EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.5.2019

COM(2019) 206 final

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi

PERUSTELUT

1.Ehdotuksen tausta

Tämä päätös kattaa 293 551 794 euron käyttöönoton Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) avun antamiseksi Romanialle, Italialle ja Itävallalle näissä maissa vuonna 2018 tapahtuneiden katastrofien vuoksi. Tämän varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ohella annetaan lisätalousarvioesitys (LTE) nro 3/2019 1 , jossa esitetään tarvittavien määrärahojen ottamista vuoden 2019 yleiseen talousarvioon maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

2.Tiedot ja ehdot

2.1Romania – tulvat maan koillisosassa kesällä 2018

Koillis-Romaniassa esiintyi kesäkuun 2018 puolivälistä elokuun alkuun toistuvia rankkasateita ja niiden seurauksena rajuja tulvia, jotka aiheuttivat merkittävää vahinkoa infrastruktuurille ja kotitalouksille sekä menetyksiä maataloudelle.

1)Romania haki tukea solidaarisuusrahastosta 7. syyskuuta 2018 eli 12 viikon määräajan kuluessa vahingon ensimmäisestä esiintymisestä. Hakemus koski ainoastaan maan koillisosaa, johon tulvat vaikuttivat kaikkein eniten ja jossa todettiin ensimmäiset vahingot 16. kesäkuuta. Romanian viranomaiset ilmoittivat hakemuksessaan lähettävänsä pian päivitetyt tiedot, sillä vahinkojen arviointi ei ollut vielä täydellinen tulvien pitkän keston takia.

2)Kyse on luonnonkatastrofista.

3)Hakemus esitettiin asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetyn alueellista luonnonkatastrofia koskevan kriteerin nojalla. Romanian viranomaiset arvioivat 7. syyskuuta lähettämässään alustavassa hakemuksessa välittömien vahinkojen kokonaismäräksi 196,8 miljoonaa euroa. Koska määrä on vain 1,24 prosenttia asianomaisen Koillis-Romanian NUTS 2 -tason alueen BKT:sta, alkuperäinen hakemus ei täyttänyt asetuksessa säädettyä olennaista ehtoa Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle eikä sen pohjalta voitu myöntää rahoitusta solidaarisuusrahastosta.

4)Romanian viranomaiset toimittivat aikaisemman ilmoituksensa mukaisesti 9. lokakuuta 2018 tarkistetun hakemuksen, jossa välittömien vahinkojen kokonaisarvoksi ilmoitettiin 327,7 miljoonaa euroa. Määrä on 2,07 prosenttia alueellisesta BKT:sta ja ylittää siten vaaditun kynnysarvon, joka on 1,5 prosenttia alueellisesta BKT:sta (Koillis-Romanian tapauksessa 238 miljoonaa euroa).

5)Analysoituaan Romanian tarkistetun hakemuksen komissio havaitsi edelleen useita epäjohdonmukaisuuksia. Sen takia komissio pyysi Romanian viranomaisilta selvennystä, joka toimitettiin 14. joulukuuta 2018.

6)Romanian viranomaiset kuvaavat hakemuksessaan yksityiskohtaisesti katastrofin vaikutuksia. Toistuvat rankkasateet kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun aiheuttivat tulvia ja vahingoittivat infrastruktuuria, maataloutta ja kotitalouksia Koillis-Romanian kuudessa läänissä, erityisesti Neamțin, Bacăun ja Suceavan lääneissä. Vahinkoa kärsivät sisävesiväylillä sijaitsevat padot ja vallit, kadut ja tiet (yli 4 000 km paikallisia ja valtakunnallisia teitä), sillat, vedenkäsittely- ja viemäröintijärjestelmät, sähkön ja kaasun jakelu, juomavesi- ja kastelujärjestelmät, 32 koulua ja muita julkisia rakennuksia.

7)Romanian viranomaiset arvioivat asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 294 miljoonaa euroa ja esittivät kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus kustannuksista (yli 154 miljoonaa euroa) liittyy suojainfrastruktuurin (pengerrykset) turvaamiseen ja toiseksi suurin liikenneinfrastruktuurin korjauskustannuksiin (yli 127 miljoonaa euroa).

8)Romania ei pyytänyt ennakkomaksua.

9)Romanian viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukikelpoiset vahingot eivät kuulu vakuutusturvan piiriin.

