EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.6.2018

COM(2018) 442 final

2018/0232(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta

{SEC(2018) 295 final}
{SWD(2018) 321 final}
{SWD(2018) 322 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio hyväksyi 2. toukokuuta 2018 seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin vuosiksi 2021–2027 1 . Komissio ehdotti uutta, nykyaikaista pitkän aikavälin talousarviota, joka liittyy tiiviisti EU:n 27 jäsenvaltion poliittisiin painopisteisiin. Talousarvioehdotuksessa nykyaikaistetuille ohjelmille vahvistetaan kokonaan uusia välineitä, jotta unionin painopisteet voitaisiin saavuttaa tehokkaasti. Tähän pohjautuen komissio ehdottaa uutta Tulli-ohjelmaa sisämarkkinoiden, innovaation ja digitaalitalouden budjettikohdasta. Kyseisellä ohjelmalla tuetaan tulliviranomaisten työtä ja niiden välistä yhteistyötä monivuotista rahoituskehitystä koskevan ehdotuksen mukana seuranneessa tiedonannossa kuvatun mukaisesti 2 .

Tässä ehdotuksessa esitetään, että soveltaminen alkaisi 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee unionin 27 jäsenvaltiota, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tulliliitosta on 50 vuoden aikana tullut merkittävä esimerkki onnistuneesta integraatiosta EU:ssa. Se on yksi harvoista EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista aloista, jota ilman sisärajojen poistaminen ei olisi ollut mahdollista. EU on maailman suurin kauppablokki, ja sen osuus koko maailmankaupasta on 15 prosenttia. Tulli-ilmoitusten kokonaismäärä on kasvanut jatkuvasti viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2016 niitä annettiin 313 miljoonaa kappaletta eli 10 ilmoitusta sekunnissa. Niistä 98 % annettiin sähköisesti.

Tulli auttaa suojaamaan unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisia etuja. EU:n ulkorajat ylittävän tavaraliikenteen valvojana se myös suojaa kansalaisia terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia sekä muita uhkia vastaan. Tulli soveltaa yli 60 säädöstä, jotka eivät koske tullialaa vaan esim. kaksikäyttötuotteita, ampuma-aseita, huumausaineiden lähtöaineita, käteisvarojen siirtoja, teollis- ja tekijänoikeuksia, kansanterveyttä, tuoteturvallisuutta ja kuluttajansuojaa sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelua ja ympäristönsuojelua. Tulliviranomaisilla on myös tärkeä tehtävä toimitusketjun eheyden turvaamisessa ja terroristijärjestöjen varojen vapaan liikkuminen estämisessä. Tullialan riskinhallinnassa tulevaisuudessa käytettävä tuontivalvontajärjestelmä 2 (ISC2) parantaa ratkaisevalla tavalla unionin sekä sen kansalaisten ja yritysten turvallisuutta. Lisäksi teknologian (digitalisointi, verkottuneisuus, esineiden internet, lohkoketjutus) ja liiketoimintamallien (sähköinen kauppa, toimitusketjun optimointi) nopean kehittymisen aiheuttamat haasteet, julkisten varojen väheneminen, maailmankaupan lisääntyminen ja jatkuva kansainvälinen rikollisuus- ja turvallisuusuhka lisäävät paineita parantaa tulliliiton tuloksellisuutta ja lisätä tulliviranomaisten suorittamia tehtäviä.

Unionin tullikoodeksi on ollut vuodesta 2016 lähtien tullialan oikeudellinen kehys. Tärkeimmät unionin tullikoodeksin tavoitteet ovat paperiasiakirjoihin pohjautuvien menettelyjen lopettaminen, kaupan alan toimijoiden ja tullin välisen kommunikoinnin digitalisoiminen sekä riskinhallinnan tehostaminen lastitietojen ennakkoilmoitusjärjestelmän käyttöönottamiseksi. Unionin tullikoodeksilla on käynnistetty valtava sähköistämishanke, jossa 17 eri sähköistä järjestelmää on tarkoitus saada käyttöön pääosin vuoteen 2020 mennessä. Jotkin järjestelmät otetaan käyttöön asteittain vuoteen 2025 mennessä. Nämä sähköiset järjestelmät koskevat kaikkia tullimenettelyjä, minkä vuoksi ne ovat tulliliiton toiminnan keskiössä. Kun unionin tullikoodeksi on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, se parantaa EU:n yritysten kilpailukykyä ja parantaa merkittävällä tavalla tasapainoa tullitarkastusten ja sellaisen laillisen tavaraliikenteen välillä, jossa tavarat tuodaan unioniin tai viedään sieltä tai passitetaan unionin kautta.

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta tarkoittaa, että Yhdistynyt kuningaskunta on erotettava kaikista nykyisistä Tulli 2020 -ohjelmasta rahoitettavista sähköisistä tullijärjestelmistä. Näitä vaikutuksia ja kustannuksia ei voida kuitenkaan arvioida tarkasti tässä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten neuvottelujen vaiheessa, minkä vuoksi niitä ei käsitellä tässä asiakirjassa.

Myönteiseen lopputulokseen voidaan päästä vain tiiviillä operatiivisella yhteistyöllä, jota tehdään paitsi jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välillä myös niiden sekä muiden viranomaisten, kaupan alan toimijoiden ja muiden kolmansien osapuolten välillä. Ehdotettu Tulli 2020 -ohjelmaa seuraava ohjelma tukee tulliyhteistyötä.

Tulliyhteistyötä tiivistetään ja valmiuksia kehitetään klustereissa, jotka perustetaan toisaalta verkostoitumisen ja toimintaedellytysten kehittämisen sekä toisaalta tietoteknisten valmiuksien kehittämisen ympärille. Ensimmäisessä klusterissa jäsenvaltioiden ja ohjelmaan osallistuvien maiden välistä hyvien toimintatapojen ja operatiivisen tiedon vaihtoa virtaviivaistetaan painottaen erityisesti hankepohjaista jäsenneltyä yhteistoimintaa, joka mahdollistaa tiiviin ja integroidun yhteistyön osallistujamaiden välillä. Tämä edistää tulliliiton kehittämistä entisestään. Toinen klusteri mahdollistaa sen, että ohjelmasta voidaan rahoittaa kaikki tietotekniset infrastruktuurit ja järjestelmät, mukaan lukien kaupan alan toimijoiden ja tullin välisen kommunikoinnin sähköistäminen ja riskinhallinnan lujittaminen. Tämän ansiosta jäsenvaltioiden tullihallinnoista tulee täysin sähköisiä ympäristöjä.

•Yhdenmukaisuus muiden politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen unionin tullikoodeksin 3 ja muun sellaisen lainsäädännön kanssa, jota tulliviranomaisten on sovellettava.

Tämä ehdotus on yhdenmukainen myös nykyisen Tulli 2020 -ohjelman kanssa. Kyseisen ohjelman tavoitteena on tukea unionin tulliliiton toimintaa ja nykyaikaistamista, jotta sisämarkkinat lujittuisivat osallistujamaiden sekä niiden tulliviranomaisten ja virkamiesten välisen yhteistyön kautta. Tämä ehdotus muodostaa talousarviopuitteiden lisäksi myös toiminnalliset, organisatoriset ja menettelylliset puitteet EU:n tullipoliittisten tavoitteiden ja toimintojen toteuttamiseksi.

