EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.4.2018

SWD(2018) 125 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Ohjeet yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen yhteiskäytöstä Euroopan datavetoisessa taloudessa

Oheisasiakirja

Komission tiedonantoon Euroopan Parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus”

{COM(2018) 232 final}

1. Johdanto

Datavetoinen innovointi on Euroopan kasvun ja työllisyyden keskeinen vauhdittaja. Verkossa kerätyn datan merkitys, esineiden internetiin yhdistettyjen esineiden tuottaman datan kasvava merkitys, massadatan analysointityökalujen saatavuuden parantuminen ja tiettyjen tekoälysovellusten tuleminen laajasti saataville ovat keskeisiä teknisiä vauhdittajia. Koska data on luonteeltaan ei-kilpailevaa, samaa dataa voidaan käyttää sekä monia erilaisia tuotteita tai palveluja että uusia tuotantomenetelmiä varten, minkä vuoksi yrityksille voi olla tulevaisuudessa tehokasta jakaa enemmän niiden hallussaan pitämää dataa muiden yritysten kanssa, jotta datasta saatava arvo voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Näihin teknisiin vauhdittajiin perustuvat uudet datavetoiset liiketoimintamallit tarjoavat suurten yritysten lisäksi mahdollisuuksia myös Euroopan pk-yrityksille ja startup-yrityksille. Myös julkinen sektori alkaa vähitellen hyödyntää datavetoisen innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Yritykset hyötyvät jo pääsystä avoimena datana 1 saatavilla oleviin julkisen sektorin hallussa oleviin tietoihin sekä tietojen jakamisesta yritysten kesken. Pk-yritykset ja startup-yritykset kohtaavat kuitenkin yhä tietojensa saataville asettamiseen tai muiden yritysten tietojen uudelleenkäyttöön liittyviä esteitä. Tämä koskee erityisesti koneellisesti tuotettuja muita kuin henkilötietoja. Julkisten viranomaisten on myös nykyaikaistettava toimintatapansa ja hyödynnettävä uusien tietolähteiden tarjoamat mahdollisuudet datavetoisuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Kansalaisten ja yritysten sekä erityisesti pk-yritysten odotetaan hyötyvän tästä. Vaikka tietyissä tapauksissa markkinoilta on mahdollista hankkia tarvittavia dataan perustuvia palveluja, muissa tapauksissa voi olla tarpeen, että julkinen sektori analysoi suoraan yksityisen yrityksen hallussaan pitämät tiedot tai kerää tiedot säännöllisesti esimerkiksi virallisia tilastoja varten. Tällaiset tiedot eivät ole välttämättä aina julkisen sektorin saatavilla tietojen luottamuksellisuuteen liittyvien kysymysten tai yritysten kaupallisiin etuihin kohdistuvien oletettujen riskien vuoksi. Tämän perusteella tietojen tarjoamista ja (uudelleen)käyttöä (”tietojen yhteiskäyttöä”) koskevia kysymyksiä on käsiteltävä kahdessa eri tilanteessa eli yritysten välillä ja yritysten ja viranomaisten / julkisen sektorin välillä.

Komissio on jo ehdottanut toimenpiteitä, joilla parannettaisiin datan saatavuutta yrityksille. EU on luonut yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 2 säätämällä vankan kehyksen henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietojen käsittelemistä varten. Näin on pyritty luomaan digitaalista luottamusta, joka on kaikenlaisen tietojen yhteiskäytön keskeinen ennakkoehto. Tämä kehys muodostaa perustan sille, että eurooppalaiset liike-elämän toimijat saavat tulevaisuudessa kilpailuetua siitä, että ne voivat ottaa kaiken hyödyn irti datateknologioista. Lisäksi ehdotuksessa asetukseksi muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta 3 helpotetaan tällaisten tietojen siirtämistä EU:n sisällä.

Komissio esitteli Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta 10. tammikuuta 2017 antamassaan tiedonannossa 4 ensimmäisen kuvauksen mahdollisista datan saatavuuteen liittyvistä ongelmista erityisesti koneellisesti tuotetun datan sekä alustojen ja yritysten välisten suhteiden osalta. Tiedonannossa mainittiin myös, että on tärkeää, että yksityisen sektorin hallussa olevat tiedot ovat käytettävissä yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin.

Tämän tiedonannon pohjalta järjestettiin laaja sidosryhmävuoropuhelu. Sen päätelmänä oli, että kyseessä oleva ongelma ei oikeuta tällä hetkellä horisontaalista lainsäädäntötoimea, vaan ohjeet ovat asianmukaisempi väline. 5  

Komissio määrittelee tähän komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan liittyvässä tiedonannossa 6 joukon keskeisiä periaatteita, jotka on otettava huomioon, jotta kaikki osapuolet hyötyvät yritysten välisestä ja yritysten ja viranomaisten välisestä dataan liittyvästä vuorovaikutuksesta.

Lisäksi tämän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan tavoitteena on tarjota joukko työkaluja yrityksille, jotka ovat datan haltijoita tai käyttäjiä tai samanaikaisesti näitä molempia. Tätä varten tämä valmisteluasiakirja sisältää tietojen yhteiskäytön oikeudellisia, liiketoiminnallisia ja teknisiä näkökohtia käsittelevän käytännön oppaan, jota voidaan käyttää harkittaessa ja valmisteltaessa samalla alalla tai eri aloilla toimivien yritysten välisiä tiedonsiirtoja.

Tässä asiakirjassa annetut ohjeet on suunniteltu kaikille talouden aloille. Markkinoiden rakenne-erojen vuoksi ohjeita on mahdollisesti täydennettävä alakohtaisilla toimenpiteillä.

