EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.11.2019

COM(2019) 604 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vuosikertomus 2019

Euroopan unionin ulkoisten toimien rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta vuonna 2018

{SWD(2019) 409 final}

Maailmanlaajuiset sitoumukset

Eri puolilla maailmaa käytävät pitkittyneet konfliktit, suurvaltojen väliset strategiset kiistat, ilmastonmuutos ja yhteiskuntiemme digitalisoituminen ovat yhteisiä haasteita, joihin EU on pyrkinyt löytämään monenvälisiä ratkaisuja. EU hyödynsi vuoden 2018 aikana kaikkia saatavilla olevia politiikan välineitä, kuten diplomaattisia sekä turvallisuuteen, kauppaan, kehitykseen ja humanitaariseen apuun liittyviä toimenpiteitä, ja pyrki niiden avulla luomaan rauhallisempaa, kestävämpää ja vauraampaa tulevaisuutta.

EU edistää vuoropuhelua arvoista ja maailmanlaajuisista haasteista keskeisten kumppaneidensa kanssa eri puolilla maailmaa. Rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja naisten tukeminen ovat kaikkien EU:n politiikkojen keskiössä. Tässä kertomuksessa esitellään EU:n rahoitusta kansainvälisen kehitystyön, humanitaarisen avun, ulkopolitiikan ja laajentumisen aloilla vuonna 2018 1 ja osoitetaan, miten EU maailman suurimpana kaupparyhmittymänä ja avunantajana on parantanut miljoonien ihmisten elämää yli 120 maassa.

EU käytti vuonna 2018 viralliseen kehitysapuun 74,4 miljardia euroa, josta Euroopan komission hallinnoima osuus oli 13,2 miljardia euroa. Se on enemmän kuin koko muun maailman antama kehitysapu yhteensä ja on määrältään yli puolet koko maailman kehitysavusta.

EU vahvana maailmanlaajuisena toimijana

EU jatkoi ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategiansa täytäntöönpanoa vahvistamalla unionin ja sen jäsenvaltioiden puolustusta ja turvallisuutta.

EU korostaa nyt valmiuksien kehittämisessä erityisesti koulutusta ja asiantuntemusta maailmalla toteuttamissaan operaatioissa. Osana tätä lähestymistapaa ensimmäinen turvallisuus- ja kehitysaloitteisiin liittyvä valmiuksien kehittämisosio sisällytettiin Keski-Afrikan tasavallassa, Malissa ja Somaliassa toteutettaviin EU:n operaatioihin. Sahelin vakauden edistämiseen annettiin 8 miljardia euroa. EU ja G5 Sahel -ryhmän puheenjohtajamaa Niger järjestivät helmikuussa G5 Sahel -maiden kokouksen, joka oli virstanpylväs yhteisten turvallisuusjoukkojen valmistelussa. Joukkojen tehtävänä on vastata terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun kaltaisiin haasteisiin.

EU edisti kyberturvallisuutta ja yhteenliitettävyyttä käynnistämällä maailmanlaajuisen teknologiapaneelin 2 , joka auttaa sopimaan yhteisistä ratkaisuista teknologian asettamiin haasteisiin.

Komission helmikuussa 2018 julkaisema Länsi-Balkanin strategia 3 antoi merkittävän sysäyksen alueen etenemiselle kohti EU:ta.

Pariisin sopimuksen, YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, Iranin ydinsopimuksen ja YK:n muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen tavoitteiden saavuttamisessa edistyttiin merkittävästi. EU myös otti johtoaseman vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan edistämisessä ja Maailman kauppajärjestön uudistuksen tukemisessa.

Osallistumista YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiseen foorumiin ja kehitysavun rahoitusta käsittelevään foorumiin pidettiin erittäin tärkeänä, ja EU ilmoitti EU:n ja YK:n uudistetusta kehityskumppanuudesta. Lisäksi EU tuki vahvasti YK:n kehitysjärjestelmän uudistamista.

Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpano ja kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma on keskeisellä sijalla EU:n kansainvälisessä yhteistyö- ja kehityspolitiikassa. Kaikki YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät sen vuonna 2015. Agenda 2030 on suunnitelma rauhan ja vaurauden saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti- Se sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta.

Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus vuodelta 2017 on EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen visio kehitysyhteistyöstä ja kehys siihen liittyville toimille. Sen avulla EU:n kehityspolitiikka saatetaan Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaiseksi. Konsensuksella edistetään EU:n ulkoisten toimien tavoitteita ja periaatteita sellaisina kuin ne vahvistetaan Lissabonin sopimuksessa sekä tuetaan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa.

Afrikan ja EU:n allianssi

EU ja Afrikka solmivat vuonna 2018 kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin. Se muuttaa merkittävästi EU:n ja Afrikan kumppanuutta. Allianssi perustuu Afrikan unionin ja EU:n huippukokouksessa vuonna 2017 annettuihin sitoumuksiin, ja sillä vauhditetaan investointeja, houkutellaan lisää yksityisiä sijoittajia, laajennetaan kauppaa, parannetaan liiketoimintaympäristöä sekä tuetaan koulutusta ja ammattitaitoa työmarkkinoille pääsemiseksi. Allianssi on radikaali siirtymä avunantajan ja avunsaajan välisestä suhteesta tasavertaisten kumppaneiden väliseen suhteeseen. 4  

Monivuotinen rahoituskehys

Osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevia valmisteluja komissio hyväksyi kesäkuussa 2018 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä (NDICI) koskevan ehdotuksen. NDICI-välineellä virtaviivaistetaan EU:n ulkoisten toimien rakennetta ja lisätään rahoitusvälineiden joustavuutta, yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi välineellä kanavoidaan suurin osa EU:n ulkoisten toimien rahoituksesta, ja sen määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 89,2 miljardia euroa. Neuvottelut neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa ovat käynnissä 5 .