10)Katastrofialue on Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) vuosiksi 2014–2020 annettujen säännösten mukainen ”vähemmän kehittynyt alue”. Hakemuksessaan Romanian viranomaiset eivät ilmoittaneet komissiolle, että ne aikoisivat suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin.

11)Romania ei käynnistänyt unionin pelastuspalvelumekanismia.

12)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.

2.2Italia – äärimmäiset sääolosuhteet syksyllä 2018

Suurin osa Italian alueesta Alpeilta Sisiliaan kärsi lokakuussa 2018 ja marraskuun alussa toistuvista rankkasateista ja rajuista tuulista, joita seurasivat tulvat ja maanvyöryt. Syksyn sääilmiöt olivat Italiassa viime vuosien tuhoisimmat; ne aiheuttivat useita kuolonuhreja ja mittavia fyysisiä vahinkoja.

1)Italia haki solidaarisuusrahaston rahoitustukea 20. joulukuuta 2018 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 2. lokakuuta. Italia toimitti 27. maaliskuuta 2019 omasta aloitteestaan päivitetyt tiedot, joiden mukaan vahingot kolmella tuhoista pahiten kärsineellä alueella olivat alun perin arvioitua suuremmat.

2)Kyse on luonnonkatastrofista.

3)Hakemus esitettiin asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn suurta luonnonkatastrofia koskevan kriteerin nojalla. Italian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 6,6 miljardia euroa (päivitetty määrä). Tämä määrä on yli 192 prosenttia Italiaan sovellettavasta kynnysarvosta, joka on 3,4 miljardia euroa.

4)Italian viranomaiset kuvaavat hakemuksessaan yksityiskohtaisesti äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tuhojen luonnetta ja laajuutta. Kyseessä oli sääilmiöiden kannalta tuhoisin syksy useaan vuoteen. Kuolleiden määräksi ilmoitettiin 34, ja yhden henkilön ilmoitettiin kadonneen. Katastrofi koski lähes kaikkia Italian alueita etelästä pohjoiseen, mukaan lukien Friuli Venezia Giulia, Trenton ja Bolzanon itsenäiset maakunnat, Liguria, Lombardia, Toscana, Emilia Romagna, Lazio, Campania, Calabria, Sisilia, Sardinia ja ennen kaikkea Veneton alue. Valle d'Aostan ja Abruzzon alueella vahingot olivat vähäisemmät.

5)Katastrofi aiheutti erityisesti merkittäviä häiriöitä tieverkolle valtakunnallisella, alueellisella, maakuntien ja kuntien tasolla maanvyöryjen ja kaatuneiden puiden takia. Useat syrjäiset vuoristo- ja rannikkokunnat jäivät katastrofin takia erityksiin. Useimmilla alueilla jokiverkoston toiminta häiriintyi, vuorenrinteiden maamassat liikkuivat ja esiintyi maanvyörymiä ja tulvia. Koulujen ja muiden julkisten palvelujen toiminta keskeytyi. Tuulenpuuskat, joiden nopeus oli jopa 200 kilometriä tunnissa, aiheuttivat mittavia metsätuhoja (noin 8,5 miljoonaa kuutiometriä puuta tuhoutui). Tällä oli vakavia seurauksia metsiin liittyvälle taloudelle ja matkailulle (tuhoutuneet hissit, mökit jne.). Veneton alueella vahinkoa aiheutui noin 130 suojelualueelle, jotka kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Vahinko kärsineiden maa-alueiden pinta-ala oli yli 414 000 hehtaaria. Lähes kaikilla alueilla ilmoitettiin tulvavahingoista julkisissa ja yksityisissä rakennuksissa. Jätevedenkäsittelylaitokset tukkeutuivat, ja sähkö- ja kaasuverkkojen toiminta keskeytyi.

6)Komission analyysin mukaan hakemuksen kattamalla ajanjaksolla esiintyneet sääilmiöt voidaan katsoa meteorologiselta ja hydrologiselta kannalta yhdeksi ainoaksi tapahtumaksi. Lisäksi Italian viranomaisten ilmoittamien vahinkojen maantieteellinen laajuus ja suuruusluokka vaikuttavat uskottavilta, kun otetaan huomioon Copernicus-järjestelmän nopean kartoituksen aktivointien ja Euroopan myrskytutkimuslaboratorion (ESSL) ilmoittamat vaikutukset.