Lopuksi on todettava, että tämä asiakirja ei muodosta oikeuskäytäntöä eikä rajoita Euroopan unionin tuomioistuimen EU:n lainsäädännöstä antamia tulkintoja. Tämä asiakirja ei myöskään sido komissiota EU:n lainsäädännön soveltamisessa, mitä tulee erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 ja 102 artiklan kilpailusääntöihin.

2. Yritysten välisen ja yritysten ja viranomaisten välisen tietojen yhteiskäytön periaatteet

Tähän komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan liittyvässä tiedonannossa 7 määritellään seuraavat periaatteet, joiden avulla varmistetaan oikeudenmukaiset markkinat esineiden internetille ja tällaisten esineiden tuottamaan dataan perustuville tuotteille ja palveluille:

Lisäksi tiedonannossa todetaan, että yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen saattamista julkisten viranomaisten saataville uudelleenkäytettäväksi suotuisin ehdoin voitaisiin tukea noudattamalla seuraavia periaatteita:

3. Yritysten välinen tietojen yhteiskäyttö – opas

Yritysten välinen tietojen tarjoaminen ja uudelleenkäyttö voidaan toteuttaa monin eri tavoin, mitä tulee teknisiin mekanismeihin, taustalla oleviin liiketoimintamalleihin ja yritysten välistä tietojen yhteiskäyttöä tukevaan oikeudelliseen välineeseen. Tässä jaksossa kuvaillaan yksityiskohtaisemmin osaa näistä tavoista.

3.1. Yritysten välisen tietojen yhteiskäytön mallit

Tietojen yhteiskäytön taustalla olevat liiketoimintamallit voivat poiketa melko paljon toisistaan, ja ne riippuvat hyvin paljon kyseessä olevien tietojen tyypistä ja strategisista liiketoimintaeduista. Mallit voivat vaihdella avoimen datan lähestymistavasta vain yhden osapuolen kanssa solmittaviin yksinomaisiin datakumppanuuksiin:

a)Avoimen datan lähestymistapa: Avoimen datan lähestymistapa, jossa datan tarjoaja tarjoaa kyseessä olevan datan saataville periaatteessa avoimelle joukolle (uudelleen)käyttäjiä mahdollisimman vähäisin rajoituksin ja joko ilman korvausta tai hyvin pientä korvausta vastaan, voidaan valita silloin, kun datan uudelleenkäyttö on vahvasti datan tarjoajan edun mukaista. Esimerkkinä voidaan mainita palveluntarjoajat, jotka haluavat hyödyntää kolmansia osapuolia olevien sovelluskehittäjien ekosysteemiä loppuasiakkaiden saavuttamiseksi.

b)Datan muuttaminen rahaksi datan markkinapaikalla: Datan muuttaminen rahaksi tai myynti voi tapahtua välittäjänä toimivalla datan markkinapaikalla kahdenvälisten sopimusten pohjalta korvausta vastaan. Tämä voi kiinnostaa yrityksiä, jotka eivät tunne datansa mahdollisia uudelleenkäyttäjiä ja jotka haluavat osallistua kertaluonteisiin datan rahaksi muuttamista koskeviin toimiin. Tämä mekanismi vaikuttaa soveltuvalta silloin, kun 1) kyseessä olevan datan laittoman käytön riskit ovat rajalliset, 2) datan tarjoajalla on syytä luottaa (uudelleen)käyttäjään tai 3) datan tarjoajalla on käytössään tekniset mekanismit laittoman käytön estämiseksi tai havaitsemiseksi. Mallisopimusehdot voivat vähentää datan käyttöä koskevien sopimusten laatimisesta aiheutuvia kustannuksia.

c)Datan vaihtaminen suljetulla alustalla: Datan vaihtaminen voi tapahtua suljetulla alustalla, jonka on perustanut joko yksi tietojen yhteiskäyttöympäristön ydintoimija tai riippumaton välittäjä. Tässä tapauksessa data voidaan tarjota saataville rahallista korvausta tai sellaisia lisäarvoa tuottavia palveluja vastaan, joita tarjotaan esimerkiksi alustalla. Tämä ratkaisu mahdollistaa lisäarvoa tuottavien palvelujen tarjoamisen ja tarjoaa siten kattavamman ratkaisun vakaampia datakumppanuuksia varten sekä mahdollistaa useampia datan käytön valvontaa koskevia mekanismeja; mallisopimusehdot voivat vähentää datan käyttöä koskevien sopimusten laatimisesta aiheutuvia kustannuksia. Jos tietojen yhteiskäyttö on yksinomaista, sen on tapahduttava kilpailusääntöjen mukaisesti. 9

Näiden mallien muunnelmat ja yhdistelmät ovat mahdollisia, ja ne on mukautettava kunkin konkreettisen liiketoimintatarpeen mukaisesti. Termiä ”tietojen yhteiskäyttö” käytetään kuvaamaan kaikkia mahdollisia tapoja ja malleja, joihin yritysten välinen datan käyttö tai siirtäminen perustuu.

3.2. Tietojen yhteiskäytön oikeudelliset näkökohdat: datan käyttöä tai lisensointia koskevat sopimukset

Yritysten välinen tietojen yhteiskäyttö perustuu tavallisesti sopimuksiin. Datan käyttöä tai lisensointia koskevissa sopimuksissa osapuolet hyväksyvät sopimuksen kohteen ja arvon sekä muut sopimusehdoissa määritellyt säännöt. Datan rahaksi muuttamista koskevat sopimukset voivat olla kahdenvälisiä, mutta niitä voidaan tehdä myös useamman osapuolen välillä.

