus] 27 artiklassa tarkoitetun hakemuksen rekisteröinnistä.
Tämän 72 tunnin määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta ottaa biometriset tiedot ja siirtää ne CIR:ään. Jos sormenpäiden kunto ei anna mahdollisuutta ottaa sormenjälkiä sen laatuisina, että asianmukainen vertaaminen voidaan suorittaa 26 artiklan mukaisesti, lähettävän jäsenvaltion on otettava hakijan sormenjäljet uudelleen ja lähetettävä ne uudelleen mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun sormenjäljet on onnistuneesti otettu uudelleen.	Tämän 72 tunnin määräajan noudattamatta jättäminen ei vapauta jäsenvaltioita velvollisuudesta ottaa biometriset tiedot ja siirtää ne CIR:ään. Jos sormenpäiden kunto ei anna mahdollisuutta ottaa sormenjälkiä sen laatuisina, että asianmukainen vertaaminen voidaan suorittaa 26 artiklan mukaisesti, lähettävän jäsenvaltion on otettava hakijan sormenjäljet uudelleen ja lähetettävä ne uudelleen mahdollisimman pian ja viimeistään 48 tunnin kuluttua siitä, kun sormenjäljet on onnistuneesti otettu uudelleen.

Perustelu

EU:n viisumisäännöstössä edellytetään sormenjälkien ottamista 12 vuotta täyttäneiltä viisuminhakijoilta. Vastaava sääntö pätee myös lapsiin, jotka saapuvat EU:hun lyhytaikaista oleskelua varten ja joihin sovelletaan rajanylitystietojärjestelmää (EES). Mukauttamalla Eurodac-järjestelmässä sovellettava ikäraja vastaamaan viisumisäännöstön ja EES:n mukaista ikärajaa varmistetaan johdonmukaisuus ja tietojen luotettavuus keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Muutosehdotus 44

COM(2020) 614 final – 17 kohta – 13 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään kuusi vuotiailta unionin ulkopuolisesta valtiosta tulleilta kolmansien maiden kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka toimivaltaiset valvontaviranomaiset ottavat kiinni kyseisen jäsenvaltion rajan maa-, meri- tai ilmateitse tapahtuvan laittoman ylittämisen yhteydessä ja joita ei käännytetä tai jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella ja joita ei ole käännytyspäätöksen perusteella pidätetty, eristetty tai otettu säilöön missään vaiheessa kiinni ottamisen ja maasta poistamisen välisenä aikana.

Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään 12- vuotiailta unionin ulkopuolisesta valtiosta tulleilta kolmansien maiden kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka toimivaltaiset valvontaviranomaiset ottavat kiinni kyseisen jäsenvaltion rajan maa-, meri- tai ilmateitse tapahtuvan laittoman ylittämisen yhteydessä ja joita ei käännytetä tai jotka oleskelevat jäsenvaltioiden alueella ja joita ei ole käännytyspäätöksen perusteella pidätetty, eristetty tai otettu säilöön missään vaiheessa kiinni ottamisen ja maasta poistamisen välisenä aikana.

Perustelu

Muutosehdotus 45

COM(2020) 614 final – 18 kohta – 14 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään kuusi vuotiailta kolmansien maiden kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka oleskelevat sen alueella laittomasti.	Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään 12- vuotiailta kolmansien maiden kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka oleskelevat sen alueella laittomasti.

Perustelu

Muutosehdotus 46

COM(2020) 614 final – 19 kohta – 14 a artiklan 1 kohta

Komission ehdotus	AK:n muutosehdotus
Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään kuusi vuotiailta kolmannen maan kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka ovat nousseet maihin asetuksessa (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] määritellyn etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena.	Kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava biometriset tiedot kaikilta sellaisilta vähintään 12- vuotiailta kolmannen maan kansalaisilta tai kansalaisuudettomilta henkilöiltä, jotka ovat nousseet maihin asetuksessa (EU) XXX/XXX [asetus turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnasta] määritellyn etsintä- ja pelastusoperaation seurauksena.

Perustelu

II. POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

pitää myönteisenä komission ehdotusta uudeksi muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseksi, jolla pyritään ratkaisemaan jäsenvaltioiden välillä viisi vuotta jatkunut yhteistä turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmää koskeva pattitilanne. Komitea kannattaa komission tavoitetta kehittää muuttoliikkeen, myös pakkomuuton, pitkäjänteistä hallintaa varten kattava järjestelmä, joka perustuu eurooppalaisiin arvoihin, erityisesti yhteisvastuuseen ja ihmisarvoon, sekä EU:n oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen (1).

