—

poliittisen taustan, jossa korostuu, että on tärkeää luoda unioni, jossa nuoret saavat parhaan mahdollisen koulutuksen ja voivat opiskella ja työllistyä missä päin maanosaamme tahansa, ja josta ilmenee tarve tarjota parempia mahdollisuuksia konkreettisten toimien ja liitteessä mainittujen tehostettujen EU-ohjelmien avulla,

—

Euroopan uuden kulttuuriohjelman, jonka Euroopan komissio hyväksyi toukokuussa 2018 ja jossa korostetaan kulttuurin ja luovuuden merkitystä yhteiskunnalle ja Euroopan talouden kilpailukyvylle,

—

kauden 2019–2022 kulttuurialan työsuunnitelman, joka hyväksyttiin 27. marraskuuta 2018, ja siinä esitetyn toteamuksen, jonka mukaan nuorten kaltaisten erityisryhmien tarpeet on otettava paremmin huomioon yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

—

Tulevien politiikkojen kulmakivenä on oltava nuorten aktivoiminen ja tulevina vuosina on olennaisen tärkeää kuulla nuoria.

—

Lapsilla ja nuorilla on edessään monia haasteita tämän päivän globalisoituneessa maailmassa ja siksi on tärkeää, että he ymmärtävät kulttuurisia arvoja ja kulttuurista moninaisuutta valmistautuessaan elämään maailman kansalaisina.

—

Digitalisaatio on muuttanut kulttuuri- ja luovien teosten luomisprosessia, tuotantoa, jakelua, välittämistä ja kuluttamista ja helpottanut näiden teosten saavutettavuutta maailmanlaajuisesti. Digitalisaatio on luonut uusia tapoja lähestyä kulttuuria sekä uusia muotoja henkilökohtaiseen uudelleentulkintaan ja itseilmaisuun, mikä herättää vahvaa kiinnostusta nuorten keskuudessa ja sitouttaa heidät aktiiviseksi yleisöksi.

—

Nuoret tarvitsevat uusia taitoja voidakseen vastata työttömyyden, sosiaalisen syrjäytymisen, muuttoliikkeen ja uusien teknologioiden kaltaisiin erityishaasteisiin. Eduistaan huolimatta nämä uudet taidot voivat myös lisätä eriarvoisuutta ja syventää kulttuurisia ja taloudellisia eroja.

—

Taiteellisten ja luovien taitojen kehittäminen sekä luovien kykyjen vaaliminen ovat kulttuurialan ja luovien alojen ytimessä; ne edistävät innovointia, myös sosiaalista innovointia, ja sitä kautta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

—

Kielitaito on olennainen edellytys liikkuvuuden kannalta Euroopan unionissa oli sitten kyse pääsystä koulutukseen, kulttuuriin tai Euroopan työmarkkinoille.

—

edistetään kulttuurin parempaa saatavuutta ja lasten ja nuorten osallistumista kulttuuriin;

—

vahvistetaan eri alojen välistä yhteistyötä painottaen kulttuurin ja koulutuksen välisiä synergioita;

—

edistetään nuorten yrittäjyyttä kulttuurialalla ja luovilla aloilla;

—

edistetään uusien kykyjen syntymistä;

—

edistetään digitaalisia taitoja ja medialukutaitoa.

—

Kulttuuriorganisaatioilla, koulutuslaitoksilla ja nuorisotyöllä on keskeinen rooli luotaessa perusta luovuudelle, joka on koko yhteiskunnan kehityksen kannalta ratkaiseva tekijä.

—

Lasten ja nuorten kulttuuriosallistumiseen tarvitaan strategisempi lähestymistapa, jolla voidaan edistää lasten ja nuorten luovaa ja kriittistä ajattelua sekä auttaa heitä kehittämään taitoja, jotka ovat tärkeitä hyvinvoinnin, oppimisen, yhteenkuuluvuuden tunteen, aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja tulevan työllistymisen tai yritystoiminnan aloittamisen kannalta.

