19.7.2018

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 253/14

---

Valtiontuen valvontamenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä

(2018/C 253/05)

Sisällysluettelo

1.

Käytännesääntöjen soveltamisala ja tarkoitus

15

2.

Suhde EU:n oikeuteen

16

3.

Ilmoittamista edeltävät toimet

16

3.1

Tavoitteet

16

3.2

Laajuus

17

3.3

Aikataulu

17

3.4

Sisältö

17

4.

Portfoliomenetelmä ja keskinäisesti sovittu suunnittelu

18

4.1

Portfoliomenetelmä

18

4.2

Keskinäisesti sovittu suunnittelu

18

4.2.1

Tavoite ja sisältö

18

4.2.2

Laajuus ja aikataulu

18

5.

Ilmoitettujen toimenpiteiden alustava tutkinta

19

5.1

Tietopyynnöt

19

5.2

Alustavan tutkinnan keskeyttäminen sovitusti

19

5.3

Tutkinnan etenemiseen liittyvä yhteydenpito ja yhteydenpito tuensaajan kanssa

19

6.

Suoraviivaisiin asioihin sovellettava yksinkertaistettu menettely

19

6.1

Asiat, joissa voidaan soveltaa yksinkertaistettua menettelyä

19

6.2

Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito yksinkertaistetun menettelyn käytön määrittämisessä

20

6.3

Ilmoitus ja lyhyen tiivistelmän julkaiseminen

20

6.4

Lyhytmuotoinen päätös

20

7.

Muodollinen tutkintamenettely

21

7.1

Päätösten ja tiivistelmien julkaiseminen

21

7.2

Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset

21

7.3

Jäsenvaltioiden huomautukset

21

7.4

Lisätietojen pyytäminen asianomaiselta jäsenvaltiolta

22

7.5

Muille tahoille esitetyt tietopyynnöt

22

7.6

Muodollisen tutkinnan perusteltu keskeyttäminen

22

7.7

Lopullisen päätöksen antaminen ja muodollisen tutkinnan perusteltu pidentäminen

22

8.

Toimialoja ja tukivälineitä koskevat tutkinnat

23

9.

Muodolliset kantelut

23

9.1

Kantelulomake ja oikeussuojan tarpeen osoittaminen

23

9.2

Muodollisen kantelun tutkinnan ohjeellinen aikataulu ja lopputulos

23

10.

Arviointisuunnitelmat

24

11.

Seuranta

24

12.

Koordinoinnin parantaminen ja kumppanuus jäsenvaltioiden kanssa

25

13.

Tuleva tarkastelu

25

1.   KÄYTÄNNESÄÄNTÖJEN SOVELTAMISALA JA TARKOITUS

1.

Komissio on viime vuosina toteuttanut valtiontukiuudistuksen keskittääkseen valtiontukien valvontansa toimenpiteisiin, jotka aidosti vaikuttavat kilpailuun sisämarkkinoilla, ja yksinkertaistaakseen ja virtaviivaistaakseen samalla sääntöjä ja menettelyjä. Tämä on helpottanut julkisia investointeja, kun jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus myöntää julkista tukea ilman komission ennakkotarkastelua. Se on myös nopeuttanut päätöksentekoa valtiontukimenettelyissä.

2.

Komissio on antanut erityisesti seuraavat asiakirjat: — valtiontuen käsitteestä annettu tiedonanto (1), jossa selvennetään, mihin julkisiin tukimuotoihin ei sisälly valtiontukea. Tämä koskee esimerkiksi taloudellisen toiminnan markkinaehtoista rahoitusta, investointeja infrastruktuuriin, kuten rautateihin, moottoriteihin, sisävesiväyliin ja vedenjakelujärjestelmiin, jotka eivät kilpaile samanlaisten infrastruktuurien kanssa, investointeja pienimuotoisiin infrastruktuureihin ja pääasiassa paikallisten palvelujen rahoitusta. — yleinen ryhmäpoikkeusasetus (2), jonka nojalla jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön monia valtiontukitoimenpiteitä ilman komission ennakkohyväksyntää, koska toimenpiteet eivät todennäköisesti vääristä kilpailua. Yli 97 prosenttia uusista valtiontukitoimenpiteistä kuuluu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (3) soveltamisalaan, ja näin ollen ne toteutetaan ilman komission ennakkohyväksyntää. — tarkistettu valtiontukien menettelyasetus (4), joka sisältää muun muassa kantelujen käsittelyä ja markkinatietovälineitä koskevat säännöt ja jonka mukaisesti valtiontukien valvonta keskitetään tapauksiin, jotka todennäköisimmin vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla. — erinäisiä tapauksia koskevia päätöksiä (5), joissa vahvistetaan, että jäsenvaltiot voivat tukea monia pienimuotoisia hankkeita ilman valtiontukien valvontaa, koska hankkeet ovat paikallisia ja niillä on hyvin vähäinen vaikutus sisämarkkinoihin.

3.

Toimet EU:n valtiontukisääntöjen painopisteen keskittämiseksi ja niiden yksinkertaistamiseksi jatkuvat. Komissio on vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ehdottanut, että EU:n valtiontukien valtuusasetusta tarkistettaisiin (6), jotta voitaisiin helpottaa i) rahoitusvälineiden muodossa maksettavan EU:n rahoituksen yhdistämistä jäsenvaltioiden rahoitukseen ja ii) virtaviivaistaa edellytyksiä, joilla jäsenvaltiot voivat tukea tiettyjä EU:n rakenne- ja investointirahastojen piiriin kuuluvia hankkeita.

4.

Uudistettujen valtiontukisääntöjen hyödyntämiseksi täysimääräisesti tässä tiedonannossa (”käytännesäännöt”) annetaan jäsenvaltioille, tuensaajille ja muille sidosryhmille ohjeita siitä, miten valtiontukimenettelyt toimivat käytännössä (7). Tarkoituksena on varmistaa, että valtiontukimenettelyt ovat mahdollisimman avoimia, yksinkertaisia, selkeitä ja oikea-aikaisia sekä mahdollisimman hyvin ennakoitavissa. Se korvaa vuonna 2009 annetun tiedonannon käytännesäännöistä (8), ja siihen on yhdistetty yksinkertaistettua menettelyä koskeva tiedonanto vuodelta 2009 (9).

5.

Jäsenvaltioiden ja komission olisikin tehtävä tiivistä yhteistyötä kumppaneina tämän tiedonannon tavoitteiden saavuttamiseksi ja valtiontukisääntöjen asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Komission yksiköt tarjoavat näin ollen edelleen mahdollisuuden ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon jäsenvaltion harkitsemien mahdollisten valtiontukitoimenpiteiden käsittelemiseksi. Ne työskentelevät jäsenvaltioiden kanssa asioiden menettelylliseen käsittelyyn liittyvien prioriteettien määrittämiseksi. Lisäksi komission yksiköt ovat perustaneet maakohtaisista koordinaattoreista muodostuvan verkoston, ja ne tarjoavat jäsenvaltioille tukea valtiontukisääntöjen soveltamista koskevien ohjeiden ja koulutuksen muodossa. Koska komission yksiköt haluavat vahvistaa yhteistyötään ja kumppanuuttaan jäsenvaltioiden kanssa, ne kannustavat jäsenvaltioita jakamaan valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyviä parhaita käytäntöjä ja haasteita koskevia kokemuksiaan toisten jäsenvaltioiden ja komission kanssa.

6.