Datan käyttöä tai lisensointia koskevien sopimusten asiaankuuluvien sopimusehtojen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta noudatetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä erityisesti siltä osin, mikä estää tietojen yhteiskäytön tai asettaa sille erityisiä ehtoja, ja jotta varmistetaan kunkin osapuolen strategisten etujen ja kilpailun suojeleminen.

Parhaillaan laaditaan mallisopimusehtoja erilaisia tietojen yhteiskäyttöä koskevia sopimuksia varten ja joillekin aloille tai tietyntyyppiselle tietojen yhteiskäytölle. Komission suunnitelmissa on kerätä parhaita käytäntöjä, olemassa olevia mallisopimusehtoja ja tarkistuslistoja vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavan tiedonjaon tukikeskuksen välityksellä. 10  

Seuraavien asioiden pohtiminen voi auttaa yrityksiä datan käyttöä koskevien sopimusten valmistelemisessa ja/tai neuvottelemisessa:

a)Mitä tietoja tarjotaan saataville?

-Kuvaile mahdollisimman konkreettisesti ja tarkasti tietoja, jotka haluat jakaa (esim. T&K-tiedot, asiakastiedot, diagnoositiedot) ja kerro myös, minkä tasoisia päivityksiä voidaan odottaa tulevaisuudessa. Kun data-aineistojen kanssa jaetaan analysoinnin mahdollistavia tulkintavälineitä (esim. menetelmiä tai malleja), niitä olisi kuvailtava.

-Millainen tietojen laatutaso voidaan varmistaa – myös pidemmällä aikavälillä? Jaettujen tietojen on oltava laadukkaita eli paikkansapitäviä, luotettavia ja tarvittaessa ajan tasalle saatettuja. Varmista, että tiedot eivät ole puutteellisia, päällekkäisiä tai jäsentelemättömiä. Määrittele tietojen lähde/alkuperä ja se, miten tiedot on kerätty/koostettu. Käyttöön voidaan ottaa myös mekanismi, jonka avulla on mahdollista raportoida tietojen virheistä.

-Onko tietojen yhteiskäytössä kyse data-aineistosta vai datavirrasta?

-Varmista sellaisten oikeudellisten velvollisuuksien noudattaminen, joissa saatetaan kieltää kyseessä olevien tietojen tarjoaminen tai siirtäminen muille. Varmista, että muiden mahdollisia oikeuksia näihin tietoihin kunnioitetaan. Varmenna tietojen sisältöön liittyvät oikeudet (teollis- ja tekijänoikeudet).

-Varmista, että tietosuojalainsäädäntöä noudatetaan. Varmenna muun muassa, että henkilötietojen käsittelylle yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti on olemassa oikeusperusta.

b)Kuka voi saada ja (uudelleen)käyttää kyseessä olevia tietoja?

-Varmista, että sopimuksessa määritellään avoimella, selvällä ja ymmärrettävissä olevalla tavalla, kellä on oikeus saada, (uudelleen)käyttää ja jakaa tietoja ja millä ehdoilla. Täsmennä, onko tiedot mahdollista lisensoida uudelleenkäyttöä varten, ja jos on, niin miten. Selitä ymmärrettävästi tietojen uudelleenkäyttöä ja jakelemista koskevien lisenssien ehdot. Myös alilisensointitarpeet on huomioitava: alilisensointi olisi joko nimenomaisesti kiellettävä tai vaihtoehtoisesti olisi määriteltävä ehdot ja tietotyypit, joiden osalta se on sallittu.

-Tietojen saatavuutta ja (uudelleen)käyttöä koskevan oikeuden ei tarvitse olla rajoittamaton. Sopimuksessa voidaan esimerkiksi rajata oikeus saada tietoja esimerkiksi vain tiettyjen ammattiryhmien jäsenille (esim. viljelijöille) tai yhdistää se tiettyihin datan käyttötarkoituksiin (esim. rajallinen kaupallinen käyttö).

c)Mitä (uudelleen)käyttäjä voi tehdä tiedoilla?

-Tietojen (uudelleen)käyttäjän olisi oltava sopimusneuvotteluissa mahdollisimman avoin ja kerrottava selvästi, miten tietoja on tarkoitus käyttää ketjussa myöhemmin tulevien osapuolten käyttö mukaan luettuna. Tämän avulla varmistetaan avoimuus ja lisätään tietojen tarjoajan luottamusta.

-Täsmennä tarkasti, mihin tietoja voidaan käyttää, mukaan lukien oikeudet tietojen johdannaisiin (analytiikka).

-Määrittele tietojen salassapitoa koskevat säännöt ketjussa myöhemmin tulevien osapuolten osalta.

d)Määrittele tietojen saatavuuden ja/tai vaihdon tekniset toteutustavat, kuten

-tietojen saantitiheys ja enimmäiskuormat;

-tietoturvavaatimukset;

-tukipalvelujen tasot.

e)Mitkä tiedot minun on suojattava ja miten voin suojata ne?

-Varmista, että käytössä ovat asianmukaiset toimet tietojesi suojaamiseksi. Näitä toimia olisi sovellettava tietojen jakamiseen ja tallentamiseen, sillä tiedot voivat joutua järjestäytyneiden rikollisryhmien ja yksittäisten hakkereiden varkauden tai väärinkäytön kohteeksi. Tiedot voidaan julkaista vahingossa esimerkiksi inhimillisen virheen seurauksena tai teknisen ongelman vuoksi. Tiedot voidaan myös saada tai paljastaa luvattomasti, tai tiedot voivat hävitä.