Parempi yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden kanssa

EU ja sen jäsenvaltiot työstävät yhdessä eurooppalaista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön eurooppalaisen konsensuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Keskeisessä asemassa ovat yhteinen ohjelmasuunnittelu, yhteinen tuloskehys ja yhteinen täytäntöönpano. Vuoteen 2018 mennessä yhteisiä ohjelmasuunnitteluasiakirjoja oli 23 ja yhteinen ohjelmasuunnittelu oli käynnissä 17 kumppanimaassa.

Ulkoinen investointiohjelma

Ulkoinen investointiohjelma on kunnianhimoinen aloite, jolla vauhditetaan eri puolilla Afrikkaa ja naapuruusaluetta tehtäviä investointeja, joista on hyötyä sekä Euroopalle että kumppanimaille. Sillä myös halutaan edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja lisätään kestäviä julkisia ja yksityisiä investointeja taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen kiinnittäen erityistä huomiota ihmisarvoiseen työhön. EU-rahoituksen osuus ulkoisesta investointiohjelmasta on 4,5 miljardia euroa, joilla ohjelman odotetaan houkuttelevan investointeja 44 miljardin euron arvosta vuoteen 2020 mennessä.

Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus

EU ottaa huomioon kehitysyhteistyön tavoitteet kaikilla politiikanaloilla Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti ja noudattaa tässä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuusperiaatetta. Näin minimoidaan ristiriidat ja päällekkäisyys eri politiikanalojen välillä ja lisätään kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n ulkoisen kehityspolitiikan ja EU:n teollisuutta ja pk-yrityksiä koskevan politiikan väliseen johdonmukaisuuteen.

Maailmanlaajuinen ulottuvuus

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia ohjaa EU:n toimia sen vastatessa maailmanlaajuisiin haasteisiin. Tässä luvussa kerrotaan, miten EU vahvisti asemaansa yhtenäisenä ja luotettavana kumppanina. Lisäksi esitetään yhteenveto siitä, mitä toimia EU toteutti köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen varmistamiseksi ja edisti samalla demokratiaa, rauhaa ja turvallisuutta.

Afrikka

EU ja Afrikka keskittyivät panemaan täytäntöön vuonna 2017 järjestetyn Afrikan unionin (AU) ja EU:n huippukokouksen tuloksia. EU tuki AU:n Agenda 2063 -toimintaohjelmaa ja maanosan taloudellista yhdentymistä Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen (ACFTA) avulla. Kaikki tämä kulminoitui Afrikan ja EU:n allianssin solmimiseen. Edistymistä tapahtui myös kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ja maailmanlaajuisen ympäristösopimuksen osalta. Sopimus auttaa havaitsemaan puutteita kansainvälisessä ympäristölainsäädännössä ja ympäristöön liittyvissä välineissä. Monia aloitteita toteutettiin maanosan, alueellisella ja kansallisella tasolla (kuten avunantajien konferenssi vakaaseen demokraattiseen hallintoon siirtymisen tukemiseksi).

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) ryhmän kanssa jatkettiin neuvotteluja kumppanuuden uudistamisesta Cotonoun sopimuksen päättymistä vuonna 2020 silmällä pitäen.

Laajentumisprosessiin osallistuva alue

Länsi-Balkania koskeva strategia, jonka komissio hyväksyi helmikuussa 2018, vauhditti selvästi alueen etenemistä kohti EU-jäsenyyttä ja vahvisti, että Länsi-Balkanin tulevaisuus liittyy kiinteästi EU:hun. EU-johtajat vahvistivat Sofiassa toukokuussa 2018 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa kannattavansa varauksetta alueen eurooppalaista tulevaisuutta. Länsi-Balkanin kumppanit puolestaan vahvistivat sitoutumisensa tähän tulevaisuuteen vakaana strategisena valintanaan. Komissio hyväksyi vuotuisen laajentumispakettinsa huhtikuussa 2018 ja suositteli aloittamaan liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä 6 tuettiin edelleen sekä pakolaisia että heitä vastaanottavia yhteisöjä. Ensimmäinen 3 miljardin euron erä käytetään 72 hankkeeseen. Tämän lisäksi komissio sitoi vuonna 2018 vielä 3 miljardia euroa vuosiksi 2018–2019.

EU:n naapuruusalue

EU jatkoi naapuruuspolitiikkansa puitteissa vakauden, turvallisuuden ja vaurauden tukemista ja edistämistä naapuruusalueellaan sekä vahvojen kumppanuuksien luomista alueen itäisten ja läntisten maiden kanssa.