Näillä käytännesäännöillä pyritään myös parantamaan valtiontukea koskevien kantelujen käsittelyä. Säännöissä selvennetään edellytyksiä, joiden täyttyessä komission yksiköt ottavat asian käsiteltäväkseen muodollisena kanteluna, sekä vahvistetaan ohjeellinen aikataulu muodollisten kantelujen käsittelylle.

7.

Yksittäiseen asiaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi voi kuitenkin olla välttämätöntä mukauttaa näitä käytännesääntöjä tai poiketa niistä. Näistä käytännesäännöistä voi olla perusteltua poiketa myös kalastus- ja vesiviljelyalan sekä maataloustuotteiden alkutuotantoon, markkinoille saattamiseen tai jalostukseen liittyvien toimien erityispiirteiden vuoksi.

2.   SUHDE EU:N OIKEUTEEN

8.

Näissä käytännesäännöissä kuvataan ja selvennetään menettelyjä, joita komission yksiköt noudattavat valtiontukiasioita arvioidessaan. Säännöissä ei kuvata tyhjentävästi EU:n valtiontukisääntöjä, vaan niitä olisi luettava yhdessä kaikkien muiden unionin valtiontukisääntöjä sisältävien asiakirjojen kanssa. Säännöillä ei luoda uusia oikeuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (perussopimuksessa), menettelyasetuksessa (10) ja täytäntöönpanoasetuksessa (11) ja niiden tulkintaa koskevassa EU:n tuomioistuinten oikeuskäytännössä vahvistettujen oikeuksien lisäksi. Ne eivät myöskään muuta kyseisiä oikeuksia millään tavalla.

3.   ILMOITTAMISTA EDELTÄVÄT TOIMET

3.1   Tavoitteet

9.

Komission yksiköt kehottavat jäsenvaltioita ottamaan niihin yhteyttä ennen kuin ne muodollisesti ilmoittavat mahdollisista valtiontukitoimenpiteistä komissiolle (ilmoitusta edeltävä yhteydenpito). Ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla on useita tavoitteita.

10.

Ensinnäkin se tarjoaa komission yksiköille mahdollisuuden keskustella jäsenvaltion kanssa siitä, millaisia tietoja valtiontukitoimenpidettä koskevaan ilmoitukseen olisi sisällytettävä, jotta se olisi täydellinen. Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito parantaa yleensä ilmoitusten laatua ja täydellisyyttä. Tämä puolestaan nopeuttaa ilmoitusten käsittelyä, jolloin komissio pystyy yleensä antamaan päätöksen kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen päivämäärästä (12).

11.

Toiseksi, ilmoitusta edeltävä yhteydenpito antaa komission yksiköille ja jäsenvaltiolle mahdollisuuden keskustella ehdotettuun toimenpiteeseen liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista epävirallisesti ja luottamuksellisesti (13) ennen muodollista ilmoitusta. Ilmoitusta edeltävä vaihe tarjoaa mahdollisuuden etsiä ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin ehdotetun toimenpiteen näkökohtiin, jotka eivät täysin vastaa valtiontukisääntöjä, myös silloin, kun toimenpidettä on tarpeen muuttaa huomattavasti.

12.

Kolmanneksi, ilmoitusta edeltävän vaiheen aikana komission yksiköt voivat alustavasti arvioida sitä, voidaanko asia siirtää yksinkertaistettuun menettelyyn (ks. 6 jakso).

3.2   Laajuus

13.

Komission yksiköt ovat aina valmiita käynnistämään ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon, jos jäsenvaltio sitä pyytää. Komission yksiköt suosittelevat ehdottomasti yhteydenpidon käynnistämistä asioissa, joihin liittyy uusia tai erityisiä piirteitä tai jotka ovat monimutkaisia ja joista on sen vuoksi aiheellista keskustella epävirallisesti komission yksiköiden kanssa etukäteen. Ilmoitusta edeltävästä yhteydenpidosta voi olla hyötyä myös yhteisen edun mukaisissa hankkeissa, jotka ovat erittäin tärkeitä EU:n kannalta, kuten Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkohankkeet siltä osin kuin niiden rahoitus on todennäköisesti valtiontukea.

3.3   Aikataulu

14.

Jotta ilmoitusta edeltävä yhteydenpito olisi tehokasta, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komission yksiköille kaikki ehdotetun valtiontukitoimenpiteen arvioinnissa tarvittavat tiedot. Tiedot annetaan ilmoitusluonnoksessa. Tämän jälkeen aloitetaan ilmoitusta edeltävä epävirallinen yhteydenpito, jossa käytetään yleensä sähköpostiviestejä, puheluja tai neuvottelupuheluja menettelyn nopeuttamiseksi. Tarvittaessa tai jäsenvaltion pyynnöstä voidaan järjestää myös kokouksia komission yksiköiden ja jäsenvaltion kesken.

15.

Komission yksiköt suosittelevat, että erityisen monimutkaisissa asioissa (esimerkiksi rakenneuudistustuki, suuret tai monimutkaiset yksittäiset tukitoimenpiteet) jäsenvaltiot käynnistävät ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon mahdollisimman varhain, jotta keskustelut olisivat tuloksekkaita. Tällaisesta yhteydenpidosta voi olla hyötyä myös näennäisen ongelmattomissa tapauksissa, joissa sitä voidaan käyttää esimerkiksi jäsenvaltioiden omien alustavien arvioiden vahvistamiseen tai sen selvittämiseen, mitä tietoja komission yksiköt tarvitsevat asian arviointia varten.

16.

Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon aikataulu ja muoto riippuvat pitkälti asian monimutkaisuudesta. Yhteydenpito saattaa kestää useita kuukausia. Yleensä sitä ei kuitenkaan pitäisi jatkaa kuutta kuukautta pidempään.

17.

Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon päättymisen jälkeen jäsenvaltion olisi voitava tehdä täydellinen ilmoitus. Jos komission yksiköt toteavat, että ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla ei saavuteta tyydyttäviä tuloksia, ne voivat lopettaa ilmoitusta edeltävän vaiheen. Tämä ei kuitenkaan estä jäsenvaltiota tekemästä samankaltaisesta toimenpiteestä uudelleen ennakkoilmoitusta tai varsinaista ilmoitusta.

3.4   Sisältö

18.

Komissio suosittelee kokemuksensa perusteella yksittäisten toimenpiteiden tuensaajien mukaan ottamista ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon erityisesti silloin, kun toimenpiteellä on huomattavia teknisiä, taloudellisia ja hankekohtaisia vaikutuksia. Tuensaajan mukaan ottamisesta päättää kuitenkin viime kädessä jäsenvaltio.

19.

Useita jäsenvaltioita koskeviin toimenpiteisiin (esimerkiksi Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin) osallistuvia jäsenvaltioita kehotetaan keskustelemaan toistensa kanssa ennen ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon käynnistämistä yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi ja realistisen aikataulun laatimiseksi.

20.

Komission yksiköt pyrkivät antamaan jäsenvaltiolle epävirallisen, alustavan arvion toimenpiteestä ilmoitusta edeltävän vaiheen päätteeksi. Kyseinen alustava arvio sisältää komission yksiköiden antaman ei-sitovan ohjeistuksen siitä, onko ilmoitusluonnos täydellinen, ja epävirallisen ei-sitovan arvion (14) siitä, onko toimenpide valtiontukea ja soveltuuko se sisämarkkinoille.

21.