-Varmista kauppasalaisuuksien, arkaluontoisten kaupallisten tietojen, lisenssien, patenttien ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen. Kumpikaan osapuoli ei saa pyrkiä saamaan arkaluontoisia tietoja toiselta puolelta tietojen vaihdon seurauksena.

f)Sisällytä vastuusäännökset, jotka koskevat virheellisten tietojen toimittamista, häiriöitä tiedonsiirrossa, heikkolaatuisia tulkintoja, jos niitä jaetaan yhdessä data-aineistojen kanssa, tai tietojen tuhoutumista/häviämistä tai muuttamista (jos se tapahtuu laittomasti tai vahingossa), mistä voi aiheutua vahinkoa.

g)Määrittele molempien osapuolten oikeudet suorittaa tarkastuksia keskinäisten velvollisuuksien kunnioittamisesta.

h)Mikä on sopimuksen suunniteltu kesto? Millaisia ovat sopimuksen irtisanomista koskevat oikeudet? Millainen ilmoitus sinun on annettava kumppaneillesi?

i)Sovi sovellettavasta lainsäädännöstä ja riidanratkaisumekanismeista.

3.3. Tietojen yhteiskäytön tekniset näkökohdat

Yritysten välistä tietojen yhteiskäyttöä varten on olemassa useita teknisiä mekanismeja. Jotkin tekniset mekanismit voivat tarjota tietojen käyttöä koskevia sääntöjä samalla kun ne tarjoavat luotettavan ja turvallisen ympäristön data-aineistojen vaihtamista varten. 11

Erotettavissa on kolme eri mekanismia: a) datan haltija tarjoaa valitun datan suoraan saataville suurelle joukolle uudelleenkäyttäjiä esim. sovellusliittymän välityksellä; b) datan haltija tarjoaa valitun datan yhden tai useamman uudelleenkäyttäjän saataville välittäjän (datan markkinapaikan) välityksellä valvomalla vain rajallisesti datan myöhempää käyttöä; c) datan haltija tarjoaa valitun datan yhden tai useamman uudelleenkäyttäjän saataville välittäjän (data-avaruus tai alusta) välityksellä ympäristössä, joka mahdollistaa datan myöhemmän käytön tiukemman valvonnan ja seurannan.

a)Tietojen yhdeltä monelle ‑yhteiskäyttö sovellusliittymän tai teollisen data-alustan välityksellä: Jotkin yritykset, jotka osallistuvat dataan liittyvään vuorovaikutukseen muiden kanssa, käyttävät datan saatavuuden mahdollistavana teknisenä ratkaisuna yhdenvälisiä mekanismeja, kuten sovellusliittymiä tai erityisiä alustoja, jotka ne ovat perustaneet datan tallentamista, käsittelyä ja vaihtamista varten.

Datan avaaminen kolmansien osapuolten saataville julkisten eli suuremmalle yleisölle eikä pelkästään saman organisaation sisäisille käyttäjille avointen sovellusliittymien avulla on yleistymässä. Sovellusliittymien määrä on kasvanut jyrkästi vuodesta 2010 alkaen ja jatkaa yhä kasvuaan. 12  

Sovellusliittymät voivat tarjota erityisesti pienemmille yrityksille mahdollisuuden käyttää tai uudelleenkäyttää helposti liiketoimintaan liittyvää dataa. Käyttäjäystävälliset ja hyvin suunnitellut sovellusliittymät auttavat luomaan ja laajentamaan ekosysteemejä uusilla ja innovatiivisilla tuotteilla käyttämällä jo kerättyä dataa.

Sovellusliittymät voivat helpottaa yhteentoimivuutta mahdollistamalla sen, että ohjelmistosovellukset voivat vaihtaa data-aineistoja ja datavirtoja. 13 Sovellusliittymiin voi sisältyä luontaisesti eritelmiä data-aineistoista, ja sovellusliittymät voivat mahdollistaa teknisellä tasolla käyttöoikeuksien hallinnan.

Tämän perusteella komissio kannustaa 14 kaikkia Euroopan yrityksiä harkitsemaan avointen, standardoitujen ja hyvin dokumentoitujen sovellusliittymien laajamittaisempaa käyttöä. Data voisi olla saatavilla myös koneellisesti luettavassa muodossa, ja lisäksi voitaisiin tarjota käyttöön sitä koskeva metadata.

Yritykset ja erityisesti suuremmat yritykset kehittävät myös data-alustoja, jotta ne voivat hallita säännöllistä dataan liittyvää vuorovaikutustaan kolmansien osapuolten kanssa. Data-alustat tarjoavat lisätoimintoja, mitä tulee datan vaihtoon ja erityisesti kaksisuuntaiseen datan vaihtoon, alustalle tallentamiseen ja datan lisäksi tarjottaviin lisäpalveluihin (data-analyysin perusteella).

b)Datan muuttaminen rahaksi monenvälisellä datan markkinapaikalla: Termiä ”datan markkinapaikka” käytetään tässä yhteydessä nimityksenä tietyntyyppisestä välittäjästä, jolla voi olla kolme keskeistä tehtävää: 1) Mahdollisten datan tarjoajien ja datan ostajien tuominen yhteen. Tähän voi sisältyä erityisiä ympäristöjä, joissa mahdollinen tarjoaja ja mahdollinen ostaja voivat toimia nimettömästi datansiirron toteuttamista koskevien valmistelujen ensimmäisessä vaiheessa, sillä datan tarjoamista tai ostamista koskeva aikomus voi jo paljastaa salaisia liiketoimintatietoja (tulevat liiketoimintastrategiat). 2) Varsinainen tiedonsiirto (ja sovittu korvaus), erityisesti luottamuksen herättäminen siihen, että neuvottelujen kohdetta ei muuteta neuvottelujen aikana. 3) Sertifiointitehtävä, jossa vahvistetaan, että tapahtuma on oikeasti suoritettu, mikä voi olla kiinnostavaa yrityksen taseessa raportoinnin kannalta. Lisäksi tällaiset välittäjät voivat tarjota lisäpalveluja, kuten mallisopimuslausekkeita tai nimettömäksi tekemistä koskevia palveluja (jos vaihdon kohteena on henkilötietoja tai luottamuksellisia tietoja). Tällaisen välittäjän rooli päättyy, kun data on siirretty.