on huolissaan siitä, ettei uuteen sopimukseen liittyvissä ehdotuksissa oteta riittävästi huomioon paikallista ja alueellista ulottuvuutta ja että EU:n ulkorajoilla sijaitsevien jäsenvaltioiden on jälleen määrä kantaa ensisijainen vastuu maahantulosta ja tulijoiden rekisteröinnistä. Komitea suhtautuu tässä yhteydessä kriittisesti ensimmäiseen maahantuloon kytkeytyvän perusteen säilyttämiseen ja kehottaakin jakamaan turvapaikanhakijat nopeasti ja oikeudenmukaisesti muihin jäsenvaltioihin aidon yhteisvastuun hengessä ja ottamaan EU:n uuden turvapaikkaviraston, alue- ja paikallisviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat aktiivisemmin mukaan toimintaan, jotta voidaan tehdä monitasoista yhteistyötä, jossa ovat mukana niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin sidosryhmät.

toistaa vaatimuksensa, että laittomasti maahan tulevien kohteluun ja suojelua hakevien henkilöiden sijoittamiseen liittyviin haasteisiin on löydettävä pitkäjänteinen kansainvälisen oikeuden ja EU:n oikeuden mukainen ratkaisu, jonka yhteydessä varmistetaan, että palauttamiskiellon periaatetta noudatetaan ja että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä ohjaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten etu. Komitea kehottaa tätä ajatellen ottamaan turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa ja uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa huomioon olemassa olevat vapaaehtoisen alueellisen jakamisen parhaat aluetason käytännöt, joissa sovelletaan väkilukuun, työttömyyteen ja tuloihin pohjautuvaa jakoperustetta (2).

toteaa, etteivät pysyvät kiintiöt turvapaikanhakijoiden jakamiseksi unionissa ole olleet toteuttamiskelpoinen ratkaisumalli. Komitea on kuitenkin periaatteessa tyytyväinen komission ehdotukseen ottaa käyttöön yhteisvastuumekanismi, johon kaikkien jäsenvaltioiden on osallistuttava mutta jossa niille annetaan mahdollisuus valita vapaasti erilaisten osallistumistapojen välillä. AK huomauttaa, että jotta mekanismi toimisi, on löydettävä tasapaino pakolaisten vastaanottamiseen käytettävissä olevien paikkojen ja muunlaisten osallistumismuotojen välillä. On siis ratkaisevan tärkeää varmistaa, että pakolaisia vastaanottavien ja muunlaisen osallistumistavan valitsevien jäsenvaltioiden määrät ovat oikeassa suhteessa toisiinsa ja vastaavat turvapaikkaan oikeutettujen ja palautettavien hakijoiden osuuksia.

suhtautuu ehdotetun menettelyn monimutkaisuuden vuoksi kuitenkin epäilevästi siihen, onko ”palauttamisen tukijärjestely” toteutettavissa käytännössä. Komitea ehdottaa tähän liittyen, että yhteisvastuumekanismin täytäntöönpanon varmistamiseksi otetaan käyttöön taloudellisten kannustinten ja seuraamusten järjestelmä.

korostaa ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteiden merkitystä (esim. maksuton mahdollisuus saada riippumatonta neuvontaa ja oikeudellinen edustaja sekä kääntyä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston UNHCR:n puoleen) ja toteaa niiden pätevän myös EU:n ulkorajoilla. Tämä koskee etenkin ehdotettuja rajamenettelyjä, joiden on oltava eurooppalaisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja joita sovellettaessa on huolehdittava siitä, ettei ketään syrjitä kansalaisuuden perusteella; rajamenettelyjä varten olisi valittava muu kuin suojelun myöntämisasteeseen sidoksissa oleva toimintamalli. Näiden vaatimusten täyttyminen on taattava uusien rajamenettelyjen yhteydessä myös käytännössä.

kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä tarkastelemaan, vastaavatko ehdotetun turvapaikkamenettelyasetuksen 53 ja 54 artiklan säännökset Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka koskee tehokasta oikeussuojaa ja tarvetta noudattaa muitakin EU:n oikeuden ja oikeusvaltion periaatteita perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisen oikeussuojan järjestämisessä.

kehottaa toteuttamaan ehdotetun seulontamenettelyn niin, että ”erityiset haavoittuvuudet” pystytään havaitsemaan tehokkaasti varhaisessa vaiheessa. Tähän kuuluu myös vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä ja ehdotetussa turvapaikkamenettelyasetuksessa tarkoitettujen henkilöryhmien tunnistaminen ja asianmukainen kohtelu.

huomauttaa, että seulontaan varattu viiden päivän enimmäisaika ei monissa tapauksissa riitä erityisten haavoittuvuuksien tosiasialliseen toteamiseen. Raja-alueille on osoitettava lisäresursseja seulonnan hoitamiseen, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset menettelytavat ja erityisten tarpeiden tehokas havaitseminen sekä estää syrjivät käytännöt, kuten etninen profilointi.

10.

korostaa tarvetta välttää päällekkäisyyksiä seulontamenettelyn yhteydessä ja lisätä sen tehokkuutta.

