This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52019DC0215
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL on the implementation of the work under the nuclear decommissioning assistance programme to Bulgaria, Lithuania and Slovakia in 2018 and previous years
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuonna 2018 ja sitä edeltävinä vuosina
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuonna 2018 ja sitä edeltävinä vuosina
COM/2019/215 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 3.5.2019
COM(2019) 215 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskevaan ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmaan liittyvän työn toteuttamisesta vuonna 2018 ja sitä edeltävinä vuosina
1Johdanto
Komissio laati kesäkuussa 2018 väliarvioinnin 1 Euroopan unionin avustusohjelmista, joilla tuetaan ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa. Arvioinnissa todettiin, että ydinvoimaloiden käytöstä poistaminen on edistynyt tuloksekkaasti ja tehokkaasti kyseisissä jäsenvaltioissa (Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1–4 Bulgariassa, Ignalinan ydinvoimala Liettuassa ja Bohunice V1 -ydinvoimala Slovakiassa).
Yksityiskohtaisten käytöstäpoistosuunnitelmien tarkistuksen perusteella väliarviointikertomuksessa vahvistettiin, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) aikana ei tarvita lisärahoitusta ja että ohjelmia olisi jatkettava vuoden 2020 jälkeen.
Samaan aikaan komissio antoi kaksi ehdotusta 2 , 3 Bulgarian, Liettuan ja Slovakian käytöstäpoistotoimien tukemisen jatkamisesta seuraavassa, vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Erityisesti ehdotettu vuoden 2021 jälkeinen yhteisrahoitus antaa Bulgarialle ja Slovakialle mahdollisuuden saattaa päätökseen reaktoreidensa käytöstäpoiston ja Liettualle jatkaa Ignalinan ydinvoimalan käytöstäpoistoa turvallisesti ja vakaasti. Ignalina-ohjelma on laatuaan ensimmäinen ja ennennäkemättömän mittava prosessi, jossa on otettava talteen suuri määrä radioaktiivista grafiittia.
Tämä kertomus on jatkoa väliarvioinnille, ja siinä arvioidaan muita vuonna 2018 tehtyjä saavutuksia. Sillä täytetään asiaankuuluvissa neuvoston asetuksissa 4 , 5 säädetyt raportointivaatimukset, ja sen pohjalta hyväksytään avustusohjelmien mukaiset vuoden 2019 vuotuiset työohjelmat. Komissio on antanut nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) aikana aiheesta aiemmin neljä kertomusta1, 6 , 7 , 8 , mukaan lukien näiden ohjelmien väliarviointia koskeva kertomus.
1.1Ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmat
Liittyessään EU:hun Bulgaria, Slovakia ja Liettua sitoutuivat sulkemaan seuraavat kahdeksan ydinreaktoria ennen niiden suunnitellun käyttöiän päättymistä:
·Bulgariassa sijaitseva Kozloduyn ydinvoimala (yksiköt 1–4)
·Slovakiassa sijaitseva Bohunice V1 -ydinvoimala (kaksi yksikköä) sekä
·Liettuassa sijaitseva Ignalinan ydinvoimala (kaksi yksikköä).
EU puolestaan sitoutui antamaan taloudellista tukea reaktorien turvalliseen käytöstäpoistoon.
Neuvosto antoi 13. joulukuuta 2013 kaksi asetusta4, 5 unionin tuesta näille käytöstäpoisto-ohjelmille vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Asetuksilla jatkettiin aiemmilla kausilla annettua tukea ja niiden yleisenä tavoitteena oli auttaa asianomaisia jäsenvaltioita saavuttamaan turvallisesti käytöstäpoistoa koskevan prosessin lopullisen vaiheen mahdollisimman korkeaa turvallisuustasoa ylläpitäen. On tärkeää huomata, että avustusohjelmien soveltamisala rajataan tällä hetkellä voimassa olevissa asetuksissa ainoastaan käytöstäpoistotoimiin. Ne eivät siis kata aiempien kausien tapaan energia-alaan kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen tähtääviä toimia.