Mikäli kyse on aivan uudenlaisesta tai erittäin monimutkaisesta asiasta, komission yksiköt eivät välttämättä anna epävirallista alustavaa arviota ilmoitusta edeltävän vaiheen päätteeksi. Edellä mainituissa tapauksissa ne voivat antaa jäsenvaltion pyynnöstä kirjallisia ohjeita niistä tiedoista, jotka jäsenvaltion on vielä toimitettava toimenpiteen arvioimista varten.

22.

Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Yhteydenpito ei vaikuta asian arviointiin sen jälkeen kun muodollinen ilmoitus on tehty. Komission yksiköt voivat ilmoitusta edeltävästä yhteydenpidosta huolimatta pyytää lisätietoja jäsenvaltiolta sen jälkeen kun muodollinen ilmoitus on tehty.

4.   PORTFOLIOMENETELMÄ JA KESKINÄISESTI SOVITTU SUUNNITTELU

4.1   Portfoliomenetelmä

23.

Jäsenvaltiot voivat pyytää komission yksiköitä käsittelemään jäsenvaltioiden ensisijaisina pitämät asiat paremmin ennakoitavan aikataulun mukaisesti. Tätä varten ne voivat käyttää komission yksiköiden tarjoamaa mahdollisuutta ”asiaportfolioon” perustuvaan käsittelyyn. Komission yksiköt pyytävät jäsenvaltioilta kaksi kertaa vuodessa (15) tietoja siitä, mitä ilmoittamistaan asioista ne pitävät kiireellisinä ja mitä vähemmän kiireellisinä. Mikäli jäsenvaltiot haluavat käyttää tätä komission tarjoamaa mahdollisuutta, niiden on vastattava tiedusteluun määräajassa. Tiedot saatuaan ja käytettävissä olevat voimavarat sekä muut pyynnön esittäneen jäsenvaltion käsiteltäväksi saattamat asiat asianmukaisesti huomioituaan komission yksiköt voivat ehdottaa jäsenvaltiolle kyseisten asioiden osalta keskinäisesti sovittua suunnittelua niiden nopean ja ennakoitavan käsittelyn varmistamiseksi.

4.2   Keskinäisesti sovittu suunnittelu

4.2.1   Tavoite ja sisältö

24.

Keskinäisesti sovittu suunnittelu on väline, jonka tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja ennakoitavuutta valtiontukea koskevan tutkinnan todennäköisen keston osalta. Tämän välineen avulla komission yksiköt ja jäsenvaltio voivat sopia tietyn asian tutkintaa koskevasta arvioidusta aikataulusta sekä eräissä tapauksissa myös tutkinnan todennäköisestä etenemisestä. Tästä voi olla hyötyä erityisesti kun on kyse asioista, jotka ovat aivan uudenlaisia, liittyvät TEN-T-ydinverkkohankkeisiin tai ovat teknisesti monimutkaisia, kiireellisiä tai arkaluonteisia.

25.

Komission yksiköt ja ilmoittava jäsenvaltio voivat sopia erityisesti — siitä, asetetaanko kyseinen asia etusijalle asiaportfolioon perustuvassa käsittelyssä; asian tutkiminen voidaan asettaa etusijalle aikataulu- tai resurssisyistä (16), jos jäsenvaltio tämän vastineeksi hyväksyy muodollisesti, että muiden sen ilmoittamien asioiden tutkintaa lykätään tai niiden tutkinta-aikataulua pidennetään (17); — tiedoista (18), jotka kyseisen jäsenvaltion ja/tai tuensaajan on toimitettava komission yksiköille, sekä siitä, minkä tyyppistä yksipuolista tiedonhankintaa komission yksiköt aikovat käyttää kyseisessä asiassa; — asian arvioinnin todennäköisestä kulusta ja kestosta sen jälkeen, kun asiaa koskeva ilmoitus on toimitettu komission yksiköille.

26.

Mikäli jäsenvaltio toimittaa kaikki pyydetyt tiedot ajallaan, komission yksiköt pyrkivät noudattamaan keskinäisesti sovittua asian tutkinta-aikataulua. Aikataulua ei kuitenkaan välttämättä voida noudattaa silloin kun jäsenvaltion tai kolmansien osapuolten toimittamat tiedot nostavat esiin uusia kysymyksiä.

4.2.2   Laajuus ja aikataulu

27.

Keskinäisesti sovittua suunnittelua käytetään erityisesti asioissa, jotka ovat uudenlaisia, teknisesti monimutkaisia tai arkaluonteisia. Tällaisissa tapauksissa keskinäisesti sovittu suunnittelu käynnistetään ilmoitusta edeltävän vaiheen lopussa ennen muodollisen ilmoituksen tekemistä.

28.

Keskinäisesti sovittu suunnittelu voidaan käynnistää myös muodollisen tutkintamenettelyn alussa. Tällöin jäsenvaltion tulisi pyytää keskinäisesti sovitun suunnittelun soveltamista asian jatkokäsittelyssä.

5.   ILMOITETTUJEN TOIMENPITEIDEN ALUSTAVA TUTKINTA

5.1   Tietopyynnöt

29.

Komission yksiköt aloittavat kunkin ilmoitetun toimenpiteen alustavan tutkinnan saatuaan toimenpidettä koskevan ilmoituksen. Mikäli ne tarvitsevat lisätietoja sen jälkeen, kun tukitoimenpiteestä on ilmoitettu, ne esittävät jäsenvaltiolle tietopyynnön. Koska komission yksiköt pyrkivät yhdistämään yksittäiset tietopyynnöt ja koska ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla varmistetaan, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle täydellisen ilmoituksen (19), komission on yleensä tarpeen esittää vain yksi kattava tietopyyntö. Pyynnössä selitetään, mitä tietoja tarvitaan, ja se lähetetään yleensä neljän viikon kuluessa muodollisen ilmoituksen saamisesta.

30.

Komission yksiköt voivat esittää lisäkysymyksiä jäsenvaltion vastauksen saatuaan kyseisen vastauksen sisällön ja asian luonteen mukaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että komission on erityisen vaikea arvioida asiaa.

31.

Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja asetetussa määräajassa, komission yksiköt lähettävät sille muistutuksen. Jos jäsenvaltio ei kyseisen muistutuksen jälkeenkään toimita tietoja, komission yksiköt ilmoittavat jäsenvaltiolle, että ilmoitus katsotaan peruutetuksi (20), jollei asiaan liity poikkeuksellisia olosuhteita. Jos ilmoitus katsotaan peruutetuksi, jäsenvaltio voi tehdä toimenpiteestä uuden ilmoituksen, jota on täydennetty puuttuvilla tiedoilla.

32.

Komissio aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn yleensä viimeistään kahden tietopyynnön jälkeen, jos kyseisen menettelyn käynnistämiseen tarvittavat edellytykset täyttyvät. Joissakin tapauksissa voidaan asian luonteesta ja jäsenvaltion toimittamien tietojen täydellisyydestä ja monimutkaisuudesta riippuen kuitenkin joutua esittämään useampia tietopyyntöjä ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista.

5.2   Alustavan tutkinnan keskeyttäminen sovitusti

33.

Komission yksiköt voivat keskeyttää alustavan tutkinnan esimerkiksi silloin, kun jäsenvaltio pyytää sitä saattaakseen tukitoimenpiteensä vastaamaan valtiontukisääntöjä, tai yhteisestä sopimuksesta.

34.

