52019DC0351

Komissio arvioi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla 5. kesäkuuta 2019 antamassaan kertomuksessa 1 , että Italia ei ollut noudattanut perussopimuksen velkakriteeriä vuonna 2018, ja päätteli, että liiallisia alijäämiä koskeva menettely olisi Italian velan perusteella aiheellinen.

Päätelmä perustui seuraaviin seikkoihin:

·Vuoden 2018 lopullisten tietojen mukaan Italian julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvoi 132,2 prosenttiin vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli ollut 131,4 prosenttia.

·Italian rakenteellinen rahoitusasema heikkeni 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018, ja komission kevään 2019 talousennusteen perusteella sen odotettiin heikkenevän edelleen 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Näin ollen Italian ei voitu katsoa (pitkälti) noudattaneen vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion mukaisesti vaadittua sopeutusta, jonka oli määrä olla 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

·Komission kevään 2019 talousennuste viittaa siihen, että nimellinen alijäämä ylittää viitearvon (3 % suhteessa BKT:hen) vuonna 2020, jos arvonlisäveron korotusta, jonka hallitus on säätänyt suojalausekkeeksi, ei aktivoida tai korvata vaihtoehtoisilla rahoitustoimenpiteillä.

Talous- ja rahoituskomitea tuki komission kertomuksessa tehtyä päätelmää perussopimuksen 126 artiklan 4 kohdan nojalla 11. kesäkuuta 2019 antamassaan lausunnossa. Talous- ja rahoituskomitea kehotti Italiaa myös ”toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet liiallisen alijäämän menettelyä noudattaen varmistaakseen, että vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia noudatetaan” ja lisäsi että ”komissio ja komitea voivat ottaa huomioon lisäseikat, joita Italia mahdollisesti esittää”.

Italian hallitus hyväksyi 1. heinäkuuta 2019 vuoden 2019 talousarvion puolivälitarkastelussa vuotta 2019 koskevan korjauksen, joka on nimellisin luvuin yhteensä 7,6 miljardia euroa eli 0,42 prosenttia suhteessa BKT:hen ja rakenteellisin luvuin 8,2 miljardia euroa eli 0,45 prosenttia suhteessa BKT:hen. 2 Nämä toimenpiteet, joilla parannetaan ennaltaehkäisevän osion noudattamista vuonna 2019, ovat tulosta lähinnä siitä, että vuoden 2019 talousarvion tulot toteutuvat odotettua suurempina 3 ja menot odotettua pienempinä. Menojen pienentyminen taataan lisäksi vielä äskettäin säädetyllä menojen jäädyttämistä koskevalla lausekkeella (vaikutus 1,5 miljardia euroa eli 0,08 % suhteessa BKT:hen), joka aktivoidaan 15. syyskuuta 2019 mennessä, jos uutta julkisen talouden tavoitetta ei saavuteta.

Talousarvion mukautuksella ja uudella menojen jäädyttämistä koskevalla lausekkeella varmistetaan, että tähän mennessä syntyneet suuremmat tulot ja menojen vähenemisestä saadut säästöt käytetään alijäämän ja velan pienentämiseen eikä niitä käytetä vuoden 2019 aikana muihin toimenpiteisiin. Kansalaispalkkaa ja varhaiseläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön tarkistus, jolla kumotaan mahdollisuus siirtää näihin kahteen järjestelmään korvamerkittyjä käyttämättömiä varoja järjestelmästä toiseen ja toiselle budjettivuodelle, toimii tässä lisävarmistuksena.

Näiden toimenpiteiden myötä Italian nimellisen alijäämän odotetaan olevan 2,04 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 (komission kevään 2019 talousennusteen mukaan 2,5 %). Näin ollen alijäämätavoite, jonka parlamentti hyväksyi vuoden 2019 talousarvion yhteydessä joulukuussa 2018, saavutetaan, vaikka sen jälkeen makrotalouden näkymät ovat huomattavasti heikentyneet.

Tämä merkitsee, että rakenteellinen rahoitusasema paranee noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen (komission kevään 2019 talousennusteen mukaan se heikkenee 0,2 %). Tällä hetkellä Italian odotetaan vuonna 2019 pitkälti noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion mukaista sopeutusta ja kurovan umpeen eron, joka on komission kevään talousennusteen mukaan 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myös hallituksen vuoden 2019 osalta toteuttama julkisen talouden lisäsopeutus osittain kompensoi rakenteellisen rahoitusaseman heikkenemistä vuonna 2018.

Vuoden 2020 osalta Italian hallitus on sitoutunut 2. heinäkuuta 2019 komissiolle lähettämässään kirjeessä siihen, että rakenteellinen rahoitusasema paranee vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti, ja se varmistaa, että suojalausekkeeksi säädetty arvonlisäveron korotus kyseiseltä vuodelta korvataan kokonaisuudessaan muilla julkisen talouden toimenpiteillä, joihin kuuluvat menojen uudelleenarviointi ja verotukien tarkistaminen.

Lisäksi Italian hallitus sitoutuu samassa kirjeessä siihen, että julkisen talouden vakauttaminen toteutetaan käsi kädessä Italian talouden kasvupotentiaalin parantamiseen tähtäävien rakenneuudistusten kanssa niitä maakohtaisia suosituksia noudattaen, joita komissio ehdotti 5. kesäkuuta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Hallitus mainitsee, että näillä uudistuksilla olisi erityisesti pyrittävä parantamaan julkisen sektorin ja oikeuslaitoksen tehokkuutta sekä panostamaan inhimilliseen pääomaan ja tuottavuuteen.

Kaiken kaikkiaan komissio katsoo, että tämä paketti on riittävä, joten se ei tässä vaiheessa ehdota neuvostolle liiallista alijäämää koskevan menettelyn aloittamista sen perusteella, että Italia ei noudattanut velkakriteeriä vuonna 2018. Komissio valvoo tämän paketin tosiasiallista toteuttamista: Se seuraa tiiviisti vuoden 2019 talousarvion toteuttamista ja arvioi, onko vuoden 2020 alustava talousarviosuunnitelma vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Lisäksi edistyminen maakohtaisten suositusten mukaisissa rakenneuudistuksissa on avainasemassa, jotta saadaan aikaan talouskasvua ja vähennetään siten velan määrää suhteessa BKT:hen. Komissio arvioi näiden uudistusten toteuttamista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla Italiasta laadittu komission kertomus COM(2019) 532 final, Italia – Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus, Bryssel, 5.6.2019.

(2)

Ero johtuu siitä, että kertaluonteiset tulot veroarmahduksesta (rottamazione) jäävät noin 0,6 miljardia euroa odotettua pienemmiksi, mikä vaikuttaa negatiivisesti julkisen talouden tavoitteen saavuttamiseen nimellisin luvuin mutta ei rakenteellisin. Näissä laskelmissa ei ole vielä otettu huomioon Italialle Morandin sillan romahtamiseen ja hydrogeologisiin riskeihin liittyvien epätavallisten tapahtumien vuoksi alustavasti sallittua poikkeamaa (0,18 % suhteessa BKT:hen), koska tilanne on tarkistettava vuoden 2019 toteutumatietojen perusteella.

(3)

Ylimääräiset tulot ovat noin 6,2 miljardia euroa, ja ne muodostuvat 2,9 miljardia euroa suuremmista verotuloista, 0,6 miljardia euroa suuremmista sosiaaliturvamaksuista ja 2,7 miljardia euroa suuremmista muista tuloista, jotka sisältävät muun muassa Italian keskuspankilta ja Cassa Depositi e Prestitiltä saadut osinkotulot. Verotulot ovat 2,9 miljardia euroa suuremmat seuraavien tekijöiden vuoksi: i) noin 0,4 miljardia euroa odotettua suurempi kertymä henkilökohtaisesta tuloverosta; ii) noin 0,35 miljardia euroa odotettua suurempi arvonlisäverokertymä; iii) noin 0,2 miljardia euroa odotettua suuremmat tulot veikkaus- ja rahapelitoiminnasta; iv) suuren italialaisen yrityksen (Kering Group – Gucci) noin 1 miljardin euron verovelkojen maksaminen; v) noin 0,95 miljardia euroa muita tuloja (esim. CO2-huutokaupat).

Choose the experimental features you want to try