Näin ollen ehdotus on jatkoa nykyiselle ohjelmalle, mutta se edellyttää yhteistyön tiivistämistä ja uusien sähköisten järjestelmien käyttöönottoa. Se antaa myös jonkin verran liikkumisvaraa innovoinnille.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotus on yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen kanssa ja erityisesti muiden sellaisten EU:n toimintaohjelma- ja rahastoehdotusten kanssa, joilla pyritään vastaaviin tavoitteisiin asiaankuuluvilla aloilla.

Ohjelma liittyy läheisesti uuteen tullitarkastuslaitteiden välineeseen (joka muodostaa toisen kahdesta uudesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osasta), jolla tuetaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä. Tulli-ohjelmalla tuetaan sen sijaan kaikkia asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia ja ostettuihin laitteisiin liittyvää koulutusta

Koska Tulli-ohjelmalla pyritään auttamaan tulliviranomaisia mm. suojaamaan EU:n taloudellisia etuja, se on yhteydessä Euroopan petostentorjuntaviraston suorittamiin toimiin, joilla se torjuu petoksia unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi SEUT-sopimuksen 325 artiklan ja EU:n petostentorjuntaohjelman mukaisesti. Kyseisen petostentorjuntaohjelman, jolla nimenomaisesti pyritään suojaamaan unionin taloudellisia etuja, ja Tulli-ohjelman välillä on synergiaetuja, mikä tukee tulliliiton moitteetonta toimintaa ja edistää siten kyseisten taloudellisten etujen suojaamista. Näillä ohjelmilla on siis erilaiset päämäärät, mutta niiden toimet ovat mahdollisesti toisiaan täydentäviä. Synergiaedut ovat mahdollisia myös Euroopan syyttäjänviraston ja oikeusjärjestys-, oikeus- ja arvorahaston oikeusalan ohjelman välillä EU:n tullilainsäädännön soveltamista koskevan koulutuksen osalta.

Tulli-ohjelmalla pyritään myös varmistamaan tuoteturvallisuus, EU:n kuluttajien suojaaminen ja tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n teollisuudelle. Se liittyy näin ollen sisämarkkinaohjelman aloitteisiin, joilla pyritään lujittamaan markkinavalvontaa ja varmistamaan, että EU:n markkinoille saapuu ainoastaan vaatimukset täyttäviä ja turvallisia tuotteita.

Turvallisuusuhkiin ja rikolliseen toimintaan puuttumiseksi voi olla syytä tarkastella synergiaetujen mahdollisuutta sisäisen turvallisuuden rahaston kanssa. Mittakaavaedut voisivat liittyä erityisesti virastojen väliseen yhteistyöhön, tullitarkastuslaitteisiin ja muihin valmiuksien kehittämiseksi toteutettaviin toimiin.

Lisäksi sillä on operatiivisella tasolla merkittäviä synergiaetuja veroyhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman kanssa. Sähköisten järjestelmien alalla näillä kahdella ohjelmalla on yhteisiä osia esim. datakeskusinfrastruktuurissa ja yhteisessä tietoliikenneverkossa, mikä mahdollistaa yhteisvaikutuksen ja yhteisrahoituksen. Niissä on samanlaiset tietotekniikan hallintaa koskevat lähestymistavat ja yhteiset horisontaaliset tukimekanismit. Niissä käytetään samantyyppisiä yhteisiä toimia ja noudatetaan samanlaista lähestymistapaa inhimillisten valmiuksien kehittämisen ja koulutuksen osalta. Ohjelmahallinnointia on tehostettu ehdotuksen, hallinnoinnin, toimien hallinnoinnin, täytäntöönpanosäädösten ja tulosseurannan osalta. Lisäksi tulli- ja veroalan välille on kehittymässä yhä suurempi tarve toteuttaa yhteisiä toimia etenkin sähköisen kaupankäynnin alalla.

Paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä 15 päivänä tammikuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 70/2008/EY säädetään monivuotisesta strategiasuunnitelmasta (MASP-suunnitelma), jolla koordinoidaan pääasiassa ohjelmasta rahoitettavien sähköisten tullijärjestelmien kehittämistä ja käyttämistä. Jotta ohjelman ja MASP-suunnitelman välinen johdonmukaisuus ja koordinointi voitaisiin varmistaa, mainitun päätöksen asiaankuuluvat säännökset sisällytetään ohjelmaan. Uudella ehdotuksella kumotaan vastaavasti nykyinen sähköistä tullijärjestelmää koskeva päätös 4 , minkä vuoksi se muodostaa perustan tullialan sähköisten tullijärjestelmien monivuotiselle strategiasuunnitelmalle (MASP–C-suunnitelma).

Synergiaetuja voi lisäksi mahdollisesti syntyä tietotekniikan alalla useiden unionin aloitteiden kanssa (esim. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma 5 ) sekä kaikkien (merkittäviä) sähköisiä järjestelmiä käyttävien ohjelmien, Verkkojen Eurooppa -välineen rakenneosien 6 uudelleenkäytön, eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden 7 , tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävän standardointisuunnitelman 8 , FinTech-toimintasuunnitelman 9 , Euroopan horisontti -ohjelman 10 , lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin 11 sekä muiden petoksia ja kyberturvallisuusriskejä koskevien aloitteiden kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämä ehdotus edellyttää useiden oikeusperustojen yhdistämistä, koska sillä voi olla useita erillisiä mutta toisiaan täydentäviä tavoitteita

–Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 33 artikla, jossa unionia kehotetaan tekemään tulliyhteistyötä ja toteuttamaan EU:n tulliliittoa koskevia toimia;

–SEUT-sopimuksen 114 artikla, jossa unionia kehotetaan toteuttamaan sisämarkkinoita koskevia toimia; ja

–SEUT-sopimuksen 207 artikla, jossa unionia kehotetaan toteuttamaan yhteistä kauppapolitiikkaa koskevia toimia.

SEUT-sopimuksen 33 artiklaa pidetään nykyisen ohjelman puitteissa tehtävän tulliyhteistyön oikeusperustana. Tämän lisäksi ja jotta mukaan otettaisiin pelkän tulliyhteistyön lisäksi ne erilaiset tehtävät, joita tulliviranomaisten on suoritettava rajoilla monilla eri aloilla tulliyhteistyön ohella, ehdotus perustuu myös SEUT-sopimuksen 114 ja 207 artiklaan.

EU:n toimet ovat myös tarpeen kansainvälisistä sopimuksista ja etenkin Maailman kauppajärjestöstä johtuvien velvoitteiden vuoksi.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Unionin tason toimintaa kansallisen tason toiminnan sijasta tarvitaan seuraavista syistä:

–Unionilla on yksinomainen toimivalta tulliliiton alalla. Jäsenvaltioiden unionille siirtämä toimivalta tarkoittaa, että ne hyväksyivät, että tullialan toimet voidaan toteuttaa paremmin unionin tasolla. Yksinomaan unionin lainsäädäntökehyksellä ei kuitenkaan voida riittävällä tavalla varmistaa tulliliiton asianmukaista toimintaa. Lainsäädäntökehystä olisi täydennettävä Tulli-ohjelman tukitoimenpiteillä, jotta unionin tullilainsäädännön johdonmukainen ja yhdenmukainen soveltaminen voidaan varmistaa.

–Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Unionin tason toimia tarvitaan vahvistamaan tullialalla tehtävän työn eurooppalaista ulottuvuutta, estämään sisämarkkinoiden häiriöitä sekä tukemaan unionin ulkorajojen tehokasta suojelua.

–Tältä osin unionin tason toiminta on perusteltua, jotta tulliliiton ja sen yhteisen sääntelykehyksen asianmukainen toiminta ja jatkokehittäminen voidaan varmistaa. On näet osoitettu, että unionin tason toiminta on tehokkain ja tuloksellisin reagointitapa tulliliiton ja tulliyhteistyön toimeenpanossa esiintyviin epäkohtiin ja haasteisiin.

•Suhteellisuusperiaate

EU:n tason toimet ovat huomattavasti tehokkaampia kuin yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamat toimet.

Valtaosa ehdotetusta talousarviosta käytetään tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Tulliyhteistyön tärkein perusta on sitä varten kehitetty huolellisesti suojattu viestintäverkko. Tällä yhteisellä verkolla varmistetaan, että mitä hyvänsä tietoja vaihtaakseen kunkin kansallisen hallinnon tarvitsee ottaa yhteyttä vain kerran tähän yhteiseen infrastruktuuriin. Ilman tällaista infrastruktuuria jäsenvaltioiden olisi tehtävä 26 yhteydenottoa kaikkien muiden jäsenvaltion kansallisiin järjestelmiin. Valittu lähestymistapa perustuu tietotekniseen rakennemalliin, jossa eurooppalaiset sähköiset järjestelmät koostuvat yhteisten osien ja kansallisten osien yhdistelmästä. Tätä mallia pidetään parempana kuin täysin keskitettyä tietoteknistä rakennemallia, koska valitussa mallissa jätetään osa talousarviovastuusta jäsenvaltioille, jotka kehittävät sähköisten järjestelmien kansalliset osat, ja koska siinä otetaan myös huomioon kansalliset etusijaisuudet, vaatimukset ja rajoitukset. Yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden parantaminen sisämarkkinoilla saavutetaan näin ollen oikeasuhteisella tavalla.

Komissio hoitaa koordinointi-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä perussopimusten määräysten mukaisesti. Komission on hoidettava koordinointi kansallisten tulliviranomaisten erikoisalojen edustajien kanssa. Tämän on tapahduttava operatiivisella tasolla ja pitkällä aikavälillä, jotta unionin tullialalla todettuihin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin voitaisiin varautua. Ohjelman eri foorumit ja välineet tarjoavat komissiolle asianmukaiset puitteet suorittaa tullialan koordinointitehtävänsä.

•Toimintatavan valinta

Vaikutustenarvioinnin päätelmien mukaisesti rahoitusohjelman avulla tapahtuva EU:n väliintulo on tarpeen. Komissio ehdottaa seuraajaa Tulli 2020 -ohjelmalle.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ehdotuksessa otetaan huomioon Tulli 2013 -ohjelman loppuarvioinnissa annetut suositukset sekä Tulli 2020 -ohjelman käynnissä olevan väliarvioinnin alustavat tulokset. Tulli 2013 -ohjelman loppuarvioinnissa 12 suhtauduttiin yleisesti ottaen myönteisesti siihen, miten Tulli 2013 -ohjelma on edistänyt poliittisen tason tavoitteiden saavuttamista ja tulliviranomaisten toimimista yhtenä hallintona. Pääasialliset hyödyt voidaan tiivistää seuraavasti:

–Turvallisuus ja vaarattomuus paranivat. Tästä esimerkkejä ovat tuontivalvontajärjestelmän ja tullialan riskienhallintajärjestelmän täysimääräinen täytäntöönpano sekä valtuutettujen talouden toimijoiden järjestelmän ja muiden talouden toimijoiden järjestelmien valtavirtaistaminen.

–Kaupankäynti helpottui, minkä ansiosta tavaroiden (myös passitettavien tavaroiden) siirto, luovutus ja tulliselvitys nopeutuivat tulliliitossa tavaroiden turvallisuutta vaarantamatta.

–EU:n taloudellisten etujen suojaaminen parani keskitettyjen tietokantojen käytön ja riskinhallintajärjestelmien tehokkuuden paranemisen ansiosta.

Tarkastelujakson aikaisten saavutusten ei katsottu johtuvan pelkästään siitä, että jo käynnissä olleet suuntaukset olisivat kehittyneet. Sen sijaan saavutukset olivat merkittäviä ja uraauurtavia (varsinkin turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevien sähköisten järjestelmien käyttöönotto), mikä osoittaa, että ohjelman keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa on edetty huomattavasti.

Arvioinnissa tuli esiin EU:n tason toimista saatava huomattava lisäarvo, etenkin kun on kyse sen roolista EU:n lainsäädännön täytäntöönpanemisen tukemisessa kansallisella tasolla. Ohjelmasta rahoitettavat sähköiset järjestelmät täydentävät kansallisia aloitteita ja liittyvät suurimmaksi osaksi tällaisen lainsäädännön täytäntöönpanoon. Tämä johti sellaisten hallintokustannusten alenemiseen, joita kullekin jäsenvaltiolle olisi muutoin aiheutunut omien vastaavien sähköisten järjestelmien kehittämisestä. Ohjelman yhteisten toimien ansiosta edistyneen verkostoitumisen katsottiin myös olevan ratkaisevan tärkeää useista eri syistä, joista mainittakoon yhteisen lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, parhaiden käytäntöjen levittäminen sekä luottamuksen rakentaminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välille, jotta ne voisivat toimia ikään kuin ne olisivat osa samaa hallintoa.

Tulli 2020 -ohjelman käynnissä olevan väliarvioinnin alustavat päätelmät voidaan esittää tiivistäen seuraavasti 13 :

–Merkityksellisyys: kansalliset viranomaiset ilmoittivat olevansa kiinnostuneita osallistumaan aktiivisesti ohjelmaan, mikä viittaa siihen, että ohjelman toimissa on otettu todelliset tarpeet hyvin huomioon. Kansallisten viranomaisten mielestä kaikkein hyödyllisimmät yhteiset toimet ovat työvierailut ja niiden jälkeen seminaarit, työpajat, hankeryhmät ja hiljattain perustetut asiantuntijaryhmät.

–Vaikuttavuus: tulliviranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että ohjelman yhteiset toimet ovat auttaneet parantamaan tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Ohjelmaan kuuluvat koulutusmoduulit ovat johtaneet siihen, että osallistujamaat soveltavat EU:n tullilainsäädäntöä yhdenmukaisemmin.