Keskeyttämisen kestosta sovitaan etukäteen. Jos jäsenvaltio ei keskeytyksen päätyttyä esitä valtiontukisääntöjä vastaavaa täydellistä ilmoitusta, komission yksiköt jatkavat menettelyä siitä vaiheesta, jossa se keskeytettiin. Tällöin komission yksiköt yleensä ilmoittavat jäsenvaltiolle katsovansa ilmoituksen peruutetuksi, tai ne aloittavat viipymättä muodollisen tutkintamenettelyn, jos niillä on vakavia epäilyjä siitä, onko tukitoimenpide valtiontukisääntöjen mukainen ja soveltuuko se sisämarkkinoille.

5.3   Tutkinnan etenemiseen liittyvä yhteydenpito ja yhteydenpito tuensaajan kanssa

35.

Komission yksiköt antavat jäsenvaltiolle tämän pyynnöstä tietoja ilmoitusta koskevan alustavan tutkinnan etenemisestä.

36.

Jäsenvaltio voi päättää ottaa mahdollisen (yksittäisen) valtiontukitoimenpiteen tuensaajan mukaan komission kanssa käytävään tutkinnan etenemistä koskevaan yhteydenpitoon erityisesti silloin, kun tukitoimenpiteellä on huomattavia teknisiä, taloudellisia ja hankekohtaisia vaikutuksia. Komission yksiköt suosittelevat, että tuensaaja osallistuu yhteydenpitoon. Tuensaajan mukaan ottamisesta päättää kuitenkin viime kädessä jäsenvaltio.

6.   SUORAVIIVAISIIN ASIOIHIN SOVELLETTAVA YKSINKERTAISTETTU MENETTELY

6.1   Asiat, joissa voidaan soveltaa yksinkertaistettua menettelyä

37.

Jos asia on suoraviivainen ja täyttää tietyt edellytykset, komissio voi soveltaa sen käsittelyssä yksinkertaistettua menettelyä. Tällaisissa tapauksissa komissio pyrkii antamaan 25 päivän kuluessa ilmoituksen toimittamisesta lyhytmuotoisen päätöksen, jossa se toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea tai että se ei aio vastustaa toimenpidettä (21).

38.

Jos jäsenvaltio pyytää yksinkertaistetun menettelyn soveltamista, komission yksiköt päättävät, sopiiko asia käsiteltäväksi kyseisessä menettelyssä. Menettelyä voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun tukitoimenpide on riittävän samankaltainen sellaisten tukitoimenpiteiden kanssa, jotka on hyväksytty vähintään kolmessa komission päätöksessä ennakkoilmoituksen päiväystä edeltävän kymmenen vuoden jakson aikana (aiemmat päätökset). Selvittääkseen, vastaako toimenpide riittävästi aiemmissa päätöksissä arvioituja toimenpiteitä, komission yksiköt tarkastelevat kaikkia sovellettavia sisältöä ja menettelyä koskevia edellytyksiä ja erityisesti toimenpiteen tavoitteita ja kokonaisrakennetta, tuensaajien tyyppiä, tukikelpoisia kustannuksia, raja-arvoja, joiden ylittyessä yksittäisestä tuesta on ilmoitettava, tuki-intensiteettejä ja (mahdollisia) korotuksia, tuen kasautumista koskevia määräyksiä, kannustavaa vaikutusta ja avoimuusvaatimuksia.

39.

Jos saatavilla on vähintään kolme aiempaa päätöstä, on yleensä selvää, että toimenpide ei ole tukea tai että tukitoimenpide soveltuu sisämarkkinoille. Tämä ei kuitenkaan välttämättä päde kaikissa tapauksissa, kuten silloin kun komissio arvioi parhaillaan uudelleen aiempia päätöksiä viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa. Koska tällaisissa tapauksissa asioita on tarkasteltava lähemmin, komission yksiköt yleensä kieltäytyvät soveltamasta yksinkertaistettua menettelyä.

40.

Komission yksiköt voivat myös kieltäytyä soveltamasta yksinkertaistettua menettelyä, jos tukitoimenpide voisi hyödyttää yritystä, joka on määrätty maksamaan takaisin komission sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi toteamaa valtiontukea (22).

6.2   Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito yksinkertaistetun menettelyn käytön määrittämisessä

41.

Komission yksiköt voivat hyväksyä yksinkertaistetun menettelyn soveltamisen ainoastaan siinä tapauksessa, että tukitoimenpidettä on käsitelty ilmoitusta edeltävässä yhteydenpidossa. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle alustava ilmoitus, joka sisältää kaikki asiaan liittyvät tiedot, myös viittaukset aiempiin päätöksiin, sekä ilmoituksesta laadittu alustava tiivistelmä (23), joka on tarkoitettu kilpailun pääosaston verkkosivustolla julkaistavaksi.

42.

Komission yksiköt soveltavat yksinkertaistettua menettelyä ainoastaan jos ne katsovat, että ilmoitus on periaatteessa täydellinen. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jäsenvaltio laatii ilmoituksensa alustavan ilmoituksen ja edeltävän yhteydenpidon tulosten perusteella, komission yksiköillä on periaatteessa käytettävissään riittävät tiedot toimenpiteen hyväksymiseksi.

6.3   Ilmoitus ja lyhyen tiivistelmän julkaiseminen

43.

Lyhytmuotoisten päätösten hyväksymiselle asetettu 25 päivän määräaika (ks. 38 kohta) alkaa siitä, kun jäsenvaltio toimittaa ilmoituksen. Yksinkertaistetussa menettelyssä käytetään vakiomuotoisia ilmoituslomakkeita (24).

44.

Ilmoituksen vastaanotettuaan komission yksiköt julkaisevat kilpailun pääosaston verkkosivustolla ilmoituksen tiivistelmän (25) ja ilmoittavat, että tukitoimenpide saattaa soveltua käsiteltäväksi yksinkertaistetussa menettelyssä. Tämän jälkeen asianomaisilla osapuolilla on kymmenen työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti seikoista, jotka mahdollisesti edellyttävät perusteellisempaa tutkintaa. Jos asianomaiset osapuolet tuovat esille ensi näkemältä perustelluilta vaikuttavia ongelmakohtia, komission yksiköt palauttavat asian tavanomaiseen menettelyyn. Ne ilmoittavat siitä jäsenvaltiolle ja asianomaisille.

6.4   Lyhytmuotoinen päätös

45.

Komissio antaa yleensä lyhytmuotoisen päätöksen asioissa, joihin sovelletaan yksinkertaistettua menettelyä. Silloin kun komissio antaa päätöksen, jossa todetaan, ettei ilmoitettu toimenpide ole tukea, tai silloin kun se antaa vastustamatta jättämistä koskevan päätöksen, se pyrkii hyväksymään nämä päätökset (26) 25 työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä.

46.

Lyhytmuotoinen päätös sisältää ilmoituksen tekoajankohtana julkaistun tiivistelmän ja perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisen lyhyen arvioinnin toimenpiteestä sekä tarvittaessa maininnan siitä, että päätös on komission aiemman päätöskäytännön mukainen. Päätöksen julkinen versio julkaistaan kilpailun pääosaston verkkosivustolla.

7.   MUODOLLINEN TUTKINTAMENETTELY

47.

Komissio pyrkii tekemään muodollisen tutkintamenettelyn soveltamisalaan kuuluvien monimutkaisten asioiden käsittelystä entistä avoimempaa, ennakoitavampaa ja tehokkaampaa. Se aikoo sen vuoksi hyödyntää kaikkia käytössään olevia menettelyasetuksen mukaisia menettelytapoja.

7.1   Päätösten ja tiivistelmien julkaiseminen

48.

