Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Kalatalouden sosiaalinen ulottuvuus”

(valmisteleva lausunto)

(2020/C 14/09)

Esittelijä: Gabriel SARRÓ IPARRAGUIRRE (ES–III)

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 27.3.2019
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Komitean täysistunnon päätös	14.5.2019
Vastaava jaosto	”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
Hyväksyminen jaostossa	4.9.2019
Hyväksyminen täysistunnossa	25.9.2019
Täysistunnon numero	546
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	137/0/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Kestävässä kilpailukyvyssä on otettava huomioon kaksi uutta ulottuvuutta: ympäristöulottuvuus ja sosiaalinen ulottuvuus (1). ETSK pitää erittäin tärkeänä, että kalastuspolitiikkaa ei suunnitella ainoastaan ympäristön näkökulmasta, vaan sen yhteydessä otetaan huomioon myös kalatalouden yleinen merkitys, sen vaikutus muuhun talouteen sekä sen rooli meriturvallisuudessa, turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden toimittamisessa sekä haavoittuvien alueiden pitämisessä asuttuina (2). Komitea korostaa pienimuotoisen kalastuksen merkitystä ja tarvetta tehdä liiketoimintaympäristöstä sellainen, että tämä ala voi toimia kestävästi ja tarjota työpaikkoja, jotka ovat erityisen tärkeitä monissa rannikkoyhteisöissä. Naisten rooli ja heidän panoksensa merkitys on tunnustettava paremmin pyrittäessä saavuttamaan sukupuolten tasa-arvo.

1.2

ETSK suosittelee varmistamaan sääntelyn johdonmukaisuuden merten elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen liittyvien toimenpiteiden ja työturvallisuutta ja työoloja merellä koskevien sääntöjen välillä vaikutustenarvioinneilla, jotka liittyvät i) työllisyyteen, ii) palkkoihin, iii) kalastusalusten rakentamiseen ja merikelpoisuuteen, iv) asianmukaisiin elin- ja työoloihin ja v) kalastajien osaamisen kehittämiseen ja pätevyyden todistamiseen. ETSK kehottaa myös parantamaan koordinointia julkishallinnon eri osastojen ja yksikköjen välillä kaikilla tasoilla alan kokonaisvaltaista hallinnointia varten.

1.3

ETSK kehottaa Euroopan komissiota laatimaan työohjelmansa puitteissa ehdotuksen direktiiviksi merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan Kansainvälisen merenkulkujärjestön (OMI) yleissopimuksen sisällyttämisestä osaksi unionin säännöstöä, jotta voidaan taata yhdenmukaiset koulutus- ja todistusvaatimukset ja meriturvallisuuden parantaminen kalastusalalla.

1.4

ETSK kehottaa kaikkia toimielimiä ja työmarkkinaosapuolia edistämään kalastusalan imagon parantamista ammattiurana ja työllistymismahdollisuutena sekä tutkinnon suorittaneille että miehistön jäsenille sekä puuttumaan monissa kalastusyhteisöissä ja satamakaupungeissa yleiseen sosiaalisen ahdingon ja ala-arvoisten elin- ja työolojen ongelmaan.

1.5

ETSK kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan tarvittavia muutoksia yhteisen kalastuspolitiikan perusasetukseen, jotta kalastusalusten asuinolosuhteisiin ja turvallisuuteen tehtävien parannusten yhteydessä ei otettaisi huomioon bruttovetoisuutta ja konetehoa kalastuskapasiteettia laskettaessa (3).

1.6

ETSK pyytää jäsenvaltioita ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 188 ja antamaan tarvittavat resurssit sen moitteetonta täytäntöönpanoa ja kansalliseen lainsäädäntöön siirtämistä varten sekä delegoimaan tarvittaessa luokituslaitoksille tarkastusten tekemistä ja todistusten antamista koskevat tehtävät, kun otetaan huomioon joissakin jäsenvaltioissa näiden tehtävien koordinoinnissa esiintyvät ongelmat.