c)Tietojen yhteiskäyttö sen mahdollistavan teknisen välineen avulla: Edellä käsitellystä välittäjästä poiketen tällaiset mahdollistavat tekniset välineet painottuvat vahvasti datan vaihdon lisäpalvelujen tarjoamiseen, kuten asiaankuuluvan datan käsittelyyn tietyn liiketoimintatarpeen täyttämiseksi tai tiettyihin kysymyksiin vastaamiseksi. Mikä tärkeintä, tällainen välittäjä tarjoaa lisäominaisuuksia, joiden avulla datan tarjoaja voi valvoa datan käyttöä erityisesti tiedonsiirtosopimuksen säännösten osalta. Tähän voivat kuulua toteutuneen datan käytön erilaiset jäljitys- ja seurantatavat, kuten kaikkien datan käyttökertojen ja käsittelytoimien kirjaaminen muistiin – missä voidaan mahdollisesti käyttää hajautetun tilikirjan teknologiaa (lohkoketjua) tai kehittää digitaalisen vesileimauksen tapoja. Välittäjä voi myös kehittää itsesääntelyä data-avaruuden tai ‑alustan käyttäjäyhteisössä mahdollisesti sisällyttämällä seuraamuksia datan käyttäjille, jotka rikkovat yksittäisiä tiedonsiirtosopimuksia.

4. Yritysten ja viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä onnistuminen – oppaan tarkistusluettelo

Dataa voidaan tarjota saataville ja käyttää uudelleen yritysten ja viranomaisten välillä monin eri tavoin, mitä tulee sekä taustalla oleviin mekanismeihin että niitä tukevaan oikeudelliseen välineeseen. Tässä jaksossa kuvaillaan yksityiskohtaisemmin osaa näistä tavoista.

4.1. Yritysten ja viranomaisten välisen tietojen yhteiskäytön mallit

a)Datan lahjoitus: Yritysten ja viranomaisten välinen datan tarjoaminen voi tapahtua datan lahjoituksena. Sitä voidaan pitää yrityksen yhteiskuntavastuun muotona. Yhtenä mahdollisena seurauksena voi olla, että tällaista datan lahjoittamista koskevaa ohjelmaa tukee asialle omistautunut tiimi, joka auttaa kaikkia mahdollisia osapuolia, jotka ovat kiinnostuneet käyttämään dataa.

b)Palkinnot: Yritysten ja viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä voidaan myös tarjota palkintoja, jotka kannustavat data-analyysiin erikoistuneita henkilöitä ja yrityksiä löytämään ratkaisuja määriteltyyn julkista etua koskevaan haasteeseen. Julkinen organisaatio voi esimerkiksi määritellä haasteen yhteistyössä sellaisen yrityksen kanssa, joka tarjoaa tällaisen haasteen ratkaisemista varten tarvittavat yksityisen sektorin hallussa olevat tiedot.

c)Yritysten ja viranomaisten väliset datakumppanuudet: Yritykset ja viranomaiset voivat harjoittaa tietojen yhteiskäyttöä myös datakumppaneina. Julkiset viranomaiset voivat tehdä yksityisten yritysten kanssa sopimuksia, joihin kuuluvat datan vastavuoroinen jakaminen julkisen sektorin tietoja koskevan direktiivin 22 mukaisesti, mitä tulee yksityisen sektorin kanssa jaettaviin julkisen sektorin hallussa oleviin tietoihin. Tämä voi hyödyttää myös yksityisiä yrityksiä, sillä ne voivat saada tietoa yksityisen ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen välisistä korrelaatiosuhteista.

d)Välittäjät: Tapauksissa, joissa yrityksen ja viranomaisen välillä ei ole aiempaa suhdetta, eivätkä yritys ja viranomainen luota toisiinsa, yleisen edun nimissä tarvittavan datan hankkiminen voidaan antaa välittäjän tehtäväksi.

e)”Kansalaistietojen yhteiskäyttö”: Henkilöitä voidaan kannustaa myöntämään julkisille viranomaisille lupa käsitellä heidän henkilötietojaan, joita on käsitellyt aiemmin yksityinen yritys. Olisi korostettava, että viranomaisten on noudatettava tässä tapauksessa myös tietosuojalainsäädäntöä. Käsittelyn on tapahduttava asianmukaisen oikeusperustan mukaisesti (esim. 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla saatu suostumus tai yleisen edun mukaisen tehtävän suorittaminen 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti 26 ). Tällainen ”kansalaistietojen yhteiskäyttö” toimii todennäköisimmin tilanteissa, joissa on olemassa joko riittävän vahva yhteys kansalaisen ja kyseessä olevan julkisen viranomaisen (esim. kansalaisen asuinkunta) välillä tai joissa yleisen edun mukainen tarkoitus on erityisen vakuuttava kansalaisen näkökulmasta (tiettyjen tautien torjuminen, suosittuihin tapahtumiin liittyvien matkustusvirtojen sujuvoittaminen jne.).