Komissio pyrkii julkaisemaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksensä (menettelyn aloittamista koskeva päätös) sekä tiivistelmän (27) kahden kuukauden kuluessa kyseisen päätöksen antamispäivästä tapauksissa, joissa kyseinen jäsenvaltio ei pyydä luottamuksellisten tietojen poistamista päätöksestä.

49.

Jos menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen sisältyvien luottamuksellisten seikkojen poistamisesta syntyy erimielisyyttä komission yksiköiden ja jäsenvaltion välille, komissio soveltaa salassapitovelvollisuudesta antamansa tiedonannon (28) periaatteita sekä pyrkii julkaisemaan päätöksensä mahdollisimman nopeasti sen antamispäivän jälkeen (29). Samaa käytäntöä sovelletaan kaikkien lopullisten päätösten julkaisemiseen (30).

7.2   Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset

50.

Asianomaisten osapuolten, tuensaaja mukaan lukien, on esitettävä huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta (31). Komission yksiköt eivät periaatteessa pidennä kyseistä määräaikaa eivätkä hyväksy tietoja, jotka toimitetaan määräajan jälkeen (32). Komission yksiköt voivat pidentää määräaikaa vain asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, esimerkiksi kun on kyse erityisen laajojen asiatietojen toimittamisesta tai kun komission yksiköt ja asianomainen osapuoli ovat olleet asian johdosta keskenään yhteydessä ennen määräajan päättymistä.

51.

Erityisen monimutkaisissa asioissa komission yksiköt voivat lähettää jäljennöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä asianomaisille osapuolille, kuten ammattijärjestöille tai liike-elämän järjestöille, sekä kehottaa näitä esittämään huomautuksia tietyistä asiaan liittyvistä näkökohdista (33). Asianomaisten osapuolten yhteistyö on vapaaehtoista. Komission yksiköt kehottavat kirjeessään asianomaisia osapuolia antamaan vastauksensa kuukauden kuluessa menettelyn tehokkuuden varmistamiseksi. Komissio lähettää saman kehotuksen huomautusten esittämiseen myös tuensaajalle.

52.

Noudattaakseen jäsenvaltion puolustautumisoikeutta (34) komission yksiköt lähettävät jäsenvaltiolle kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat huomautukset, joista on poistettu luottamukselliset tiedot, ja kehottavat jäsenvaltiota esittämään vastauksensa kuukauden kuluessa. Jos asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia, komission yksiköt ilmoittavat tästä jäsenvaltiolle.

53.

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin toimittaa jäsenvaltioille mahdollisimman nopeasti, komission yksiköt kehottavat jäsenvaltioita suostumaan siihen, että huomautukset toimitetaan niille alkuperäisellä kielellä. Komission yksiköt toimittavat kuitenkin käännöksen, jos jäsenvaltio sitä pyytää. Tämä saattaa hidastaa menettelyä.

7.3   Jäsenvaltioiden huomautukset

54.

Komission yksiköt pyrkivät saamaan muodollisen tutkintamenettelyn päätökseen mahdollisimman nopeasti. Tämä vuoksi ne noudattavat menettelyasetuksessa asetettuja määräaikoja tiukasti. Jos jäsenvaltio ei esitä huomautuksia menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tai kolmansien osapuolten huomautusten johdosta yhden kuukauden määräajassa (35), komission yksiköt voivat jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä pidentää määräaikaa kuukaudella ja ilmoittaa, ettei määräaikaa enää pidennetä tästä paitsi jos on kyse poikkeuksellisista olosuhteista. Jollei asianomainen jäsenvaltio toimita riittävää ja tarkoituksenmukaista vastausta, komissio voi tehdä päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella (36).

55.

Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta (toisin sanoen uudesta tuesta, joka on otettu käyttöön perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti) eikä komissiolla ole käytettävissään lopullisen päätöksen antamiseen tarvittavia tietoja, se voi vaatia jäsenvaltiota toimittamaan tiedot tietojen antamista koskevalla välipäätöksellä (37). Jos jäsenvaltio ei vastaa välipäätökseen asetetussa määräajassa, komissio voi antaa päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella.

7.4   Lisätietojen pyytäminen asianomaiselta jäsenvaltiolta

56.

Komission yksiköt saattavat erityisen monimutkaisissa asioissa joutua pyytämään lisätietoja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet jäsenvaltion toimittamat huomautukset menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen. Jäsenvaltiolla on yleensä yksi kuukausi aikaa vastata pyyntöön.

57.

Jos jäsenvaltio ei vastaa määräajassa, komission yksiköt lähettävät sille muistutuksen, jossa vahvistetaan lopullinen määräaika, joka on yleensä 20 työpäivää. Ne myös ilmoittavat jäsenvaltiolle, että jos se ei anna asianmukaista vastausta asetetussa määräajassa, komissiolla on valittavanaan eri ratkaisuja tapaukseen liittyvien piirteiden perusteella. Se voi katsoa ilmoituksen peruutetuksi (38). Se voi pyytää tietoja muilta tahoilta (39). Jos on kyse sääntöjenvastaisesta tuesta, komissio voi hyväksyä tietojen antamista koskevan välipäätöksen. Se voi myös antaa päätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella (40).

7.5   Muille tahoille esitetyt tietopyynnöt

58.

Sen jälkeen kun muodollinen tutkintamenettely on aloitettu ja kun on kyse tapauksista, joissa asianomaisen jäsenvaltion alustavan tutkinnan aikana toimittamat tiedot on virallisesti todettu puutteellisiksi, komissio voi pyytää tietoja myös muilta tahoilta kuin kyseiseltä jäsenvaltiolta (41).

59.

Mikäli komission yksiköt haluavat pyytää tietoja tuensaajalta, niiden on saatava siihen jäsenvaltion nimenomainen suostumus. Jäsenvaltion suostumusta koskevalle vastaukselle asetettu määräaika on yleensä lyhyt.

60.

Komission yksiköt ottavat huomioon suhteellisuusperiaatteen (42) ja pyytävät muilta tahoilta ainoastaan sellaisia tietoja, jotka ovat niiden käytettävissä. Asianomaisille osapuolille asetetaan kohtuullinen, yleensä enintään yhden kuukauden pituinen määräaika, jonka kuluessa tiedot on toimitettava.

61.

Sen lisäksi, että komissio voi pyytää tietoja muilta tahoilta, sillä on EU:n tuomioistuinten oikeuskäytäntöön perustuva toimivalta tehdä tutkimuksia ja kerätä tietoja (43). Muille tahoille esitettäviä tietopyyntöjä koskevat erityissäännöt eivät rajoita tätä toimivaltaa.

7.6   Muodollisen tutkinnan perusteltu keskeyttäminen

62.

Komission yksiköt voivat keskeyttää muodollisen tutkinnan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa ja komission yksiköiden ja kyseisen jäsenvaltion yhteisestä sopimuksesta. Menettely voidaan keskeyttää esimerkiksi silloin, kun jäsenvaltio pyytää sitä saattaakseen hankkeensa vastaamaan valtiontukisääntöjä tai kun EU:n tuomioistuimissa on parhaillaan käsiteltävänä tapaus, jonka lopputulos todennäköisesti vaikuttaa asian arviointiin.

63.

Muodollinen tutkinta voidaan yleensä keskeyttää vain kerran, ja komission yksiköt ja kyseinen jäsenvaltio sopivat etukäteen keskeyttämisen kestosta.