Idässä edistyttiin hyvin asiakirjan ”20 Deliverables for 2020” täytäntöönpanossa vuonna 2018. Työ jatkuu kuuden kumppanimaan 7 kanssa erityisesti oikeusjärjestelmän uudistamiseksi ja kansalaisyhteiskunnalle suotuisan toimintaympäristön varmistamiseksi. Georgia, Moldova ja Ukraina panivat täytäntöön assosiaatiosopimuksiaan, ja komissio hyväksyi yhdistetyn tukikehyksen Azerbaidžanille (2018–2020) ja erityistukipaketin Valko-Venäjälle. Humanitaarista tukea Ukrainalle jatkettiin. Komissio aloitti myös marraskuussa 2017 tehdyn EU:n Armenian välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen (CEPA) täytäntöönpanon.

Eteläisellä naapuruusalueella EU jatkoi sosioekonomisen kehityksen ja oikeusvaltion edistämistä kaikkien alueen kumppanimaiden kanssa ja alueellisen yhdentymisen tukemista Välimeren alueella. EU tarttui myös eri kriiseihin kytkeytyviin humanitaarisiin ja poliittisiin haasteisiin varsinkin Syyriassa ja Libyassa. EU muun muassa tuki syyrialaispakolaisia ja heitä vastaanottavia yhteisöjä (erityisesti Libanonissa, Jordaniassa ja Turkissa) EU:n Syyria-erityisrahastosta. EU on rahoittanut Afrikka-hätärahastonsa Pohjois-Afrikka-osiosta tuhansien ihmisten avustettua vapaaehtoista paluuta ja evakuointia Libyasta, käytännön toimenpiteitä, joilla suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia konfliktin uhreja, sekä toimenpiteitä sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjumiseksi. EU ja Tunisia hyväksyivät strategiset painopisteet vuosiksi 2018–2020, ja EU hyväksyi yhdistetyn tukikehyksen Algeriaa varten (2018–2020). Komissio laati ensimmäiset luonnokset Palestiinan ja Israelin kumppanuuden painopisteiksi, ja toimintasuunnitelmia jatkettiin kolmella vuodella.

Aasia, Keski-Aasia ja Tyynenmeren alue

Vuoden 2018 Aasia–Eurooppa-kokouksessa johtajat päättivät parantaa kauppaa, turvallisuutta ja ympäristöä koskevaa yhteistyötä. He toistivat tukevansa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja avointa maailmantaloutta.

Keski-Aasian yhteydet Euroopan ja Aasian tärkeimpiin väestökeskuksiin ovat heikot ja ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja ajatusten vapaa liikkuvuus on rajoitettua. Fyysinen infrastruktuuri on yleensä huonolaatuista, ja digitaaliset yhteydet ovat heikkoja. Vuonna 2018 laaditulla Euroopan ja Aasian välisiä yhteyksiä koskevalla EU:n strategialla pyritään parantamaan yhteyksiä koko Keski-Aasian alueella. Strategia ei rajoitu infrastruktuuriin, ja siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla poistetaan sääntelyyn liittyviä liikkuvuuden esteitä.

Turvallisuuskysymyksissä EU osoitti olevansa sitoutunut aktiiviseen läsnäoloon ja vuorovaikutukseen Aasian kanssa kahdenvälisellä, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. EU myös sitoutui jatkamaan meneillään olevia diplomaattisia toimia Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseriisunnassa sekä kumppaneiden kanssa käytävillä keskusteluilla että pakotteilla. EU jatkoi rohingya-pakolaisten avustamista Myanmarissa. Se tuki myös rauhanpyrkimyksiä Afganistanissa.

EU tuki toimia, joilla edistetään sinistä taloutta ja merten suojelua osana Tyynenmeren alueen ja EU:n välistä merikumppanuusohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Tyynenmeren saarien kykyä kestää ilmastonmuutosta.

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue

EU sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maat järjestivät heinäkuussa 2018 ministerikokouksen ja jatkoivat tulevan kumppanuutensa muokkaamista monialaiseen muotoon, jossa korostuvat kauppa, investoinnit, tutkimus, innovointi, koulutus, digitaalistrategia ja yhteiset arvot. Siirtymävaiheen kehityksen tukemiseen tarkoitetulla EU:n alueellisella välineellä (Regional Facility for Development in Transition) vastataan kehityksen asettamiin haasteisiin nousevan tulotason maissa.

EU tuki edelleen Kolumbian rauhansopimuksen täytäntöönpanoa ja seurasi samalla Venezuelan sosioekonomista ja poliittista tilannetta. EU myös ponnisteli Chilen ja Meksikon kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten nykyaikaistamiseksi. EU myös pyrki tekemään assosiaatiosopimuksen Mercosurin kanssa.

EU:n ja CELACin (Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön) yhteisellä tutkimusalueella tehtävässä ympäristöalan työssä keskityttiin biojätteen jalostamiseen, kestäviä kaupunkeja koskevan tutkimuksen edistämiseen ja vaihtomahdollisuuksien järjestämiseen tutkijoille.

Kestävän kehityksen tavoitteet

EU tuki vuoden 2018 aikana Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen tavoitteiden täytäntöönpanoa. Nämä tuovat yhteisen lähestymistavan kehityspolitiikkaan. Jäljempänä esitetään tiivistetysti, miten EU on edistänyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, sekä tiettyjen EU-rahoitteisten toimien ja kumppanuuksien tärkeimpiä tuloksia 8 .