4.2. Yritysten ja viranomaisten väliseen tietojen yhteiskäyttöön liittyvät oikeudelliset ja käytännölliset näkökohdat

Seuraavien asioiden pohtiminen voi auttaa viranomaisia ja yrityksiä datan käyttöä koskevien sopimusten valmistelemisessa ja/tai neuvottelemisessa:

a)Julkisten viranomaisten olisi määriteltävä yleisen edun mukainen tarkoitus, yksityisen sektorin hallussa olevat tiedot ja tarvittava yksityiskohtaisuus. Yleistä etua palvelevia yksityisen sektorin hallussa olevia tietoja voivat olla esimerkiksi sosiaalisen mediat tiedot, transaktiotiedot ja vähittäismyyjien tiedot. Yritykset voivat myös pohtia sitä, voivatko niiden tiedot palvella yleistä etua, ja käynnistää neuvotteluprosessin.

b)Osapuolten olisi määriteltävä sisäiset haasteet ja rajoitukset, jotka liittyvät tietojen yhteiskäyttöön.

-Julkisten viranomaisten ja yritysten on ehkä investoitava tietämyksen hallintaan ja datan hallintaan.

-Yrityksen ja viranomaisten välinen tietojen yhteiskäyttö on edullisempaa ja vähemmän haastavaa datan hallinnan, infrastruktuurin ja lainsäädännön laadinnan kannalta niille yrityksille, jotka perustavat tietojen yhteiskäytöstä ja myös datan rahaksi muuttamisesta yritysten välillä vastaavia osastoja. Kun tietojen yhteiskäytöstä tulee tärkeämpää useammalle yritykselle, yksittäisten yhteistyöhankkeiden kustannukset ja rasitteet todennäköisesti vähenevät.

-Yritysten ja viranomaisten on varmistettava, että yleisen tietosuoja-asetuksen ja sähköistä viestintää koskevan tietosuojalainsäädännön säännöksiä noudatetaan (varmistettava käsittelyn laillisuus, mukaan lukien käytetty oikeusperusta, kuten suostumus, nimettömäksi tekemistä koskevien tekniikoiden asianmukainen käyttö, luottamuksellisuus, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteen kunnioittaminen, yksityisyyttä suojelevien analyyttisten menetelmien käyttö, tietosuojaa koskevat vaikutustenarvioinnit tarvittaessa).

-Tietojen edustavuuden varmistamiseksi ja otoksen mahdollisen vinoutumisen välttämiseksi viranomaisten on analysoitava huolellisesti mahdolliset tietolähteet ja varmistuttava yhden tietyn datan toimittajan rajoituksista. Heidän olisi harkittava huolellisesti tietojen triangulaatiota, mallien jatkuvaa tarkkailua ja uudelleenkalibrointia ja esim. julkisen kuulemisen ja työkalujen yhdistelmää näytön ja sidosryhmien näkemysten keräämiseksi, jotta voidaan hillitä yksityisen sektorin tietolähteiden riskejä ja mahdollisia metodologisia rajoituksia.

c)Osapuolten on valittava tietojen yhteiskäyttöä varten tekniset tai käytännön menettelytavat, jotka soveltuvat parhaiten niiden sisäisiin haasteisiin ja datan hallintaan.

-Julkisten viranomaisten on suojeltava perusteltuja kaupallisia etuja (esim. luottamuksellisia liiketoimintaan liittyviä tietoja ja kauppasalaisuuksia) ja varmistettava yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen käytön mahdollistavan teknisen menettelytavan turvallisuus. Julkiselle viranomaiselle siirrettäviä yksityisen sektorin hallussa olevia tietoja olisi käsiteltävä luottamuksellisina tietoina. Asiaankuuluvissa tietojenkäsittelyinfrastruktuureissa on tehtävä huomautusten ja käyttörajoitusten avulla selväksi, että näihin tietoihin sovelletaan myönnettyjä vapautuksia, jos viranomaiseen sovelletaan asiakirjojen julkisuutta koskevaa lainsäädäntöä. Käyttöön on otettava riittävät toimenpiteet verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi.

-Julkisten viranomaisten on mahdollisesti laajennettava teknisiä valmiuksiaan ja lisättävä henkilöstöresurssejaan, jotta ne voivat hyödyntää yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen käytön tarjoamat mahdollisuudet.

d)Sopimukseen olisi sisällyttävä täytäntöönpanoehdot, aikarajoitukset ja data-aineistot, joita on tarkoitus käyttää.

-Julkisten viranomaisten olisi varmistettava, että niiden pyyntö saada kyseessä olevia yksityisiä tietoja on suhteellisuusperiaatteen mukainen ja että se on tarpeen määritellyn yleisen edun mukaisen tarkoituksen toteutumiseksi. Sopimuksessa olisi täsmennettävä, että lähetetyt tiedot on hävitettävä tämän tarkoituksen toteutumisen tai aikarajan umpeutumisen jälkeen. Jos samaa dataa käytetään eri tarkoitukseen, sen ehtona olisi oltava uuden tietojen yhteiskäyttöä koskevan sopimuksen tekeminen tai jo tehdyn sopimuksen muuttaminen.

-Osapuolten olisi määriteltävä operatiivisella tasolla ehdot tietojen siirtämiselle: tietojen ja metatietojen muoto, laatu, yksityiskohtaisuus, käytön kesto ja käyttötapa.