1.7

ETSK muistuttaa jäsenvaltioille, että niiden on tärkeää saattaa ILO:n yleissopimuksen nro 188 sisällyttämisestä osaksi unionin säännöstöä annettu neuvoston direktiivi (EU) 2017/159 (4) osaksi kansallista lainsäädäntöään ennen 15. marraskuuta 2019. ETSK kehottaa komissiota myös esittämään mahdollisimman pian ehdotuksen täydentäväksi direktiiviksi, joka sisältää valvontaa ja vaatimusten noudattamista koskevia säännöksiä, kuten on tehty meriliikenteen osalta, jotta voidaan perustaa yhdenmukaistettu tarkastusjärjestelmä.

1.8

ETSK suosittaa lisäämään kalastus- ja kauppapolitiikan välistä johdonmukaisuutta. Tällöin laittomaan kalastukseen ja työntekijöihin kohdistuneisiin vakaviin rikkomuksiin syyllistyneillä mailla ei pitäisi olla etuuskohteluun perustuvaa pääsyä unionin markkinoille. Samalla tavoin tullietuuskohteluun perustuvia välineitä, kuten autonomisia tariffikiintiöitä, ei pitäisi soveltaa tällaisista maista peräisin oleviin tuotteisiin.

2.   Johdanto ja taustaa

2.1

Kalastus on perinteinen ja kulttuurisesti erittäin merkittävä ammatti, joka on Euroopan unionin monille rannikkoyhteisöille tärkeä ravinnontuotannon lähde, työllistäjä, kaupankäynnin ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäjä sekä vapaa-ajan harrastus. Kalakantojen ja ympäristövarojen elvyttämisellä on eittämättä kiire, mutta kuten ETSK on todennut aiemmissa lausunnoissaan, kansainväliset toimet on suunnattu monien vuosien ajan ympäristön kestävyydestä huolehtimiseen, kun taas taloudelliseen kestävyyteen on kiinnitetty vain vähän huomiota ja sosiaaliseen kestävyyteen ja meriturvallisuuteen vielä vähemmän.

2.2

Kalastusta pidetään kuitenkin teknologian jatkuvasta kehittymisestä huolimatta yhä hyvin riskialttiina alana sääolojen, fyysisten vaatimusten ja jatkuvasti muuttuvan työympäristön kaltaisten tekijöiden vuoksi. Tätä tukevat tilastotiedot, joiden mukaan kalastus on muihin aloihin verrattuna vaarallinen ammatti. Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) julkaisemien merenkulkualalla sattuneita työtapaturmia koskevien tilastojen (5) mukaan Euroopan unionissa katosi merillä lähes 120 alusta vuosina 2011–2017. Vuosi 2016 oli erityisen kohtalokas, sillä silloin ilmoitettiin 525 merionnettomuutta tai merellä sattunutta vaaratilannetta, joissa 55 kalastajaa menehtyi merellä, 30 loukkaantui vakavasti ja 184 lievästi ja 14 alusta katosi. Tämä osoittaa, että vielä nykyisinkin monet kalastajat loukkaantuvat vakavasti tai jopa menettävät henkensä työskennellessään merellä elantonsa ansaitsemiseksi ja yhteiskunnan palvelemiseksi elintarvikkeita toimittamalla.

2.3

EMSA:n raportissa todetaan kuitenkin, että 63 prosenttia kalastusaluksilla tapahtuneista onnettomuuksista johtui inhimillisistä virheistä, joista suurin osa (65 %) sattui kalastustoiminnan aikana. Tämä tieto osoittaa miehistön koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tärkeyden kalastusalalla kokonaisuudessaan, ei vain niillä kalastusaluksilla, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivilla kalastajilla ja pienten alusten omistajilla, jotka työskentelevät yhdessä miehistön kanssa, olisi myös oltava mahdollisuus koulutukseen paitsi kalastajina myös yrityksen johtajan ominaisuudessa.