Ohjelmien soveltamisala, määrärahat ja suunnitelmat on määritelty selkeästi. Ohjelmia on tarkoitus jatkaa nykyistä rahoituskautta pidemmälle. Ohjelmat eivät kata käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen sijoittamista syvällä kallioperässä sijaitsevaan loppusijoitustilaan, vaan sitä on käsiteltävä kunkin jäsenvaltion kansallisessa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevassa ohjelmassa asiaa koskevan direktiivin 9 , 10 mukaisesti.
Asetuksissa asetetaan myös seuraavat erityistavoitteet:
Kaikki kolme ohjelmaa
·purkamisen suorittaminen turbiinihalleissa ja oheisrakennuksissa
·käytöstäpoiston yhteydessä syntyneen jätteen turvallinen huolto yksityiskohtaisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti.
Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmat
·suurten osien ja laitteiden purkaminen reaktorirakennuksissa.
Ignalina-ohjelma
·polttoaineen poistaminen reaktoriyksikön 2 sydämestä ja reaktoriyksiköiden 1 ja 2 polttoainealtaista kuivaan käytetyn polttoaineen varastotilaan
·reaktoriyksiköiden turvallinen kunnossapito.
2Ohjelman hallinnointi
2.1Toteutusmenetelmä
Komissio toteuttaa ohjelmien talousarviota varainhoitoasetuksen 11 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti siirtämällä sen täytäntöönpanon seuraaville elimille:
·kaikkien ohjelmien osalta vuodesta 2001 lähtien kansainväliselle Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille käyttäen kohdennettuja monenvälisiä rahastoja, joihin pätevät kunkin rahaston säännöt;
·Ignalina-ohjelman osalta vuodesta 2003 lähtien hankehallinnoinnin kansalliselle keskusvirastolle, joka on julkisoikeudellinen yhteisö Liettuassa;
·Bohunice-ohjelman osalta vuodesta 2016 lähtien Slovakian kansalliselle innovaatio- ja energiavirastolle, joka on julkisoikeudellinen yhteisö Slovakiassa.
Väliarvioinnissa tarkasteltiin avustusohjelmiin sovellettavaa hallinnointirakennetta ja todettiin, että rakenne varmistaa ohjelmien tuloksekkaan ja tehokkaan täytäntöönpanon. Keskeisiä menestystekijöitä ovat olleet muun muassa tehtävien ja vastuualueiden selkeä määrittely sekä tehostettu seurantakehys. Ohjelmien täytäntöönpanon tehostamisen kannalta päivitettyjen täytäntöönpanomenettelyjen hyväksyminen vuonna 2019 on tärkeä edistysaskel. Sen seurauksena päivitetään nykyisin sovellettu valvontastrategia ja määritellään valvontatarpeet, valvontatoimien tavoitteet sekä välineet, työskentelymenetelmät ja menettelyt, jotka tarvitaan valvontatavoitteiden saavuttamiseksi ja tehokkaiden lievennystoimien toteuttamiseksi, jos poikkeamia/riskejä havaitaan.
Elimiä, joille komissio on siirtänyt ohjelmien talousarvion toteutustehtäviä, valvotaan kussakin valtuutussopimuksessa määritettyjen sääntöjen mukaisesti. Valvonta perustuu säännöllisiin arviointeihin siitä, miten elimet täyttävät varainhoitoasetuksen 154 artiklassa säädetyt välillistä hallinnointia koskevat vaatimukset. Sitä täydennetään riskiperusteisilla tarkistuksilla, jotka on sulautettu osaksi tavallista valvontamenettelyä tai jotka suorittaa riippumaton elin.