–Tehokkuus: ohjelmakauden ja vuotuisten työohjelmien valmistelumenettelyt olivat yleisesti ottaen myönteisiä. Tuloksellisuuden seurantakehyksen täytäntöönpanoa on suurimmaksi pidetty onnistuneena. Vaikka tiedot ovat pääasiassa itse ilmoitettuja, näyttää siltä, että ne on kerätty järjestelmällisesti ja että tuloksena on saatu hyödyllisiä tietoja. Ei ole kuitenkaan selvää, missä määrin tuloksellisuuden seurantakehyksen dataa on käytetty hallinnointipäätösten tekemisessä tai ennakkovaroitusjärjestelmänä ohjelman toiminnan ohjaamisessa. Nykyistä seurantajärjestelmää on syytä yksinkertaistaa varsinkin vaikutusindikaattoreiden lukumäärän ja toimien seurantalomakkeiden pituuden osalta.

–Johdonmukaisuus: laajaan yhteisymmärrykseen on päästy siitä, millaisia vaikutuksia kansallisiin aloitteisiin on sillä, että yhteisillä toimilla tuetaan EU:n lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista ja hallinnoidaan eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä. Ohjelmasta tuettujen aloitteiden on myös ilmoitettu täydentävän kansallisella tasolla tehtyjä aloitteita.

–EU:n tason toimien lisäarvo: kansalliset tulliviranomaiset suhtautuivat yleisesti ottaen myönteisesti siihen, missä määrin ohjelmalla saavutetaan tuloksia, jotka eivät olisi olleet mahdollisia kansallisten viranomaisten omin toimin. Suuri osa arviointikyselyihin vastanneista katsoi myös, että ohjelma on avainasemassa pyrittäessä rakentamaan luottamusta EU:n jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden (ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat) tulliviranomaisiin ja lähentymään niitä. Ensimmäisissä haastatteluissa mainittiin myös tehokkuushyödyt, joita saadaan resursseja yhdistämällä erityisesti tietotekniikan alalla (mittakaavaedut ja alemmat kehittämiskustannukset). Lisäksi alustavissa päätelmissä varoitettiin kansallisia viranomaisia siitä, että kansallisten näkökohtien yhdenmukaistaminen EU:n vaatimusten kanssa on haasteellista, sillä toisistaan poikkeavat edut voivat joskus estää EU:n tason toimista saatavan lisäarvon syntymisen. Muutamat kansalliset viranomaiset ilmoittivatkin olevansa tyytymättömiä siihen, että niiden on muutettava omia kunnianhimoisista suunnitelmiaan vähemmän kehittyneiden kansallisten tullihallintojen vuoksi.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio teetätti vaikutustenarvioinnin tueksi ulkoisen selvityksen, johon sisältyi erityinen sidosryhmien näkemyksiä laajemmin kokoava kuuleminen. Ohjelman erityisen soveltamisalan vuoksi (tulliviranomaiset ovat ainoita tahoja, jotka saavat suoria hyötyjä) kuulemisissa keskityttiin tulliviranomaisten näkemyksiin, joita saatiin hankeryhmien ja maakohtaisten vierailujen lisäksi kyseisille viranomaisille kohdennetuista tapaustutkimuksista ja erityisistä selvityksistä. Elinkeinojärjestöjen, talouden toimijoiden, tutkijoiden, Tulli 2020 -osallistujamaiden ja kansainvälisten järjestöjen (esim. Maailman tullijärjestö) kanssa käydyt keskustelut täydensivät näitä toimia.

Avoin julkinen kuuleminen aiheesta ”EU:n rahastot investointien, tutkimuksen & innovoinnin, pk-yritysten ja sisämarkkinoiden alalla” on järjestetty. Siinä koottiin kansalaisten mielipiteitä esim. poliittisista haasteista ja siitä, mitä toimia EU:n olisi toteutettava tulliliiton osalta.

•Ulkoinen asiantuntemus

Komissio teetätti tämän vaikutustenarvioinnin tueksi ulkoisen selvityksen saadakseen määrällisiä ja laadullisia tietoja. Tämän toimeksiannon tavoitteena oli 1) yksilöidä tullialaan vuoden 2020 jälkeen vaikuttavat tärkeimmät tekijät, tulliliiton ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ongelmat sekä tunnistettujen liikkeelle panevien voimien ja ongelmien vuoksi toteutettavien EU:n tason toimien tavoitteet; 2) yksilöidä EU:n eri toimintavaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi ja EU:n tulevien rahoitustoimien toteuttamiseksi sekä arvioida yksilöityjen vaihtoehtojen oletettuja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia; ja 3) verrata niitä toisiinsa vahvistettujen kriteerien (esim. tehokkuus, vaikuttavuus, merkittävyys ja johdonmukaisuus) perusteella ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen asiallisin perustein.

Ulkoinen selvitys ja siihen liittyvät kuulemiset vahvistivat, että tulliviranomaisten edessä on vaikeita aikoja ja että seuraavien kahden keskeisen tekijän ympärille on laadittava kunnianhimoinen ohjelma: yhtäältä valmiuksien (tietotekniikka ja henkilöresurssit) kehittämisen ja yhteistyötoimien jatkuvuus ja vahvistaminen, jotta tulliliitoa koskevat tulkinnat ja täytäntöönpanotoimet olisivat yhdenmukaiset, ja toisaalta operatiivisen yhteistyön tehostaminen ja innovoinnin edistäminen.

•Vaikutustenarviointi

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon 27. huhtikuuta 2018. Lisäksi se suositti raportin parantamista eräiden keskeisten tekijöiden osalta (esim. lisätietojen antaminen sähköisistä järjestelmistä talousarvion kasvun perustelemiseksi ja tarkempien yksityiskohtien esittäminen seurantajärjestelyjen yksinkertaistamisesta ja muista indikaattoreista kuin oikeusperustaindikaattoreista).

Nämä tekijät otettiin huomioon vaikutustenarvioinnin viimeisessä versiossa. Lainsäädäntöpuitteita (erityisesti unionin tullikoodeksista johtuvia velvoitteita) on selkeytetty ja eurooppalaisista sähköisistä järjestelmistä annettiin lisätietoja merkittävän talousarvion kasvun perustelemiseksi. Tulosindikaattoreita yksinkertaistetaan, koska tämä seurantajärjestelmän osa aiheutti merkittäviä rasituksia tullihallinnoille ja TAXUD-pääosastolle parantamatta kuitenkaan merkittävällä tavalla ohjelman suunnittelua ja ylläpitoa.

Neljää seuraavaa skenaariota on analysoitu:

–EU:n 27 jäsenvaltion perusskenaario: unionin olisi tarkasteltava uudelleen tullilainsäädäntöään ja kumottava suuri osa uudella tullikoodeksilla vuonna 2016 tullitoimintaan tehdyistä parannuksista, Tämä voisi vaikuttaa EU:n kansainvälisiin sitoumuksiin ja vaarantaa myös muut EU:n poliittiset tavoitteet ja erityisesti turvallisuusohjelman.

–toimien vähimmäismäärään perustuva skenaario: toimia ei voitaisi enää kehittää niiden toteuttamisen jälkeen ja yhteistyö rajoittuisi koskemaan UTK:n täytäntöönpanon tukemista. Tämä tarkoittaisi käytännössä tietoteknisten ja yleisten tullialan toimien taantumista.