2.4

EU:n laivaston työntekijöiden kokonaistyöllisyysaste kokoaikavastaavaksi muunnettuna on laskenut keskimäärin 1,3 prosenttia vuodessa vuodesta 2008 alkaen (6), mikä on johtunut osittain laivaston kapasiteetin pienenemisestä. EU:n laajentumisesta huolimatta EU:ssa oli vuonna 2018 yhteensä 81 644 kalastusalusta eli 22 203 alusta vähemmän kuin vuonna 1996. Näistä aluksista vain 65 400 on aktiivisesti käytössä.

2.5

Keskimääräinen palkka kokoaikavastaavaa kohti on kuitenkin noussut 2,7 prosenttia joka vuosi. EU:n kalastuslaivaston taloudellinen tuottavuus ja nettovoitot nousivat uuteen 1,3 miljardin euron ennätykseen vuonna 2016 (7). Nämä hyvät tulokset ovat pääasiassa ensimyynnin kilpailukykyisten hintojen, edullisen polttoaineen, alusten toiminnan tehostumisen ja joidenkin tärkeiden kalakantojen kasvun ansiota. On kuitenkin täsmennettävä, että tietojen mukaan viiden jäsenvaltion laivastot kärsivät kyseisenä vuotena nettotappioita (Kroatia, Kypros, Suomi, Liettua ja Malta). Tiedot osoittavat myös, että vuonna 2016 rannikkolaivaston nettovoitot olivat 132 miljoonaa euroa, mikä on huomattava parannus vuoteen 2015 verrattuna (+ 36 %). Tämä laivastonosa tuotti kuitenkin nettotappioita seitsemässä jäsenvaltiossa vuonna 2016.

2.6

Tästä myönteisestä kehityksestä, suotuisista sosiaalisista sopimuksista sekä palkkojen ja alusten asuinolosuhteiden, viihtyisyyden ja tietoliikenneyhteyksien parantamisesta huolimatta kalastusala ei houkuttele nuoria. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että ammattia harjoitetaan vaarallisessa luonnonympäristössä, ja toisaalta siitä, että aluksilla työskentelevien perhe- ja työelämän yhteensovittaminen on vaikeaa, minkä lisäksi edellä mainituista parannuksista ei ole osattu tiedottaa. Varmaa on kuitenkin se, että edes viime vuosien talouskriisin aikana ala ei ole onnistunut houkuttelemaan nuoria. Monetkaan yrittäjiksi aikovat eivät perusta yritystään kalastusalalle. Eräissä maissa pienten alusten omistajilla ei ole mahdollisuutta varhaiseläkkeeseen, vaikka he työskentelisivät samoissa ankarissa olosuhteissa kuin palkatut työntekijät. Sosiaaliset kysymykset eivät rajoitu ainoastaan aluksilla vallitseviin kalastusolosuhteisiin. On parannettava myös yleisiä elinolosuhteita maissa. Eräiden tutkimusten mukaan kalastusyhteisöt ja satamakaupungit kärsivät usein korkeasta köyhyysasteesta, julkisten palvelujen puutteesta ja huonoista elinoloista. Lisäksi on aliarvioitu naisten ja erityisesti kalastajien kumppaneina toimivien puolisoiden roolia alan menestyksen osatekijänä. Näitä sosiaalisia näkökohtia on tutkittava tarkemmin.

2.7

Edellä esitetyn perusteella komitea vaatii Euroopan komissiota edistämään ja ehdottamaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sekä meriturvallisuuden ja asianmukaisten työolojen takaamiseksi että siksi, että alalle saataisiin houkuteltua pätevää työvoimaa, sillä se on ratkaisevan tärkeää tämän EU:n kannalta strategisen alan selviytymisen ja kehittymisen kannalta, sekä tiedottamaan tällaisista toimenpiteistä.