-Osapuolten olisi määriteltävä korvaus. Olemassa on erilaisia vaihtoehtoja, kuten korvauksen rajoittaminen tietojen tuottamisesta, säilyttämisestä ja levittämisestä aiheutuneiden kustannusten periminen määräsuhteessa – vain poikkeustapauksessa yhdistettynä oikeuteen saada kohtuullinen tuotto sijoitukselle – ja korvauksen rajoittaminen enintään tietojen levittämiseen liittyviin kustannuksiin, kun otetaan huomioon, että kyseessä olevasta tapauksesta riippuen muut tulovirrat saattavat jo kattaa tietojen tuottamisesta ja säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Vaihtoehdon valinta voidaan yhdistää tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tarkoitukseen ja sen sosiaalisen tarpeen erityispiirteisiin, jota valinnan avulla pyritään täyttämään.

-Jotta julkiset viranomaiset voivat tehdä tarvittavat laatuarvioinnit varmistuakseen mahdollisen otannan vinouman olemassaolosta tai muista laaturajoituksista, jotka saattavat nousta esiin vasta sopimuksen tekemisen jälkeen, tiedot toimittavien yritysten olisi tarjottava parhaan kykynsä mukaan kohtuullista ja oikeasuhtaista tukea, jotta tietojen laatu on mahdollista arvioida ilmoitettuihin tarkoituksiin nähden, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus tarkistaa tai muulla tavoin varmentaa tiedot.

e)Osapuolten olisi sovittava yhteiset ohjaavat periaatteet sopimuksen täytäntöönpanon valvomiseksi:

-Osapuolet voivat sopia menettelysäännöistä tai käyttää olemassa olevia eettisiä sääntöjä, kuten Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä 27 , perustaa koordinointikomitean tai nimittää riippumattoman tarkastajan valvomaan tietojen käyttöä.

-Julkiset viranomaiset ottavat käyttöön tarvittavat turvatoimet, joilla estetään hankittujen tietojen väärinkäyttö muihin kuin sopimuksessa määriteltyihin tarkoituksiin.

f)Sopimuksen olisi sisällettävä säännöt vastuusta tilanteissa, joissa toimitetaan virheellisiä tietoja, tietojen lähettämisessä esiintyy häiriöitä, tulkinnat ovat heikkolaatuisia, jos niitä jaetaan yhdessä data-aineistojen kanssa, tai tiedot tuhoutuvat/häviävät tai niitä muutetaan (jos se tapahtuu laittomasti tai vahingossa), mistä voi aiheutua vahinkoa.

g)Sopimuksessa olisi määriteltävä sovellettava lainsäädäntö ja riidanratkaisumekanismit.
Kaikilla osapuolilla olisi oltava vapaus irtisanoa sopimus, jos jaettujen tietojen käsittelyyn tai käyttöön liittyy oikeudellinen tai tekninen riski.

h)Julkisten viranomaisten olisi levitettävä yritysten ja viranomaisten välisen tietojen yhteiskäytön tuloksia/tietoja ja varmistettava julkisen palautteen mekanismit aina kun ne ovat tarpeen tai asianmukaisia vaarantamatta yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen luottamuksellisuutta.

4.3. Yritysten ja viranomaisten välisen tietojen yhteiskäytön järjestämisen tekniset toteutustavat

Kaikessa yritysten ja viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä on päätettävä, miten yksityisen sektorin hallussa oleviin tietoihin pohjautuvat näkemykset hankitaan yleisen edun nimissä. Tämä voi tarkoittaa yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen siirtämistä kyseessä olevan viranomaisen tietojärjestelmäympäristöön. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa mahdollinen toimintatapa, vaan myös muita mekanismeja voidaan harkita. Tässä jaksossa esitellään yleiskatsaus teknisistä toteutustavoista, jotka ovat vaihtoehtoja yksityisen sektorin hallussa olevien tietojen siirtämiselle viranomaisen tietojärjestelmäympäristöön. Näiden teknisten mekanismien avulla voidaan tarjota tietojen käyttöoikeutta ja käyttöä koskevat säännöt samalla kun tarjotaan luotettava ja turvallinen ympäristö data-aineistojen vaihtamista varten.

a)Data-alustat: Data-alustojen luominen voi tarjota turvallisen ympäristön, jossa dataa voidaan tallentaa ja vaihtaa yritysten ja viranomaisten välillä. Tällaiset alustat voivat tarjota viranomaisille standardoitua dataa jaettujen dataresurssien luomiseksi tai näkemysten saamiseksi yhteistyössä yritysten kanssa.

b)Algoritmien käyttö datan kanssa: Algoritmien hyödyntäminen datan käsittelyssä voi olla ratkaisu dataan liittyviin turvallisuutta, tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskeviin haasteisiin. Se kunnioittaisi yhtä henkilötietojen ja yksityisyyden suojelemisen keskeisimmistä periaatteista eli tietojen mahdollisimman vähäistä siirtämistä. Tämän ratkaisun käyttäminen tarkoittaa sitä, että algoritmi asennetaan yksityisen yrityksen tietojärjestelmäympäristöön ja että analyysi tehdään tässä ympäristössä. Vain nimettömät algoritmin avulla saadut tiedot siirretään takaisin viranomaiselle. Kyseessä oleva yritys ja/tai julkinen organisaatio (tai luotettu välittäjä) voivat suunnitella yhdessä tietojen kyselyn käyttöliittymän ja analysointimahdollisuudet.