Nro 1 – Ei köyhyyttä

Äärimmäinen köyhyys on vähenemässä, mutta ei riittävän nopeasti. Ilman laaja-alaista politiikan muutosta 480 miljoonaa ihmistä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2030.

EU jatkoi monien köyhyyden perussyiden, kuten eriarvoisuuden ja puutteellisen koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaaliturvan, poistamista. EU auttoi erityisesti heikentämään köyhyyden yhteyttä konflikteihin, epävakauteen ja pakkomuuttoon. Yli 68 miljoonaa ihmistä joutui siirtymään kotiseudultaan vuonna 2018. EU auttoi ehkäisemään pakkomuuton muuttumista pitkäaikaiseksi ja vähentämään siirtymään joutuneiden ihmisten riippuvuutta tuesta.

EU auttaa poistamaan köyhyyttä toteuttamalla 270:tä budjettitukiohjelmaa 90 alueella. Ohjelmat ovat täysin johdonmukaisia kumppanimaiden omien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien politiikkojen, painopisteiden, tavoitteiden ja maakohtaisten järjestelmien kanssa. EU:n budjettituki keskitetään yhä vahvemmin alhaisen tulotason maihin. Tuella autetaan hauraita valtioita luomaan uudelleen valtion perustoimintoja ja parantamaan selviytymiskykyään.

EU on kahden uuden pakolaisia ja muuttoliikettä koskevan YK:n Global Compact -aloitteen suurin tukija, ja sen tärkeänä tehtävänä oli saada kansainvälinen yhteisö puuttumaan köyhyyden perussyihin.

Nro 2 – Ei nälkää

Nälänhätä väheni vuosien ajan, mutta nyt se on taas lisääntymässä, mikä johtuu suurelta osin konflikteista, luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksesta. EU on lisännyt ruokaturvan taloudellista tukea 14,7 prosenttia (2014–2018). Se myös edistyy hyvin ravitsemukseen liittyvien sitoumustensa täyttämisessä: 71 prosenttia 3,5 miljardin euron tavoitteesta on jo kohdennettu, minkä ansiosta 4,7 miljoonan lapsen kasvun hidastuminen voidaan ehkäistä vuoteen 2025 mennessä.

EU ja jäsenvaltiot ovat kumppaneiden kanssa pyrkineet puuttumaan kaikkiin nälän muotoihin, muun muassa edistämällä kestävää ja selviytymiskykyistä maataloutta, jonka avulla voidaan tehokkaasti edistää kasvua, työpaikkojen luomista ja köyhyyden vähentämistä. EU tuki vuonna 2018 kestävän maatalouden edistämistä 140 miljoonalla eurolla.

Nro 3 – Terveys ja hyvinvointi

Terveemmät yhteiskunnat ovat onnellisempia, tuottavampia ja vauraampia.

Tämän vuoksi EU ja jäsenvaltiot edistävät terveyttä kaikilla politiikanaloilla ja tekevät monialaista yhteistyötä parantaakseen terveydenhuollon laatua, kattavuutta ja edullisuutta. EU jatkoi terveydenhuoltotoimenpiteisiin vuosiksi 2014–2020 kohdennettujen 2,6 miljardin euron määrärahojen jakamista. Komissio on luvannut 475 miljoonaa euroa aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuiselle rahastolle vuosiksi 2017–2020. Vuoteen 2018 mennessä rahastolla on autettu 11,5:tä miljoonaa ihmistä saamaan hengen pelastavaa hiv-hoitoa, diagnosoitu ja hoidettu viisi miljoonaa tuberkuloositartuntaa, jaettu 197 miljoonaa hyttysverkkoa ja hoidettu 108 miljoonaa malariatapausta. 9 Tämän lisäksi komissio antoi Maailman terveysjärjestölle 28 miljoonaa euroa käytettäväksi yleistä sairausvakuutusturvaa koskevassa kumppanuusohjelmassa vuosina 2016–2018. Ohjelman avulla parannetaan avunantajien koordinointia, avun tuloksellisuutta ja terveydenhoitojärjestelmiä 28 kumppanimaassa.

Nro 4 – Hyvä koulutus

Koulutus on itsenäisen, terveellisen ja kestävän elämäntavan keskeinen edellytys.

EU ja jäsenvaltiot ovat maailmanlaajuisen koulutuskumppanuuden tärkeimmät tukijat. Kumppanuudella tuetaan peruskoulutuksen tarjontaa köyhissä ja kriisin koettelemissa maissa. EU kasvatti vuosiksi 2014–2020 lupaamaansa 375 miljoonan euron tukea 100 miljoonalla eurolla. Toukokuussa 2018 komissio antoi tiedonannon koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä 10 . Siinä kehotetaan soveltamaan koordinoitua lähestymistapaa humanitaarisen avun ja kehitysavun antamiseen. Koulutus hätätilanteissa ja sitoutuminen siihen, ettei ketään jätetä yksin, pysyivät politiikan painopisteinä. EU lisäsi vuonna 2018 hätätilanteissa annettavan koulutuksen määrärahojen osuuden 8 prosenttiin humanitaarisesta avusta (yli 90 miljoonaa euroa).