3.   Yleistä

3.1

ETSK kannattaa vastuullista ja kokonaisvaltaista yhteistä kalastuspolitiikkaa. Siksi merten elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevien toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia, eivätkä ne saa koskaan heikentää asianmukaisia työ- ja elinoloja kalastusaluksilla, turvallisuutta merellä tai kalastajien koulutusta ja osaamista. Vaikka meren luontaisia vaaroja ei voida poistaa, on kuitenkin mahdollista vähentää onnettomuuksien vaaraa ja parantaa olosuhteita aluksilla, jos toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat sääntelemään kalastusalaa ja tekemään siitä turvallisemman.

3.2

ETSK muistuttaa kaikkia jäsenvaltioita ja Euroopan unionia siitä, että ne ovat allekirjoittaneet Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), jossa määrätään, että lippuvaltioiden velvollisuutena on varmistaa meriturvallisuus sisäisessä lainsäädännössään, joka perustuu kansainvälisesti sovittuihin normeihin. Lippuvaltiot voivat tosin luonnollisesti ottaa käyttöön myös omia toimenpiteitä meriturvallisuuden varmistamiseksi. Jäsenvaltiot ovat ottaneet hyvin tosissaan velvollisuutensa säännellä meriliikennealan sosiaalista ulottuvuutta (mistä on kiittäminen osittain unionin lainsäädäntötoimia), mutta merikalastuksen turvallisuutta ja työoloja koskevien kansainvälisten yleissopimusten ratifiointiaste on yhä hyvin alhainen.

3.3

Tästä syystä komitea korostaa tarvetta jatkaa nykyisten kansainvälisten oikeudellisten välineiden, kuten sosiaalisia olosuhteita kalastusaluksilla sääntelevän ILO:n yleissopimuksen nro 188, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi toteutettavia satamavaltion toimenpiteitä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) sopimuksen, kalastusalusten turvallisuutta koskevan Kapkaupungin sopimuksen ja kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan OMI:n vuoden 1995 yleissopimuksen (STCW-F), täytäntöönpanon edistämistä.

3.4

ETSK muistuttaa, että on tärkeää taata sosiaalinen vastuullisuus kalastusalan koko arvoketjussa, ja toteaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun perustuva eurooppalainen malli on esimerkki siitä, miten voidaan taata asianmukaiset työolot kalastusalalla. Tässä yhteydessä komitea kiittää eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia siitä, että ne ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 155 artiklan nojalla neuvotelleet ja ehdottaneet direktiiviä (EU) 2017/159, jolla ILO:n yleissopimus nro 188 saatettiin osaksi unionin lainsäädäntöä.

3.4.1

ETSK pitää kuitenkin valitettavana, että itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia kalastajia ei voitu sisällyttää säädöksen soveltamisalaan, sillä työmarkkinaosapuolilla ei ollut valtuuksia neuvotella tästä asiasta. Tämän vuoksi ja EU:ssa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien suuresta määrästä johtuen jäsenvaltioiden on ratifioitava yleissopimus nro 188.

3.4.2

Lisäksi komitea kehottaa komissiota saattamaan päätökseen kalastusalan sosiaalisen sääntelyn prosessin ehdottamalla täydentävää direktiiviä, joka sisältää valvontaa ja vaatimusten noudattamista koskevia säännöksiä, jotta varmistetaan tarkastusjärjestelmä, joka ei kohtele syrjivästi Euroopan eri vesialueita ja laivastoja säädöstä tulkittaessa ja sovellettaessa.

3.5

Euroopan parlamentin kalastajien koulutuksesta äskettäin tekemässä tutkimuksessa (8) todettiin, että EU:n kalastajien koulutusta ja pätevyyden todistamista koskevan yhteisen säädöksen puuttuminen (9) vaarantaa paitsi kalastajien itsensä myös EU:n aluevesien muiden käyttäjien turvallisuuden. Tämä lainsäädännöllinen puute on mahdollista korjata panemalla täytäntöön STCW-F-yleissopimus. ETSK kehottaakin komissiota käynnistämään menettelyn STCW-F-yleissopimuksen saattamiseksi osaksi unionin lainsäädäntöä, jotta voidaan parantaa kalastajien turvallisuutta merellä, kun otetaan huomioon, että kalastus on tunnustettu laajasti yhdeksi vaarallisimmista ammateista.