—

Virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen kautta sekä myös kulttuuri- ja luovaan toimintaan osallistumisen kautta saadut kulttuuriset ja luovat taidot antavat nuorille eväät luovuuteen ja kekseliäisyyteen, ongelmanratkaisuun sekä yhteistyöhön ja kokeiluihin. Kokeellinen lähestymistapa on olennaisen tärkeä luovuuden ja innovoinnin edistämisessä. Taide- ja kulttuurikasvatus osana erikoistunutta tai alojen välistä lähestymistapaa on näin ollen keskeisessä asemassa, sillä sen avulla luodaan uusia mahdollisuuksia nuorille ja annetaan heille näin paremmat valmiudet kohdata tulevat haasteet sekä edistetään vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, henkilökohtaista kehitystä ja vastavuoroista kulttuurien ymmärtämistä.

—

On myös tärkeää kannustaa toimenpiteitä, joilla helpotetaan sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työelämään. Tähän kuuluu myös nuorten yrittäjyyden, harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen tukeminen kulttuurialalla ja luovilla aloilla.

—

Nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä taitojensa, koulutustasonsa tai sen suhteen, miten he ovat valmistautuneet tulevaisuuteen ja mitkä heidän odotuksensa ovat. Työmarkkinoille pääsyyn tai yritystoiminnan aloittamiseen liittyvien ja yleensä aikuisen elämässä tarvittavien taitojen ylläpitämiseen ja parantamiseen tähtäävät aloitteet ja toimet olisi räätälöitävä niiden valmiuksien mukaan, joita nuorilla jo on.

—

Eriarvoistavat tekijät sekä taloudelliset ja sosiaaliset esteet, jotka voivat haitata nuorten pääsyä ja osallistumista kulttuuriin luojina, kuluttajina ja yrittäjinä tai estää heiltä uusien teknologioiden käytön, olisi tunnistettava ja niihin olisi puututtava, jotta kaikkien, myös muita heikommassa asemassa olevien nuorten, panos ja osallistuminen olisi mahdollista hyödyntää täysimääräisesti.

—

Jotta voitaisiin varmistaa, että kaikki nuoret saadaan mukaan, olisi erityistä huomiota kiinnitettävä nuoriin, jotka ovat syrjäytymisvaarassa etnisen taustansa, sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa, vammaisuuden, uskontonsa, vakaumuksensa tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi.

—

Digitaalisen kehityksen ansiosta kulttuuria on monipuolisesti saatavilla, mutta tämä ei välttämättä takaa pääsyä korkealaatuiseen monikieliseen kulttuurisisältöön. Onkin erittäin tärkeää, että nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviä kulttuuripolitiikkoja saadaan vahvistettua niin, että kaikki nuoret voivat saada kulttuurikokemuksia ja kehittää luovaa ja kriittistä ajatteluaan sekä kriittistä ja analyyttistä osaamistaan. Kaikki nämä tekijät ovat heille keskeisen tärkeitä digitaaliseen kulttuurisisältöön pääsyn ja vuorovaikutuksen kannalta.

—

Digitaaliteknologioilla on myönteinen vaikutus luovuuden kehittymiseen, sillä ne mahdollistavat uudenlaisen ilmaisun, viestinnän, kulttuuriin osallistumisen ja kritiikin. Luovuudella voi lisäksi olla tärkeä asema, kun teknologioista ja digitaalisista palveluista halutaan tehdä käyttäjäystävällisempiä. Teknologian inhimillistäminen voi näin ollen auttaa varmistamaan, että se palvelee ihmisiä ja vastaa heidän tarpeisiinsa. Koska nuoret ovat sekä kulttuurin luojia että kulttuurin kuluttajia ja usein diginatiiveja, he suosivat uusia liiketoimintamalleja, joita ei aiemmin ollut olemassa. Tästä näkökulmasta katsoen innovatiiviset rahoitusmekanismit voivat edistää yrittäjyyttä ja antaa olennaisen panoksen tämän päivän kilpailukykyiselle, kestävälle ja innovointiin suuntautuneelle luovalle taloudelle.