EU auttaa kumppanimaita kansalaistensa koulutus- ja työllistymisnäkymien parantamisessa Erasmus+-ohjelman avulla. Vuosina 2015–2017 Erasmus+-vaihdon kautta Euroopan ja kumppanimaiden välillä liikkui yli 120 000 korkeakouluopiskelijaa ja korkeakoulujen työntekijää. Ensimmäinen itäisen kumppanuuden Eurooppa-koulu perustettiin vuonna 2018 Tbilisiin osana laajempia pyrkimyksiä vastata EU:n naapuruusalueella asuvien nuorten koulutustarpeisiin.

Nro 5 – Sukupuolten tasa-arvo

Naiset ja tytöt kärsivät edelleen syrjinnästä ja väkivallasta kaikkialla maailmassa.

Vuonna 2018 komissio pääsi lähemmäs tavoitettaan edistää sukupuolten tasa-arvoa 85 prosentissa hankkeistaan vuoteen 2020 mennessä. Saavutuksiin kuuluivat muun muassa EU:n ja YK:n Spotlight-aloite sukupuoleen perustuvan väkivallan poistamiseksi (500 miljoonan euron määrärahat vuosiksi 2017–2019) ja kahdeksan uutta ohjelmaa, joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa Afrikassa (220 miljoonaa euroa). Välimeren unionin avulla EU perusti järjestelmän, jolla seurataan sukupuolten tasa-arvossa tapahtuvaa edistymistä eteläisellä naapuruusalueella.

Sukupuolten tasa-arvoa parantamalla maailmantaloutta voitaisiin kasvattaa 10,6 biljoonalla eurolla vuoteen 2025 mennessä. 11 EU auttoi osaltaan varmistamaan, että kaikki ihmiset voivat hyödyntää koko potentiaaliaan sukupuolestaan riippumatta, tukemalla uusia hankkeita, joilla edistetään naisten työllisyyttä, suojellaan naispuolisia pakolaisia sekä tuetaan naisia ja tyttöjä konfliktialueilla. Työnantajien sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon lisättiin myös kolmen kumppanuusvälineen toimenpiteillä. Vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä rahoitetuilla EU:n ulkopuolisissa maissa toteutetuilla uusilla toimilla edistettiin naisten asemaa myös rauhanpyrkimyksissä.

Nro 6 – Puhdas vesi ja sanitaatio

Puhdas vesi on loppumassa maapallolta.

Vesilähteisiin kohdistuva paine on kasvanut vuosikymmenten ajan sitä mukaa kuin väestö kasvaa, teollistuminen etenee ja muista syistä.

EU rahoittaa eniten veteen, sanitaatioon ja hygieniaan liittyviä humanitaarisia toimia. Se kohdentaa vuosittain noin 200 miljoonaa euroa toimiin, joilla parannetaan turvallisen veden saatavuutta humanitaaristen kriisien aikana.

Vesidiplomatiasta vuonna 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita kehotetaan asettamaan tämä lähestymistapa etusijalle. EU on reagoinut investoimalla heikoimmassa asemassa olevien infrastruktuuriin, edistämällä kestävää vesivarojen hallintaa, ottamalla veden käyttäjät mukaan päätöksentekoon ja tukemalla asiantuntijavaihtoa.

Nro 7 – Edullista ja puhdasta energiaa

Energia on keskeisellä sijalla suurimmassa osassa maailman haasteista, jotka liittyvät muun muassa työpaikkoihin, turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen ja ruoantuotantoon.

Alan kehittämiseksi Afrikan unioni ja EU perustivat vuonna 2018 korkean tason foorumin kestäviä energiainvestointeja varten. EU myös jatkoi Afrikan uusiutuvia energialähteitä koskevan aloitteen (AREI) tukemista 1,5 miljardilla eurolla. AREIn tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteettia vähintään 10 gigawattia vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 300 gigawattia vuoteen 2030 mennessä.

Energiaturvallisuus ja energiatehokkuus olivat edelleen itäisen kumppanuuden painopisteitä, ja EU4Energy-ohjelmasta tuettiin 16,7 miljoonalla eurolla sen kestäviä investointeja, ilmastoa ja arvoketjuja koskevaa ohjelmaa. Tämän lisäksi korkean tason energiatehokkuusaloitteella jatkettiin energiatehokkuutta koskevien uudistusten ja investointien laajentamista naapuruus- ja laajentumisalueilla, ja EU:n kumppanuusvälineestä tuettiin kestävän kehityksen tavoitteen nro 7 tukemista kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa koskevilla toimilla.

Nro 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu

Ihmisarvoiset työllistymismahdollisuudet ja kestävä talouskasvu ovat maailmanlaajuisen vaurauden edellytyksiä.

Vuonna 2018 EU tuki 16,7 miljoonalla eurolla kestäviä investointeja, ilmastonmuutosta ja arvoketjuja koskevaa ohjelmaa, jolla edistetään taloudellista osallisuutta ja parempia investointiedellytyksiä kumppanimaissa. Tämän lisäksi myönnettiin 19,2 miljoonaa euroa työehtojen ja ympäristönormien parantamiseen vaateteollisuudessa.