3.6

ETSK kehottaa Euroopan komissiota edistämään meri- ja kalastusalan koulutusta keinona parantaa ammattitaitoa ja osaamista alalla työn laadun parantamiseksi. Tässä mielessä ammatillisessa koulutuksessa tulisi edistää kokemusperäistä oppimista ja käytännön kokeiluja heikentämättä merialan ammattilaisten tarvitsemaa korkeaa pätevyys- ja osaamistasoa ja kiinnittää erityistä huomiota harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutuksen tapaisiin malleihin. Komitea kehottaakin käyttämään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa entistä tiiviimmin, laajentamaan mahdollisia tavoitteita ja mahdollistamaan Euroopan sosiaalirahaston käytön täydentävänä rahastona koulutusta varten kiinnittäen erityistä huomiota pienimuotoiseen kalastukseen.

3.7

ETSK muistuttaa, että yleissopimuksen sisällyttäminen osaksi unionin säännöstöä hyödyttäisi alaa monin eri tavoin, sillä se mahdollistaisi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden takaamisen siten, että heille myönnettäisiin pätevyyden osoittava todistus, joka olisi voimassa koko EU:ssa (toisin kuin nykyisin), ja sen helpottamisen, että kalastajat voivat liikkua kalastuksen ja muiden merellisten ammattien välillä, sekä yhdenmukaistettujen koulutusohjelmien kehittämisen EU:ssa. Yleissopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten on kuitenkin laadittava vielä eurooppalaiset normit kalastajien lääkärintarkastuksista heidän kuntonsa todistamiseksi. Nämä normit ovat myös tarpeen, jotta noudatetaan yleissopimuksen nro 188 10 artiklan kalastustyötä koskevia määräyksiä, joiden mukaan yksikään kalastaja ei saa työskennellä kalastusaluksella ilman voimassa olevaa lääkärintodistusta. Tätä varten merikalastuksen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitea laatii vuosina 2019–2020 ohjeet kalastajien lääkärintarkastusta varten.

3.8

Edellä todetun mukaisesti ETSK pitää ensisijaisen tärkeänä lisätä kalastusammatin houkuttelevuutta, houkutella lahjakkuuksia ja helpottaa nuorten tulemista tälle yli 150 000 miehistön jäsentä työllistävälle alalle viranomaisten ja alan keskeisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä koulutus- ja työympäristössä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan vastata miehistöjen niukkuuteen, joka vaarantaa alan elinkelpoisuuden ja jota pidetään nykyisin eurooppalaisen kalastuslaivaston vakavimpana ongelmana. Alan edustajat ovat todenneet, että mikäli ratkaisuja ei löydetä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, monet alukset jäävät satamaan. Tästä syystä on käynnistettävä sosiaalialan strategiasuunnitelmia, jotta kalastusalalle voidaan houkutella eurooppalaisia työntekijöitä ja jotta voidaan toisaalta helpottaa ulkomaalaisten palkkaamista. ETSK suosittelee vahvistamaan meri- ja kalastusalan uramahdollisuuksia ja tiedottamaan siitä, että kalastusala tarjoaa hyvän mahdollisuuden työllistyä ja on täynnä mahdollisuuksia nuorille.