—

Neuvosto ottaa huomioon avointa koordinointimenetelmää käsittelevän työryhmän selvityksen ”The role of public policies in developing entrepreneurial and innovation potential of the cultural and creative sectors” tulokset, joiden mukaan on keskeisen tärkeää ottaa huomioon kulttuurialan ja luovien alojen erityispiirteet, erityisesti arvoketjujen moninaisuus ja se, että useimmat näiden alojen yritykset ovat pieniä tai mikroyrityksiä tai koostuvat itsenäisistä ammatinharjoittajista. Nuorten luovuuden ja yrittäjyyden tukemiseen tähtäävissä toimenpiteissä olisi tästä syystä olettava huomioon nämä ominaispiirteet.

i)

luomaan myös jatkossa mahdollisuuksia lapsille ja nuorille, erityisesti lähtökohdiltaan heikompiosaisille lapsille ja nuorille, jotta he voivat päästä osallisiksi kulttuurista ja osallistua siihen ja jotta vähennetään eroja ja sosiaalista eriarvoisuutta sekä tavoitetaan mahdollisimman suuri yleisö; varmistamaan lasten ja nuorten yhtäläiset mahdollisuudet niin kaupungeissa kuin maaseudulla kulttuuriorganisaatioiden ja -tapahtumien avulla tai digitaalisin keinoin, jotta kulttuurin yhdenvertaista saatavuutta ja siihen osallistumista haittaavat esteet voidaan poistaa;

ii)

helpottamaan aktiivista osallistumista kulttuuriin edistämällä yhteistä kehittämistä ja monikielisyyttä;

iii)

kannustamaan kulttuuriorganisaatioita edistämään ja muokkaamaan tarjoamaansa sisältöä muun muassa digitaaliteknologian avulla, jotta lapset ja nuoret tavoitettaisiin paremmin ja lisättäisiin heidän kiinnostustaan kulttuuriin, taiteelliseen ilmaisuun ja tieteeseen;

iv)

edistämään näyttöön perustuvia politiikkoja seuraamalla säännöllisesti lasten ja nuorten kulttuurin kulutusta, käyttäytymistä ja mieltymyksiä sekä heidän saavutuksiaan luovuudessa ja kielitaidossa;

v)

edistämään edelleen lukemista lasten ja nuorten keskuudessa, sillä se on keino löytää kulttuuri sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja ilmaisuissa.

i)

tukemaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja vertaisoppimistoimia jäsenvaltioissa;

ii)

tukemaan innovatiivisia aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa nuorten pääsyä ja osallistumista kulttuuriin sitä luovina tai kuluttavina henkilöinä tai yrittäjinä.

i)

tukemaan taide- ja kulttuurikasvatusta ja näin edistämään kulttuurikokemuksia ja osallistumista kulttuuritoimintaan sekä hyödyntämään digitaaliteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia kulttuurin ja kielten saatavuuden edistämisessä;

ii)

edistämään koulujen, taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten sekä kulttuuriorganisaatioiden välistä yhteistyötä lapsille ja nuorille suunnatun oppimistoiminnan alalla;

iii)

edistämään opettajien ja muiden ammattilaisten koulutusta, jotta heillä olisi tarvittavat taidot lasten ja nuorten luovuuden kehittämiseksi;

iv)

tukemaan eri alojen välisiä kulttuuritietoisuutta ja -ilmaisua koskevia toimia sekä edistämään asiaankuuluvien taitojen ja osaamisen, myös taiteellisten ja kielitaitojen, hankkimista.

i)

kehittämään hankkeita ja toimia, joilla edistetään luovuutta koulutuksessa, myös tekemällä yhteistyötä OECD:n, Euroopan neuvoston ja Unescon kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, ja painottamaan luovaa ja kriittistä ajattelua kaikilla koulutustasoilla, muun muassa edistämällä tieteen, teknologian, insinööritieteiden, taiteiden ja matematiikan oppiaineita;

ii)

edistämään edellä mainittuja aloitteita ja niiden tulosten levittämistä neuvoston valmisteluelimissä ja myös laajemmalle yleisölle.