7.7   Lopullisen päätöksen antaminen ja muodollisen tutkinnan perusteltu pidentäminen

64.

Komissio pyrkii aina antamaan lopullisen päätöksensä nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan 18 kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta (44). Määräaikaa voidaan pidentää komission yksiköiden ja kyseisen jäsenvaltion yhteisestä sopimuksesta. Määräajan pidentäminen voi olla tarkoituksenmukaista asioissa, jotka koskevat uudenlaisia toimenpiteitä tai joihin liittyy uusia oikeudellisia kysymyksiä.

65.

Varmistaakseen, että tätä 18 kuukauden määräaikaa noudatetaan, komissio pyrkii antamaan lopullisen päätöksen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio toimittaa viimeisen tiedon, tai viimeisen määräajan umpeuduttua.

8.   TOIMIALOJA JA TUKIVÄLINEITÄ KOSKEVAT TUTKINNAT

66.

Komissiolla on valtuudet tehdä toimialoja koskevia tutkintoja, joissa sen on otettava huomioon suhteellisuusperiaate (45). Tutkinnan jälkeen komissio julkaisee kertomuksen tutkintansa tuloksista kilpailun pääosaston verkkosivustolla. Komissio ilmoittaa kertomuksesta jäsenvaltioille ja pyytää niitä sekä muita asianomaisia osapuolia esittämään kertomusta koskevat huomautuksensa enintään kuukauden kuluessa.

67.

Toimialaa koskevan tutkinnan avulla saatuja tietoja voidaan käyttää valtiontukimenettelyissä, ja ne voivat johtaa siihen, että komissio käynnistää valtiontukitoimenpiteitä koskevan tutkinnan omasta aloitteestaan.

9.   MUODOLLISET KANTELUT

68.

Komission yksiköt pyrkivät käsittelemään asianomaisten osapuolten tekemät kantelut mahdollisimman tehokkaasti ja avoimesti noudattaen seuraavassa kuvattuja parhaita käytänteitä.

9.1   Kantelulomake ja oikeussuojan tarpeen osoittaminen

69.

Menettelyasetuksen 1 artiklan h alakohdassa olevan määritelmän mukaan asianomaisella osapuolella tarkoitetaan jäsenvaltiota, henkilöä, yritystä tai yritysten yhteenliittymää, jonka etuihin tuen myöntäminen voi vaikuttaa, erityisesti tuensaajaa, kilpailevia yrityksiä ja alan järjestöjä. Asianomaisten osapuolten, jotka haluavat tehdä muodollisen kantelun komissiolle, on täytettävä kantelulomake (46) ja annettava kaikki siinä pyydetyt tiedot sekä toimitettava samalla kantelusta sellainen versio, josta on poistettu luottamukselliset tiedot (47). Jos toimitettu kantelulomake on täydellinen ja kantelun tehnyt osapuoli osoittaa, että tuen myöntäminen voi vaikuttaa sen etuihin menettelyasetuksen 1 artiklan h alakohdan (48) mukaisesti, komission yksiköt rekisteröivät asiaa koskevan muodollisen kantelun.

70.

Jos kantelun tehnyt osapuoli ei toimita kaikkia kantelulomakkeessa vaadittuja tietoja tai osoita, että sillä on oikeussuojan tarve, komission yksiköt pitävät lähetettyjä tietoja markkinatietoina (49). Komission yksiköt ilmoittavat tästä kantelun tehneelle osapuolelle. Markkinatiedot voivat johtaa siihen, että komissio tutkii asiaa tarkemmin.

9.2   Muodollisen kantelun tutkinnan ohjeellinen aikataulu ja lopputulos

71.

Komissio pyrkii tutkimaan muodollisen kantelun ohjeellisen määräajan eli 12 kuukauden kuluessa sen rekisteröimisestä. Kantelun tutkinta voi pidentyä asiaan liittyvien olosuhteiden takia, esimerkiksi silloin, kun komission yksiköiden täytyy pyytää lisätietoja kantelijalta, jäsenvaltiolta tai kolmansilta osapuolilta.

72.

Jos on kyse perusteettomasta kantelusta, komission yksiköt pyrkivät ilmoittamaan kantelijalle kahden kuukauden kuluessa kantelun rekisteröimisestä, ettei niillä ole riittäviä perusteita ottaa kantaa asiaan. Tällöin kantelijaa pyydetään toimittamaan lisäperusteluja yhden kuukauden kuluessa. Jollei kantelija toimita lisäperusteluja määräajassa, kantelu katsotaan peruutetuksi.

73.

Kun on kyse kanteluista, jotka koskevat jo hyväksyttyä tukea ja/tai tukitoimia, joista ei tarvitse ilmoittaa, komission yksiköt pyrkivät niin ikään vastaamaan kantelijalle kahden kuukauden kuluessa kantelun vastaanottamisesta.

74.

Ottaen huomioon komission työtaakan ja oikeuden asettaa tutkinnat tärkeysjärjestykseen (50) komission yksiköt pyrkivät 12 kuukauden määräajan kuluessa kantelun rekisteröimisestä — antamaan päätöksen (51) ja lähettämään kantelijalle jäljennöksen päätöksestä; — lähettämään kantelijalle kirjeen, jossa esitetään käytettävissä oleviin tietoihin perustuva alustava näkemys toimenpiteestä (alustava arviointikirje); kirje ei edusta komission virallista kantaa.

75.

Jos alustavassa arviointikirjeessä alustavana päätelmänä on, ettei kyseessä ole sisämarkkinoille soveltumaton tuki, kantelijalla on kuukausi aikaa esittää huomautuksia arviointikirjeestä. Jos kantelija ei esitä näitä huomautuksia asetetussa määräajassa, kantelu katsotaan peruutetuksi.

76.

Jos kantelu koskee sääntöjenvastaista tukea, komission yksiköt muistuttavat kantelijaa mahdollisuudesta viedä asia kansalliseen tuomioistuimeen, joka voi määrätä, että tällainen tuki on keskeytettävä tai perittävä takaisin (52). Komission yksiköt voivat käsitellä myös kansallisissa tuomioistuimissa riitautettuja tukitoimenpiteitä koskevia muodollisia kanteluja ei-kiireellisinä kanteluina kyseisten oikeudenkäyntimenettelyjen ajan.

77.

Komission yksiköt toimittavat yleensä – mutta eivät välttämättä – perustellun kantelun, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, kyseiselle jäsenvaltiolle huomautusten esittämistä varten. Ne kehottavat asianomaista jäsenvaltiota noudattamaan määräaikoja, jotka koskevat huomautusten esittämistä ja tietojen antamista niille toimitetuista kanteluista. Kantelut toimitetaan jäsenvaltiolle yleensä kantelun alkuperäisellä kielellä. Komission yksiköt toimittavat kuitenkin käännöksen, jos jäsenvaltio sitä pyytää. Tämä saattaa hidastaa menettelyä.

78.

Komission yksiköt ilmoittavat järjestelmällisesti jäsenvaltioille ja kantelijoille kantelun käsittelystä tai käsittelyn lopettamisesta.

10.   ARVIOINTISUUNNITELMAT

79.