2.2Vuotuinen ohjelmatyö ja seuranta
Sovellettavien menettelyjen 12 mukaisesti kukin kyseessä oleva jäsenvaltio on nimennyt ohjelmakoordinaattorin, joka vastaa käytöstäpoisto-ohjelman suunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta kansallisella tasolla. Ohjelmakoordinaattorit ovat toimittaneet vuotuiset työohjelmat, ja komissio on hyväksynyt ne yhdessä rahoituspäätösten kanssa yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen 13 5 artiklassa säädetyn tarkastelumenettelyn mukaisesti. Näissä työohjelmissa esitetään kahden seuraavan kalenterivuoden ajaksi suunnitellut toimet, sekä unionin talousarviosta että kansallisista tai muista lähteistä rahoitetut.
Kutakin jäsenvaltiota varten on perustettu seuranta- ja raportointitehtävistä vastaava komitea, jonka puheenjohtajina toimivat komission edustaja ja kunkin valtion ohjelmakoordinaattori. Elimet, joille on siirretty talousarvion toteutustehtäviä, vastaavat hankkeen toteutuksen päivittäisestä seurannasta. Myös komissio seuraa ohjelmien toteuttamista tiiviisti kaksi kertaa vuodessa tehtävillä asiakirjatarkastuksilla ja paikalla tehtävillä tarkastuksilla. Seurannan tueksi on otettu käyttöön ansaittuun arvoon perustuva menetelmä, jolla voidaan arvioida hankkeiden tuloksellisuutta ja ohjelmien etenemistä objektiivisesti.
2.3Tarkastus- ja arviointitoimet
Kuten edellä mainittiin, komissio on saanut valmiiksi ohjelmien väliarvioinnin1, johon sisältyi julkinen kuuleminen ja jossa arvioitiin ohjelmien tuloksia ja vaikutuksia, varainkäytön tehokkuutta ja ohjelmista unionin tasolla saatavaa lisäarvoa. Vaatimusten mukaisesti arvioinnissa käsiteltiin mahdollisuuksia muuttaa ohjelmien yksityiskohtaisia täytäntöönpanomenettelyjä12, ja sen seurauksena komissio totesi, että niitä on tarpeen päivittää saatujen kokemusten perusteella 14 .
Komissio on myös käynnistänyt selvityksen ohjelmista vuosina 2007–2013 rahoitettujen energiaan liittyvien hankkeiden tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja EU:n tason lisäarvosta. Sen tulosten odotetaan valmistuvan vuonna 2019.
Lisäksi komissio on suorittanut talousarvion toteutustehtävistä vastaavien elimien vastuulla olevien hankintamenettelyjen temaattisen tarkistuksen. Tarkistus perustui 20 hankinta-asiakirjaan ja sen johtopäätös oli, että nämä elimet tukivat täysin tuensaajia taloudellisuuden, tehokkuuden, avoimuuden ja vastuullisuuden saavuttamisessa kaikissa prosesseissa sekä hyvien hankintakäytäntöjen perusperiaatteiden säilyttämisessä.
3Talousarvion toteuttaminen ja yhteisrahoitus
Ohjelmiin osallistuvat kolme jäsenvaltiota laativat nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alussa yksityiskohtaiset käytöstäpoistosuunnitelmat täyttääkseen niille asetetut ennakkoehdot4,5. Näissä suunnitelmissa määriteltiin yleiset kustannusarviot sekä ohjelmien laajuus ja aikataulut. Ohjelmien on määrä valmistua Slovakiassa vuonna 2025, Bulgariassa vuonna 2030 ja Liettuassa vuonna 2038. Ohjelmien kesto riippuu monista tekijöistä ja reunaehdoista kuten teknisestä monimutkaisuudesta, voimalaitosalueiden koosta ja jätehuollon valmiustasosta kunkin ohjelman alussa. Komissio arvioi nämä suunnitelmat ja totesi, että niissä ei ollut puutteita ja että ne ovat merkitykselliset ja kattavat. Lisäksi katsottiin, että kokonaiskustannuksia koskevat arviot ovat yleisesti asianmukaiset, mitä tukivat myös riippumattoman selvityksen tulokset 15 . Nykyisillä määrärahoilla varmistetaan vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettujen ohjelmien tavoitteiden tuloksekas ja tehokas saavuttaminen.
Kuten väliarvioinnissa todettiin, ohjelmien kokonaiskustannukset (lopullisia kustannuksia koskeva arvio) on pysynyt vakaana vuodesta 2014 Liettuassa ja Slovakiassa, kun taas Bulgariassa sitä on tarkistettu ylöspäin (+23 %) käytöstäpoistosuunnitelman säännöllisen uudelleenarvioinnin yhteydessä. Bulgaria on lisännyt kansallisia maksuosuuksiaan vastaavasti.
Yksityiskohtaisten käytöstäpoistosuunnitelmien perusteella komissio on määritellyt tarpeet seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2021–2027) varten ja ehdottanut EU:n tuen kasvattamista 3,3, minkä tavoitteena on saattaa käytöstäpoisto päätökseen Bulgariassa ja Slovakiassa ja edistää käytöstäpoistoa Liettuassa vastaamalla seuraavan rahoituskauden tarpeisiin ja ohjelmien yleisiin tarpeisiin.
Vuodesta 2014 komissio on hyväksynyt viisi vuotuista työohjelmaa ja niihin liittyvät rahoituspäätökset sekä sitonut niihin kohdennetut määrärahat Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Liettuan hankehallinnoinnin kansallisen keskusviraston (CPMA) ja Slovakian kansallisen innovaatio- ja energiaviraston (SIEA) kanssa tehdyillä valtuutussopimuksilla (EBRD: 205,1 miljoonaa euroa Kozdoluy-ohjelmaan, 9,0 miljoonaa euroa Ignalina-ohjelmaan, 30,3 miljoonaa euroa Bohunice-ohjelmaan; CPMA: 306,6 miljoonaa euroa; SIEA: 127,5 miljoonaa euroa). Komission maksut perustuivat sopimustarpeita koskeviin ennusteisiin ja hankkeiden toteutuksessa tapahtuneeseen edistykseen.
EU:n antaman taloudellisen tuen oikeusperustassa ei tällä hetkellä määritellä tarkkaa tasoa kansallisille maksuosuuksille. Vuonna 2017 Liettuan hallitus sitoutui pitämään kansallisen maksuosuuden vähintään 14 prosentissa koko ohjelman ajan. Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kansallisia maksuosuuksia on kasvatettu taulukoissa 1 ja 2 esitettyjen määrien mukaisesti; luvuissa ovat mukana käytöstäpoiston avustusohjelman alusta lähtien suoritetut maksut ja vahvistetut varat. Komissio esitti ehdotuksissaan Bulgarian, Liettuan ja Slovakian käytöstäpoistotoimien tukemisen jatkamista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) koskeviksi neuvoston asetuksiksi odotetut kansallisen maksuosuuden vähimmäistasot.
Taulukko 1. Maksut (lopullisille tuensaajille) 30.6.2018 (miljoonaa euroa)
|
Jäsenvaltio |
EU* |
|
|
Kozloduy |
275 (41 %) |
394 (59 %) |
|
Bohunice |
192 (42 %) |
263 (58 %) |
|
Ignalina |
162 (14 %) |
961 (86 %) |
* Sisältää myös muiden avunantajien maksuosuudet.
Lähde: seurantakertomukset, EBRD, CPMA
Taulukko 2. Vahvistetut varat (maksut ja määrärahat) 30.6.2018 (miljoonaa euroa)
|
Jäsenvaltio |
EU* |
|
|
Kozloduy |
458 |
800 |
|
Bohunice |
476 |
671 |
|
Ignalina |
478 |
1568 |
* Sisältää myös muiden avunantajien maksuosuudet.
Lähde: seurantakertomukset, vuotuiset työohjelmat, EBRD, CPMA
4Edistyminen ja tuloksellisuus
Komissio mittaa näiden ohjelmien edistymistä ja tuloksellisuutta asianomaisissa neuvoston asetuksissa4, 5 määritettyihin tavoitteisiin verrattuna. Lisäksi vuoteen 2018 saakka niitä on seurattu täytäntöönpanomenettelyissä12 määritettyjen yksityiskohtaisten tavoitteiden ja aikataulujen kautta sekä ansaittuun arvoon perustuvan menetelmän 16 avulla.
Tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty yleisesti ottaen tyydyttävästi, vaikka yleisessä toteutuksessa onkin kertynyt asteittain viivästyksiä vuodesta 2014 alkaen, kuten on nähtävissä verrattaessa ansaittua arvoa lähtötasoon (ks. kuvat 2, 4 ja 6). Viivästykset eivät ole kuitenkaan vielä vaikuttaneet ohjelmien kriittiseen polkuun ja päättymisajankohdat on pidetty ennallaan kaikissa kolmessa jäsenvaltiossa. Väliarvioinnin jälkeen toimien aikataulua on tarkistettu edistyksen ja saavutettujen tulosten seurannan mukauttamiseksi ansaittuun arvoon perustuvaa menetelmää käyttäen (ks. kuvat 2, 4 ja 6).
4.1Bulgaria – Kozloduy-ohjelma
Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1–4 ovat VVER 17 440/230 -tyyppisiä reaktoreita: yksiköt 1 ja 2 suljettiin vuonna 2002 ja yksiköt 3 ja 4 vuonna 2006.
Käytöstäpoistosta on vuodesta 2013 lähtien vastannut Bulgarian valtionyhtiö SERAW, joka keskittyy ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon ja radioaktiivisen jätteen turvalliseen huoltoon Bulgarian tasavallan alueella. SERAW on energiaministeriön alaisuudessa toimiva luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 käytöstäpoistosta ja kansallisesta loppusijoituslaitoksesta.
Kozloduy-ohjelma edistyi merkittävästi laitteiden purkamisessa turbiinihallissa ja valvonta-alueella. Vuonna 2018 otettiin käyttöön tärkeitä jätehuoltoinfrastruktuureja, jotka ovat keskeisiä käytöstäpoiston etenemisen kannalta: purettujen laitteiden hajottamiseen ja dekontaminointiin tarkoitetut tilat (maaliskuusta 2018) ja radioaktiivisen jätteen tilavuuden pienentämiseen tarkoitettu laitos (plasmasulatuslaitos), jonka ensimmäinen käyttöjakso alkoi marraskuussa 2018 (ks. kuva 1). Samaan aikaan rakennetaan kansallista loppusijoituslaitosta eli maanpäällistä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaa, johon sijoitetaan suuria määriä käytöstä poistettuja materiaaleja.
Kuva 1 - Plasmasulatuslaitos.
Väliarviointikertomuksesta käy ilmi, että käytöstäpoistosuunnitelman säännöllisen uudelleenarvioinnin perusteella Bulgarian viranomaiset katsoivat tarpeelliseksi tarkistaa Kozloduy-ohjelman kokonaiskustannuksia (lopullisia kustannuksia koskeva arvio) ylöspäin (+23 %). Bulgaria on korottanut kansallisia maksuosuuksiaan vastaavasti. Ohjelman päättymisajankohta (2030) vahvistettiin.
Kuva 2 Ohjelman edistyminen ja tuloksellisuus mitattuna ansaitun arvon suhteen.
Ansaittu arvo suhteessa lähtötasoon ilmaisee toteutuneen työn määrän suunniteltuun verrattuna. Tämä näkyy myös aikataulussa pysymistä kuvaavassa indeksissä (SPI). Kustannustehokkuusindeksi (CPI) osoittaa, että toteutuneen työn kustannukset olivat suunnitellun mukaiset. Katkoviiva kuvastaa väliarvioinnin jälkeen päivitettyä lähtötasoa, jota käytetään tulevaan seurantaan ja valvontaan.
Ennakoimattomat menot sisältyvät esitettyihin arvoihin. Kokonaiskustannukset (ennakoimattomat menot mukaan lukien) ovat 1358 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuonna 2014 ne olivat 1107 miljoonaa euroa.