3.9

Se, että kalastusalan sosiaalista ulottuvuutta ei ole edistetty, on vähentänyt EU:n kansalaisten kiinnostus ryhtyä tähän ammattiin. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että EU:n aluevesille on palkattu yhä enemmän (Euroopan talousalueen ulkopuolisista maista tulevia) muuttajia kalastajiksi. He ovat tietyissä tapauksissa ja eräissä maissa helppoa riistaa työntekijöiden hyväksikäyttäjille (10). Kalastusalan erityispiirteet, kuten se, että työtä tehdään merellä pitkiä ajanjaksoja kerrallaan, tekee kalastajina toimivista muuttajista erityisen haavoittuvia.

3.10

Tämän ongelman ratkaisemiseksi ja ILO:n kolmikantakokouksessa vuonna 2017 kalastajina toimiviin muuttajiin liittyvistä aiheista antaman päätöslauselman (11) mukaisesti ETSK pitää välttämättömänä yleisten periaatteiden ja käytännön suuntaviivojen kehittämistä sellaisia oikeudenmukaisia palveluja varten, jotka liittyvät kalastusalan työmarkkinoihin ja joihin sisältyvät a) riittävät ja asianmukaiset ohjeet kalastusalusten omistajille ja (rajatylittäville) työmarkkinapalveluille, b) kalastusalan (rajatylittäviä) työmarkkinapalveluja varten laaditut mallisopimukset; c) riittävät ja asianmukaiset ohjeet työtä (ulkomaisilta) kalastusaluksilta etsiville kalastajille ja d) valitusmekanismit. Tätä varten merikalastuksen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitea laatii vuosina 2019–2020 ohjeet kalastajina toimivien muuttajien asianmukaisesta työhönotosta.

3.11

Komitea kehottaa myös EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön ILO:n yleissopimuksen nro 188 sekä varmistamaan sen noudattamisen. Lisäksi komitea pyytää Euroopan komissiota keräämään tietoja ja tilastoja kalastajina toimivien muuttajien tilanteesta Euroopassa.

3.12

Yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksen 22 artiklan mukaan jäsenvaltiot pyrkivät saavuttamaan vakaan ja kestävän tasapainon laivastojensa kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välillä. Tätä varten jäsenvaltiot varmistavat, että niiden laivastojen kalastuskapasiteetti ei ylitä missään vaiheessa tilavuuden (bruttovetoisuus) ja konetehon (kW) perusteella määriteltyjä enimmäiskapasiteetin rajoja. Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet totesivat näiden rajojen sosiaalisia vaikutuksia käsitelleessä EU:n yhteisrahoittamassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa (12), että bruttovetoisuuden rajoittamisella on kielteinen vaikutus turvallisuuteen, kalastajien työskentelymukavuuteen ja kalan laatuun, sillä se rankaisee pyrkimyksiä parantaa alusten turvallisuutta, mukavuutta ja laatua, koska se tarkoittaa, että ylimääräisten kuutiometrien on kilpailtava esimerkiksi ruuman, konehuoneen tai polttoainesäiliöiden tilavuuden kanssa.

3.13

Edellisessä kohdassa esitetyn perusteella ETSK kehottaa Euroopan komissiota etsimään vaihtoehtoisia kaavoja kalastuskapasiteetin mittaamiseksi, kuten on tehty esimerkiksi Norjassa ja Islannissa, joissa erilaisten tekijöiden, kuten myönnetyn kiintiön tai aluksen koon perusteella, laskennan ulkopuolelle jätetään tilat, jotka on tarkoitettu lepoa, viihtymistä ja vapaa-ajanviettoa varten. Näin ollen täydentävänä toimenpiteenä olisi sallittava alusten vetoisuuden lisääminen edellyttäen, että lisätilavuus vastaa miehistön turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamista koskevia tarpeita.

3.14

ETSK huomauttaa myös, että sekä yleissopimuksessa nro 188 että direktiivissä (EU) 2017/159 edellytetään lakisääteisesti miehistön majoitustilojen lisäämistä uusilla (15. marraskuuta 2019 jälkeen rakennetuilla) kalastusaluksilla. Vastaavasti Ranskassa äskettäin tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että työaika on lisääntynyt ja lepoaika vähentynyt, mikä lisää kalastajien terveyteen liittyviä riskejä ja työperäisiä riskejä. Alankomaissa sijaitseva Wageningenin yliopisto ja Espanjassa toimiva AZTI-tutkimuslaitos ovat julkaisseet samanlaisia havaintoja, jotka vahvistavat työolojen heikentymisen.