Valtiontuen myönteisten vaikutusten olisi oltava sen mahdollisia kilpailuun ja kauppaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia suuremmat. Tämän varmistamiseksi komissio kehottaa tekemään kattavia jälkiarviointeja sellaisten tukiohjelmien osalta, jotka voisivat johtaa huomattavaan kilpailun vääristymiseen. Tällaisia ovat muun muassa tukiohjelmat, joiden talousarvio on suuri tai joihin sisältyy uusia ominaispiirteitä, tai sellaisilla markkinoilla toteutettavat tukiohjelmat, joilla on odotettavissa merkittäviä markkinoihin, teknologiaan tai sääntelyyn liittyviä muutoksia. Komission yksiköt päättävät ilmoitusta edeltävän vaiheen aikana, onko arviointi tarpeellinen. Ne ilmoittavat jäsenvaltiolle asiasta mahdollisimman pian, jotta sillä on tarpeeksi aikaa laatia arviointisuunnitelma.

80.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ryhmäpoikkeusasetuksen (53) perusteella arvioitavia ohjelmia koskevat arviointisuunnitelmansa komissiolle 20 työpäivän kuluessa ohjelman voimaantulosta. Komissio arvioi arviointisuunnitelman ja, jos se vastaa edellytyksiä, hyväksyy sen mahdollisimman nopeasti. Tällöin se myös jatkaa määräaikaa, jonka ajan tukiohjelmaa voidaan toteuttaa ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla.

81.

Jäsenvaltioiden on toimitettava arviointivelvollisuuden piiriin kuuluvia ilmoitettuja ohjelmia koskevat arviointisuunnitelmansa komissiolle yhtä aikaa ilmoituksen kanssa. Komissio arvioi arviointisuunnitelman yhdessä ohjelman kanssa ja antaa päätöksen, joka kattaa sekä suunnitelman että ohjelman. Kaikkia menettelyasetuksessa vahvistettuja menettelytapavaatimuksia sovelletaan kaikilta osin.

11.   SEURANTA

82.

Komissio seuraa kaikkia jäsenvaltioiden voimassa olevia tukijärjestelmiä jatkuvasti (54). Seuranta tapahtuu yhteistyössä jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot (55).

83.

Valtiontukiuudistuksella parannettiin jäsenvaltioiden mahdollisuuksia myöntää tukea siitä ennalta komissiolle ilmoittamatta. Tämä on mahdollista pääasiassa sen takia, että ryhmäpoikkeusasetusta sovelletaan nykyään useampaan toimenpiteeseen. Sen varmistamiseksi, että tällaiset toimenpiteet ovat johdonmukaisesti sääntöjen mukaisia koko EU:n alueella, komission on yhä tärkeämpää seurata sitä, miten jäsenvaltiot soveltavat voimassa olevia tai ilmoitusvelvollisuudesta vapautettuja tukiohjelmia. Komission yksiköt ovat tämän vuoksi ottaneet käyttöön vuosittaisen seurantaprosessin, jonka puitteissa ne tarkastelevat valittuja valtiontukitoimenpiteitä yksityiskohtaisemmin.

84.

Komission yksiköt tarkastavat, ovatko valitut ohjelmat niiden oikeusperustan mukaisia ja miten ne on toteutettu (56).

85.

Komission yksiköt saavat seurantaprosessissa tarvittavat tiedot jäsenvaltioille esittämiensä tietopyyntöjen avulla. Jäsenvaltioilla on yleensä 20 työpäivää aikaa vastata tietopyyntöön. Määräaikaa voidaan pidentää perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi silloin kun tietoa on toimitettava poikkeuksellisen paljon.

86.

Jos toimitetut tiedot eivät riitä sen ratkaisemiseen, onko toimenpide asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu, komission yksiköt lähettävät jäsenvaltiolle lisätietopyynnön.

87.

Komission yksiköt pyrkivät saamaan päätökseen valtiontukitoimenpiteen seurannan 12 kuukauden kuluessa ensimmäisen tietopyynnön lähettämisestä ja ilmoittavat kyseiselle jäsenvaltiolle seurannan tuloksesta.

12.   KOORDINOINNIN PARANTAMINEN JA KUMPPANUUS JÄSENVALTIOIDEN KANSSA

88.

Valtiontukiuudistus on lisännyt jäsenvaltioiden vastuuta valtiontukien valvonnassa sekä niiden mahdollisuuksia myöntää tukea tekemättä siitä ilmoitusta komissiolle. Näin ollen on entistä tärkeämpää, että komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä uusien valtiontukisääntöjen soveltamiseksi.

89.

Luodakseen läheisen yhteistyösuhteen jäsenvaltioiden ja komission välille komission yksiköt ovat perustaneet useita työryhmiä, jotka koostuvat sekä jäsenvaltioiden että komission edustajista. Nämä työryhmät kokoontuvat säännöllisesti vaihtaakseen tietoja valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyvistä käytännön näkökohdista ja kokemuksista. Komission yksiköt huolehtivat työryhmien sihteeripalveluista.

90.

Komission yksiköt ovat myös valmiita tukemaan jäsenvaltioita esimerkiksi tarjoamalla epävirallista neuvontaa uusien sääntöjen tulkitsemisessa. Ne pyrkivät lisäksi tarjoamaan jäsenvaltioille näiden pyynnöstä koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään valtiontukeen liittyviä aiheita.

91.

Komission yksiköt ovat myös perustaneet maakohtaisista koordinaattoreista muodostuvan verkoston helpottaakseen päivittäistä yhteydenpitoa jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltion, joka haluaa ottaa yhteyttä komission yksiköihin valtiontukiasioiden käsittelyä tai valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyviä muita näkökohtia koskevissa kysymyksissä, olisi käännyttävä yhteyshenkilönä toimivan maakohtaisen koordinaattorin puoleen. Horisontaalisia kysymyksiä, erityisesti portfoliomenetelmää, koskevat sähköpostiviestit olisi aina lähetettävä tiedoksi myös maakohtaisille koordinaattoreille.

13.   TULEVA TARKASTELU

92.

Komissio ryhtyy soveltamaan näitä käytännesääntöjä toimenpiteisiin, jotka on ilmoitettu sille tai joista se on muuten saanut tiedon, 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun nämä säännöt on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

93.

Näitä käytännesääntöjä voidaan tarkistaa, jotta otetaan huomioon — oikeudellisten, tulkinnallisten ja hallinnollisten toimenpiteiden muutokset; — valtiontukia koskeva EU:n tuomioistuinten oikeuskäytäntö; tai — käytännesääntöjen soveltamisesta saadut kokemukset.

94.

Komissio sitoutuu myös keskustelemaan säännöllisesti jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa niistä kokemuksista, joita on saatu yleisellä tasolla menettelyasetuksen ja erityisesti näiden käytännesääntöjen soveltamisesta.

---

(1)  Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1).

(2)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2017/1084, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta satama- ja lentoasemainfrastruktuurille myönnettävän tuen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävään tukeen sovellettavien ilmoituskynnysarvojen sekä syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien osalta ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta (EUVL L 156, 20.6.2017, s. 1).

(3)  Commission State Aid Scoreboard 2017, Results, trends and observations regarding EU28 State Aid expenditure reports for 2016 (Komission valtiontukien tulostaulu 2017: EU28:n vuoden 2016 valtiontukimenoilmoituksiin perustuvat tulokset, suuntaukset ja huomiot), 29.11.2017, s. 14.

(4)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(5)  Ks. komission lehdistötiedote, valtiontuki: komissio antaa ohjeita paikallisista valtiontukitoimenpiteistä, jotka eivät ole valtiontukea, IP/16/3141, 21. syyskuuta 2016; komission lehdistötiedote, valtiontuki: komissio antaa ohjeita paikallisista valtiontukitoimenpiteistä, jotka voidaan myöntää ilman komission ennakkohyväksyntää, IP/15/4889, 29. huhtikuuta 2015.