4.2Slovakia – Bohunice-ohjelma
Bohunice V1 -ydinvoimalassa on kaksi VVER 440/230 -tyyppistä reaktoria. Yksikkö 1 suljettiin pysyvästi vuonna 2006 ja yksikkö 2 vuonna 2008.
Slovakian Jadrová a vyraďovacia spoločnosť 18 (JAVYS) on ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon erikoistunut organisaatio, jonka tehtävänä on poistaa ydinvoimalat turvallisesti käytöstä sekä käsitellä käytetty ydinpolttoaine ja radioaktiivinen jäte Slovakian tasavallan alueella. Se toimii talousministeriön valvonnassa. JAVYS on luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa Bohunice V1:n käytöstäpoistosta, käytetyn ydinpolttoaineen huollosta ja jätteiden loppusijoituslaitoksista.
Bohunice-ohjelma on edennyt merkittävästi vuonna 2018. Dekontaminointi- ja purkamistyöt turbiinihalleissa ja lisärakennuksissa saatiin päätökseen vuonna 2018, kun V1-ydinvoimalan neljä jäähdytystornia purettiin (ks. kuva 3). Näin ollen asiaa koskevan asetuksen4 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa esitetty ensimmäinen erityistavoite on toteutettu tuloksellisesti ja tehokkaasti. Myös reaktorirakennuksessa on tehty merkittäviä purku- ja dekontaminointitöitä: vuonna 2018 saatiin valmiiksi valvonta-alueen käytetyn polttoaineen altaiden ja muiden säiliöiden dekontaminointi ja aloitettiin reaktorivesijärjestelmien suurten osien purkaminen.
Kuva 3 - Jäähdytystornien purkaminen.
Jätehuoltoinfrastruktuuri on riittävä nykyisiin purku- ja dekontaminointitoimiin, ja tulevia tarpeita varten ollaan rakentamassa lisää käsittelylaitoksia. Matala-aktiivisen jätteen (>90 % kaikesta radioaktiivisesta jätteestä) loppusijoitusmenetelmän kapasiteettia ollaan lisäämässä Mochovcen loppusijoitustiloissa. Tämän on tarkoitus valmistua vuoden 2019 alussa. Uuden välivarastointilaitoksen rakentaminen keskiaktiiviselle jätteelle, jota ei voida sijoittaa Mochovceen, on saatu päätökseen.
Yli 56 hanketta kaikkiaan 73:sta saatiin päätökseen. Bohunice-ohjelma on edistynyt pisimmälle, ja siitä tulee todennäköisesti ensimmäinen loppuun saatettu VVER-tyyppisten reaktoreiden käytöstäpoisto-operaatio.
Kuva 4
Ohjelman edistyminen ja tuloksellisuus mitattuna ansaitun arvon suhteen.
Ennakoimattomat menot eivät sisälly esitettyihin arvoihin. Kokonaiskustannukset (ennakoimattomat menot mukaan lukien) ovat 1238 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuonna 2014 ne olivat 1246 miljoonaa euroa.
Tarkistetun käytöstäpoistosuunnitelman perusteella väliarviointikertomuksessa todettiin, että käytöstäpoisto-ohjelman kokonaiskustannukset (lopullisia kustannuksia koskeva arvio) laskevat hieman ja valmistumisajankohta pysyy vuoden 2025 lopussa. Tätä tukee alan viimeisintä kehitystä edustava riskejä ja ennakoimattomia menoja koskeva suunnitelma, minkä vuoksi arvioita voidaan pitää hyvin luotettavina.
4.3Liettua – Ignalina-ohjelma
Ignalinan ydinvoimalassa on kaksi RBMK 19 1500 -tyyppistä reaktoria: yksikkö 1 suljettiin vuonna 2004 ja yksikkö 2 vuonna 2009.