11.

toteaa, että toimiva kriisinhallinta alkaa nimenomaan paikallis- ja aluetasolta ja että koordinointia paikallis- ja alueviranomaisten kanssa olisi siksi pidettävä keskeisenä painopisteenä.

12.

ehdottaa, että välitöntä suojelua olisi jäsenvaltioiden harkinnan mukaan myönnettävä kriisitilanteissa paitsi aseellisten selkkausten jaloista paenneille ihmisille myös muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, erityisesti lapsille sekä kidutuksen uhreille, traumoista kärsiville ja ihmiskaupan uhreille, joiden kärsimysten jäljet eivät aina ole silmin havaittavissa.

13.

muistuttaa tarpeesta noudattaa yleistä tietosuoja-asetusta ja tietojenkäsittelyn yleisiä periaatteita ja kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä ottamaan asianmukaisesti huomioon varaumat, joita Euroopan tietosuojavaltuutettu on esittänyt erityisesti seulonta-asetusta ja Eurodac-asetusta koskevista ehdotuksista.

14.

ehdottaa, että Eurodac-järjestelmän puitteissa tapahtuvan biometristen tietojen keruun alaikärajaksi asetetaan 12 vuotta, jotta se vastaisi viisumisäännöstön ja rajanylitystietojärjestelmän ikävaatimuksia. Biometristen tietojen tallentamiseen liittyy aina tietosuojaoikeudellisia riskejä. Siksi on suotavaa varmistaa, että sellaisten henkilöiden tietoja, jotka eivät kenties vielä ymmärrä tätä kysymystä, ei saa tallentaa lainvalvontatarkoituksia varten.

15.

on tyytyväinen siihen, että komissio haluaa luoda turvallisia muuttoväyliä Eurooppaan. Tämä on EU:n lisäpanos kansainväliseen pakolaisten suojeluun, eikä se voi korvata yksilökohtaisia turvapaikkamenettelyjä.

16.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään uudelleensijoittamisohjelmia edelleen, perustamaan uusia humanitaarisen maahanpääsyn ohjelmia, kuten yhteisöllisen tuen ohjelmia, ja edistämään ammattitaitoisten ja osaavien työntekijöiden palkkaamista kolmansista maista.

17.

korostaa, että monet paikallis- ja alueyhteisöt kaikkialla EU:ssa ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden vastaanottamiseen ja kotouttamiseen, ja muistuttaa AK:n ”Kunnat ja alueet integraation puolesta” -aloitteen tarjoamista mahdollisuuksista. Komitea ehdottaa, että Euroopan komissio ottaisi huomioon kuntien ja alueiden hyvät kotouttamiskäytännöt, jotta voitaisiin kannustaa käyttämään niitä myös muualla, edistää uusien aloitteiden syntymistä ja auttaa käymään rakentavampaa julkista keskustelua turvapaikkaoikeudesta ja maahanmuutosta.

18.

pyytää toteuttamaan ja kehittämään tehokasta yhteistyöpolitiikkaa kolmansien maiden kanssa. Tätä varten on tärkeää, että EU kehittää uuden strategian näiden kolmansien maiden ja erityisesti Afrikan valtioiden kestävän kehityksen tukemiseksi edistämällä kestävän talouskehityksen ja demokratiakehityksen prosesseja näissä maissa terveyteen, tuotantoon ja koulutukseen liittyvien aloitteiden, infrastruktuurin luomisen ja kestävän ja demokraattisen talouden edistämisen avulla, jotta niiden väestön ei tarvitsisi muuttaa pois.

19.

odottaa, että paikallis- ja aluetason vapaaehtoisiin tarjouksiin ottaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä vastaan kiinnitetään EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen myötä enemmän huomiota kuin tähän asti.

20.

suhtautuu myönteisesti kotouttamista ja osallisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan 2021–2027, sillä se on välttämätön täydennys uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen, ja on tyytyväinen siihen, että toimintasuunnitelmassa tunnustetaan paikallis- ja alueviranomaisten rooli. Komitea odottaa toiveikkaana Euroopan komission kanssa sopimansa kotouttamiskumppanuuden täytäntöönpanoa.

21.

katsoo, että lähtöä ja saapumista edeltävät toimenpiteet liittyvät erottamattomasti laillisten muuttoväylien tehokkaaseen kehittämiseen, jotta toimintasuunnitelmalla on edellytykset onnistua tavoitteessaan kattaa kotouttamisprosessin kaikki eri vaiheet.

22.

korostaa tarvetta yksinkertaistaa ja selkiyttää paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia saada kotouttamisen ja osallisuuden tukemiseen tarkoitettuja EU:n varoja. Tämä koskee myös makroaluetasoa.