Länsi-Balkanin maissa EU hyväksyi uuden alueellisen toimen, jonka puitteissa se tukee 19,8 miljoonalla eurolla kumppaneitaan taloudellisten uudistusohjelmiensa täytäntöönpanossa, kilpailukykyisen yksityisen sektorin kehittämisessä ja alueellisen talousalueen toteuttamisessa.

EU otti vuonna 2018 käyttöön ammatillisen koulutuksen ”työkalupakin, jonka avulla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen ja yksityisen sektorin välisiä yhteyksiä kehitysmaissa. EU käynnisti myös aloitteen, jolla edistetään naisten yrittäjyyttä ja taloudellista voimaantumista.

Nro 9 – Teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri

Yli puolet ihmiskunnasta asuu nykyisin kaupungeissa, minkä vuoksi joukkoliikenteen, uusiutuvien energialähteiden ja digitaaliteknologian merkitys on suurempi kuin koskaan.

EU jatkoi multimodaaliliikennekäytävien (eri liikennemuotoja tukevien ja myös jalankulkijoiden käytettävissä olevien läpikulkureittien) taloudellista tukemista. EU tuki vuonna 2018 myös maaseudun liikenneyhteyksien parantamista 91 miljoonalla eurolla. Rahoituksen avulla houkuteltiin 688 miljoonan euron arvosta investointeja Afrikan yhteenliittämiseen ja maaseudun liikenneyhteyksien parantamiseen.

AKT-maiden ja EU:n kumppanuudella tuettiin yli 350:tä tutkimuskeskusta, korkeakoulua ja innovaatiokumppania. Länsi-Balkanin maissa toteutettiin verkkoyhteyspakettia. Se koostuu 11 liikennehankkeesta, joiden avustukset ovat 190 miljoonaa euroa. Niiden vipuvaikutuksen ansiosta Länsi-Balkanin investointikehykseen osallistuvat kansainväliset rahoituslaitokset ovat tehneet yhden miljardin euron suuruiset investoinnit.

Nro 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen

Köyhyysaste on pienenemässä maailmanlaajuisesti, mutta suurta eriarvoisuutta on edelleen esimerkiksi palkoissa ja palvelujen saatavuudessa.

Palkkaerot ovat edelleen suuria monissa maissa, etenkin kehitysmaissa. Keskittyneisyyskertoimella mitattuna suurimmat tuloerot ovat Latinalaisessa Amerikassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Toimenpiteissä keskityttiin tuloerojen pienentämiseen, tullittoman viennin lisäämiseen vähiten kehittyneistä maista ja kehitysmaista sekä vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden avustamiseen. Edistystä on kuitenkin saatava aikaan nopeammin, jotta maiden sisäisiin ja maiden välisiin eriarvoisuuksiin 12 voidaan puuttua.

EU jatkoi vuonna 2018 kumppanimaidensa kanssa toimia, joilla torjutaan kaikenlaista eriarvoisuutta. Niissä keskityttiin sosiaaliturvajärjestelmien parantamiseen, laadukkaiden julkisten palvelujen yleisen saatavuuden tukemiseen, syrjinnänvastaisten toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä progressiivista verotusta koskeviin uudistuksiin. Esimerkiksi vuoden 2018 lopulla oli hyväksytty 187 muuttoliikkeen hallintaan ja sosioekonomiseen kehitykseen tähtäävää EU:n Afrikka-hätärahastosta tuettavaa hanketta (arvoltaan 3,6 miljardia euroa) Afrikan sarven, Tšad-järven, Pohjois-Afrikan ja Sahelin alueilla.

Nro 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Kaupungit tuottavat maailman bruttokansantuotteesta 80 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 70 prosenttia.

Tässä tavoitteessa keskitytään muun muassa kestävään ja kohtuuhintaiseen asumiseen ja liikenteeseen, kaupunkien ympäristövaikutusten vähentämiseen ja yhteyksien luomiseen kaupunkien ja maaseutualueiden välille.

EU, AKT-maat ja YK:n Habitat-ohjelma toteuttavat yhdessä osallistavaa slummien kehittämisohjelmaa (Participatory slum upgrading programme). Ohjelmalla autetaan parantamaan kahden miljoonan ihmisen elämänlaatua, ja siihen osallistuu 160 kaupunkia. Tunisiassa toteutettujen kolmen peräkkäisen ohjelman avulla EU ja sen kumppanit ovat auttaneet kunnostamaan 180 epävirallista asuinaluetta kaupungeissa. Myös komissio on rahoituskumppanina maailmanlaajuisessa kaupunginjohtajien ilmastosopimuksessa, jonka avulla hiilidioksidipäästöjä ennustetaan vähennettävän vuosittain 1,3 miljardia tonnia vuoteen 2030 mennessä.

Komissio korosti vuonna 2018 julkaisemassaan kertomuksessa tarvetta vastata kaupungistumisen haasteisiin ja myös tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Komissio myös käynnisti ehdotuspyynnön noin 20:n kestävää kaupungistumista edistävän kaupunkien välisen kumppanuuden tukemiseksi kumppanimaissa. Tämän lisäksi EU:n kansainvälisen kaupunkiyhteistyön ohjelmalla vahvistetaan ilmasto- ja kaupunkidiplomatiaa osana EU:n kaupunkiagendaa ja Pariisin sopimusta.