i)

tarkastelemaan saatavilla olevan rahoituksen käytön optimointia tilanteen mukaan luovuuden ja nuorten yrittäjyyshankkeiden tukemiseksi;

ii)

kannustamaan kulttuurialan ja luovien alojen yrityshautomoiden, residenssien, liiketoiminnan katalysaattoreiden, klustereiden ja luovuuskeskusten sekä digitaalisten foorumien kehittämistä ja edistämään alojen välisiä kumppanuuksia ja verkostoja;

iii)

edistämään yrittäjyyskulttuuria, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen avulla varhaisesta vaiheesta alkaen ja virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen kautta kiinnittäen erityistä huomiota muotoiluajatteluun ja koulutusmahdollisuuksiin, esimerkiksi yrittäjyysaloitteiden muodossa sekä ennen liiketoimintasuunnitelman täytäntöönpanoa että sen jälkeen;

iv)

pohtimaan, miten nuorten johtamille kulttuurialan start up -yrityksille voitaisiin luoda suotuisat olosuhteet, joilla tuetaan eri alojen välistä innovointia.

i)

edistämään kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyttä ja eri alojen välistä verkostoitumista nuorten keskuudessa korostaen niiden potentiaalia edistää kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten kehittymistä liikkuvuuden, vaihdon, yhteiskehittämisen ja yhteistyön, opintomatkojen ja vertaisoppimistapahtumien kautta;

ii)

tukemaan kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten ja yritysten kumppanuuksia, muun muassa edistämällä start up -yrityksiä, luovuuskeskuksia ja hautomoverkostoja huipputeknologian ja tieteen integroimiseksi luovuuteen, taiteeseen ja designiin.

i)

harkitsemaan yhteistyön tehostamista kulttuuri- ja koulutusalan sidosryhmien kesken luovien kykyjen tukemiseksi, innovointiin liittyvän kilpailun kannustamiseksi ja palkitsemalla luovuutta kulttuurialalla;

ii)

lisäämään uusien teknologioiden saatavuutta, myös muita heikommassa asemassa oleville nuorille lahjakkaiden nuorten mahdollisuuksien lisäämiseksi.

i)

edistämään asiaankuuluvien EU-ohjelmien puitteissa kulttuuria ja luovuutta, taidekasvatus mukaan lukien;

ii)

tukemaan nuorten luovien kykyjen kehitystä monikielisten foorumien, liikkuvuusjärjestelyjen ja -politiikkojen kautta.

i)

edistämään digitaalista osaamista, medialukutaitoa sekä luovaa ja kriittistä ajattelua muun muassa asiaankuuluvista EU-ohjelmista ja -rahastoista, sillä nämä kyvyt ovat elintärkeitä, jotta varmistetaan nuorten sukupolvien työllistettävyys ja heidän kykynsä mukautua digitaaliteknologioiden tuomiin rakennemuutoksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet voivat toimia yhteyksinä koulutuksen, kansalaisjärjestöjen ja yritysten välillä;

ii)

edistämään teknologian luovaa käyttöä, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä analyyttisiä taitoja virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla, mukaan lukien avoimet oppimisresurssit, jotta nuorten kykyä arvioida tietoa voidaan kehittää;

iii)

jatkamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tutkimusta asiantuntijoiden ja päättäjien välillä medialukutaidon hankkimisen parantamiseksi.

i)

tukemaan medialukutaitotoimenpiteitä, jotka ovat keskeisen tärkeitä digitaaliteknologian käyttöä ajatellen ja joilla on suuri vaikutus nuorten luovaan ja kriittiseen ajatteluun, kulttuurin saatavuuteen sekä kulttuuri-ilmiöiden ymmärtämisen ja sisällön luomiseen tarvittavien kykyjen kannalta;

ii)

tukemaan opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen alalla, jotta heillä olisi tarvittava osaaminen medialukutaidon käsittelemiseen, kun he työskentelevät lasten ja nuorten parissa.

i)

jatkamaan jäsenvaltioiden asiantuntijayhteisöjen kuulemista parhaista tavoista koota yhteen ja edistää, mukaan lukien myös asianmukaisten verkkovälineiden avulla, nykyisiä aloitteita, jotta niitä voidaan käyttää jatkotyöskentelyn pohjana, ja lisätä nuorten tietoisuutta keskeisistä digitaalisiin medioihin liittyvistä kysymyksistä, joita ovat esimerkiksi osallistuminen ja luovuus, tiedon luotettavuus, kriittinen ajattelu ja tietoiset valinnat sekä yksityisyyden kunnioittaminen.