3.15

ETSK korostaa, että purkamisvelvoite edellyttää sivusaaliiden varastointitilan lisäämistä, sillä sivusaaliita ei voi enää heittää mereen. Tämä lisää polttoaineen kulutusta, koska kohdelajeille on vain rajallisesti tilaa, sekä aiheuttaa purkamisesta, käsin tehtävästä lajittelusta, punnitsemisesta ja käsittelystä johtuvia lisäkustannuksia (13). ETSK toteaa myös, että tämä vaarantaa turvallisuuden aluksilla ja alusten vakauden, koska ruumaan kasataan enemmän laatikkoja ja korkeampia laatikkopinoja, mistä vaarana on heiluvan kuorman kaatuminen.

3.16

Lisäksi alamittaisia kaloja ei voida myydä suoraan ihmisravinnoksi. Tästä aiheutuu kalojen haaskausta erityisesti EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole kalajauhotehtaita, ja se vähentää näistä saaliista alhaisen hinnan saavien kalastajien tuloja.

3.17

Tämä osoittaa oikeudellisen ristiriidan yhteisen kalastuspolitiikan purkamisvelvoitetta koskevan 15 artiklan ja yleissopimuksen nro 188 sekä erityisesti sen lepoaikoja koskevien määräysten (14 artikla) välillä. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin ja ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla ratkaistaan EU:n hyväksymien oikeudellisten välineiden lainsäädännölliset epäyhtenäisyydet, joista kalastajat kärsivät.

3.18

Eurooppalaisen laivaston keski-ikä on 23 vuotta, mutta se kohoaa korkeammaksi joissakin tapauksissa, kuten Espanjassa, jossa on yhä yli 2 500 yli 40 vuotta vanhaa alusta. Suurin osa näistä aluksista on pieniä, pienimuotoisessa kalastuksessa käytettäviä aluksia. ETSK pitää tarpeellisena laivaston kunnostus- ja nykyaikaistamista koskevan suunnitelman laatimista, jotta voidaan taata turvallisuus aluksilla ja miehistön paremmat asuinolosuhteet ja työolot. Suunnitelma voitaisiin toteuttaa hyödyntämällä rahoitusvälineitä ja turvautumalla Euroopan investointipankkiin (EIP) niin, että helpotetaan kalastusyritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. Toisaalta tulevaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) olisi aiheellista sisällyttää tukia laivaston kunnostamista ja nykyaikaistamista varten lisäämättä kalastuskapasiteettia.

3.19

ETSK kiinnittää lopuksi huomiota Euroopan unionin kauppapolitiikkaan. Tällä hetkellä yli 60 prosenttia unionin markkinoilla kulutettavasta kalasta on peräisin kolmansista maista. Suureen osaan tästä kalatuotteiden tuonnista sovelletaan kauppasopimuksia, joissa on myönnetty tullietuuksia erityisesti kehitysmaille (GSP, talouskumppanuussopimukset jne.). Joissakin tapauksissa tällaiset etuudet neuvotellaan sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät noudata vastaavia sosiaalista ja ympäristön kestävyyttä koskevia vaatimuksia, joita eurooppalaisten tuottajien on noudatettava EU:n lainsäädännön nojalla (14). Tämä johtaa vilpilliseen kilpailuun ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymiseen. EU:n toimet kalastuksen ja merestä saatavien tuotteiden tuotannon kestävyyden ja sosiaalisen vastuullisuuden puolesta ovat siten ristiriidassa sellaisista tietyistä maista peräisin olevan tuotteiden tuonnin kanssa, jotka eivät noudata suuremmin tai lainkaan kestävyyttä ja sosiaalista vastuullisuutta.