23.

tähdentää, että on tärkeää taistella kotouttamiseen ja muuttoliikkeeseen liittyvää disinformaatiota vastaan konkreettisten fakta- ja tilastotietojen avulla syrjinnän, ennakkoluulojen, rasismin ja muukalaisvihan torjumiseksi. Komitea kehottaakin Euroopan komissiota sisällyttämään vuotuiseen strategiseen ennakointiraporttiinsa EU:n vuotuisen alue- ja kuntabarometrin tulokset. Tämän AK:n näyttöperusteisen välineen avulla voidaan muun muassa havainnollistaa muuttoliikkeen ja kotouttamisen vaikutuksia kuntiin ja alueisiin. Lisäksi komitea katsoo, että komission olisi vaadittava toteuttamaan vastaanottavissa yhteiskunnissa humanistisia viestintä- ja tiedotuskampanjoita, joissa selitetään muuttoliikekysymyksen asianmukaisen hoitamisen ja hallinnan tärkeyttä.

24.

tukee voimakkaasti komission tavoitetta tehostaa muuttajien salakuljetuksen torjuntaa ja saada muuttajat luopumaan hengenvaarallisille matkoille lähtemisestä. Komitea korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa EU:n virastojen roolia ja tarkistaa maahanmuuttajien salakuljetuksen vastaista EU:n toimintasuunnitelmaa, jossa myös selvennetään yksityisten tahojen meripelastustoimien asemaa. On tärkeää välttää oikeudellisten velvoitteiden (kuten meripelastusvelvollisuuden) täyttämisen kriminalisointia. Meripelastusyhteistyötä olisi AK:n mielestä koordinoitava Euroopan tasolla ja kehitettävä valtiollisten ja valtiovallasta riippumattomien toimijoiden kesken kumppanuuden ja keskinäisen kunnioituksen hengessä.

25.

kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisiin ihmiskaupan uhreihin (naiset, nuoret, alaikäiset) ja korostaa, että heidät on tärkeää tunnistaa asianmukaisesti. Jos arviointi on puutteellista, saattaa käydä niin, että ihmiskaupan uhrien ihmisoikeudet eivät toteudu tai että uhrit eivät saa suojelua, jota heille kuuluisi antaa heidän kärsimänsä kaltoinkohtelun takia. Komitea pitää tässä yhteydessä ensiarvoisen tärkeänä toimien koordinointia paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä virallisten tahojen monialaista yhteistyötä, joka on olennaisen tärkeää, jotta uhrit voidaan havaita ja tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja heille voidaan tarjota heti apua täyden osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseksi ja jotta voidaan välttää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten mahdollisten ihmiskaupan uhrien, vakavan hyväksikäytön riski. Komitea katsoo, että ihmiskaupan uhrien asianmukaisen ja yksilöllisten tarpeiden mukaisen kohtelun varmistamiseksi heidät tulee ottaa vastaan yksilökohtaisesti, jokaisen identiteettiä kunnioittaen ja henkilökohtaiset odotukset, kyvyt ja oikeudet huomioon ottaen. Komitea korostaa, että nimenomaan uhrien voimavarojen lisäämiseen tähtäävä virallisten tahojen monialainen yhteistyö on ehdottoman tärkeää, jotta uhrit voivat integroitua yhteiskuntaan ja päästä siten kiinni itsenäiseen elämään.

26.

katsoo, että muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen tavoitteet, erityisesti jäsenvaltioiden keskinäisen yhteisvastuun ja sellaisen kokonaisvaltaisen lähestymistavan toteutuminen, jossa yhdistyvät muuttoliike-, turvapaikka-, kotouttamis- ja rajaturvallisuuspoliittiset toimet, voidaan saavuttaa ainoastaan jäsenvaltioiden yhteisvoimin Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa ja vain, jos niiden kaikkien edut ja valmiudet tunnustetaan yhteisvastuumekanismissa nykyistä paremmin. Komitea vahvistaa, että muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevat ehdotukset ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 5 artiklaan kirjatun toissijaisuusperiaatteen mukaisia, koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan eli Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Suunnitellusta toiminnasta on lisäksi selkeää hyötyä kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason toimiin verrattuna. Komitea huomauttaa myös, että suhteellisuusperiaatetta on noudatettava.

Bryssel 19. maaliskuuta 2021.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Apostolos TZITZIKOSTAS

(1) AK:n työvaliokunnan julkilausuma Moriassa oleskelevien muuttajien tilanteesta (COR-2020-02499), kohta 9.

(2) Yksi esimerkki tästä on SHARE-ehdotus: Baskimaan aluehallituksen johtama ja useiden aluehallitusten tukema aloite, jolla pyritään edistämään solidaarisuutta ja yhteisvastuullisuutta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa soveltamalla edellä mainittuihin kolmeen keskeiseen muuttujaan pohjautuvaa alueellista jakoperustetta.

Top

Choose the experimental features you want to try