(6)  Komission ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 muuttamisesta, COM(2018) 398 final – 2018/0222, 6.6.2018.

(7)  Koska huomattava osa yksinkertaistetusta menettelystä annetun tiedonannon piiriin kuuluvista toimenpiteistä on nyt vapautettu valtiontuen ilmoittamista koskevasta velvollisuudesta ja kyseisen menettelyn käyttö on hyvin vähäistä, yksinkertaistetusta menettelystä annettu tiedonanto on sisällytetty näihin käytännesääntöihin.

(8)  Komission tiedonanto valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä (EUVL C 136, 16.6.2009, s. 13).

(9)  Komission tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä tietyntyyppisten valtiontukien käsittelemiseksi (EUVL C 136, 16.6.2009, s. 3).

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(11)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä marraskuuta 2015 annetulla komission asetuksella (EU) 2015/2282 (EUVL L 325, 10.12.2015, s. 1).

(12)  Ks. menettelyasetuksen 4 artiklan 5 kohta, jossa viitataan asetuksen 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin. Tätä määräaikaa ei voida noudattaa, jos ilmoitukset ovat puutteellisia ja komission yksiköiden on esitettävä jäsenvaltioille useita tietopyyntöjä.

(13)  Komission on menettelyasetuksen 30 artiklan mukaisesti noudatettava salassapitovelvollisuutta kaikissa valtiontukimenettelyissä. Tämä perustuu perussopimuksen 339 artiklassa vahvistettuun yleiseen salassapitovelvollisuuteen.

(14)  Kyseinen arvio ei näin ole komission virallinen kanta tai vaikuta siihen.

(15)  Nykyään kunkin vuoden tammikuun ja syyskuun lopussa.

(16)  Esimerkiksi jos Euroopan unionin rahoituslaitokset toimivat holdingrahastona.

(17)  Ks. menettelyasetuksen 4 artiklan 5 kohta.

(18)  Esimerkiksi tutkimukset tai ulkopuolisten asiantuntijoiden lausunnot.

(19)  Jollei keskinäisesti sovitussa suunnittelussa päätetä toisin.

(20)  Menettelyasetuksen 5 artiklan 3 kohdan perusteella.

(21)  Menettelyasetuksen 4 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

(22)  Jäsenvaltion antama maksamaton perintämääräys, ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 9.3.1994, TWD Textilwerke Deggendorf, C-188/92, ECLI:EU:C:1994:90.

(23)  Näiden käytännesääntöjen liitteenä.

(24)  Täytäntöönpanoasetuksen liite I.

(25)  Tiivistelmä laaditaan näiden käytännesääntöjen liitteeseen sisältyvän vakiomuotoisen lomakkeen pohjalta.

(26)  Menettelyasetuksen 4 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

(27)  Tiivistelmässä pyritään esittämään lyhyt yhteenveto perusteista, joiden vuoksi komissio on päättänyt aloittaa menettelyn. Tiivistelmä käännetään kaikille EU:n virallisille kielille ja julkaistaan yhdessä menettelyn aloittamista koskevan päätöksen koko tekstin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(28)  Komission tiedonanto salassapitovelvollisuudesta valtiontukipäätöksissä (EUVL C 297, 9.12.2003, s. 6).

(29)  Salassapitovelvollisuudesta annetun tiedonannon 33 kappaleen mukaisesti.

(30)  Salassapitovelvollisuudesta annetun tiedonannon 34 kappaleen mukaisesti.

(31)  Menettelyasetuksen 6 artikla.

(32)  Rajoittamatta menettelyasetuksen 12 artiklan 1 kohdan soveltamista.

(33)  Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissiolla on oikeus lähettää päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tietyille kolmansille osapuolille; ks. esimerkiksi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 8.7.2004, Technische Glaswerke Ilmenau v. komissio, T–198/01, ECLI:EU:T:2004:222, 195 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, 24.9.2002, Falck Spa ja muut v. komissio, yhdistetyt asiat C–74/00 P ja C–75/00 P, ECLI:EU:C:2002:524, 83 kohta.

(34)  Ja menettelyasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(35)  Menettelyasetuksen 6 artiklan 1 kohta.

(36)  Menettelyasetuksen 9 artiklan 7 kohdan ja 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(37)  Menettelyasetuksen 12 artikla.

(38)  Menettelyasetuksen 5 artiklan 3 kohta.

(39)  Menettelyasetuksen 7 artikla.

(40)  Menettelyasetuksen 9 artiklan 7 kohta ja 15 artiklan 1 kohta.

(41)  Menettelyasetuksen 7 artikla.

(42)  Menettelyasetuksen 7 artikla.

(43)  Esimerkiksi asiassa T-198/01, Technische Glaswerke Ilmenau v. komissio, ECLI:EU:T:2004:222, ensimmäisen asteen tuomioistuin tunnusti implisiittisesti, että komissiolla on oikeus esittää kysymyksiä yritykselle, joka esitti huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. Vastaavasti asiassa T-296/97, Alitalia v. komissio, ECLI:EU:T:2000:289, ensimmäisen asteen tuomioistuin hyväksyi implisiittisesti, että komissio sai nimittämiensä asiantuntijakonsulttien välityksellä ottaa yhteyttä institutionaalisiin sijoittajiin Italian valtion Alitaliaan tekemän sijoituksen ehtoja arvioidakseen.

(44)  Menettelyasetuksen 9 artiklan 6 kohta. Kyseisen asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti määräaika ei sido komissiota, jos kyse on sääntöjenvastaisesta tuesta.

(45)  Menettelyasetuksen 25 artikla.

(46)  Täytäntöönpanoasetuksen liite IV.

(47)  Ks. menettelyasetuksen 24 artiklan 2 kohta.

(48)  ”Asianomaisella osapuolella” tarkoitetaan jäsenvaltiota, henkilöä, yritystä tai yritysten yhteenliittymää, jonka etuihin tuen myöntäminen voi vaikuttaa, erityisesti tuensaajaa, kilpailevia yrityksiä ja alan järjestöjä.

(49)  Menettelyasetuksen johdanto-osan 32 kappaleessa todetaan seuraavaa: ”Komissiolle tehtyjen kantelujen laadun varmistamiseksi ja samanaikaisesti avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi on aiheellista säätää edellytyksistä, jotka kantelun olisi täytettävä, jotta se antaisi komissiolle tietoja oletetusta sääntöjenvastaisesta tuesta alustavan tutkinnan käynnistämistä varten”. Toimitetut tiedot, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä, olisi säilytettävä yleisinä markkinatietoina, eikä niiden olisi välttämättä johdettava viran puolesta tehtävään tutkintaan.”

(50)  Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 4.7.2007, Bouygues SA v. komissio, T–475/04, ECLI:EU:T:2007:196, 158 ja 159 kohta.

(51)  Menettelyasetuksen 4 artikla.

(52)  Ks. komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta kansallisissa tuomioistuimissa (EUVL C 85, 9.4.2009, s. 1).

(53)  Ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan sellaiset tukiohjelmat, joiden keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta, jollei komissio ole päättänyt jatkaa asetuksen soveltamista kyseisiin tukiohjelmiin niiden arviointisuunnitelman arvioituaan.

(54)  Perussopimuksen 108 artiklan 1 kohdan perusteella.

(55)  Menettelyasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(56)  Jos ohjelma tosiasiallisesti toteutettiin.

---

---