3.20

EU:n on hyödynnettävä kauppapolitiikkansa, jotta sekä eurooppalaisiin että ulkomaisiin toimijoihin sovelletaan samoja sosiaalista ja ympäristön kestävyyttä koskevia vaatimuksia, ja avattava sisämarkkinat ainoastaan näitä vaatimuksia noudattaville tuotteille. Muuten EU antaa kansainväliselle yhteisölle vääränlaisen viestin palkitsemalla ne, jotka ovat tehneet vähemmän kalakantojen kestävyyden ja ihmisten oikeudenmukaisen kohtelun puolesta.

3.21

ETSK suosittaa lisäämään kalastus- ja kauppapolitiikan välistä johdonmukaisuutta. Laittomaan kalastukseen (LIS-kalastukseen) ja työntekijöihin kohdistuneisiin vakaviin rikkomuksiin syyllistyneiden maiden ei pitäisi nauttia etuuskohtelun alaisesta pääsystä yhteisön markkinoille – pikemminkin päinvastoin. Myöskään autonomisia tariffikiintiöitä ei pitäisi soveltaa tuotteisiin, jotka ovat peräisin maista, joiden on havaittu osallistuneen LIS-kalastukseen (Thaimaan tapaus, jossa Euroopan komissio on alustavasti todennut Thaimaan syylliseksi ja antanut sille keltaisen kortin). ETSK ehdottaa, että näitä välineitä käytettäisiin ainoastaan silloin, kun eurooppalaisia tuotteita ei ole saatavilla tarpeeksi markkinoillemme, eikä kestämättömien ja entistäkin halvempien tuotteiden tuontia varten. Tämä tulleihin liittyvä väline lisää lisäksi EU:n tuottajiin kohdistuvia hintapaineita.

3.22

Sen edistämistä, että ihmiset, jotka eivät saa riittävästi omega 3 -rasvahappoja ja muita ravintoaineita, voivat ostaa kalaa kohtuuhintaan, olisi pidettävä sosiaalipolitiikkana, jolla on välitön vaikutus terveydenhoitojärjestelmän kustannuksiin. Monien EU-maiden on vielä lisättävä kalastustuotteiden kulutustaan ruokavalion monipuolisuuden ja terveellisyyden varmistamiseksi.

---

(1)  ETSK:n lausunto ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)” (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(2)  ETSK:n lausunto kalastuksenvalvonnasta (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 118).

(3)  ETSK:n lausunto Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104).

(4)  EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12.

(5)  http://www.emsa.europa.eu/emsa-documents/latest/item/3156-annual-overview-of-marine-casualties-and-incidents-2017.html

(6)  https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/2018-annual-economic-report-eu-fishing-fleet-stecf-18-07

(7)  https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/eur-scientific-and-technical-research-reports/2018-annual-economic-report-eu-fishing-fleet-stecf-18-07

(8)  http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/617484/IPOL_STU(2018)617484_EN.pdf

(9)  Direktiiviin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta sisältyy sisävesikalastukseen liittyviä pakollisia vaatimuksia, mutta merikalastuksen alalla ei ole vielä asetettu vaatimuksia.

(10)  ETSK:n lausunto Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta (EUVL C 75, 10.3.2017, s. 109).

(11)  https://www.ilo.org/sector/activities/sectoral-meetings/WCMS_552792/lang–en/index.htm

(12)  http://www.chil.me/download-file/4bd3f613-0ecc-455b-a6ec-60262363eb24/analysis-on-gross-tonnage-and-propulsion-power-ceilings

(13)  ETSK:n lausunto purkamisvelvoitteesta (EUVL C 311, 12.9.2014, s. 68).

(14)  ETSK:n lausunto kalastuksenvalvonnasta (EUVL C 110, 22.3.2019, s. 118).