7)Italia arvioi asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi yli 1 700 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus tukikelpoisista kustannuksista (yli 810 miljoonaa euroa) liittyy suojainfrastruktuurin turvaamiseen. Toiseksi suurin osuus kustannuksista koskee infrastruktuurin kunnostusta (yli 478 miljoonaa euroa).

8)Italia ei pyytänyt ennakkomaksua.

9)Italian viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukikelpoiset vahingot eivät kuulu vakuutusturvan piiriin.

10)Vahinkoa kärsineistä alueista kolme (Calabria, Campania ja Sisilia) on ERI-rahastoista (2014–2020) annettujen säännösten mukaisesti ”vähemmän kehittyneitä alueita”, kaksi (Abruzzo ja Sardinia) on ”siirtymäalueita”, ja 9 muuta aluetta ovat ”kehittyneempiä alueita”. Italian viranomaiset eivät ilmoittaneet komissiolle, että ne aikoisivat suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelmien rahoitusta korjaustoimenpiteisiin.

11)Italia ei pyytänyt unionin pelastuspalvelumekanismin käynnistämistä. Sen sijaan EU:n hätäavun koordinointikeskukselle (ERCC) lähetettiin ilmoitus yhteisen hätäviestintä- ja tietojärjestelmän (CECIS) kautta.

12)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.

2.3Itävalta – äärimmäiset sääolosuhteet syksyllä 2018

Italiaa koetelleet sääilmiöt vaikuttivat lokakuun 2018 lopussa myös useisiin Itävallan alueisiin Alpeilla / maan eteläosissa, erityisesti Kärntenin osavaltiossa ja Itä-Tirolissa.

1)Itävalta haki solidaarisuusrahaston rahoitustukea 14. tammikuuta 2019 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 28. lokakuuta 2018. Itävalta toimitti 20. helmikuuta 2019 omasta aloitteestaan päivitetyt tiedot, joiden mukaan vahingot tuhoa kärsineillä alueilla olivat alun perin arvioitua hieman suuremmat.

2)Kyse on luonnonkatastrofista.

3)Itävallan viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 326,2 miljoonaa euroa. Tämä määrä on selvästi alle Itävaltaan suurkatastrofien osalta vuonna 2018 sovellettavan kynnysarvon, joka on 2,1 miljardia euroa. Se jää myös alle niin sanotun alueellisen katastrofin kynnysarvon. Tämä on 1,5 prosenttia alueellisesta BKT:sta, jota on painotettu ottaen huomioon vahinkojen osuus kyseessä olevilla alueilla. Katastrofi ei siten ole suuri luonnonkatastrofi eikä asetuksen mukainen alueellinen luonnonkatastrofi. Koska katastrofi oli kuitenkin seurausta samoista sääolosuhteista, jotka aiheuttivat Italiassa suurkatastrofin, Itävallan viranomaiset esittivät hakemuksensa asetuksen 2 artiklan 4 kohtaan sisältyvän niin sanotun naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla. Tämän säännöksen mukaan solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää tukea sellaiselle tukikelpoiselle valtiolle, joka on kärsinyt tukikelpoisessa naapurivaltiossa tapahtuneesta suureksi luonnonkatastrofiksi luokitellusta katastrofista.

4)Itävallan viranomaiset antoivat yksityiskohtaisen kuvauksen katastrofin vaikutuksista. Suurimmat vahingot aiheutuivat Itävallan eteläisimmässä osavaltiossa Kärntenissä ja sen viereisessä Itä-Tirolin maakunnassa. Kumpikin näistä Alppien alueista rajoittuu Italiaan. Tulvahälytysjärjestelmän, väestölle annettujen varoitusten ja pelastuspalvelujoukkojen nopean toiminnan ansiosta estettiin henkilöiden loukkaantuminen ja kuolonuhrit. Useita asutuksia evakuoitiin varotoimenpiteenä. Rankkasateet ja myrskytuulet, joiden nopeus oli jopa 130 kilometriä tunnissa, aiheuttivat kuitenkin tulvavahinkoja rakennuksille, merkittäviä metsätuhoja ja maanvyörymiä, jotka katkaisivat teitä ja sähkölinjoja. Yli 7 000 pelastustyöntekijää (mukaan lukien armeija) sekä 5 helikopteria osallistui pelastustöihin useiden päivien ajan.

