Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista

Eurooppalaista merenkulkualan yhdennettyä palveluympäristöä koskevan ehdotuksen vaikutusten arviointi

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Alusten ilmoitusympäristö on nykyään erittäin tehoton, koska sitä ei ole yhdenmukaistettu, ilmoituksia pyydetään useiden yhteyspisteiden kautta ja toimitettujen tietojen jakaminen on vähäistä (liikenteenharjoittajia pyydetään usein toimittamaan samat tiedot useille eri viranomaisille). Ilmoittamisesta siksi on tullut liikenteenharjoittajille työläs tehtävä. EU:ssa käytetään joka vuosi noin 4,6 miljoonaa henkilötyötuntia ilmoittamiseen. Hallinnollista taakkaa on mahdollista keventää merkittävästi.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Ehdotuksen tarkoituksena on luoda aidosti yhdenmukaistettu, yksinkertaistettu ja kattava ilmoitusympäristö. Tällä vahvistetaan sisämarkkinoita, parannetaan meriliikenteen kilpailukykyä ja edistetään multimodaalisten liikenneketjujen digitaalisuutta.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Yhdenmukaistetun ilmoitusympäristön luominen edellyttää EU-tason lainsäädäntöä. Kansainvälisellä tai kansallisella tasolla laadituilla ja toteutetuilla toimintapolitiikoilla ei todennäköisesti päästä yhdenmukaisuuteen tällä alalla.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi?

Tarkastellut vaihtoehdot ovat seuraavat:

A) sitovat tekniset eritelmät ilmoitusväylien (asiakasrajapintojen) yhdenmukaistamiseksi kansallisissa keskitetyissä palvelupisteissä joko tietojen osalta kattavalla soveltamisalalla (vaihtoehto A1) tai rajatulla soveltamisalalla (vaihtoehto A2);

B) yhteinen tietotekninen järjestelmä ilmoitusväylän asiakasrajapintakomponenttiin kaikissa kansallisissa keskitetyissä palvelupisteissä joko tietojen osalta kattavalla soveltamisalalla (vaihtoehto B1) tai rajatulla soveltamisalalla (vaihtoehto B2);

C) yksi EU:n tasolle perustettu merenkulkualan yhdennetty ilmoitusväylä tietojen osalta joko kattavalla soveltamisalalla (vaihtoehto C1) tai rajatulla soveltamisalalla (vaihtoehto C2).

Sidosryhmien hyväksynnän, vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden, riskien ja johdonmukaisuuden vuoksi vaihtoehto B1 on arvioitu parhaaksi.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Aloite sai voimakasta tukea tärkeimmiltä sidosryhmiltä. Liikenteenharjoittajat ja laiva-asiamiehet pitävät yleisesti ottaen kattavaa soveltamisalaa ja keskitettyä ratkaisua parempana, koska sen katsotaan takaavan yhdenmukaisuuden. Jäsenvaltiot kannattavat enimmäkseen kattavaa soveltamisalaa ja hajautettua ratkaisua (jossa asiakasrajapinta yhdenmukaistetaan kansallisissa keskitetyissä palvelupisteissä).

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Tärkeimpänä hyötynä on liikenteenharjoittajille aiheutuvan hallinnollisen taakan merkittävä keveneminen: vuosina 2020–2030 säästyy 22–25 miljoonaa henkilötyötuntia, jotka ovat arvoltaan 625–720 miljoonaa euroa. Taakan kevennys ja tehokkuuden paraneminen lisäävät meriliikenteen kilpailukykyä, millä on myönteinen vaikutus työllisyyteen, kasvuun ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Muina hyötyinä odotetaan (multimodaalisia) tehokkuushyötyjä, jotka saadaan tietojen käytön paranemisesta satamissa, työtyytyväisyyden ja ammatin houkuttelevuuden paranemista sekä turva- ja turvallisuushyötyjä.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

Suurimmat kustannukset syntyvät ohjelmistojen laatimisesta ja mukauttamisesta sekä kyseisten ohjelmistojen vuotuisista käyttökustannuksista, mukaan lukien ohjelmistojen päivitykset. Arvioidut kokonaiskustannukset ovat vuosina 2020–2030 29,4 miljoonaa euroa (jäsenvaltiot + komissio).

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Hallinnollisen taakan keveneminen ja ilmoittamisen yksinkertaistuminen vapauttavat henkilöresursseja, mikä tuo lisäarvoa erityisesti pk-yrityksille.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?

Jäsenvaltiokohtaiset keskimääräiset kustannukset ovat 1,15 miljoonaa euroa vuosina 2020–2030. Tähän sisältyvät sekä kertaluonteiset että vuotuiset kustannukset.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia?

Ei ole.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Vaikutustenarviointi olisi aloitettava viiden vuoden kuluttua täytäntöönpanon alkamisesta. Oikeudellisen ja teknisen kehityksen mukaisesti tehdään säännöllisiä päivityksiä.