Liettuan valtionyhtiö Ignalinan ydinvoimala (INPP) on luvanhaltija/toiminnanharjoittaja, joka vastaa käytöstä poistettavista laitoksista ja jätteiden loppusijoituslaitoksista. Se toimii energiaministeriön valvonnassa. Viime vuoden aikana INPP on uudistanut rakennettaan ja on nykyään tehokas käytöstäpoisto-organisaatio, jonka projektinhallintavalmiudet ovat aiempaa paremmat.
Ignalina-ohjelma on ensimmäinen laatuaan ja siksi haasteellinen johtuen sen Tšernobyl-tyyppisestä reaktorista, jossa on suuri grafiittisydän. Ohjelman kokonaiskustannukset (lopullisia kustannuksia koskeva arvio) ovat pysyneet vakaina vuodesta 2014. Myös sen valmistumisajankohta pysyy vuoden 2038 lopussa. Käytettyjen polttoainenippujen poistaminen molemmista reaktorirakennuksista (yksiköt 1 ja 2) alkoi syyskuussa 2016. Polttoaineen poistaminen jälkimmäisestä reaktorista saatiin päätökseen helmikuussa 2018 eli 9 kuukautta suunniteltua aiemmin. Molemmista reaktoreista on poistettu polttoaine, ja käytetyn polttoaineen siirtäminen altaista käytetyn polttoaineen välivarastointilaitokseen edistyy tasaisesti. Yli 50 prosenttia käytetyistä polttoainenipuista oli suljettu turvallisesti säiliöihin ja siirretty varastointitiloihin 31. joulukuuta 2018. Aikataulun mukaan kaikki käytetyt polttoaineniput on poistettu heinäkuussa 2022 (ks. kuva 5).
Kuva 5 – Säiliöiden varastointitilat.
Lisäksi lyhytikäisen hyvin matala-aktiivisen jätteen maanalaisen varaston rakennustyöt on aloitettu, ja maanpinnan läheisyydessä olevan loppusijoitustilan rakentamista koskeva tarjouskilpailu on valmis käynnistettäväksi vuonna 2019.
Seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä aloitettavan reaktoreiden ydinosan purkamisen ja dekontaminoinnin valmistelemiseksi toiminnanharjoittaja kehittää parhaillaan vaihtoehtoja kartoittavaa tutkimusta, ympäristövaikutusten arviointia sekä hanketta säteilytetyn grafiittijätteen välivarastointiin. Vuonna 2018 järjestetyt työpajat mahdollistivat tiedottamisen yli 40 mahdolliselle kansainväliselle toimeksisaajalle.
Kuva 6
Ohjelman edistyminen ja tuloksellisuus mitattuna ansaitun arvon suhteen.
Ennakoimattomat menot sisältyvät esitettyihin arvoihin. Kokonaiskustannukset (ennakoimattomat menot mukaan lukien) ovat 3377 miljoonaa euroa vuonna 2018, kuten ne olivat myös vuonna 2014.
Väliarviointikertomuksessa vahvistettiin, että Ignalina-ohjelma ei tarvitse lisärahoitusta vuosina 2014–2020, ja määritettiin tarpeet vuoteen 2038 ulottuvalle ajanjaksolle reaktoreiden ja etenkin grafiittisydänten purkamiseksi. Tämä on seuraava merkittävä askel kohti ydinturvallisuuden parantamista Ignalinan laitosalueella.
4.4Energia-alan hankkeet
Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä avustusohjelmasta ei enää anneta uutta rahoitusta käytöstäpoiston vaikutuksia lieventäville energia-alan hankkeille. Vuoden 2013 loppuun asti avustusohjelmista kuitenkin osoitettiin varoja energia-alan hankkeisiin kunkin maan liittymissopimuksen ja kansallisen energiapolitiikan mukaisesti.
Tähän mennessä on saatettu päätökseen yhteensä 40 hanketta, jotka vastaavat 75 prosenttia hankkeille myönnetystä rahoituksesta. Tässä vaiheessa komissio katsoi aiheelliseksi käynnistää jälkiarvioinnin kyseisten hankkeiden vaikutuksista, tehokkuudesta, tuloksellisuudesta ja EU:n tason lisäarvosta. Päätelmät julkaistaan vuonna 2019.
5Päätelmät
Reaktorien käytöstä poistaminen jatkui vuonna 2018 Bulgariassa, Liettuassa ja Slovakiassa tuloksekkaasti ja tehokkaasti nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettujen odotusten mukaisesti. Hallinnointijärjestelmä on osoittanut selviytyvänsä ohjelmien monimutkaisuudesta johtuvista haasteista ja vastoinkäymisistä.
Käytöstäpoistosuunnitelmien laatiminen ja vahvistaminen vuonna 2014 oli merkittävä virstanpylväs. Suunnitelmissa määriteltiin avustusohjelmien rajat, kun käytöstäpoiston lopputilan edellyttämän rahoituksen tarpeet saatiin lopulta selvitettyä. Kauden puolivälissä rahoitustarpeet vahvistettiin Bohunicen ja Ignalinan ohjelmien osalta. Kozloduy-ohjelmassa laaditun käytöstäpoistosuunnitelman tarkistus kasvatti arvioita sen vuoden 2020 jälkeisistä kustannuksista. Arvioiden kasvu ei johtanut ohjelman määrärahojen vastaavaan kasvuun, sillä Bulgaria sitoutui kattamaan kasvaneet kustannukset suurelta osin.
Näin ollen väliarviointikertomuksessa vahvistettiin, että nykyisessä vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ei tarvita lisärahoitusta neuvoston asetuksissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että ohjelmia olisi jatkettava vuoden 2020 jälkeen.
Kansallisten maksuosuuksien taso ei nykyisin perustu mihinkään oikeusperustaan, minkä vuoksi asiaan liittyy yhä epävarmuutta. Riittävien kansallisten maksuosuuksien suhteessa EU:n maksuosuuteen sekä selkeiden ja virallisten puitteiden määrittämisen yhteisrahoitukselle odotetaan lisäävän kansallista sitoutumista ohjelmiin ja kannustavan tuensaajia pyrkimään taloudellisuuteen.
Tähän mennessä saavutettu edistys myös vahvistaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa annettava EU:n rahoitus parantaa laitosalueiden turvallisuutta merkittävästi. Tietämyksen jakaminen näiden kolmen tuensaajan välillä on vaikuttanut ohjelmiin myönteisesti ja edistänyt viimeisimpiä saavutuksia. Tämän pohjalta komissio on edistänyt tosiasiallisten synergiaetujen luomista. Esimerkiksi Kozloduyn yksiköiden primääripiirien dekontaminointi suoritetaan käyttämällä Bohunice-ohjelmasta saatua laitteistoa ja hyödyntämällä JAVYSin taitotietoa (ks. kohta 4.2).
Seuraavan kauden aikana ohjelmissa odotetaan seuraavia merkittäviä edistysaskelia:
·Bulgaria: kansallisen loppusijoituslaitoksen rakentamisen tasainen edistyminen, aiemmin kertyneen jätteen huolto sekä merkittävien purku- ja dekontaminointitöiden aloittaminen reaktorirakennuksessa
·Slovakia: reaktorisydänten lopullinen purkaminen
·Liettua: käytetyn ydinpolttoaineen poistamisen tasainen edistyminen sekä säteilytetyn grafiittisydämen laatuaan ensimmäisen ja ennennäkemättömän mittavan purkuhankkeen valmistelu.
Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48–56).
Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille neuvoston direktiivin 2011/70/EURATOM täytäntöönpanon edistymisestä ja inventaario yhteisön alueella olevasta radioaktiivisesta jätteestä ja käytetystä ydinpolttoaineesta sekä tulevaisuudennäkymistä (COM(2017) 236).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 7 päivänä elokuuta 2014, Bulgariaa, Liettuaa ja Slovakiaa koskeviin ydinvoimaloiden käytöstäpoiston avustusohjelmiin liittyvistä soveltamissäännöistä kaudella 2014–2020, C(2014) 5449.