5)Itävalta arvioi asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 214,5 miljoonaa euroa ja esitti kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus tukikelpoisista kustannuksista (yli 85 miljoonaa euroa) liittyy suojainfrastruktuurin (jokien pengerrykset) turvaamiseen. Toiseksi suurin osuus liittyy toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on ehkäistä maaperän eroosio ja joiden kustannukset ovat yli 72 miljoonaa euroa.

6)Itävallan viranomaiset eivät pyytäneet ennakkomaksua.

7)Itävallan viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukikelpoiset vahingot eivät kuulu vakuutusturvan piiriin.

8)Katastrofialueet ovat ERI-rahastoista (2014–2020) annetuissa säännöksissä tarkoitettuja ”kehittyneempiä alueita”. Itävallan viranomaiset ilmoittivat hakemuksessaan aikovansa käyttää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitetun Itävallan maaseudun kehittämisohjelman varoja uudistaakseen metsäalueita, joilla on suojaava tehtävä.

9)Itävalta ei pyytänyt unionin pelastuspalvelumekanismin käynnistämistä.

10)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.

2.5Päätelmät

Edellä esitetyistä syistä katastrofit, joihin Romania, Italia ja Itävalta viittaavat hakemuksissaan, täyttävät asetuksessa säädetyt edellytykset Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle.

3.Rahoitus solidaarisuusrahaston vuoden 2019 määrärahoista

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 2 , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, ja erityisesti sen 10 artiklan nojalla Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta voidaan ottaa käyttöön varoja vuosittain enintään 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina). Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 3 11 kohdassa vahvistetaan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevat menettelyt.

Koska Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että ”suurten luonnonkatastrofien” osalta sovelletun, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon (0,6 % suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävän vahingon osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävän vahingon osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Alueellisten katastrofien ja naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla hyväksyttyjen katastrofien osalta tukiosuus on 2,5 prosenttia.

Rahoitustuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten toimien arvioituja kokonaiskustannuksia. Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty rahaston vuosikertomuksessa (2002–2003), ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen.

Seuraavassa esitetään Romanian, Italian ja Itävallan hakemuksiin perustuva laskelma Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta maksettavasta rahoitustuesta, joka perustuu arvioon välittömistä kokonaisvahingoista:

Rahoituskehysasetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta oli vuoden 2019 alussa käytettävissä yhteensä 851 082 072 euroa. Määrä käsittää vuoden 2019 määrärahat eli 585 829 691 euroa ja vuoden 2018 jäljelle jääneet määrärahat eli 265 252 381 euroa. Koska kyseinen määrä jäi käyttämättä, se siirrettiin vuodelle 2019.

Tässä vaiheessa vuotta 2019 käytettävissä on 704 624 649 euron määrä. Kyseessä on solidaarisuusrahastosta vuoden 2019 alussa käytettävissä ollut kokonaismäärä (851 082 072 euroa), josta on vähennetty rahastossa pidettävä 146 457 423 euron määrä. Jälkimmäinen määrä perustuu rahoituskehysasetuksen 10 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan 25 prosenttia vuoden 2019 määrärahoista on säilytettävä rahastossa lokakuun 1. päivään 2019 saakka.

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 5 ja erityisesti sen 11 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

1)Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta luonnonkatastrofien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.

2)Rahaston määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina) neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 10 artiklan mukaisesti.

3)Romania toimitti 7 päivänä syyskuuta 2018 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi laajoja tulvia aiheuttaneiden äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

4)Italia toimitti 20 päivänä joulukuuta 2018 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

5)Itävalta toimitti 14 päivänä tammikuuta 2019 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi äärimmäisten sääilmiöiden jälkeen.

6)Romanian, Italian ja Itävallan hakemukset täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitustuen myöntämiseksi rahastosta.

7)Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen myöntämiseksi Romanialle, Italialle ja Itävallalle.

8)Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Varainhoitovuotta 2019 koskevassa Euroopan unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina seuraavasti:

a) 8 192 300 euroa Romaniaa varten;

b) 277 204 595 euroa Italiaa varten;

c) 8 154 899 euroa Itävaltaa varten.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [sen hyväksymispäivästä]**.

Tehty Brysselissä

(1)    COM(2019)205, 22.5.2019.

(2)    EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(3)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(4)    EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.

(5)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(6)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).