–jatkuvuus +-skenaario: tässä skenaariossa toteutettaisiin sekä tarvittavat vähimmäistoimet tulliliiton toiminnan jatkamiseksi että otettaisiin seuraava looginen askel UTK:n hyväksymisen jälkeen.

–jäsennellyn keskittämisen skenaario: keskittäminen (joka voi tapahtua siirtymäkauden kuluessa tai olla välittömästi täysin jäsenneltyä) voisi auttaa lujittamaan tulliviranomaisten tuloksellisuutta EU:ssa ja saavuttamaan ohjelman tavoitteet. Se aiheuttaisi kuitenkin muutoksen toimintamalliin, mikä edellyttää valmisteluja ja on sen vuoksi suurelta osin epärealistinen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Poliittisella tasolla tehdyn analyysin jälkeen parhaaksi vaihtoehdoksi valittiin jatkuvuus +-skenaario. Nykyisiä yhteistyömekanismeja ja -välineitä on optimoitava, jotta tulliliitosta ja sisämarkkinoista saataisiin täydet hyödyt. Lisäksi jäsenvaltioiden tulliviranomaisten olisi EU:n Maailman kauppajärjestössä antamien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti työskenneltävä ja toimittava ikään kuin ne olisivat osa samaa hallintoa. Tämä yhdenmukaistettaisiin EU:n tulliliiton ja sen hallintotavan kehittämistä koskevassa hiljattain annetussa komission tiedonannossa esitettyjen poliittisten näkemysten kanssa. Kaiken tämän saavuttaminen samalla kun unioniin kohdistuu yhä enemmän paineita saavuttaa perustavoitteensa (joihin kuuluu mm. tulliliitto) on sen vuoksi erittäin tärkeää sekä poliittisesti että taloudellisesti. Tämä päätös on otettu huomioon myös vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuspaketissa, jonka komissio esitti. 2. toukokuuta 2018 14 .

Sääntelyntarkastelulautakunnan esittämien teknisten kommenttien lisäksi ohjelmaan on lisätty yksi indikaattori, joka koskee UTK:n tavoitteiden saavuttamisastetta. Sen avulla saadaan tietoja ohjelmasta tuettujen UTK:ssa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämisestä, johon suuri osa ohjelman talousarviosta käytetään.

•Yksinkertaistukset

Käynnissä olevaa ohjelmaa on jo yksinkertaistettu tuotoksia ja tuloksia voimakkaasti painottaen. Sillä pannaan täytäntöön kaikki aiemmissa arvioinneissa esitetyt yksinkertaistukset. Tärkein todetuista uusista yksinkertaistuksista olisi kertakorvausten/yksikkökustannusten laajempi käyttö ja mahdollisuus hyväksyä monivuotisia työohjelmia komiteamenettelystä aiheutuvien jokavuotisten hallinnollisten rasitusten välttämiseksi.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole erityistä vaikutusta perusoikeuksiin.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

EU:n rahoitusohjelmien uudelleentarkastelun ajoitus liittyy 2. toukokuuta 2018 annettuun uutta monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen 15 . Kyseisen ehdotuksen mukaisesti tämä Tulli-ohjelmaa koskeva asetus sisältää 950 miljoonan euron julkisen talouden kehyksen (nykyhintoina) vuosiksi 2021–2027.

Tulli-ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointitapaa, ja se hoidetaan priorisoidusti. Työohjelmat, joissa määritetään tietyn ajankohdan painopistealueet, laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Tulli-ohjelma vaikuttaa unionin ja sen jäsenvaltioiden tuloihin. Vaikka vaikutusta ei voida esittää määrällisesti, se helpottaa ja yksinkertaistaa tulliviranomaisten toimintaa tullien, alv:n ja valmisteverojen kantamisen osalta. Koska työn laatu paranee yhteistyön sekä tietoteknisten ja inhimillisten valmiuksien kehittämisen ansiosta, tulliviranomaiset voivat tehokkaammin suojata unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisia etuja.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Ehdotetun Tulli-ohjelman vaikutuksista tehdään väli- ja loppuarviointi, ja vaikutuksia seurataan jatkuvasti korkeatasoisten tulosindikaattoreiden perusteella. Nämä arvioinnit tehdään 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 16 22 ja 23 kohdan mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa kolme toimielintä vahvistivat, että voimassaolevaa lainsäädäntöä ja politiikkaa koskevien arviointien olisi muodostettava perusta lisätoimien eri vaihtoehtojen vaikutustenarvioinneille. Arvioinneissa tarkastellaan välineiden käytännön vaikutuksia indikaattoreiden ja tavoitteiden sekä sellaisen yksityiskohtaisen analyysin perusteella, jossa arvioidaan, missä määrin välinettä voidaan pitää merkittävänä, tuloksellisena, tehokkaana, riittävästi lisäarvoa tuottavana ja johdonmukaisena muiden EU:n politiikkojen kanssa. Arvioinneissa otetaan huomioon puutteiden/ongelmien havaitsemisesta saadut kokemukset sekä mahdollisuudet parantaa toimia tai niiden tuloksia ja maksimoida niiden vaikutusta. Niissä yksilöidään toimien sääntelykustannukset, hyödyt ja säännöt ja esitetään ne määrällisesti.

Arvioinnin raportointijärjestelmällä varmistetaan, että ohjelman arviointia koskeva data kerätään tuloksellisesti, tehokkaasti, oikea-aikaisesti ja asianmukaisella rakeisuuden tasolla. Tällaiset data ja tiedot on toimitettava komissiolle tavalla, joka noudattaa muussa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että henkilötiedot on anonymisoitava tarvittaessa. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

Ohjelman tuloksia ja tuotoksia arvioidaan säännöllisesti kattavassa seurantajärjestelmässä etukäteen määriteltyjen indikaattoreiden perusteella, jotta vastuuvelvollisuus voidaan asettaa hinta-laatusuhteelle.

Tulosmittaamista koskeva data kerätään erilaisilla sähköisillä järjestelmillä ja datankeruuvälineillä. Toimien seurantalomakkeita, tapahtuman arviointilomakkeita ja tullivirkailijoiden säännöllisiä mielipidekyselyjä pidetään tällä hetkellä tärkeimpinä välineinä.

Koska ohjelmalla on tukirooli ja se auttaa osallistujamaan viranomaisia jakamaan tietoja ja parantamaan valmiuksiaan, seurantajärjestelmässä keskitytään seuraamaan indikaattoreiden perusteella, miten ohjelman toimet etenevät tuotosten tasolla. Mahdollisuuksien mukaan sillä seurataan indikaattoreita myös sellaisilla aloilla, jotka liittyvät ohjelman korkean tason tavoitteisiin

Komissio antaa vuosittain ohjelman etenemistä koskevan tilannekatsauksen, joka sisältää yhteenvedon edistymisestä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiaankuuluvista tuotos- ja tulosindikaattoreista.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

I luku – Yleiset säännökset

Ehdotetulla ohjelmalla annetaan tukea tulliliitolle ja tulliviranomaisille, jotta unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja suojattaisiin, unionia suojeltaisiin hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta laillista liiketoimintaa tukemalla, unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus varmistettaisiin ja jotta asianmukainen tasapaino tullitarkastusten ja laillisen kaupan helpottamisen välillä saataisiin säilytettyä. Tätä tavoitetta on tarkistettu, jotta sekä tulliliitolle että tulliviranomaisille voitaisiin antaa entistä kattavampaa tukea kaikissa niille unionin tullikoodeksissa määritellyissä tehtävissä ja jotta vaikutustenarvioinnissa tarkemmin esitetyt uudet tarpeet otettaisiin huomioon.

Käynnissä olevan Tulli 2020 -ohjelman tapaan uuteen ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat. Unionin yleisen politiikan mukaisesti Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvilla mailla ja kolmansilla mailla on myös mahdollisuus osallistua ohjelmaan unionin ja kyseisten maiden välillä tehdyissä erityisissä sopimuksissa määrätyin ehdoin.

Ohjelmasta voidaan aiempaan tapaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, kuten avustuksina, hankintoina tai kulukorvauksina. Myös palkintoja voidaan tietyissä toimissa pitää asianmukaisen rahoitusmuotona, jolloin täytäntöönpanokriteerit ja yksityiskohdat eritellään työohjelmissa.

II luku – Avustuskelpoisuus

Toimityypit, joille voidaan myöntää rahoitusta ohjelmasta, ovat pohjimmiltaan samat kuin nykyisessä ohjelmassa. Niiden typologiaa on kuitenkin yksinkertaistettu ja vähennetty, jotta joustavuutta on voitu lisätä. Liitteessä 1 olevassa ohjeellisessa luettelossa esitetään konkreettisia toimia, joita voidaan rahoittaa ohjelmasta.

Nykyisen Tulli 2020 -ohjelman asiantuntijaryhmien välineestä saatujen kokemusten perusteella ehdotuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hankepohjaiseen jäsenneltyyn yhteistyöhön, jolla pyritään parantamaan operatiivista yhteistyötä ja joka mahdollistaa tiiviit ja integroidut yhteistyömuodot osallistujamaiden välillä ja auttaa näin kehittämään tulliliittoa edelleen.

Tulli 2020 -ohjelmaan verrattuna uutta on se, että ohjelmaan sisältyy toimia, joilla täydennetään tai tuetaan hiljattain perustetun tullitarkastuslaitteiden välineen (joka on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) tavoitteiden toteuttamista. Tullitarkastuslaitteiden välineestä tuetaan ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas Tulli-ohjelmalla tuetaan kaikkia asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta.

Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa annetaan edelleen mahdollisuus ottaa valtion viranomaisten edustajia, myös kolmansien maiden edustajia, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia mukaan ohjelmaan ulkopuolisina asiantuntijoina silloin, kun tämä on hyödyllistä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

III luku – Avustukset

Ohjelma toteutetaan unionin talousarvion yleisimmin käytettyjen varainkäyttömekanismien avulla eli julkisten hankintojen ja avustusten avulla. Ehdotuksessa esitetään, että avustuksista ei järjestetä ehdotuspyyntöä, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat tulliviranomaisia.

Aiempaan tapaan ohjelmasta olisi voitava rahoittaa toimien kustannukset kokonaan silloin, kun EU:n toimista saatava lisäarvo on korkea. Kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä, sovellettava yhteisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmissa.

IV luku – Tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia koskevat erityiset säännökset

Tämän luvun säännöksillä pyritään muodostamaan aiempaa paremmat puitteet ja hallintotavat ohjelmaan kuuluville toimille, joilla kehitetään tietoteknisiä valmiuksia. Tässä ehdotuksessa esitetään muutamia uutuuksia aiemmista tulliohjelmista saatujen kokemusten perusteella ja eurooppalaisten sähköisten järjestelmien lukumäärän lisääntymisen vuoksi. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiselle osalle ja kansalliselle osalle annettavat uudet määritelmät vastaavat paremmin sähköisten järjestelmien todellisuutta, ja niiden piirteet on yhtenäistetty. Ehdotuksessa luetellaan sekä komissiolle että jäsenvaltioille kuuluvat tehtävät. Komission yhdessä jäsenvaltioiden kanssa myöhemmin laatiman tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman (MASP–C-suunnitelma) ansiosta budjetti- ja henkilöstöresursseja voidaan suunnitella paremmin sekä kansallisella että EU:n tasolla. Ehdotuksessa olevat raportointivelvoitteet mahdollistavat sen, että tietoteknisten valmiuksien kehittämistä voidaan seurata paremmin.

V luku – Ohjelmasuunnittelu, arviointi ja valvonta

Koska tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytettään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi oltava useita vuosia. Tämä poikkeaa Tulli 2020 -ohjelmasta, jossa työohjelmien kesto oli vain yksi vuosi. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin vähentää sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta.

Liitteeseen 2 on lisätty keskeisiä indikaattoreita, joilla tehostetaan ohjelman ja sen tulosten seurantaa alusta alkaen. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.

Väli- ja loppuarvioinnit tehdään oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

VI luku – Siirretyn säädösvallan käyttäminen ja komiteamenettely

Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tulosseurantakehyksen ja asiaankuuluvien indikaattoreiden tarkastelemiseksi uudelleen.

Komissiota avustaa tulliohjelmakomitea (tarkastelumenettely).

VII luku – Siirtymä- ja loppusäännökset

Eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle, annetaan johdonmukaisia, olennaisia ja oikeasuhteisia kohdennettuja tietoja.

2018/0232 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 17 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Asetuksella (EU) N:o 1294/2013 18 perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission unionin tasolla toteuttama tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin jos kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma.

(2)Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, ja tulliviranomaiset pystyvät nyt suorittamaan monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen kansalaisia terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulli on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan eturintamassa erityisesti siitä lähtien, kun EU:n laajuinen yhteinen riskinhallintajärjestelmä 19 otettiin käyttöön ja suurten käteismäärien siirtojen tullitarkastukset aloitettiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon kyseinen laaja toimeksianto, tullista on nyt tosiasiallisesti tullut johtava tavaroita tarkastava viranomainen unionin ulkorajoilla. Tätä taustaa vasten Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä annettava tuki olisi laajennettava koskemaan myös asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädettyjä tulliviranomaisten tehtäviä eli unionin kansainvälisen kaupan valvontaa sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan, unionin muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja toimitusketjujen turvallisuutta. Sen vuoksi oikeusperusta kattaa tulliyhteistyön (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikan (SEUT-sopimuksen 207 artikla).

(3)Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joiden tavoitteena on tulliliiton ja tulliviranomaisten tukeminen, sillä olisi suojattava unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja; suojattava unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja tukea samalla laillista liiketoimintaa; varmistettava unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus; ja helpotettava laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta.

(4)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 20 17 kohdan mukaisesti.

(5)Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX] 21 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sovelletaan tähän ohjelmaan. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(7)Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Tulli-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.

(8)Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ’CCE-väline’, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX] 22 Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella eli tällä asetuksella. Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta.

(9)Tullitietojen ja niihin liittyvien tietojen vaihtaminen on välttämätöntä tullialan moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja se ulottuu huomattavasti pidemmälle kuin pelkkään tulliliiton sisällä tapahtuvaan vaihtoon. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttaminen ja laajentaminen ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen voikin olla unionin ja sen jäsenvaltioiden edun mukaista. Näin ollen kun eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttamista ja laajentamista kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen voidaan perustella asianmukaisesti tällaisella edulla, sitä koskevien kustannusten olisi oltava ohjelman mukaisia avustuskelpoisia kustannuksia.

(10)Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

(11)Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu” 23 vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(12)Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi.

(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 70/2008/EY 24 pyydetään komissiota laatimaan tullialan monivuotinen strategiasuunnitelma yhdenmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen tulliympäristön luomiseksi unioniin. Kyseiseen monivuotiseen strategiasuunnitelmaan sisältyvien sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen rahoitetaan pääosin ohjelmasta. Jotta ohjelman ja monivuotisen strategiasuunnitelman välinen johdonmukaisuus ja koordinointi varmistettaisiin, mainitun päätöksen asiaankuuluvat säännökset olisi sisällytettävä tähän asetukseen. Koska kaikki päätöksen N:o 70/2008 asiaankuuluvat säännökset on nyt sisällytetty joko asetukseen (EU) N:o 952/2013 tai tähän asetukseen, päätös N:o 70/2008/EY olisi kumottava.

(14)Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytettään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin vähentää sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta.

(15)Jotta tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset varmistettaisiin, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 25 mukaisesti.

(16)Tätä ohjelmaa on arvioitava paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 22 ja 23 kohdan mukaisesti erityisiä seurantavaatimuksia noudattaen kerättyjen tietojen perusteella, ja samalla on vältettävä liiallista sääntelyä ja hallinnollisten rasitusten aiheuttamista varsinkin jäsenvaltioille. Kyseisiin vaatimuksiin voi tarvittaessa kuulua mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle.

(17)Jotta politiikan painopisteiden muutoksiin voitaisiin reagoida asianmukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(18)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 27 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 28 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 29 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 30 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 31 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(20)Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(21)Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(22)Tällä asetuksella korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1294/2013, joka olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan tulliyhteistyötä koskeva Tulli-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

2.Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä viranomaisia;

2)’eurooppalaisilla sähköisillä järjestelmillä’ tulliliitossa ja tulliviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamisessa tarvittavia sähköisiä järjestelmiä;

3)’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.

2.Ohjelman erityistavoitteena on tukea tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä tukea tulliyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen.

4 artikla

Talousarvio

1.Rahoituspuitteet ohjelman toteutusta varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 950 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu ohjelman hallinnoinnissa tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu.

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

b)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen, jos kyseisten maiden lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia unionin hallintomenetelmiä;

c)muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–otetaan käyttöön ohjelmaan osallistumista koskevat edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskeminen ja ohjelmien hallinnolliset kustannukset. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [2018/XXX] [uusi varainhoitoasetus] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

–ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaaminen.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

7 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille toimille, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.Toimille, joilla täydennetään tai tuetaan asetuksen (EU) [2018/XXX] [CCE-väline] 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, voidaan myös myöntää rahoitusta tästä ohjelmasta.

3.Edellä olevassa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin sisältyvät seuraavat:

a)kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat;

b)hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta;

c)tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet ja varsinkin eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen;

d)inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;

e)tuki ja muut toimet, mukaan lukien

1)selvitykset;

2)innovointitoiminta, erityisesti konseptin oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja prototyyppialoitteet;

3)yhteisesti laaditut viestintätoimet;

4)kaikki muut toimet, joista määrätään 13 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja jotka ovat välttämättömiä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai tukemiseksi.

Edellä olevassa a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimien mahdolliset muodot esitetään liitteessä 1 olevassa luettelossa, joka ei ole tyhjentävä.

4.Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä ja käyttämistä koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, jos ne ovat unionin edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaisilta kolmansilta osapuolilta voidaan veloittaa rahoitusosuus näihin toimiin osallistumisesta.

5.Kun 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävä toimi koskee eurooppalaisen sähköisen järjestelmän kehittämistä ja käyttämistä, ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ainoastaan kustannuksiin, jotka liittyvät komissiolle 11 artiklan 2 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on vastattava niille 11 artiklan 3 kohdan nojalla asetettujen velvoitteiden kustannuksista.

8 artikla

Ulkopuoliset asiantuntijat

1.Valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole 5 artiklan mukaisia assosioituneita maita, sekä kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen, talouden toimijoiden, talouden toimijoita edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua ohjelmaan kuuluviin toimiin ulkoisina asiantuntijoina, kun tämä on hyödyllistä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien suorittamiseksi.

2.Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuihin asiantuntijoiden kuluihin voidaan myöntää ohjelmasta korvausta varainhoitoasetuksen 238 säännöksen artiklan mukaisesti.

3.Komissio valitsee ulkopuoliset asiantuntijat heidän asianomaisen toimen kannalta merkittävien taitojen, kokemusten ja tietämyksen perusteella mahdollisia eturistiriitoja välttäen.

III LUKU

AVUSTUKSET

9 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1.Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2.Toimi, joka on saanut rahoitusta muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, jos rahoitusosuus ei kata samoja kuluja. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen myöntämisedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

3.Avustukset myönnetään ilman eri ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 198 artiklan f alakohdan mukaisesti, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tai tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden tulliviranomaisia, jos mainitussa artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

10 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoiset kustannukset kokonaan.

2.Jäljempänä olevassa 13 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa työohjelmissa vahvistetaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

IV LUKU

TIETOTEKNISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN TÄHTÄÄVIÄ TOIMIA KOSKEVAT ERITYISET TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET

11 artikla

Vastuualueet

1.Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa tullialan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen, mukaan lukien suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.

2.Komissio varmistaa etenkin seuraavat:

a)12 artiklassa tarkoitetun tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman mukaisesti vahvistettujen yhteisten osien kehittäminen ja käyttäminen;

b)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

c)unionin tasolla tapahtuva eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi niiden tekemiseksi tunnetuksi ja niiden täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla;

d)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen koordinointi kolmansien osapuolten kanssa tapahtuvan kommunikoinnin osalta, pois lukien kansallisten vaatimusten täyttämiseksi suunnitellut toimet;

e)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien toimien kanssa unionin tasolla.

3.Jäsenvaltiot varmistavat erityisesti seuraavat:

a)12 artiklassa tarkoitetun tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman mukaisesti vahvistettujen kansallisten osien kehittäminen ja käyttäminen;

b)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kansallisten osien kehittämisen ja käyttämisen koordinointi kansallisella tasolla;

c)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien hankkeiden kanssa kansallisella tasolla;

d)säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

e)eurooppalaisten sähköisten järjestelmien täytäntöönpano kansallisella tasolla.

12 artikla

Tullialan monivuotinen strategiasuunnitelma (MASP–C-suunnitelma)

1.Komissio laatii ja pitää ajan tasalla tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja jossa kukin järjestelmä tai sen osa luokitellaan

a)yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on yksilöinyt yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;

b)kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen;

c)tai niiden yhdistelmäksi.