Nro 12 – Vastuullista kuluttamista ja tuottamista

Kansalaiset haluavat tietää, että heidän ostamansa tavarat ja palvelut on tuotettu vastuullisesti.

Tehdessään yhteistyötä yritysten kanssa EU tukee kestäviä kulutustapoja ja kiertotaloutta koskevia kolmansien maiden toimia sekä edistää yksityisen sektorin toimia. EU tukee monia aloja ja arvoketjuja, kuten tekstiili- ja mineraaliteollisuutta, maatalousalan perushyödykkeitä, jätehuoltoa ja matkailua.

Kestävän kulutuksen edistäminen sisältyy kaikkiin asiaankuuluviin EU:n ulkoisten toimien rahoitusvälineisiin. EU:n tuella 6 500 mikro- ja pk-yritystä noudatti kestäviä kulutus- ja tuotantotapoja vuonna 2018. Tukea annetaan muun muassa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, jolla rahoitetaan SWITCH to Green -hankkeen kaltaisia aloitteita, sekä Euroopan kehitysrahastosta, kumppanuusvälineestä sekä vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä.

Nro 13 – Ilmastotekoja

Ilmastonmuutos on aikakautemme vedenjakaja.

EU on sitoutunut osoittamaan 20 prosenttia talousarviostaan ilmastotoimien tukemiseen vuosina 2014–2020. Tavoitetta sovelletaan myös sen ulkoisiin toimiin. EU auttoi kehittyviä kumppanimaita täyttämään Pariisin sopimuksen mukaiset velvoitteensa keskittymällä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

EU on sisällyttänyt järjestelmällisesti ilmastonmuutosta koskevat näkökohdat eri aloilla tekemäänsä yhteistyöhön. Noin 55 prosenttia EU:n osuudesta ilmastotalkoisiin vuosina 2014–2017 koostui ilmastotoimista, jotka EU oli sisällyttänyt maatalous-, ruokaturva- ja energiapolitiikkaansa.

Lisäksi jatkettiin itäisen kumppanuuden maiden tukemista EU4Climate-ohjelmasta ilmastoon liittyvien toimintalinjojen laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi auttamalla maita vähentämään päästöjä, parantamaan ilmastonmuutoksen sietokykyä ja täyttämään Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset. Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCC) nojalla perustetun vihreän ilmastorahaston tuella oli elokuuhun 2019 mennessä toteutettu 111 hanketta ja saavutettu 310 miljoonaa tuensaajaa. Rahaston tavoitteena on avustaa kehitysmaita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä.

Nro 14 – Vedenalainen elämä

Ihmisen toiminta ja sen vaikutukset ilmastonmuutoksen nopeuteen heikentävät biologista monimuotoisuutta, pahentavat sääoloja ja nostavat merenpinnan tasoa.

EU tuki vuonna 2018 Kaakkois-Aasian korallikolmiota 10 miljoonalla eurolla. Hankkeilla tuetaan ekosysteemien hoitoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, merellisten suojelualueiden verkoston laajentamista, hallintaa ja vahvistamista sekä kestävää pienimuotoista kalastusta. Uuden AKT-maiden kanssa toteutettavan 35 miljoonan euron tukiohjelman tavoitteena on suojella ja hoitaa biologista monimuotoisuutta kehitysmaissa. Tyynenmeren maita autetaan 17 miljoonalla eurolla perustamaan jätehuoltojärjestelmiin liittyviä ohjelmia ja vastaamaan terveyteen, merten roskaantumiseen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin haasteisiin. Välimereen alueella hyväksyttiin GreenMed III -ohjelma (48 miljoonaa euroa), jolla edistetään resurssitehokkuutta, kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä puhdistustoimia.

Nro 15 – Maanpäällinen elämä

Biologisen monimuotoisuuden hälyttävällä köyhtymisellä ja maanpäällisten ekosysteemien vakavalla heikkenemisellä on merkittäviä seurauksia ihmiskunnalle. 13

EU jatkoi vuonna 2018 sitoumustensa täyttämistä luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön alalla. EU auttoi metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti 24:ää maata parantamaan kestävää metsänhoitoa, tehostamaan oikeusjärjestelmiä, kehittämään kansallisia ja paikallisia valmiuksiaan, vahvistamaan kansalaisjärjestöjä (erityisesti alkuperäiskansoja suojelevia järjestöjä) ja tehostamaan kansallisen säännösten noudattamista yksityisellä sektorilla. EU tuki 43,5 miljoonalla eurolla metsiin sekä luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaa ja jatkoi biologisen monimuotoisuuden suojelemista.

Nro 16 – Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot

Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot ovat välttämättömiä kansalaisten oikeuksien ja turvallisuuden takaamisessa EU:ssa ja sen ulkopuolella.

EU käynnisti vuonna 2018 useita uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa hyvän hallintotavan, demokratian, oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen itäisissä ja eteläisissä naapuruusmaissa. Länsi-Balkanin maissa otettiin käyttöön toimenpiteitä, joilla vahvistettiin oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehokkuutta ja lisättiin instituutioiden mahdollisuuksia edistää yhteiskunnallista muutosta ja alueellista yhteistyötä.