c)    Yksityisyyden turvaava tietojenkäsittely: Viime vuosien aikana on kehitetty useita tietojenkäsittelymalleja, jotka mahdollistavat luottamuksellisena pidettävään dataan liittyvät toimet. Tällaiset mallit mahdollistavat tavoiteltujen lopputietojen hakemisen lähdetietoja paljastamatta. Sen ansiosta dataa koskeva tietojenkäsittely voidaan toteuttaa yhteistyössä eri hallinnollisen alueiden välillä (julkinen tai yksityinen) ilman, että dataa tarvitsee siirtää yrityksen ulkopuolelle. Tällaiset mallit tarkoittavat perustavanlaatuista ajattelutavan muutosta ”tietojen jakamisesta” ”tietojenkäsittelyn jakamiseen”. Nykyisistä yksityisyyden turvaavista tietojenkäsittelymenetelmistä erityisesti turvallinen monenvälinen tietojenkäsittely vaikuttaa soveltuvalta yritysten ja viranomaisten väliseen tietojen yhteiskäyttöön. Tietyt yksinkertaiset ja turvalliset monenväliset tietojenkäsittelytekniikat ovat hyvin pitkälle skaalautuvia ja tehokkaita. Muutamat yritykset tarjoavat jo tätä teknologiaa ja asiaankuuluvia alustoja. Tämän tekniikan käytöstä yritysten ja viranomaisten välisessä tietojen yhteiskäytössä on tehty tutkimuksia.

(1)

Myös Euroopan dataportaalin välityksellä: https://www.europeandataportal.eu/fi/homepage

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37). Ks. myös Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus), COM(2017) 10 final, 10.1.2017.

(3)

COM(2017) 495 final.

(4)

COM(2017) 9 final.

(5)

  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/synopsis-report-public-consultation-building-european-data-economy  

(6)

COM(2018) 232.

(7)

COM(2018) 232.

(8)

Esimerkiksi robottien teollisuusprosesseissa tuottama data, joka on olennaista esimerkiksi jälkimarkkinoinnin palveluiden kannalta (esim. korjaus- ja huoltopalvelut), tai palveluntarjoajien luokittelua koskevat tiedot.

(9)

     Ks. esim. komission suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista, EUVL C 130, 19.5.2010, s. 1, ja ohjeita komission ensisijaisista täytäntöönpanotavoitteista sovellettaessa EY:n perustamissopimuksen 82 artiklaa [nykyisin SEUT:n 102 artikla) yritysten määräävän aseman väärinkäyttöön perustuvaan markkinoiden sulkemiseen, EUVL C 45, 24.2.2009, s. 7.

(10)

Ks. liite komission täytäntöönpanopäätökseen vuoden 2018 työohjelman hyväksymisestä ja Verkkojen Eurooppa ‑välineen rahoituksesta televiestinnän alalla, s. 42.

(11)

Tässä asiakirjassa kuvaillut mekanismit ja esimerkit ovat peräisin Everis-yrityksen komission puolesta tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin yritysten välistä tietojen yhteiskäyttöä Euroopassa (tutkimusraportti tulossa).

(12)

  http://www.programmableweb.com/api-research  

(13)

 Ks. lisätietoja Euroopan komission kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman yhteydessä osarahoittaman Share PSI ‑verkoston laatimasta sovellusliittymiä koskevasta ohjeasiakirjasta: http://www.w3.org/TR/dwbp/#useanAPI

(14)

COM(2017) 9 final.

(15)

Everis-yrityksen tekemä tutkimus yritysten välisestä tietojen yhteiskäytöstä Euroopassa (tulossa).

(16)

  https://developer.tomtom.com/tomtom-maps-apis-developers  

(17)

  https://services.airbus.com/maintenance/expertise-and-other-services/skywise/skywise

(18)

  https://www.dawex.com/en/  

(19)

  https://www.nallian.com/  

(20)

  https://mastercardcenter.org/action/call-action-data-philanthropy/  

(21)

  http://ec.europa.eu/research/horizonprize/index.cfm?prize=bigdata  

(22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).

(23)

De Meersman et al (2016): Assessing the Quality of Mobile Phone Data as a Source of Statistics, https://ec.europa.eu/eurostat/cros/system/files/assessing_the_quality_of_mobile_phone_data_as_a_source_of_statistics_q2016.pdf  

(24)

Tilastokeskukset ylläpitävät henkilöiden ja yritysten tietoja sisältäviä rekistereitä, mutta näitä rekistereitä ei voida jakaa muiden osapuolten kanssa henkilötietojen suojan ja tilastolliseen luottamuksellisuuteen liittyvien rajoitusten vuoksi. Yksityisen sektorin hallussa olevat tiedot voidaan kuitenkin yhdistää rekisteritietoihin samalla kun tietoturva varmistetaan. Yhdistettyjä tilastollisia tuloksia, joita ei voida jäljittää rekisteröityihin henkilöihin, voidaan julkaista tämän analyysin perusteella.

(25)

  https://www.cdrc.ac.uk/  

(26)

Jos julkiset viranomaiset käyttävät perusteena 6 artiklan 1 kohdan e alakohtaa (”käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi”), tällainen oikeusperusta on säädettävä unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä. Lisäksi rekisteröidyille henkilöille olisi ilmoitettava selvästi tällaisesta ”kansalaistietojen yhteiskäytöstä” sekä myös oikeudesta peruuttaa suostumus ja mahdollisesta viranomaisten suorittamasta heidän henkilötietojensa jatkokäsittelystä.

(27)

Tilastokeskusten kanssa tehtävissä sopimuksissa voitaisiin käyttää Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjä, http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-manuals-and-guidelines/-/KS-32-11-955  

(28)

  https://www.cbs.nl/en-gb/our-services/innovation/big-data  

(29)

  http://www.opalproject.org/about-us/  

(30)

Bogdanov (et al.), Students and Taxes: a Privacy-Preserving Social Study Using Secure Computation. In Proceedings on Privacy Enhancing Technologies, PoPETs, 2016 (3), s. 117–135, 2016. (laajennettu versio, PDF).