2.Tullialan monivuotiseen strategiasuunnitelmaan kuuluu innovointi- ja pilottitoimia sekä eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä koskevia tukimenettelyjä ja -välineitä.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin 1 kohdassa tarkoitetussa tullialan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava komissiolle säännöllisesti, miten ne ovat edelleen tehtäviensä suorittamisessa.

4.Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä annettava komissiolle tilannekatsaus 1 kohdassa tarkoitetun tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta edellisen vuoden 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta ulottuvalla kaudella. Kyseiset vuotuiset katsaukset on tehtävä etukäteen vahvistetussa muodossa.

5.Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden ja komission edistymistä 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa ja jonka komissio julkistaa.

V LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

13 artikla

Työohjelma

1.Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 108 artiklassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla.

2.Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

14 artikla

Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joilla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, ovat liitteessä 2.

2.Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen ohjelman etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 17 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja sen tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

15 artikla

Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti, kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3.Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa eritellyn ajanjakson päättymisestä.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

16 artikla

Tarkastukset ja todentamiset

Kun jokin kolmas osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyllä päätöksellä tai muulla oikeudellisella välineellä, kyseisen kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti.

VI LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

17 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 14 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

18 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea, jota kutsutaan ’Tulli-ohjelman komiteaksi’. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

20 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetus (EU) N:o 1294/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.Kumotaan päätös N:o 70/2008/EY 1 päivästä tammikuuta 2021.

21 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1294/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen N:o (EU) 1294/2013, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.Talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (Ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 32  

X käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X kesto on rajattu

–X    1.1.2021–31.12.2027

–X    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2030.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 33  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻     Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–X    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

X     vaikutukset omiin varoihin

◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin ◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    COM(2018) 322 final.

(2)    COM(2018) 321 final.

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).

(5)    COM(2018) 434.

(6)     https://ec.europa.eu/cefdigital/wiki/display/CEFDIGITAL/CEF+Digital+Home  

(7)    COM(2017) 134.

(8)     https://ec.europa.eu/growth/industry/policy/ict-standardisation_en  

(9)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/fintech_en#action-plan  

(10)     https://ec.europa.eu/info/designing-next-research-and-innovation-framework-programme/what-shapes-next-framework-programme_en  

(11)     https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/european-commission-launches-eu-blockchain-observatory-and-forum  

(12)    https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/resources/documents/common/
publications/studies/customs_2013_final_evaluation_report.pdf

(13)    Kaikki tietotekniikan alat eivät ole mukana, koska tietotekniseen kyselyyn annetut vastaukset ja tapaustutkimukset eivät olleet vielä valmiina tätä vaikutustenarviointia laadittaessa.

(14)    COM(2018) 321 final.

(15)    COM(2018) 322 final.

(16)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.

(17)    EUVL C , , s. .

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 1294/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209).

(19)     https://ec.europa.eu/taxation_customs/general-information-customs/customs-risk-management/measures-customs-risk-management-framework-crmf_en  

(20)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(21)    COM(2016) 605 final.

(22)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitustuen välineen perustamisesta osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.

(23)    COM(2010) 700 final.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 70/2008/EY, tehty 15 päivänä tammikuuta 2008, paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä (EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(26)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13 päivänä huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä, EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14.

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(28)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N: o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(29)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(30)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(32)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(33)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(34)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(35)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(36)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokkaat.

(37)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(38)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(39)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(40)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(41)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokulut.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel8.6.2018

COM(2018) 442 final

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta

{SEC(2018) 295 final}
{SWD(2018) 321 final}
{SWD(2018) 322 final}

LIITE 1

Ei-tyhjentävä luettelo 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimien muodoista

Toimet, joita tarkoitetaan 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa, voidaan toteuttaa mm. seuraavissa muodoissa:

a)    kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat:

–seminaarit ja työpajat, joihin kaikki maat yleensä osallistuvat ja joissa järjestetään esityksiä ja joissa osallistujat osallistuvat tiettyä alaa koskeviin intensiivisiin keskusteluihin ja toimintaan;

–työvierailut, joiden tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoja taikka lisätä asiantuntemustaan tai tietojaan tullialalla;

b)    hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta:

–yleensä muutamista maista koostuva hankeryhmä, joka toimii rajoitetun ajan ennakolta sovitun, etukäteen tarkasti määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien koordinointi tai vertailuanalyysi;

–työryhmä, jolla tarkoitetaan jäsenneltyä, luonteeltaan väliaikaista tai pysyvää yhteistyön muotoa, jossa asiantuntemusta kootaan yhteen erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamiseksi mahdollisesti tarjoamalla verkkoyhteistyöpalveluja, hallinnollista apua tai infrastruktuureja ja laitteistoja;

–komission virkamiehistä ja avustuskelpoisista viranomaisista koostuvien yhteisten työryhmien suorittama seuranta, jonka tarkoituksena on analysoida tullikäytäntöjä, havaita sääntöjen täytäntöönpanoon mahdollisesti liittyviä vaikeuksia sekä tarvittaessa esittää unionin säännösten ja työskentelytapojen muokkaamista koskevia ehdotuksia;

d)    inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet:

–yhteinen koulutus tai verkko-oppimisen kehittäminen, jonka tarkoituksena on tukea tullialalla tarvittavan ammattitaidon ja -pätevyyden kehittämistä;

–tekninen tuki, jolla pyritään parantamaan hallintomenettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia ja parantamaan tulliviranomaisten toimintaa ja operaatioita hyviä käytäntöjä käynnistämällä ja jakamalla.

LIITE 2

Indikaattorit

Erityistavoite: Tuetaan tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä tulliyhteistyön ja hallinnollisten valmiuksien, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset, kehittämistä sekä eurooppalaisten tullitietojärjestelmien kehittämistä ja käyttämistä.

1. Valmiuksien kehittäminen (hallinnolliset, inhimilliset ja tietotekniset valmiudet):

1.Unionin lainsäädännön ja politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja näiden toimien perusteella annetut suositukset).

2.Oppimista koskeva indeksi (käytetyt oppimismoduulit; koulutettujen virkamiesten lukumäärä; osallistujien antamat laatupisteet).

3.Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

4.Yhteisen tietoliikenneverkon saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

5.Miten paljon keskeisiä eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä käytetään yhteenliitettävyyden parantamisessa ja paperittomaan tulliliittoon siirtymisessä (vaihdettujen viestien ja tehtyjen hakujen lukumäärä).

6. UTK:n tavoitteiden saavuttamisaste (UTK-järjestelmien täytäntöönpanossa saavutettujen välitavoitteiden prosenttiosuus).

2. Tietämyksen jakaminen ja verkostoituminen

1.Yhteistoiminnan tehokkuutta koskeva indeksi (verkostoitumisen aste, henkilökohtaisten tapaamisten lukumäärä, verkossa kokoontuvien yhteistoimintaryhmien lukumäärä).

2.Parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä; sellaisten osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat käyttäneet ohjelmasta tuettuja työskentelykäytäntöjä/suuntaviivoja).