EU:n tuella paikallisviranomaiset saavat hallinto- ja kehittämistyön kumppaneina valmiuksia demokraattisen osallistumisen, ihmisoikeuksien edistämisen, naisten ja nuorten yhteiskunnalliseen elämään osallistumisen ja monitasoisen vastuullisuuden aloilla. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan määrärahat olivat 334,86 miljoonaa euroa vuonna 2018. Politiikan avulla EU voi ottaa johtoaseman rauhanturvaoperaatioissa, konfliktien ehkäisyssä ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa. Politiikka on kiinteä osa EU:n kattavaa lähestymistapaa kriisinhallintaan.

Vuonna 2016 hyväksytyn turvallisuusalan uudistusta koskevan strategisen kehyksen täytäntöönpanoa jatkettiin kolmansissa maissa. EU vahvisti julkishallinnon uudistustoimien sekä osallistavien ja tehokkaiden lainkäyttö- ja päätöksentekoprosessien välistä yhteyttä ja sovelsi nk. yhdennettyä hajauttamisen diagnostiikkakehystä viidessä pilottimaassa. Kehyksen pohjalta laaditaan kansallisen tason etenemissuunnitelmat paikallisviranomaisten käyttöön.

Vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä rahoitetaan kriisinhallintaan, konfliktien ehkäisyyn, rauhanrakentamiseen ja kriisivalmiuteen liittyvää toimintaa. Sillä vastataan maailmanlaajuisiin, alueellisiin ja kehittymässä oleviin uhkiin. Vakautta ja rauhaa edistävän välineen toimia jatkettiin kumppanimaissa eri puolilla maailmaa konfliktialueilla, konfliktin jälkeisissä tilanteissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriiseissä.

Nro 17 – Kumppanuudet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi

EU ja sen kumppanit pyrkivät saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet tekemällä yhteistyötä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kumppanuuksien luomista hallitusten (kaikilla hallinnon tasoilla), yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välille. Ilman paikallisviranomaisten osallistumista 60 prosenttia 169:stä kestävän kehityksen alatavoitteesta jää saavuttamatta. Komissio tunnustaa paikallisviranomaisten kanssa solmittavien kumppanuuksien merkityksen, joka tunnustetaan myös kaikissa maailmanlaajuisissa toimintasuunnitelmissa Busanin periaatteista ja Addis Abeban toimintasuunnitelmasta aina Pariisin sopimukseen.

Tavoitteessa 17 keskitytään näiden kumppanuuksien vahvistamiseen. EU ja YK uudistivat vuonna 2018 kehitysapua koskevan kumppanuutensa, ja komissio jatkoi yksilöityjen kumppanuuksien kehittämistä tuloksellista kehitysyhteistyötä varten. Tämän lisäksi EU ja AKT-maat alkoivat suunnitella vuoden 2020 jälkeistä yhteistyötään tavoitteenaan tehdä sopimus vuoden 2019 loppuun mennessä.

Spotlight-aloitteella tuetaan järjestöjä, jotka tekevät paikallistasolla työtä sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamiseksi. EU on myös pyrkinyt parantamaan tutkimus- ja innovointiyhteistyötä, jolla edistetään sosioekonomista kehitystä ja tuetaan EU:n ulkopolitiikkaa. Tärkeimmät kehitysalueet osallistuivat vuonna 2018 Horisontti 2020 -ohjelman yhteistyöhankkeisiin noin 225 kertaa 14 . EU tuki näitä hankkeita 33 miljoonalla eurolla.

(1)

Tärkeimmät tässä kertomuksessa käsiteltävät välineet: Euroopan kehitysrahasto (EKR), kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI), Euroopan naapuruusväline (ENI), liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA II), vakautta ja rauhaa edistävä väline, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), kumppanuusväline, väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten, Grönlanti-päätös, humanitaarinen apu, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), makrotaloudellinen rahoitusapu, ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahasto (EIP:n ulkoinen lainanantovaltuus ja Euratomin lainajärjestely), Euroopan kestävän kehityksen rahasto, unionin pelastuspalvelumekanismi, EU:n vapaaehtoisapu.

(2)

  https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/62657/global-tech-panel_en  

(3)

Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille (COM(2018) 65 final).

(4)

  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/factsheet-africaeuropeallianceprogress-18122018_en.pdf  

(5)

  https://ec.europa.eu/europeaid/sites/devco/files/european-consensus-on-development-final-20170626_en.pdf

(6)

  https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/news_corner/migration_en  

(7)

Armenia, Azerbaidžan , Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

(8)

Tulokset on kirjattu pääasiassa EU:n kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehyksen mukaisesti, ja ne koskevat valikoituja EU-rahoitteisia toimenpiteitä, joita toteutettiin tai jotka saatettiin päätöksen vuoden 2018 aikana.

(9)

  https://www.theglobalfund.org/media/7741/corporate_2018resultsreport_report_en.pdf .

(10)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1571318612332&uri=CELEX:52018DC0304  

(11)

  https://www.mckinsey.com/featured-insights/employment-and-growth/how-advancing-womens-equality-can-add-12-trillion-to-global-growth

(12)

  https://sustainabledevelopment.un.org/sdg10  

(13)

Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services Report, 2018.

(14)

Luvuissa ovat mukana Afrikka, Keski-Amerikka ja Latinalainen Amerikka sekä Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN).