EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 31.5.2018

COM(2018) 391 final

2018/0213(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

uudistusten tukiohjelman perustamisesta

{SEC(2018) 280 final}
{SWD(2018) 310 final}
{SWD(2018) 311 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Tässä ehdotuksessa esitetään asetuksen soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Rakenteelliset uudistukset ovat muutoksia, joilla muutetaan – pysyvästi – talouden rakennetta sekä institutionaalista ja lainsäädännöllistä kehystä, jossa yritykset ja ihmiset toimivat. Niiden tavoitteena on usein puuttua kasvutekijöiden toiminnan esteisiin esimerkiksi järjestämällä työn, tuotteiden ja palvelujen markkinat sekä rahoitusmarkkinat uudelleen, jolloin voidaan edistää työpaikkojen luomista, investointeja ja tuottavuutta. Uudistuksilla voidaan myös pyrkiä parantamaan julkishallinnon sekä valtion kansalaisilleen tarjoamien palvelujen ja etuuksien tehokkuutta ja laatua.

Jos rakenteelliset uudistukset valitaan ja toteutetaan hyvin, ne voivat vauhdittaa ylöspäin tapahtuvaa jäsenvaltioiden sosiaalista ja taloudellista lähentymistä niin euroalueella kuin se ulkopuolellakin sekä vahvistaa niiden talouksien kestävyyttä. Tällaisen lähentymisen ja kestävyyden vahvistamisen vaikutusten odotetaan johtavan vaurauden lisääntymiseen ja talous- ja rahaliiton (EMU) vakaaseen toimintaan kokonaisuutena. Rakenteellisten uudistusten tuloksellinen toteuttaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, kasvattaa tuottavuutta, luoda työpaikkoja, edistää investointeja ja varmistaa kestävä kasvu.

Euroopan talous kasvaa nopeammin kuin koskaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Talouskasvua tukevat ennätyskorkea työllisyys, investointien elpyminen ja julkisen talouden koheneminen. Koko unionin taloudellinen tilanne on suhteellisen myönteinen, mikä tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kaivattuja uudistuksia. Uudistusten toteutus on kuitenkin edistynyt hitaasti ja epätasaisesti jäsenvaltioissa, eikä se ole ollut kaikilla politiikanaloilla tyydyttävää. Tällä on ollut kielteisiä vaikutuksia lähentymiseen ja EU:n jäsenvaltioiden talouksiin ja tätä kautta unioniin kokonaisuutena. Tässä tilanteessa euroalueen ulkopuolisten mutta siihen liittymistä valmistelevien jäsenvaltioiden edistyminen uudistusten toteuttamisessa vaikuttaisi myönteisesti koko euroalueeseen. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot, jotka toteuttavat toimia euron käyttöön ottamiseksi, tekevät uudistuksia.

Yksi syy uudistusten hitaaseen toteuttamiseen on hallinnollisten valmiuksien heikkous. Toinen syy on se, että rakenteellisten uudistusten edut tulevat usein esiin vasta pitkällä aikavälillä, kun taas taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset kustannukset tulevat nopeasti maksettaviksi. Jäsenvaltioiden hallitukset saattavat tämän vuoksi jättää tietyt uudistukset toteuttamatta, jos esimerkiksi hallinnolliset valmiudet eivät riitä uudistusten läpi viemiseen, niistä aiheutuu suuria poliittisia kustannuksia lyhyellä aikavälillä tai niiden vaikutukset ovat tiettyjen väestönosien kannalta haitallisia. Myös niillä hallituksilla, jotka ovat käynnistäneet uudistuksia, on toisinaan ongelmia niiden loppuun saattamisessa, jos vaalisykli on suurten uudistusten toteuttamiseen vaadittua aikaa lyhyempi. Tämän seurauksena tarpeelliset uudistukset voivat viivästyä, keskeytyä tai jopa kumoutua.

Junckerin komissio on keskittänyt viiden puheenjohtajan kertomuksessa esitetyn vision mukaisesti komission painopisteet talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä investointien, rakenneuudistusten ja vastuullisen finanssipolitiikan hyödylliseen yhteisvaikutukseen.

Puheenjohtaja Junckerin vuonna 2017 pitämässä unionin tilaa käsittelevässä puheessa sekä talous- ja rahaliiton syventämistä ja EU:n rahoitusta koskevissa pohdinta-asiakirjoissa ehdotettiin rakenteellisten uudistusten edistämiseksi, että perustettaisiin komission rakenneuudistusten tukiohjelma ja luotaisiin erityinen väline eli uudistusten toteuttamisen tukiväline tarjoamaan jäsenvaltioille taloudellisia kannustimia uudistusten toteuttamiseen.

Entistä suurempi lähentyminen kohti kestäviä talouden rakenteita on kuitenkin yhtä lailla tärkeää niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat liittymään euroalueeseen.

Nämä poliittiset suuntaviivat esitettiin konkreettisesti komission tiedonannossa ”Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi” (6. joulukuuta 2017). Siinä ehdotettiin 1 uuden uudistusten toteuttamisen tukivälineen perustamista osana vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä. Välineestä on tarkoitus tukea talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja rakenneuudistusten tukiohjelman jatko-ohjelman yhteydessä määritettyjen uudistusten toteuttamista, ja siihen kuuluisi myös erityinen lähentymisväline euroalueen jäsenyysvalmistelujen tukemista varten. Ennen 23. helmikuuta 2018 pidettyä epävirallista johtajien kokousta laadittiin komission tiedonanto 2 uutta ja modernia monivuotista rahoituskehystä varten vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi. Siinä vahvistettiin tämä suunnitelma ja ilmoitettiin, että uudistusten toteuttamisen tukivälineen ja lähentymisvälineen olisi tarjottava vahvaa tukea ja kannustimia monenlaisille uudistuksille kaikissa jäsenvaltioissa. Tiedonannossa todettiin myös, että kaikkia välineitä varten varattaisiin seuraavalla seitsemän vuoden kaudella vähintään 25 miljardin euron budjettikohta.

Tämä valinta vahvistettiin 2. toukokuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Nykyaikainen talousarvio EU:lle, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027” 3 . Sinä ilmoitettiin uudesta, vahvasta uudistusten tukiohjelmasta, josta annettaisiin teknistä ja taloudellista tukea kansallisella tasolla toteutettavia uudistuksia varten ja jonka kokonaismäärärahat ovat 25 miljardia euroa. Uusi ohjelma on asetuksen (EU) XXX/xxx 4 (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuraaja) mukaan erillään unionin rahastoista, mutta täydentää niitä.

Komissio ehdottaa tätä taustaa vasten uutta uudistusten tukiohjelmaa, jäljempänä ’ohjelma’, johon sisältyy kolme erillistä mutta toisiaan täydentävää välinettä: i) uudistusten toteuttamisen tukiväline, joka on taloudellisen tuen väline; ii) rakenneuudistusten tukiohjelman jatko-ohjelma, joka on teknisen tuen väline ja iii) lähentymisväline, josta annetaan erityistä ja kohdennettua tukea euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille. Ohjelmalla pyritään siis antamaan jäsenvaltioiden hallituksille ja viranomaisille tukea näiden esittämän teknistä tukea koskevan hakemuksen perusteella tai näiden jättäessä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia tarkoituksenaan suunnitella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia. Ohjelmalla on tarkoitus edistää kokonaistavoitetta eli lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä. Sillä voi olla myönteistä vaikutusta myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisessa. Tämän vuoksi sen pitäisi tarjota riittävät taloudelliset kannustimet rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi ja teknisen tuen antamiseksi jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien parantamiseen instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin haasteiden suhteen.

Tavoitteen saavuttamiseksi kaikille jäsenvaltioille tarjotaan kohdennettua teknistä tukea ja taloudellisia kannustimia lähentymisvälineen puitteissa niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ohjelma noudattaa olemassa olevia politiikkoja, joita toteutetaan osana unionin rahastoja ja muita unionin ohjelmia. Lisäksi ohjelma perustuu rakenneuudistusten tukiohjelmasta jo saatuun kokemukseen.

Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä ja voimassa olevassa alakohtaisessa lainsäädännössä on unionin tasolla käytettävissä useita välineitä rakenteellisten uudistusten tukemiseen. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen unionin politiikkasuositusten avulla voidaan yksilöidä uudistusten painopisteet ja päästä niistä poliittiseen yhteisymmärrykseen jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi rakenneuudistusten tukiohjelmasta annetaan jäsenvaltioille teknistä tukea rakenteellisten uudistusten valmistelua, suunnittelua ja toteuttamista varten, ja unionin rahasto-ohjelmista rahoitetaan investointihankkeisiin liittyviä kohteita unionin rahastojen kattamilla politiikanaloilla. Unionin rahastojen oikeudellisissa puitteissa edellytetään rahoituksen temaattista keskittämistä ja asetetaan useita mahdollistavia edellytyksiä ennen maksujen suorittamista. Vaikka uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä on tarkoitus vahvistaa unionin rahastojen ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välistä yhteyttä ja vaikka kyseiset unionin rahastoihin liittyvät toimet ovat hyvin tärkeitä koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja rahastojen tehokkuuden varmistamiseksi, ne eivät välttämättä riitä rakenteellisten uudistusten nopeamman toteuttamisen esteisiin puuttumiseen jäsenvaltioissa.

Uudistusten toteuttamisen tukiväline

Ohjelma on väline, jonka kautta jäsenvaltioille maksetaan rahoitusosuuksia. Se tarjoaa taloudellisia kannustimia uudistusten toteuttamiselle jäsenvaltioissa ja varmistaa samalla yhdenmukaisuuden muiden unionin ohjelmien osana rahoitettujen toimien kanssa. Tähän mennessä jäsenvaltioiden rakenneuudistuksia varten toteuttamiin investointeihin liittyvien toimien tukemiseen on ollut varoja tarjolla pääasiassa unionin rahastojen kautta. Vaikka unionin rahastoista voidaan tarjota tukea tiettyjen koheesiopolitiikan kannalta tärkeiden rakenteellisten haasteiden investointiosioihin, tätä tukea ei ole tarkoitettu rakenteellisten uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta voitaisiin puuttua kaikkiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuihin haasteisiin kaikilla politiikanaloilla. Unionin rahastoista ei myöskään voida rahoittaa uudistuksia, jotka ovat pelkästään lainsäädännöllisiä ja joilla ei ole toteuttamiseen tai investointeihin liittyviä kustannuksia.

Moniin jäsenvaltioiden rakenteellisiin haasteisiin ei voida puuttua pelkästään investointien tai ohjelman teknisen toteutuksen kautta, vaan ne saattavat edellyttää monimutkaista politiikkatoimien ja lainsäädännön yhdistelmää, investointeja sekä parannuksia instituutioihin ja järjestelmiin. Rakenteellisiin uudistuksiin saattaa liittyä lyhyellä aikavälillä myös suuria poliittisia kustannuksia, jotka voivat estää niiden toteuttamisen tai hidastaa sitä. Unionin talousarviosta maksettavat taloudelliset kannustimet saattavat auttaa näiden esteiden voittamisessa, ja joko yhdessä teknisen tuen kanssa tai yksin myös varmistaa poliittisen sitoutumisen uudistuksiin. Perusteellisempi vuoropuhelu komission ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä voi kannustaa jäsenvaltioita suunnittelemaan ja toteuttamaan kattavia uudistuksia.

Uudistusten tukiohjelma on väline taloudellisen tuen antamiseksi, ja sen avulla voidaan tarjota tällaisia taloudellisia kannustimia. Tämän vuoksi se on yhdenmukainen muiden unionin rahoitusohjelmien toimenpiteiden kanssa.

Teknisen tuen väline

Ohjelmalla annetaan teknistä tukea. Sen avulla komissio voi tukea jäsenvaltioiden viranomaisia, kun nämä pyrkivät suunnittelemaan uudistuksia omien prioriteettiensa mukaisesti ja lisäämään valmiuksiaan kehittää ja toteuttaa uudistustoimia ja -strategioita sekä hyödyntämään muiden maiden viranomaisten hyviä käytänteitä ja esimerkkejä. Teknisen tuen väline perustuu menestyksekkääseen rakenneuudistusten tukiohjelmaan, jonka kysyntä on ollut tähänastisilla kahdella valintakierroksella jopa nelinkertaista (vuonna 2017) ja viisinkertaista (vuonna 2018) sen vuotuiseen talousarvioon nähden. Välineessä tarjotaan räätälöityä tukea ja asiantuntemusta kentällä, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioilla on tarvittava institutionaalinen ja hallinnollinen kapasiteetti toteuttaa uudistuksia. Tätä varten välineestä myönnetään ehdotuksia esittäville jäsenvaltioille tukea koko uudistusprosessin ajan tai sen eri vaiheissa tai osissa. Ohjelman teknisen tuen väline on jatkoa olemassa olevalle rakenneuudistusten tukiohjelmalle. Se on yhtenäinen ja johdonmukainen muiden unionin rahoitusohjelmien puitteissa käytettävissä olevien valmiuksien kehittämisen ja teknisen tuen resurssien suhteen ja täydentää niitä. Tekninen tuki tarjoaa lisäarvoa olemassa olevalle tuelle, jota myönnetään monista unionin alakohtaisista ohjelmista ja unionin rahastojen toimien perusteella, sillä se tarjoaa maakohtaisen lähestymistavan ja tukee samalla jäsenvaltioiden tärkeimpiä toimia unionin keskeisten poliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Lähentymisväline

Ohjelma on lähentymisväline euroalueeseen liittymisen valmistelua varten. Sen ansiosta komissio voi huolehtia euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden erityistarpeista rakenneuudistusten toteuttamisessa tarjoamalla lisävälineitä, joilla parannetaan niiden talouksien ja sosiaalisten rakenteiden häiriönsietokykyä ja autetaan niitä valmistautumaan euroalueen jäsenyyttä varten. Lähentymisväline täydentää kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä olevaa uudistusten toteuttamisen tukivälinettä. Toistaiseksi yhdestäkään välineestä ei myönnetä suoria taloudellisia kannustimia rakenteellisten uudistusten toteuttamista varten missään jäsenvaltiossa, varsinkaan euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö ei ole euro, voivat käyttää unionin rahastoja, mutta niitä ei ole tarkoitettu suurten rakenneuudistusten toteuttamiseen talouden häiriönsietokyvyn lujittamiseksi ja tämän kautta näiden jäsenvaltioiden auttamiseksi valmistautumaan kokonaisvaltaisesti tulevaan euroalueen jäsenyyteen. Uudistusten tukiohjelmasta annetaan kohdennettua tukea euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa. Tämän vuoksi ohjelman odotetaan vauhdittavan lähentymisprosessia näissä jäsenvaltioissa ja edistävän näin lähestymisperusteiden täyttämistä ja euroalueen häiriönsietokykyä kokonaisuutena.

Yhdenmukaisuudesta muiden säännösten ja politiikkojen kanssa voidaan todeta, että ohjelmalla varmistetaan täydentävyys, synergia, johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus muiden unionin ohjelmien ja politiikkojen kanssa alueellisella, kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla. Erityisesti ohjelmalla täydennetään talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettua toimintapolitiikan ohjausta ja edistetään unionin rahastojen käytön vipuvaikutusta. 

Komissio varmistaa, että ohjelman perusteella toteutettaviksi ehdotetut toimet täydentävät unionin muita ohjelmia ja rahastoja (erityisesti unionin rahastoja) eivätkä ole päällekkäisiä niiden kanssa, koska ne rajataan selkeästi. Lisäksi kaikkien kolmen välineen koordinointia muiden unionin ohjelmien ja rahastojen kanssa jatketaan hallinnoimalla niitä komission sisäisin työjärjestelyin. Tämä toteutetaan erityisesti jo olemassa olevin koordinointimekanismein, joissa on mukana edustajia asianomaisista komission yksiköistä. Jäsenvaltiolle annettavaa tukea koskevissa päätöksissä otetaan huomioon muun muassa olemassa olevat unionin rahastoista ja ohjelmista rahoitettavat toimet ja toimenpiteet. Koordinointimekanismia vahvistetaan, jotta se vastaisi lisääntynyttä täydentävyyden, synergian, johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden tarvetta useiden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutettavien unionin ohjelmien kanssa. Erityisesti pyritään toisaalta toteuttamaan hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnitteluprosessi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja toisaalta valitsemaan ohjelmaan perusteella toteutettavat uudistukset siten, että voidaan maksimoida unionin toimien ja resurssien tehokkuus ja tuloksellisuus.

Taloudellisten kannustinten osalta on hyvin tärkeää, että ohjelmasta rahoitettavat uudistukset yksilöidään osana nykyistä talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, jotta voidaan varmistaa tuen täydentävyys ja välttää sen antaminen uudistuksille, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Lisäksi lisäsuojatoimena on näiden uudistusten toteuttamisen seuranta osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 175 artiklan kolmanteen kohtaan sekä 197 artiklan 2 kohtaan.

SEUT-sopimuksen 175 artiklan kolmannessa kohdassa määrätään, että jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää niistä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muussa politiikassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamista.

SEUT-sopimuksen 197 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unioni voi tukea jäsenvaltioiden ponnisteluja parantaa hallinnollista valmiuttaan panna unionin oikeus täytäntöön. Tähän toimintaan voi erityisesti kuulua tietojenvaihdon ja virkamiesvaihdon helpottaminen sekä koulutusohjelmien tukeminen. Jäsenvaltio ei ole velvollinen ottamaan vastaan tällaista tukea. Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetuilla asetuksilla tätä varten tarvittavista toimenpiteistä, jotka eivät käsitä jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista.

Ohjelmalla on tarkoitus lisätä SEUT-sopimuksen 175 ja 197 artiklan mukaisesti yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä. Se voi edistää ratkaisevasti seuraavia: i) sellaisten rakenteellisten uudistusten toteuttaminen, joiden avulla pyritään parantamaan kansantalouksien suorituskykyä ja tukemaan taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kestävyyttä jäsenvaltioissa; ii) jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin kohtaamien haasteiden yhteydessä ja iii) sellaisten rakenteellisten uudistusten loppuun saattaminen, jotka edistävät taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kestävyyttä ja lujittavat hallinnollisia valmiuksia jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa valmistautuakseen euroalueen jäsenyyteen.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotetun ohjelman mukaisten toimien rahoittamisessa noudatetaan eurooppalaisen lisäarvon periaatetta ja toissijaisuusperiaatetta. Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus keskitetään toimiin, joiden tavoitteita jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin (välttämättömyyskriteeri) ja joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin.

Ohjelman yleiset tavoitteet ovat yhteenkuuluvuuden, kilpailukyvyn, tuottavuuden, kasvun ja työllisyyden edistäminen. Tätä varten siinä olisi tarjottava taloudellisia kannustimia rakenteellisten haasteiden ratkomiseen, ja sen avulla jäsenvaltioiden olisi voitava parantaa instituutioidensa sekä talous- ja sosiaalisektorin hallinnollisia valmiuksia.

Ohjelman perimmäinen toimintalogiikka on, että siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Sen vuoksi kukin jäsenvaltio päättää itse kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tarjolla olevien mahdollisuuksien perusteella, tarvitaanko unionin tason toimia. Rakenneuudistusten toteuttaminen kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan, ja jäsenvaltiot ovat uudistusten toteuttamisen tukivälineessä mukana koko prosessin ajan.

Rakenteellisten uudistusten toteuttaminen on koko unionin ja euroalueen edun mukaista, sillä uudistukset voivat lisätä paitsi kyseisten talouksien, myös koko unionin ja euroalueen, häiriönsietokykyä.

Ohjelma on uudistusten toteuttamisen tukivälineen osalta suora vastaus siihen, että rakenteellisten uudistusten toteuttaminen jäsenvaltioissa on ollut heikkoa ja epätasaista erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittujen haasteiden osalta. Komissiolla on parhaat edellytykset tehdä aloitteita unionin tasolla, koska sillä on kattavaa maakohtaista tietoa uudistusten toteuttamisesta jäsenvaltioissa sekä asiantuntemusta määrittää yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tärkeät haasteet, joihin on puututtava. Komission ja jäsenvaltion välinen sopiminen uudistuspaketeista (asianmukaisella täytäntöönpanosäädöksellä) lisää jäsenvaltioiden sitoutumista, sillä alkuperäinen uudistussitoumuksia koskeva ehdotus tulee kyseisiltä jäsenvaltioilta ja on ”kotikasvuinen” ja maalähtöinen tuote. Tämä merkitsee, että komission ja asianomaisen jäsenvaltion välillä on oltava jatkuvaa politiikkavuoropuhelua. Tämän välineen kesto koko seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajan varmistaa uudistustyön jatkuvuuden, jotta jäsenvaltiot voivat päättää, koska on sopiva aika hakea taloudellista tukea.

Komissiolla on teknisen tuen välineen (joka on rakenneuudistusten tukiohjelman jatkotoimi) kannalta ainutlaatuinen asema toteuttaa unionin tason toimia. Rakenneuudistusten tukiohjelmassa on jo perustettu unionin laajuinen tietokanta (jota voidaan siis hyödyntää jo nyt). Komissiolla on parhaat edellytykset edistää parhaiden käytänteiden jakamista, ja se voi luoda synergiaa uudistustoimien edistämiseksi eri jäsenvaltioissa ja eri maissa koettujen yhteisten haasteiden ratkaisemisessa. Samaan aikaan komission antaman tuen koordinoinnin ansiosta voidaan hyödyntää asiantuntemusta, hyvien käytänteiden jakamista ja tukea uudistusprosessin eri vaiheissa. Lisäksi unionin tason toimet luovat synergiaa kaikissa jäsenvaltioissa, joten ne auttavat rajat ylittävissä tai unionin laajuisissa haasteissa.

Lähentymisvälineellä pyritään lisäämään euroalueen ulkopuolisten maiden häiriönsietokykyä edistämällä todellista lähentymistä. Tämä on keskeisen tärkeää paitsi kyseisille jäsenvaltioille, myös koko unionin vauraudelle ja erityisesti sujuvalle euroon siirtymiselle ja euroalueen toiminnalle. Lisäksi välineen kautta annetaan kohdennettua teknistä tukea hallinnollisiin valmiuksiin euroalueeseen liittymistä varten. On siis tarpeen toteuttaa unionin tason toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Näitä tavoitteita ovat uudistuksiin liittyviin haasteisiin puuttuminen (jolloin vahvistetaan kyseisten unionin ja euroalueen talouksien kestävyyttä) ja jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien lujittaminen. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa niitä riittävällä tavalla toimimalla yksin. Unionin toimilla saavutetaan lisäarvoa, kun perustetaan ohjelma, jossa voidaan antaa taloudellisia kannustimia ja teknistä tukea rakenteellisten uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen unionissa.

•Oikeasuhteisuus

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen sikäli, että siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen Euroopan tasolla ilmaistun tavoitteen saavuttamiseksi. Tukea annetaan kolmella välineellä, jotka muodostavat ohjelman vuosina 2021–2027. Se perustuu vapaaehtoiseen pyyntöön, jonka tekee jäsenvaltio itse. Ohjelman vapaaehtoinen luonne ja yhteistyön perustuminen yhteisymmärrykselle läpi koko prosessin muodostavat lisätakeen sille, että suhteellisuusperiaatetta noudatetaan ja että jäsenvaltioiden ja komission välille saadaan aikaan keskinäinen luottamus ja yhteistyö.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Uudistusten toteuttamisen tukiväline ja lähentymisväline ovat uusia ehdotuksia, eikä niistä ole tämän vuoksi tehty jälkiarviointeja tai toimivuustarkastuksia.

Teknisen tuen väline on jatkoa olemassa olevalle vuosien 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelmalle, joka perustuu 20. toukokuuta 2017 voimaan tulleeseen asetukseen (EU) 2017/825 7 . Rakenneuudistusten tukiohjelman toteuttaminen alkoi vuoden 2017 työohjelman 8 hyväksymisellä syyskuussa 2017 ja jatkui maaliskuussa 2018 hyväksytyllä vuoden 2018 työohjelmalla 9 . Asetuksen (EU) 2017/825 16 artiklan mukaan komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2019 puoliväliin mennessä vuotuisen seurantakertomuksen ohjelman toteuttamisesta sekä riippumattoman arviointikertomuksen.

Sääntelyn kannalta on liian aikaista tehdä muodollista arviointia, mutta rakenteellisten uudistusten teknisen tuen antamisesta on olemassa aiempaa näyttöä, erityisesti Kreikka-työryhmän yhteydessä Kreikalle annetusta teknisestä tuesta.

Kreikka-työryhmä

Komission yksiköt tarjosivat Kreikalle teknistä tukea rakenteellisiin uudistuksiin. Tätä tukea koordinoi Kreikka-työryhmä ja siitä tehtiin sekä sisäisiä että ulkopuolisia arviointeja. Tästä tuesta saaduista kokemuksista oli paljon hyötyä ohjelmaa suunniteltaessa. Komissio on parhaillaan tekemässä ulkopuolista jälkiarviointia Kreikalle annetusta teknisestä tuesta.

Riippumaton konsultti laati heinäkuussa 2014 arvioinnin 10 Kreikka-työryhmän antamasta teknisestä tuesta. Arvioinnissa todettiin, että tekninen tuki oli edistänyt Kreikassa verohallinnon ja keskushallinnon aloilla vuosina 2011–2013 toteutettua uudistusohjelmaa. Päätelmä perustui tarjotun tuen tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkittävyyden ja kestävyyden arviointiin. Sen vahvistivat useimpien osallistuneiden sidosryhmien edustajien vastaukset, joissa todettiin, että ilman Kreikka-työryhmän teknistä tukea uudistuksia ei olisi saatu toteutettua käytännössä.

Lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki vuonna 2015 tuloksellisuustarkastuksen arvioidakseen, kuinka tuloksellisesti Kreikka-työryhmä oli hallinnoinut Kreikalle annettua tukea ja oliko se vaikuttanut myönteisesti uudistuksen toteuttamisprosessiin Kreikassa (ainoastaan talouden sopeuttamisohjelman osalta). Tilintarkastustuomioistuin totesi, että Kreikka-työryhmä oli yleisesti onnistunut tehtävässään eli asianmukaisen teknisen tuen antamisessa alueilla, jotka kattavat miltei koko hallituksen politiikkatoimien kirjon. Tämä vastaa pitkälti talouden sopeutumisohjelman edellytyksiä.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi eräitä puutteita, esimerkiksi kohdennetun talousarvion, kattavan strategian ja tulosten järjestelmällisen seurannan puuttumisen. Näitä puutteita korjattiin tämän jälkeen rakenneuudistusten tukipalvelulla ja vuosien 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelmalla.

•Rakenneuudistusten tukiohjelman ennakkoarviointi ja ensimmäiset kokemukset

Ennen kuin komissio antoi marraskuussa 2015 rakenneuudistusten tukiohjelmaa koskevan ehdotuksen, josta tuli asetus (EU) 2017/825, se toteutti ennakkoarvioinnin, jossa tarkasteltiin uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa esiintyviä haasteita ja ongelmia unionissa, niiden mahdollisia ratkaisuja ja tämän myötä myös rakenneuudistusten tukiohjelman tavoitteita ja mahdollisia toteutusjärjestelyjä. Ennakkoarvioinnissa todettiin, että uudistusten toteuttamisen puute jäsenvaltioissa rajoitti unionin valmiuksia vastata häiriöihin ja erityisesti talous- ja rahaliiton häiriönsietokykyä, jota tarvitaan jäsenvaltioiden keskinäiseen ja sisäiseen lähentymiseen. Ennakkoarvioinnin mukaan tällaisten haasteiden tärkeimpiä taustatekijöitä ovat rajalliset hallinnolliset ja institutionaaliset valmiudet ja unionin lainsäädännön riittämätön soveltaminen ja täytäntöönpano.

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon käyttö

•Vaikutustenarviointi

Ohjelman odotetaan tuovan hyötyä myös vähentämällä hallinnollista rasitusta. Uudistusten toteuttamisen tukivälineen rahoitusosuudet maksetaan rahoituksena, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Näin sekä komissiolle että jäsenvaltioille aiheutuvat hallinnolliset ja transaktiokustannukset minimoituvat. Jotta voidaan minimoida uudistusten toteuttamisen tukivälineen hallinnollinen rasitus ja yksinkertaistaa hallintoa, välitavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisen seuranta toteutetaan osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa.

Kolmeen teknisen tuen välineeseen liittyvät hallinnolliset menettelyt ovat hyvin kevyitä. Esimerkiksi teknisen tuen välineessä pyyntöjen esittäminen on yksinkertaista ja tietoja edellytetään vain vähimmäismäärä.

Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasti vaikutustenarvioinnin luonnoksen ja antoi siitä 22. toukokuuta 2018 myönteisen lausunnon tietyin varauksin 12 . Sääntelyntarkastelulautakunnan esiin tuomat puutteet korjattiin vaikutustenarviointia koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan tarkistetussa versiossa. Uudistusten toteuttamisen tukivälineen jakovälineen perusteluja ja riittävyyttä selostettiin (ja siitä esitettiin esimerkki). Tukivälineen kattavuutta selvennettiin tarkemmin. Myös vaikutustenarviointia kehitettiin pidemmälle, jotta voitiin arvioida yhteisrahoittamista ja rahoituksen osittaista aikaistamista vaihtoehtoisena toteutusjärjestelynä. Myös välineeseen liittyviä mahdollisia riskejä selvitettiin (moraalikadon, laajuuden sekä keskeytys-, peruuttamis- ja takaisinmaksuprosessien osalta). Sääntelyntarkastelulautakunnan lausunnon jälkeen tehdyt muutokset esitetään yksityiskohtaisesti vaikutustenarviointia koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan erillisessä liitteessä.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus ei liity sääntelyn toimivuuteen ja yksinkertaistamiseen, eikä sen noudattamisesta aiheudu kustannuksia pienille ja keskisuurille yrityksille eikä muille sidosryhmille. Ohjelma toteutetaan sähköisen alustan kautta. Se on komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden käytettävissä.

•Perusoikeudet

Ehdotus vaikuttaa myönteisesti unionin perusoikeuksien kunnioittamiseen ja kehittämiseen edellyttäen, että jäsenvaltiot pyytävät ja saavat tukea niihin liittyvillä aloilla. Esimerkiksi muuttoliikkeen, työmarkkinoiden ja sosiaalivakuutuksen, terveydenhuollon, koulutuksen, ympäristön, pääoman, julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän kaltaisilla aloilla myönnettävän tuen avulla voidaan edistää unionin perusoikeuksia, kuten ihmisarvoa, vapautta, yhdenvertaisuutta, yhteisvastuullisuutta, kansalaisten oikeuksia ja oikeudenkäyttöä.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Jotta ohjelman toimintaa voitaisiin seurata 6 artiklassa määriteltyjen erityistavoitteiden toteutumisen suhteen, on määritetty tiettyjä keskeisiä suoritusindikaattoreita, joita koskevat tiedot kootaan säännöllisesti. Indikaattorit on määritelty yksittäisten tukitoimien tasolla, jotta voidaan kerätä asianmukaista mikroaineistoa yhdistettäväksi ohjelman tasolla. Komissio kokoaa tiedot erityisen seurantavälineen perusteella, ja ne jaotellaan jäsenvaltioittain ja toimenpidealoittain.

Rahoitusosuutta (joka osoitetaan uudistusten toteuttamisen tukivälineen ja lähentymisvälineen taloudellisen tuen osion perusteella) varten määritetään kunkin jäsenvaltion kanssa sovitussa uudistussitoumussuunnitelmassa erityiset tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia koskevat indikaattorit ja asetetaan näin uudistusten välitavoitteiden ja tavoitteiden täyttyminen edellytykseksi rahoitusosuuden saamiselle. Jäsenvaltiot esittävät tätä varten vuotuisissa edistymisraporteissaan näyttöä etenemisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen ja antavat komissiolle pääsyn taustatietoihin, tarvittaessa myös hallinnollisiin tietoihin.

Teknisen tuen välineessä määritellään erityiset tuloksia ja vaikutuksia koskevat indikaattorit suhteessa konkreettisiin hankkeisiin sekä perustasot ja tavoitteet, jotta voidaan seurata edistymistä kohti lopullisia tavoitteita ja arvioida toteutettujen uudistusten vaikutusta. Kyseisiä indikaattoreita käytetään myös lähentymisvälineen teknisen tuen osiossa.

Kaikista kolmesta välineestä tehdään väli- ja jälkiarviointi, joiden tarkoituksena on arvioida välineiden tehokkuus, tuloksellisuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja unionin lisäarvo. Arviointien tulokset yhdistetään koko ohjelman monialaiseen arviointiin. Arvioinnit toteutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 13 22 ja 23 kohdan mukaan. Toimielimet vahvistivat sopimuksessa, että lainsäädännön ja politiikan arvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Arviointeihin sisältyy saatuja kokemuksia puutteiden ja/tai ongelmien havaitsemisesta tai mahdollisuuksista parantaa toimia tai niiden tuloksia ja edistää niiden hyödyntämisen ja vaikutuksen maksimointia.

Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Ohjelman väliarviointi tehdään, kun sen toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoja, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman toteutuksen alkamisesta.

Komissio laatii ohjelman lopullisen arvioinnin sen täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen päättymisestä.

Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

–

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Rakenneuudistusten tukiohjelma muodostuu kolmesta erillisestä ja toisiaan täydentävästä välineestä, jotka ovat a) uudistusten toteuttamisen tukiväline, josta myönnetään taloudellista tukea jäsenvaltioille, jotta ne voivat toteuttaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyjä rakenteellisia uudistuksia (II luku); b) teknisen tuen väline, jolla tarjotaan teknistä tukea jäsenvaltioille institutionaalisten, hallinnollisten ja kasvua ylläpitävien rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi (III luku) ja c) lähentymisvälineellä olisi pyrittävä antamaan sekä taloudellista että teknistä tukea jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa (IV luku) (3 artikla).

Ohjelman kokonaistavoite on yhteenkuuluvuuden, kilpailukyvyn, tuottavuuden, kasvun ja työllisyyden edistäminen. Sitä varten siinä olisi tarjottava taloudellisia kannustimia rakenteellisten haasteiden ratkomiseen, ja sen avulla jäsenvaltioiden olisi voitava parantaa instituutioidensa sekä talous- ja sosiaalisektorin hallinnollisia valmiuksia (4 artikla).

Ohjelman kullekin välineelle määritellään erityistavoitteet (5 artikla). Uudistusten toteuttamisen tukivälineen erityistavoitteena olisi oltava uudistussitoumusten täyttämistä koskevien konkreettisten välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, joka muodostaa perusteen taloudellisten kannustimien maksamiselle. Teknisen tuen välineen erityistavoitteena olisi oltava kansallisten viranomaisten tukeminen, kun nämä pyrkivät parantamaan uudistusten suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä hallinnollisia valmiuksia muun muassa hyvien käytänteiden vaihdon, asianmukaisten menettelyjen ja toimintatapojen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä kaikissa jäsenvaltioissa, ja lähentymisvälineen osalta myös niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa.

Kaikkien kolmen välineen soveltamisala kattaa monia eri politiikanaloja, jotka liittyvät muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen ja sosiaalipalveluihin (6 artikla).

Ohjelman toteuttamisen kokonaismäärärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 25 miljardia euroa. Tämä jaetaan kolmen välineen kesken alustavasti seuraavasti: uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen 22 miljardia euroa, teknisen tuen välineeseen 840 miljoonaa euroa ja lähentymisvälineeseen 2,16 miljardia euroa. Asetukseen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuraaja] 14 sisältyvien säännösten mukaisesti jäsenvaltio voi pyytää, että enintään 5 prosenttia EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston tai EMKR:n 15 määrärahoista siirretään tähän ohjelmaan. Siirretyt varat olisi pantava täytäntöön tämän ohjelman sääntöjen mukaisesti ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksi (7 artikla).

Komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän ohjelman vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio ilmoittaa jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

Uudistusten toteuttamisen tukiväline

Uudistusten toteuttamisen tukivälineestä voidaan rahoittaa rakenneuudistuksia, joiden avulla vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyihin haasteisiin, myös maakohtaisissa suosituksissa esitettyihin haasteisiin (8 artikla).

Enimmäismäärät vahvistetaan jäsenvaltioittain. Ne olisi laskettava kunkin jäsenvaltion väestömäärän perusteella (9 artikla). Varat uudistusten toteuttamisen tukivälineestä kohdennetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää 20 kuukautta, jäsenvaltioiden saatavilla on puolet (11 miljardia euroa) uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaismäärärahoista. Tämän vaiheen aikana ne voisivat saada enimmillään koko rahoitusosuutensa tekemällä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia. Seuraavassa, ohjelman loppuun kestävässä vaiheessa (toinen vaihe) komissio ottaa käyttöön määräaikaisten pyyntöjen järjestelmän, jonka perusteella jaetaan välineen kokonaismäärärahojen jäljellä oleva puolikas (11 miljardia euroa) sekä edellisessä vaiheessa käyttämättä jääneet määrät. Kussakin toisen vaiheen pyynnössä jäsenvaltioita pyydetään esittämään uudistusehdotuksensa samanaikaisesti, ja ehdotusten perusteella niille voitaisiin antaa niiden rahoitusosuus enimmäismääräisenä.

On tärkeää korostaa, että komission toisessa vaiheessa järjestämässä ensimmäisessä ehdotuspyynnössä jaettavan rahoituksen määrä käsittää välineen kokonaismäärärahasta jäljellä olevan osan (11 miljardia euroa) sekä ensimmäisessä vaiheessa käyttämättä jääneet määrät. Komissio järjestää tämän jälkeen ehdotuspyyntöjä vain, jos kokonaismäärärahoja ei ole käytetty kokonaan. Komission olisi hyväksyttävä ja julkaistava tätä varten myöhemmin järjestettävien ehdotuspyyntöjen alustava aikataulu ja ilmoitettava kunkin pyynnön osalta käytettävissä oleva, kokonaismäärärahasta jäljellä oleva määrä (10 artikla). Näin varmistetaan avoimuus sen suhteen, että myös ulkopuoliset tahot ovat selvillä pyyntöjen määristä ja aikatauluista.

Jäsenvaltiot esittävät uudistussitoumuksia koskevan ehdotuksen kansallisen uudistusohjelmansa yhteydessä erillisenä liitteenä. Tämä erillinen liite voidaan toimittaa samaan tai eri aikaan kansallisen uudistusohjelman kanssa.

Jäsenvaltioiden olisi itse määritettävä uudistukset niiden haasteiden perusteella, jotka on tuotu esiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, ja esitettävä yksityiskohtaiset toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Ehdotuksiin olisi sisällyttävä asianmukaiset välitavoitteet ja tavoitteet sekä enintään kolmen vuoden pituinen aikataulu (11 artikla). Uudistussitoumuksia koskevaa ehdotusta voidaan muuttaa vain kerran ohjelman toteutusaikana. Muutokset sallitaan vain, jos ne ovat perusteltavissa objektiivisilla olosuhteilla (13 artikla). Komissio arvioi jäsenvaltioiden ehdottamien uudistussitoumusten luonnetta ja merkitystä ja määrittää kohdennettavan määrän läpinäkyvien kriteerien perusteella. Sitä varten komission olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimittamat olennaiset osat ja arvioitava i) voidaanko jäsenvaltioiden ehdottamien uudistussitoumusten odottaa vastaavan tuloksellisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuihin haasteisiin; ii) ovatko ne osa kokonaisvaltaista uudistuspakettia, iii) odotetaanko niiden parantavan kansantalouden suorituskykyä ja häiriönsietokykyä ja iv) odotetaanko niiden toteuttamisella olevan pysyviä vaikutuksia jäsenvaltiossa. Komission olisi lisäksi arvioitava v), onko odotettavissa, että jäsenvaltioiden ehdottamilla sisäisillä järjestelyillä, kuten välitavoitteilla ja tavoitteilla ja niihin liittyvillä indikaattoreilla, voidaan varmistaa uudistussitoumusten tuloksellinen täytäntöönpano enintään kolmen vuoden ajanjaksolla (11 artikla).

Neuvoston talouspoliittinen komitea voi antaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käsittelyn yhteydessä lausunnon jäsenvaltioiden toimittamista uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista (11 artikla). Jäsenvaltion toteuttamat uudistussitoumukset määritetään täytäntöönpanosäädöksellä (komission päätös) (12 artikla). Tämän asetuksen liitteenä esitetään asiaankuuluvat suuntaviivat, joiden perusteella komissio voi arvioida avoimesti ja tasapuolisesti jäsenvaltioiden esittämiä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arvioimista varten luodaan luokitusjärjestelmä (11 artikla yhdessä liitteen II kanssa).

Asianomaiset jäsenvaltiot raportoivat uudistussitoumusten saavuttamisessa tapahtuvasta edistymisestä säännöllisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. Edistymisestä uudistusten toteutumisessa raportoidaan kansallisissa uudistusohjelmissa (14 artikla).

Lisäksi säädetään uudistusten kestävyydestä (vähintään viisi vuotta rahoitusosuuden maksamisen jälkeen), talousarviositoumuksista ja maksuista sekä maksujen keskeyttämisestä ja peruuttamisesta sekä virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperinnästä (15 ja 16 artikla).

Teknisen tuen väline

Ohjelman teknisen tuen välineestä olisi jatkossakin tuettava sellaisia uudistuksia, joita jäsenvaltiot toteuttavat omasta aloitteestaan tai talouden ohjausprosessien tai unionin lainsäädännön ja unionin poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoon liittyvien toimien yhteydessä ja talouden sopeutusohjelmien täytäntöön panemiseksi. Välineestä olisi annettava teknistä tukea myös ohjelman muista välineistä rahoitettavien uudistusten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Komissio arvioi tukipyynnön havaittujen ongelmien kiireellisyyden, laajuuden ja vakavuuden, asianomaisella politiikanalalla esiintyvien tukitarpeiden, sosioekonomisten indikaattorien analyysin ja jäsenvaltion yleisten hallinnollisten valmiuksien perusteella.

Tämän arvion perusteella ja ottaen huomioon muista unionin rahastoista tai unionin ohjelmista rahoitettavat käynnissä olevat toimenpiteet ja toimet komissio sopii kyseisen jäsenvaltion kanssa tällaisen tuen painopistealoista, tavoitteista, suuntaa-antavasta aikataulusta, tukitoimenpiteiden soveltamisalasta ja arvioidusta kokonaisrahoitusosuudesta, jotka esitetään yhteistyö- ja tukisuunnitelmassa (19 artikla).

Teknisen tuen välineestä rahoitettavia toimia ovat esimerkiksi asiantuntemus, joka liittyy toimintapoliittiseen neuvonantoon ja/tai toimintapolitiikan muuttamiseen, strategioiden ja uudistusten etenemissuunnitelmien laatimiseen sekä lainsäädännöllisiin, institutionaalisiin, rakenteellisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin; asiantuntijoiden, myös paikalla toimivien asiantuntijoiden, tarjoaminen käyttöön; valmiuksien lisääminen ja siihen liittyvät tukitoimet kaikilla hallintotasoilla, myös kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen (18 artikla).

Tukea pyytävillä jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti ohjelman teknisen tuen välineen määrärahoihin siirtämällä siihen varoja. Vapaaehtoisiin lisäsiirtoihin voi sisältyä osuuksia unionin rahastoihin kuuluvista suunnitelluista määrärahoista, jotka on siirretty asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuraaja] säännösten mukaisesti (21 artikla).

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä työohjelmat ohjelmaan kuuluvan teknisen tuen välineen toteuttamiseksi ja vahvistaa teknisen tuen antamisen toimenpiteet ja kaikki varainhoitoasetuksessa 16 edellytetyt tiedot (23 artikla).

Lähentymisväline

Lähentymisvälineestä olisi myönnettävä tukea jäsenvaltiolle, joka on toteuttanut todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa. Tässä tarkoitetut todistettavat toimenpiteet muodostuisivat jäsenvaltion hallituksen komissiolle lähettämästä virallisesta kirjeestä, jossa se ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa liittymään euroalueeseen sovitun kohtuullisen ajan kuluessa ja esittää komission kanssa neuvoteltuaan uskottavan aikataulutetun etenemissuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi euroalueen toimintaan osallistumisen menestyksellistä valmistelua varten, mukaan lukien toimet, joilla varmistetaan kansallisen lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen (myös pankkiunionia koskevan) unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa.

Lähentymisvälineestä annetaan sekä taloudellista että teknistä tukea (ohjelman kahdesta muusta välineestä jo saatavilla olevan tuen lisäksi) jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, niiden auttamiseksi valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen (25 ja 30 artikla). Lähentymisvälineen puitteissa toteutettavissa taloudellisen ja teknisen tuen osioissa olisi noudatettava samoja sääntöjä ja täytäntöönpanoprosesseja kuin ohjelman muissakin välineissä.

Kahteen muuhun välineeseen verrattuna lähentymisvälineeseen liittyy joitakin täydentäviä sääntöjä. Ne liittyvät ohjeellisen enimmäismäärän vahvistamiseen, uudistussitoumuksia koskeviin ehdotuksiin, teknisen tuen pyyntöihin ja niihin liittyvään arviointiprosessiin. Lisäksi komissio arvioi ehdotettujen uudistussitoumusten ja teknistä tukea koskevien pyyntöjen merkityksellisyyden euroalueeseen osallistumisen valmistelun kannalta (27 ja 31 artikla).

Muut säännökset

Lisäksi säädetään eri välineisiin liittyvistä viestintätoimista Euroopan parlamentin ja neuvoston sekä kansalaisten suhteen (17 ja 20 artikla) sekä täydentävyydestä (33 artikla), seurannasta (34 artikla), vuosikertomuksista (35 artikla) ja arvioinnista (36 artikla).

2018/0213 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

uudistusten tukiohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 197 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 17 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 18 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 120 ja 121 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. Näin ollen jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)Perussopimuksen 175 artiklassa määrätään muun muassa, että jäsenvaltioiden olisi sovitettava talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on se kehys, jossa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden toteutumista. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla kyseisiä uudistusten painopisteitä tuetaan. Strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, ja niissä olisi esiteltävä ja sovitettava yhteen ensisijaisia investointihankkeita, joita on tarkoitus tukea kansallisella ja/tai unionin rahoituksella. Lisäksi niillä olisi varmistettava unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja maksimoitava sen taloudellisen tuen lisäarvo, jota saadaan tapauksen mukaan ohjelmista, joita unioni tukee Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn ja InvestEU:n puitteissa.

(4)Talous- ja finanssikriisi on osoittanut, että vahvoihin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden ja sopeutumiskykyisten talous- ja rahoitusjärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin tehokkaammin ja toipumaan niistä nopeammin. Rakenneuudistusten toteuttaminen on yksi unionin toimintapoliittinen painopiste, koska rakenneuudistusten tavoitteena on tehdä elpymisestä kestävää, vapauttaa kasvupotentiaali, parantaa mukautumiskykyä ja tukea ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä. Rakenneuudistusten jatkaminen voi myös osaltaan vahvistaa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, lisätä tuottavuutta ja investointeja sekä luoda suotuisat olosuhteet kestävälle kasvulle ja työllisyydelle unionissa.

(5)Rakenneuudistuksilla voidaan edistää kansantalouksien hyvää häiriönsietokykyä ja jäsenvaltioiden välistä kestävää lähentymistä, joka on olennaisen tärkeää onnistuneen ja sujuvan talous- ja rahaliittoon osallistumisen kannalta. Pitkälle viety ja kestävä lähentyminen on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, niiden valmistautuessa liittymään euroalueeseen.

(6)Kaikkialla unionissa tilanne on edelleen se, ettei rakenneuudistusten toteutusaste ole riittävä. Talouspolitiikan koordinoinnista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa saadut kokemukset osoittavat, että rakenneuudistusten toteutus on ollut yleisesti ottaen hidasta ja epätasaista ja että kansallisia uudistustoimia olisi lisättävä ja niiden toteuttamiseen olisi tarjottava kannustimia.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/825 19 perustettiin kaudeksi 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelma, jonka määrärahat ovat 142 800 000 euroa. Sen tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös tukemalla unionin rahastojen tehokasta ja tuloksellista käyttöä. Komissio antaa ohjelman mukaista teknistä tukea jäsenvaltion pyynnöstä useilla eri politiikanaloilla. Rakenneuudistusten tukiohjelmasta saatujen alustavien kokemusten perusteella tekniselle tuelle on kysyntää noin nelinkertaisesti (vuonna 2017) ja noin viisinkertaisesti (vuonna 2018) sen vuotuisiin määrärahoihin nähden.

(8)Myös muista unionin välineistä ja ohjelmista myönnetään huomattavaa rahoitusta tiettyjä investointeja tukevien edellytysten parantamiseen jäsenvaltioissa, mikä voi johtaa tällaisiin uudistuksiin tai olla niiden osa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) YYY/XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] soveltamisalaan kuuluvissa unionin rahastoissa investoinnit kytketään mahdollistaviin edellytyksiin (joista käytettiin aiemmin nimitystä ennakkoehdot), varaudutaan makrotalouden ohjausmekanismiin ja voidaan rahoittaa investointeihin liittyvien rakenneuudistusten kustannuksia koheesiopolitiikan kannalta merkityksellisillä politiikanaloilla. Toistaiseksi yhdestäkään välineestä ei kuitenkaan myönnetä suoraa taloudellista tukea, jolla jäsenvaltioita kannustettaisiin toteuttamaan uudistuksia kaikilla politiikanaloilla vastauksena talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuihin haasteisiin. Toistaiseksi ei ole käytössä myöskään välineitä, joista myönnettäisiin erityistä ja kohdennettua taloudellista ja teknistä tukea jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro, niiden pyrkiessä toteuttamaan euroalueeseen liittymisen kannalta olennaisia uudistuksia.

(9)Komission 6 päivänä joulukuuta 2017 antamassa tiedonannossa 20 , joka on osa aloitepakettia talous- ja rahaliiton syventämiseksi, ehdotettiin uusina talousarviovälineinä uudistusten toteuttamisen tukivälineen ja lähentymisvälineen perustamista. Tällaisten välineiden tavoitteena oli vahvistaa kansantalouksien häiriönsietokykyä ja luoda myönteisiä heijastusvaikutuksia kaikissa jäsenvaltioissa tarjoamalla kannustimia sellaisten rakenneuudistusten toteuttamiseen, jotka tukevat kyseisiä tavoitteita ja ovat talous- ja rahaliiton vakauden kannalta olennaisia.

(10)Tätä taustaa vasten on tarpeen parantaa nykyistä tuen antamista jäsenvaltioille koskevaa kehystä tarjoamalla teknisen tuen lisäksi suoraa taloudellista tukea. Tätä varten olisi perustettava uusi uudistusten tukiohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, jolla tarjotaan tehokkaita kannustimia rakenneuudistusten toteutuksen vauhdittamiseksi jäsenvaltioissa. Ohjelman olisi oltava kattava, ja siinä olisi hyödynnettävä komission ja jäsenvaltioiden kokemuksia muiden välineiden ja ohjelmien käytöstä. Lisäksi ohjelmalla olisi jatkettava rakenneuudistusten tukiohjelman toimia ja toimintatapaa, koska ne ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi kansallisten viranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä eri politiikanaloilla ja koska jäsenvaltiot ovat arvostaneet niitä. Ohjelmaan olisi sisällyttävä myös kohdennettu tuki uudistuksille jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa.

(11)Jotta voitaisiin antaa tarvittavaa erityyppistä tukea ja ottaa huomioon kunkin ohjelmaan sisältyvän osion erityispiirteet, ohjelman puitteissa olisi otettava käyttöön kolme erillistä mutta toisiaan täydentävää välinettä: uudistusten toteuttamisen tukiväline, teknisen tuen väline ja erityinen euroalueen jäsenyysvalmistelujen tukemiseen tarkoitettu lähentymisväline.

(12)Tämän asetuksen mukaiset rahoituslajit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi huomioitava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen, yksikkökustannusten sekä kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttö varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa esitetyn mukaisesti.

(13)Ohjelman yleistavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä. Tätä tarkoitusta varten siinä olisi tarjottava taloudellisia kannustimia rakenteellisten haasteiden ratkomiseen, ja sen avulla jäsenvaltioiden olisi voitava parantaa instituutioidensa sekä talous- ja sosiaalisektorin hallinnollisia valmiuksia.

(14)Ohjelman kullekin välineelle olisi määriteltävä erityistavoitteet. Uudistusten toteuttamisen tukivälineen erityistavoitteena olisi oltava uudistussitoumusten täyttämistä varten asetettujen konkreettisten välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, mikä olisi peruste taloudellisten kannustimien maksamiselle. Teknisen tuen välineen erityistavoitteena olisi oltava kansallisten viranomaisten auttaminen uudistusten suunnittelussa ja toteutuksessa muiden maiden viranomaisten hyvät toimintatavat ja kokemukset huomioon ottaen. Näiden kahden välineen tavoitteisiin olisi pyrittävä kaikissa jäsenvaltioissa ja lähentymisvälineen osalta niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa.

(15)Sen varmistamiseksi, että ohjelmasta tuettavia uudistuksia toteutetaan kaikilla talouden ja yhteiskunnan avainaloilla, komission olisi jäsenvaltion pyynnöstä annettava ohjelmasta sekä taloudellista että teknistä tukea monilla eri politiikanaloilla, jotka liittyvät muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen ja sosiaalipalveluihin.

(16)Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman määrärahat, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 21 mukaisesti. Ohjelman kokonaismäärärahat olisi jaettava alustavasti kolmen välineen kesken niin, että määrä on sovitettu kunkin välineen yleis- ja erityistavoitteisiin ja niitä vastaaviin tarpeisiin.

(17)Jotta voidaan täyttää ohjelman lisätarpeet, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastojen ohjelmoituja varoja asiaankuuluvan menettelyn mukaisesti. Siirretyt varat olisi pantava täytäntöön ohjelman sääntöjen mukaisesti ja käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

(18)Koska ilmastonmuutosta on tärkeää torjua unionin antamien, Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien sitoumusten mukaisesti, tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Toimet määritellään ohjelman valmistelu- ja toteutusvaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä.

(19)Uudistusten toteuttamisen tukivälineessä on syytä määritellä, minkätyyppisille uudistuksille voi saada taloudellista tukea. Sen varmistamiseksi, että tukikelpoiset uudistukset edistävät ohjelman tavoitteita, niillä olisi ratkottava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuja haasteita, mukaan lukien uudistukset, jotka perustuvat maakohtaisiin suosituksiin.

(20)Jotta jäsenvaltioita voidaan kannustaa mielekkäällä tavalla saattamaan rakenneuudistukset valmiiksi, on aiheellista vahvistaa niille kustakin välineestä saatavilla oleva enimmäisrahoitusosuus kussakin jakomenettelyn vaiheessa ja ehdotuspyynnössä. Enimmäisrahoitusosuus olisi laskettava jäsenvaltioiden väestömäärän perusteella. Sen varmistamiseksi, että taloudellisia kannustimia on käytettävissä ohjelman koko soveltamiskaudella, varat olisi jaettava jäsenvaltioille vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää 20 kuukautta, jäsenvaltioiden saatavilla olisi oltava puolet (11 000 000 000 euroa) uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaismäärärahoista, ja sen aikana ne voisivat saada enimmillään koko rahoitusosuutensa tekemällä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia.

(21)Seuraavassa, ohjelman loppuun kestävässä vaiheessa komission olisi avoimuuden ja tehokkuuden nimissä otettava käyttöön määräaikaisten pyyntöjen järjestelmä, jonka mukaisesti jaettaisiin välineen kokonaismäärärahojen toinen puolikas (11 000 000 000 euroa) sekä edellisessä vaiheessa käyttämättä jääneet määrät. Tätä varten olisi luotava yksinkertaiset menettelyt. Kussakin pyynnössä jäsenvaltioita olisi pyydettävä esittämään uudistusehdotuksensa samanaikaisesti, ja ehdotusten perusteella niille voitaisiin antaa niiden enimmäisrahoitusosuus kokonaisuudessaan. Komission toisessa vaiheessa järjestämässä ensimmäisessä ehdotuspyynnössä määrän olisi avoimuuden nimissä vastattava välineen kokonaismäärärahasta jäljellä olevaa osaa (11 000 000 000 euroa). Sen jälkeen komission olisi järjestettävä ehdotuspyyntöjä vain, jos kokonaismäärärahaa ei ole käytetty kokonaan. Komission olisi hyväksyttävä ja julkaistava myöhemmin järjestettävien ehdotuspyyntöjen alustava aikataulu, ja sen olisi ilmoitettava kunkin pyynnön osalta käytettävissä oleva, kokonaismäärärahasta jäljellä oleva määrä.

(22)On tarpeen vahvistaa uudistussitoumusten sisältö ja menettely, jota noudattaen jäsenvaltiot toimittavat sitoumuksia koskevat ehdotukset. Menettelyjen tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi jäsenvaltion olisi toimitettava uudistussitoumuksia koskeva ehdotuksensa yhdessä kansallisen uudistusohjelmansa kanssa, mutta erillisenä liitteenä, jonka voi toimittaa myös eri aikaan. Vaikka ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista, varsinkin niitä jäsenvaltioita, joissa on liiallinen epätasapaino, olisi kannustettava esittämään uudistusten toteuttamisen tukivälineen puitteissa uudistusehdotuksia, joilla puututaan liiallisen epätasapainon aiheuttaneisiin ongelmiin.

(23)Jotta voidaan varmistaa keskeisten uudistusten omistajuus ja niihin keskittyminen, jäsenvaltioiden olisi muotoiltava uudistussitoumuksensa niin, että niillä vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä (myös maakohtaisissa suosituksissa) määriteltyihin haasteisiin, ja ehdotettava yksityiskohtaisia toimenpiteitä sitoumusten toteuttamiseksi, ja toimenpiteisiin olisi sisällyttävä tarkoituksenmukaisia välitavoitteita ja tavoitteita sekä enintään kolmen vuoden mittainen toteuttamisaikataulu. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan.

(24)Komission olisi arvioitava jäsenvaltioiden ehdottamien uudistussitoumusten luonnetta ja merkitystä ja määritettävä avoimien kriteerien perusteella kohdennettava määrä. Sitä varten sen olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimittamat olennaiset osat ja arvioitava, voidaanko jäsenvaltioiden ehdottamien uudistussitoumusten odottaa vastaavan tehokkaasti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä havaittuihin haasteisiin, ovatko ne osa kokonaisvaltaista uudistuspakettia, odotetaanko niiden parantavan kansantalouden suorituskykyä ja häiriönsietokykyä ja odotetaanko niiden toteuttamisella olevan pysyviä vaikutuksia jäsenvaltiossa esimerkiksi sen ansiosta, että sen institutionaaliset ja hallinnolliset valmiudet paranevat. Komission olisi lisäksi arvioitava, onko odotettavissa, että jäsenvaltioiden ehdottamilla sisäisillä järjestelyillä, myös välitavoitteilla ja tavoitteilla ja niihin liittyvillä indikaattoreilla, voidaan varmistaa uudistussitoumusten tuloksellinen toteuttaminen enintään kolmen vuoden ajanjaksolla.

(25)Tämän asetuksen liitteenä olisi esitettävä asiaankuuluvat suuntaviivat, joiden perusteella komissio voi arvioida avoimesti ja tasapuolisesti jäsenvaltioiden esittämiä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Siksi uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arvioimista varten olisi avoimuuden ja tehokkuuden nimissä luotava luokitusjärjestelmä.

(26)Vertaisneuvonnan ja asiantuntija-avun käytöstä olisi oltava oma säännöksensä, jotta voidaan tukea korkealaatuisten ehdotusten laatimista ja avustaa komissiota jäsenvaltioiden toimittamien uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arvioinnissa sekä uudistusten toteutumisasteen arvioinnissa. Lisäksi neuvoston talouspoliittisen komitean olisi voitava antaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käsittelyn yhteydessä lausunto jäsenvaltioiden toimittamista uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista kuultuaan ensin asiaankuuluvia perussopimuksiin perustuvia komiteoita tarpeen mukaan. Jäsenvaltioiden olisi yksinkertaistamisen nimissä raportoitava uudistussitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

(27)Yksinkertaistamista varten rahoitusosuuden määrittelyssä olisi noudatettava yksinkertaisia kriteerejä. Rahoitusosuuden olisi oltava koko ohjeellinen enimmäismäärä, jos jäsenvaltioiden ehdottamat uudistussitoumukset täyttävät kaikilta osin arviointikriteerit, ja puolet ohjeellisesta enimmäismäärästä, jos jäsenvaltioiden ehdottamat uudistussitoumukset täyttävät kriteerit ainoastaan tyydyttävällä tavalla. Jos uudistussitoumuksia koskeva ehdotus ei täytä arviointikriteerejä tyydyttävällä tavalla, jäsenvaltiolle ei pitäisi myöntää rahoitusta lainkaan.

(28)Uudistussitoumusten vakauden tukemiseksi jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus muuttaa uudistussitoumuksiaan vain kerran niiden toteuttamisaikana, jos muutos on perusteltavissa objektiivisilla olosuhteilla.

(29)Komission hyväksymät uudistussitoumukset olisi avoimuuden nimissä annettava tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja komission olisi toteutettava viestintätoimia tarpeen mukaan.

(30)Välineen varainhoidon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi unionin taloudellinen tuki uudistussitoumuksille olisi annettava suoraan hallinnoitavana, kustannuksiin perustumattomana rahoitusosuutena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) YYY/XX 22 , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 121 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(31)Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi olisi vahvistettava erityiset säännöt talousarviositoumuksia, maksuja, maksujen keskeyttämistä ja peruuttamista sekä varojen takaisinperintää varten. Maksujen olisi perustuttava komission myönteiseen arvioon jäsenvaltion uudistussitoumusten toteuttamisesta. Rahoitus olisi voitava keskeyttää ja peruuttaa, jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut uudistussitoumuksiaan tyydyttävällä tavalla. Jotta voidaan varmistaa uudistusten pysyvä vaikutus niiden toteutuksen jälkeen, olisi vahvistettava kohtuullinen ajanjakso uudistusten pysyvyyden määrittelemiseksi rahoitusosuuden maksamisen jälkeen. Viisi vuotta olisi katsottava kohtuulliseksi asiassa sovellettavaksi vähimmäisajaksi. Olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuulemismenettelyt sen varmistamiseksi, että rahoituksen keskeyttämistä, peruuttamista ja maksettujen määrien takaisinperintää koskevassa komission päätöksessä kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta esittää huomautuksia.

(32)Teknisen tuen välineen osalta voidaan todeta, että jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet rakenneuudistusten tukiohjelmassa tarjolla olevaa teknistä apua kasvavassa määrin ja yli alustavien odotusten. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat pyytäneet rakenneuudistusten tukiohjelmasta tukea, ja pyynnöt koskevat kaikkia kyseisen ohjelman soveltamisalaan kuuluvia politiikanaloja. Sen vuoksi rakenneuudistusten tukiohjelman keskeiset piirteet olisi säilytettävä, mukaan lukien toimet, joihin voi saada teknisen tukivälineen rahoitusta.

(33)Ohjelman teknisen tuen välineestä olisi jatkossakin tuettava sellaisia uudistuksia, joita jäsenvaltiot toteuttavat omasta aloitteestaan, joita toteutetaan talouden ohjausprosessien tai unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien toimien yhteydessä ja talouden sopeutusohjelmien toteuttamiseksi. Teknistä tukea olisi annettava myös ohjelman muista välineistä rahoitettavien uudistusten valmisteluun ja täytäntöönpanoon.

(34)Rakenneuudistusten tukiohjelman nykyisten sääntöjen ja käytäntöjen mukaisesti teknisen tuen pyyntöjen esittämistä varten olisi otettava käyttöön kevyt menettely. Jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen analysointia varten olisi vahvistettava tarkoituksenmukaiset kriteerit, joissa noudatetaan yleisiä yhdenvertaisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita. Kriteereiden olisi perustuttava ongelmien kiireellisyyteen, vakavuuteen ja laajuuteen sekä niillä politiikanaloilla määriteltyihin tukitarpeisiin, joille tukea haetaan.

(35)Lisäksi olisi tarkennettava niiden yhteistyö- ja tukisuunnitelmien sisältö, joissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus teknisen tuen antamista jäsenvaltioille koskevista toimenpiteistä. Siksi suunnitelluissa teknisen tuen toimenpiteissä ja niihin liittyvässä arvioidussa kokonaisrahoitusosuudessa olisi otettava huomioon unionin rahastoista tai ohjelmista rahoitettavat toimet ja toiminta.

(36)Vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden nimissä sekä unionin toimien näkyvyyden varmistamiseksi yhteistyö- ja tukisuunnitelmat olisi tietyin, arkaluonteisten tietojen suojeluun liittyvin ehdoin toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja komission olisi toteutettava viestintätoimia tarpeen mukaan.

(37)Teknisen tuen välineen täytäntöönpanosta, erityisesti hallintotavoista, teknisen tuen toimenpiteiden rahoitusmuodoista ja työohjelman sisällöstä, olisi säädettävä täytäntöönpanosäädöksissä. Koska on tärkeää tukea uudistusten jatkamiseen ja toteutukseen liittyviä jäsenvaltioiden toimia, avustuksiin olisi sovellettava yhteisrahoitusosuutta, joka on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jotta teknistä tukea voidaan kiireellisessä tapauksessa antaa nopeasti, olisi säädettävä erityistoimenpiteiden käyttöönotosta rajoitetuksi ajaksi. Siksi teknisen tuen välineen työohjelman talousarviossa olisi varattava pieni määrä erityistoimenpiteitä varten.

(38)Lähentymisvälineellä olisi pyrittävä antamaan sekä taloudellista että teknistä tukea (ohjelman kahdesta muusta välineestä jo saatavilla olevan tuen lisäksi) jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa, jotta niitä voidaan auttaa valmistautumaan euroalueen jäsenyyteen. Sen vuoksi todistettavien toimenpiteiden olisi muodostuttava jäsenvaltion hallituksen komissiolle lähettämästä virallisesta kirjeestä, jossa se ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa liittymään euroalueeseen sovitun kohtuullisen ajan kuluessa ja esittää komission kanssa neuvoteltuaan uskottavan aikataulutetun etenemissuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi euroalueeseen osallistumisen menestyksellistä valmistelua varten, mukaan lukien toimet, joilla varmistetaan kansallisen lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen (myös pankkiunionia koskevan) unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa.

(39)Välineen olisi muodostuttava kahdesta osiosta, joilla olisi pyrittävä antamaan lisää taloudellisia kannustimia jäsenvaltioille, jotka ovat käynnistämässä tai saattamassa päätökseen rakenneuudistuksia euroalueeseen liittymistä varten, ja tarjoamaan täydentävää ja kohdennettua teknistä tukea tällaisten uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen.

(40)Lähentymisvälineen taloudellisen ja teknisen tuen osioissa olisi johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen nimissä noudatettava samoja sääntöjä ja toteuttamisprosesseja kuin ohjelman muissakin välineissä. Siksi ohjelmaan kuuluvia uudistusten toteuttamisen tukivälinettä ja teknisen tuen välinettä koskevia säännöksiä olisi sovellettava myös näihin lähentymisvälineen osioihin ja täydennettävä tietyillä erityissäännöillä.

(41)Uudistusten ja toimien tukikelpoisuuden osalta olisi annettava täydentäviä sääntöjä ohjeellisen enimmäismäärän vahvistamisesta, uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista, teknisen tuen pyynnöistä ja niihin liittyvästä arviointiprosessista. Lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiossa olisi oltava käytettävissä tukikelpoisia jäsenvaltioita varten ylimääräinen rahoitusosuus uudistusten toteuttamisen tukivälineestä myönnettävän rahoitusosuuden lisäksi, ja se olisi myönnettävä vastineeksi asianomaisen jäsenvaltion toteuttamista lisäuudistuksista.

(42)Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen unionin talousarviosta ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattaminen, ohjelman mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä siten, että vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen samoihin menoihin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi erityisesti huolehdittava tehokkaasta koordinoinnista prosessin kaikissa vaiheissa, jotta voidaan taata rahoituslähteiden johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja yhteisvaikutus, tekninen apu mukaan lukien.

(43)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaan ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten avulla kerättyjen tietojen perusteella välttäen ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden avulla arvioidaan ohjelman vaikutuksia kentällä.

(44)Olisi toteutettava riippumaton väliarviointi, jossa tarkastellaan ohjelman tavoitteiden saavuttamista, sen varojen käytön tuloksellisuutta ja sen lisäarvoa. Riippumattomassa jälkiarvioinnissa olisi tarkasteltava lisäksi ohjelman pitkäaikaisia vaikutuksia.

(45)Olisi vahvistettava uudistussitoumukset, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava, ohjelman määrärahoista niille kohdennettava rahoitusosuus sekä työohjelmat teknisen tuen toteuttamista varten. Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(46)Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet perussopimuksen 322 artiklan perusteella. Kyseiset säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä säädetään etenkin menettelystä talousarvion vahvistamiseksi ja toteuttamiseksi avustuksin, hankinnoin, palkinnoin ja välillisellä toteutuksella sekä rahoitusalan toimijoiden vastuun valvonnasta. Perussopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksytyissä säännöissä on myös kyse unionin talousarvion suojelusta silloin, kun jäsenvaltioissa on yleisiä puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, joka on moitteettoman varainhoidon ja tuloksellisen EU-rahoituksen olennainen ennakkoehto.

(47)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 23 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 24 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 25 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 26 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, ja nostaa niiden perusteella syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 27 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

(48)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(49)Tämä asetus ei saisi vaikuttaa sellaisten tukitoimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) 2017/825 tai muun unionin säädöksen perusteella, jota sovelletaan kyseiseen tukeen 31 päivänä joulukuuta 2020. Asetuksen (EU) 2017/825 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden olisi sen vuoksi pysyttävä voimassa. Sitä varten olisi annettava siirtymäsäännös,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
Yleiset säännökset

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella perustetaan ’uudistusten tukiohjelma’, jäljempänä ohjelma.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.’teknisellä tuella’ toimenpiteitä, joilla autetaan jäsenvaltioita toteuttamaan institutionaalisia, hallinnollisia ja kasvua ylläpitäviä rakenteellisia uudistuksia, sekä toimenpiteitä, joilla autetaan niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö ei ole euro, valmistautumaan euroalueeseen osallistumiseen;

2.’taloudellisella tuella’ jäsenvaltiolle myönnettävää rahoitusosuutta, joka on tarkoitettu talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 28 2-a artiklan mukaisesti määritettyjen rakenneuudistusten toteuttamiseen sekä sellaisten uudistusten toteuttamiseen, jotka ovat tarpeen euroalueeseen osallistumisen valmistelussa;

3.’kansallisella viranomaisella’ yhtä tai useampaa jäsenvaltion viranomaista, mukaan lukien alue- ja paikallistason viranomaiset [sekä varainhoitoasetuksen 2 artiklan 42 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden järjestöjä], jotka tekevät yhteistyötä kumppanuuden hengessä jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti;

4.’unionin rahastoilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) YYY/XX [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuraaja] 29 tarkoitettuja rahastoja;

5.’kansainvälisellä järjestöllä’ varainhoitoasetuksen 156 artiklassa tarkoitettuja järjestöjä sekä järjestöjä, jotka kyseisen artiklan nojalla rinnastetaan kansainvälisiin järjestöihin; ja

6.’tukikelpoisella jäsenvaltiolla’ lähentymisvälineen yhteydessä jäsenvaltiota, jonka rahayksikkö ei ole euro ja joka on toteuttanut todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa valmistautuakseen liittymään euroalueeseen. Todistettavat toimenpiteet muodostuvat jäsenvaltion hallituksen komissiolle lähettämästä virallisesta kirjeestä, jossa se ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa liittymään euroalueeseen sovitun kohtuullisen ajan kuluessa ja esittää komission kanssa neuvoteltuaan uskottavan aikataulutetun etenemissuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi euroalueeseen osallistumisen menestyksellistä valmistelua varten, mukaan lukien toimet, joilla varmistetaan kansallisen lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen (myös pankkiunionia koskevan) unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa.

3 artikla
Ohjelman rakenne

Ohjelma muodostuu seuraavista välineistä:

(a)uudistusten toteuttamisen tukiväline;

(b)teknisen tuen väline; ja

(c)lähentymisväline euroalueen jäsenyyteen valmistautumista varten.

4 artikla
Yleistavoitteet

Ohjelmalla tuetaan kaikissa jäsenvaltioissa seuraavia yleistavoitteita:

(d)edistää sellaisten kansallisten rakenteellisten uudistushaasteiden ratkaisemista, joiden avulla pyritään parantamaan kansantalouksien suorituskykyä ja tukemaan taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden kestävyyttä jäsenvaltioissa ja edistämään siten yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä; ja

(e)edistää jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamista instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi.

5 artikla
Erityistavoitteet

7.Ohjelmalla on 4 artiklassa vahvistettujen yleistavoitteiden saavuttamista varten erityistavoitteita, joihin pyritään tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

8.Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

(a)uudistusten toteuttamisen tukivälineen puitteissa ohjelmasta myönnetään jäsenvaltioille taloudellisia kannustimia, jotta ne voivat saavuttaa ne rakenneuudistuksia koskevat välitavoitteet ja tavoitteet, jotka vahvistetaan jäsenvaltioiden komissiolle antamissa uudistussitoumuksissa;

(b)teknisen tuen välineen puitteissa ohjelmasta tuetaan kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä parantaa uudistusten suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä hallinnollisia valmiuksia muun muassa hyvien käytänteiden vaihdon, asianmukaisten menettelyjen ja toimintatapojen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla;

(c)euroalueen jäsenyyteen valmistautumista varten tarkoitetun lähentymisvälineen puitteissa ohjelmasta

i) myönnetään tukikelpoisille jäsenvaltioille taloudellisia kannustimia, joilla niitä autetaan saavuttamaan euroalueeseen osallistumisen valmistelussa tarvittavien uudistusten välitavoitteet ja tavoitteet, jotka vahvistetaan jäsenvaltioiden komissiolle antamissa uudistussitoumuksissa; ja

ii) tuetaan tukikelpoisten jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä parantaa euroalueeseen osallistumisen valmistelussa tarvittavien uudistusten suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä hallinnollisia valmiuksia muun muassa hyvien käytänteiden vaihdon, asianmukaisten menettelyjen ja toimintatapojen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla.

6 artikla
Soveltamisala

Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden on liityttävä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, tutkimusta ja innovointia, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, työllisyyttä ja investointeja koskeviin politiikanaloihin ja erityisesti yhteen tai useampaan seuraavista:

(f)julkinen varain- ja omaisuudenhoito, talousarviomenettely, velanhoito ja tulojen hallinnointi sekä politiikat, joiden tarkoituksena on torjua verovilppiä;

(g)instituutioiden uudistaminen sekä tehokas ja palvelukeskeinen julkishallinto ja sähköinen hallinto, myös tapauksen mukaan sääntöjä yksinkertaistamalla, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, oikeusjärjestelmän uudistaminen sekä petosten, korruption ja rahanpesun torjunnan lujittaminen;

(h)liiketoimintaympäristö, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, uudelleenteollistaminen, yksityissektorin kehittäminen, tuote- ja palvelumarkkinat, investoinnit, julkinen osallistuminen yrityksiin, yksityistämisprosessit, kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset, kilpailu ja julkiset hankinnat, toimialakohtainen kestävä kehitys sekä tutkimuksen ja innovoinnin ja digitalisaation tuki;

(i)koulutus, työvoimapolitiikka ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu työpaikkojen luomiseksi, digitaaliset taidot, köyhyyden torjunta, sosiaalisen osallisuuden edistäminen, sosiaaliturvajärjestelmät, kansanterveys ja terveydenhuoltojärjestelmät sekä koheesio-, turvapaikka-, muuttoliike- ja rajapolitiikat;

(j)politiikat, joilla toteutetaan ilmastotoimia ja liikkuvuutta ja edistetään energia- ja resurssitehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä, monipuolistetaan energialähteitä ja varmistetaan energiaturvallisuus sekä edistetään maatalousalaa, kalataloutta ja maaseutualueiden kestävää kehitystä; ja

(k)finanssialan politiikat, muun muassa finanssiosaamisen, rahoitusvakauden, rahoituksen saatavuuden ja reaalitalouden luotottamisen edistäminen sekä tietojen ja tilastojen tuottaminen, tarjoaminen ja laadunvalvonta.

7 artikla
Talousarvio

9.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 25 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

10.Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen:

(a)enintään 22 000 000 000 euroa uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen;

(b)enintään 840 000 000 euroa teknisen tuen välineeseen;

(c)enintään 2 160 000 000 euroa lähentymisvälineeseen, josta

i) enintään 2 000 000 000 euroa taloudellisen tuen osioon; ja

ii) enintään 160 000 000 euroa teknisen tuen osioon.

Jos jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, ei 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä ole toteuttanut lähentymisvälineen yhteydessä todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa, kyseiselle jäsenvaltiolle lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiosta 26 artiklan nojalla myönnettävä enimmäismäärä kohdennetaan uudelleen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen. Komissio antaa tätä koskevan päätöksen annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

11.Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämään valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, erityisesti selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva komission tiedottaminen, sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet, ja kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu ohjelman hallinnoinnista. Menoilla voidaan kattaa kunkin 3 artiklassa tarkoitetun välineen yhteydessä myös kustannuksia, jotka aiheutuvat muista tukitoimista, kuten laadunvalvonnasta ja teknisten tukitoimien seurannasta kentällä, sekä vertaisneuvonnasta ja rakenneuudistusten arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista.

12.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

II LUKU
Uudistusten toteuttamisen tukiväline

8 artikla
Tukikelpoiset uudistukset 

Ohjelmasta voidaan rahoittaa edellä 4 artiklan a alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti rakenneuudistuksia, joiden avulla vastataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyihin haasteisiin.

9 artikla
Enimmäisrahoitusosuus

Liitteessä I vahvistetaan enimmäisrahoitusosuus, jonka kukin jäsenvaltio voi saada 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaisrahoituksesta. Tämä enimmäisrahoitusosuus lasketaan kunkin jäsenvaltion väestömäärän perusteella käyttäen kyseisessä liitteessä esitettyjä kriteereitä ja menetelmää. Tämä enimmäisrahoitusosuus voidaan myöntää kullekin jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osaksi 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä.

10 artikla
Jakomenettely ja ehdotuspyynnöt

13.Edellä 9 artiklassa tarkoitettu kunkin jäsenvaltion enimmäisrahoitusosuuden myöntämistä koskeva jakomenettely toteutetaan vaiheittain ehdotuspyyntöjen perusteella. Jäsenvaltiot voivat kussakin vaiheessa ja kunkin ehdotuspyynnön yhteydessä ehdottaa, että niille myönnetään 9 artiklassa tarkoitettu enimmäisrahoitusosuus 11 artiklan mukaisesti esitettyjen uudistussitoumusten toteuttamista varten.

14.Komissio asettaa saataville 20 kuukauden ajaksi tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen 11 000 000 000 euroa eli 50 prosenttia 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta kokonaisrahoituksesta. Kukin jäsenvaltio voi ehdottaa, että sille myönnetään 9 artiklassa tarkoitettu enimmäisrahoitusosuus 11 artiklan mukaisesti esitettyjen uudistussitoumusten toteuttamista varten.

15.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä seuraavan jakson ajaksi komissio asettaa saataville 11 000 000 000 euroa eli jäljelle jäävät 50 prosenttia 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta uudistusten toteuttamisen tukivälineen kokonaisrahoituksesta sekä määrän, jota ei ole jaettu 2 kohdan mukaisesti uudistusten toteuttamisen tukivälineen puitteissa järjestettyjen ja julkaistujen ehdotuspyyntöjen perusteella. Ensimmäisen ehdotuspyynnön perusteella pyritään jakamaan 11 000 000 000 euroa.

16.Jos 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua saatavilla olevaa kokonaisrahoitusta ei 3 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen ehdotuspyynnön perusteella jaeta kokonaan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, komissio järjestää uusia ehdotuspyyntöjä. Tätä varten se hyväksyy ja julkaisee alustavan aikataulun uusista ehdotuspyynnöistä, jotka on tarkoitus järjestää kyseisellä ajanjaksolla, ja ilmoittaa kunkin ehdotuspyynnön yhteydessä määrän, joka 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta kokonaisrahoituksesta on jäljellä.

17.Jos 4 kohdassa tarkoitettu jäljellä oleva määrä ei riitä kattamaan niiden jäsenvaltioiden 12 artiklan mukaisesti määritettäviä rahoitusosuuksia, jotka ovat esittäneet ehdotuksia ehdotuspyynnön perusteella, näille jäsenvaltioille jaettavaa määrää mukautetaan suhteellisesti liitteessä I esitetyn menetelmän mukaisesti.

11 artikla
Uudistussitoumuksia koskeva ehdotus

18.Jos jäsenvaltio haluaa saada tukea uudistusten toteuttamisen tukivälineestä, sen on esitettävä komissiolle uudistussitoumuksia koskeva ehdotus. Ehdotuksessa on esitettävä yksityiskohtaiset toimenpiteet talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa määritettyihin haasteisiin liittyvien rakenneuudistusten toteuttamiseksi sekä välitavoitteet, tavoitteet ja enintään kolme vuotta kestävä aikataulu uudistusten toteuttamiselle.

19.Jäsenvaltion on esitettävä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus kansallisen uudistusohjelmansa yhteydessä erillisenä liitteenä. Tämä erillinen liite voidaan toimittaa samaan aikaan kansallisen uudistusohjelman kanssa tai eri aikaan.

20.Uudistussitoumuksia koskeva ehdotus on perusteltava asianmukaisella tavalla. Siinä on esitettävä erityisesti seuraavat seikat:

a) ehdotetun rakenneuudistuksen luonne ja merkitys suhteessa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyihin haasteisiin;

b) uudistuksen odotetut taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset asianomaisessa jäsenvaltiossa ja mahdollisuuksien mukaan sen heijastusvaikutukset muissa jäsenvaltioissa;

c) mahdollisesti tarvittavat liitännäistoimenpiteet;

d) uudistuksiin liittyvät mahdolliset investointikustannukset sekä tieto näiden kustannusten kattamiseksi jo myönnetystä tai suunnitteilla olevasta unionin rahoituksesta;

e) jäsenvaltion sisäiset järjestelyt uudistussitoumusten tuloksellista toteuttamista varten, mukaan lukien ehdotetut välitavoitteet ja tavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit; ja

f) muut tarvittavat tiedot.

21.Komissio voi järjestää uudistussitoumuksia koskevien laadukkaiden ehdotusten valmistelua varten vertaisneuvontaa, jotta ehdotuksia esittävät jäsenvaltiot voivat hyödyntää muiden jäsenvaltioiden kokemuksia.

22.Komissio arvioi uudistussitoumuksia koskevat ehdotukset tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot, ja se voi tarvittaessa tarkistaa ehdotustaan ennen sen virallista toimittamista.

23.Komissio ottaa uudistussitoumuksia koskevan ehdotuksen arvioinnissa ja jäsenvaltiolle myönnettävän määrän määrittämisessä huomioon jäsenvaltion 3 kohdan mukaisesti esittämät perustelut ja seikat ja muut tarvittavat tiedot.

24.Komissio arvioi uudistussitoumuksia koskevan ehdotuksen luonteen ja merkityksen ja ottaa tätä varten huomioon seuraavat kriteerit:

a) onko odotettavissa, että uudistussitoumukset

i)    vastaavat tuloksellisesti haasteisiin, jotka on määritetty talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, eli

-        maakohtaisissa suosituksissa ja muissa komission virallisesti antamissa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvissä asiakirjoissa; tai

-        soveltuvissa tapauksissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1176/2011 30 vahvistetussa makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä;

ii)    muodostavat kattavan uudistuspaketin;

iii)    vahvistavat jäsenvaltion talouden suoritus- ja häiriönsietokykyä;

iv)    tuottavat toteuttamisen tuloksena pysyviä vaikutuksia, esimerkiksi vahvistamalla jäsenvaltion institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia; ja

b) onko odotettavissa, että jäsenvaltion ehdottamat sisäiset järjestelyt takaavat uudistussitoumusten sekä ehdotettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattorien tuloksellisen toteutumisen enintään kolmen vuoden ajanjaksolla.

Tässä kohdassa tarkoitettuja arviointikriteereitä sovelletaan liitteessä II esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti.

25.Komissio voi käyttää asiantuntijoita apuna jäsenvaltioiden toimittamien uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arvioinnissa.

26.Talouspoliittinen komitea, joka on perustettu talouspoliittisen komitean kokoonpanosta ja perussäännöstä tehdyllä neuvoston päätöksellä 2000/604/EY 31 , voi antaa lausunnon jäsenvaltioiden toimittamista uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista.

12 artikla
Komission päätös

27.Komissio antaa päätöksensä jäsenvaltion esittämästä virallisesta ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksellä viimeistään neljän kuukauden kuluttua ehdotuksen toimittamisesta. Jos komission arvio jäsenvaltion esittämästä uudistussitoumuksia koskevasta ehdotuksesta on myönteinen, päätöksessä vahvistetaan uudistussitoumukset, jotka jäsenvaltion on toteutettava, sekä niiden välitavoitteet ja tavoitteet ja 10 artiklan mukaisesti myönnetty rahoitusosuus.

Rahoitusosuuden on 33 artiklan mukaisesti täydennettävä muita unionin varoista tuettavia toimenpiteitä ja toimia.

28.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus määritetään ottaen huomioon jäsenvaltion ehdottamien uudistusten luonne ja merkitys, joita arvioidaan 11 artiklan 7 kohdassa esitettyjen kriteerien, liitteessä II esitettyjen suuntaviivojen ja seuraavien perusteiden mukaisesti:

(d)jos jäsenvaltion esittämä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus täyttää kaikki 11 artiklan 7 kohdassa esitetyt kriteerit, uudistussitoumusten katsotaan olevan ”suuria”, ja jäsenvaltiolle myönnetään 9 artiklassa tarkoitettu enimmäisrahoitusosuus kokonaisuudessaan;

(e)jos jäsenvaltion esittämä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus täyttää 11 artiklan 7 kohdassa esitetyt kriteerit tyydyttävästi, uudistussitoumusten katsotaan olevan ”merkittäviä”, ja jäsenvaltiolle myönnetään puolet 9 artiklassa tarkoitetusta enimmäisrahoitusosuudesta; ja

(f)jos jäsenvaltion esittämä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus ei täytä 11 artiklan 7 kohdassa esitettyjä kriteerejä tyydyttävästi, jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusosuutta lainkaan.

29.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetaan rahoitusosuus, joka maksetaan yhdessä erässä sen jälkeen kun jäsenvaltio on täyttänyt tyydyttävästi kaikki eri uudistussitoumusten toteutusta varten määritetyt välitavoitteet ja tavoitteet.

Päätöksessä vahvistetaan uudistussitoumusten toteuttamisen määräaika, joka saa olla enintään kolme vuotta päätöksen antamisesta. Päätöksessä on vahvistettava myös yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu uudistussitoumusten toteuttamista sekä niitä koskevaa raportointia varten; jäsenvaltion on esitettävä raporttinsa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä; välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat indikaattorit; ja menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin.

30.Jos komission arvio jäsenvaltion esittämästä uudistussitoumuksia koskevasta ehdotuksesta on kielteinen, se antaa arvionsa tiedoksi viimeistään neljän kuukauden kuluttua virallisen ehdotuksen toimittamisesta.

13 artikla
Uudistussitoumusten muuttaminen

31.Jos jäsenvaltio ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää pysty toteuttamaan uudistussitoumuksia ja niihin liittyviä välitavoitteita ja tavoitteita joko osittain tai kokonaan, jäsenvaltio voi esittää komissiolle perustellun pyynnön 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen muuttamiseksi tai korvaamiseksi. Jäsenvaltio voi tätä varten joko muuttaa uudistussitoumuksiaan tai esittää kokonaan uudet uudistussitoumukset.

32.Jos komissio katsoo, että uudistussitoumusten muuttaminen on jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se arvioi uuden ehdotuksen 11 artiklan säännösten mukaisesti ja antaa uuden päätöksen 12 artiklan mukaisesti viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä kun pyyntö on virallisesti esitetty.

33.Jos komissio katsoo, että uudistussitoumusten muuttaminen ei ole jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, se hylkää pyynnön viimeistään neljän kuukauden kuluttua siitä kun se on virallisesti esitetty, annettuaan ensin jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

34.Uudistussitoumuksia voidaan muuttaa vain kerran 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistetun täytäntöönpanokauden aikana.

14 artikla
Jäsenvaltion raportointi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä

Jäsenvaltion on raportoitava uudistussitoumusten saavuttamisessa tapahtuvasta edistymisestä säännöllisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan etenemisestä kohti uudistusten toteutumista kansallisissa uudistusohjelmissaan. Raportointia koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu, mukaan lukien menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin, vahvistetaan 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä.

15 artikla
Maksujen suorittamista, keskeyttämistä ja peruuttamista koskevat säännöt

35.Jäsenvaltiolle uudistusten toteuttamisen tukivälineen kautta myönnettävä rahoitusosuus on varanhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta; sitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen suoraa hallinnointia koskevien sääntöjen mukaisesti eikä se edellytä kansallista yhteisrahoitusta.

36.Edellä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päätös on varainhoitoasetuksessa tarkoitettu yksittäinen oikeudellinen sitoumus, joka voi perustua kokonaissitoumuksiin. Talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi. 

37.Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitusosuuksien maksaminen jäsenvaltioille tehdään talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa.

38.Kun uudistussitoumukset on toteutettu, jäsenvaltio esittää komissiolle asianmukaisesti perustellun pyynnön rahoitusosuuden maksamiseksi. Komissio arvioi kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, onko 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä asetetut välitavoitteet ja tavoitteet toteutettu tyydyttävästi. Tätä varten se voi käyttää apuna asiantuntijoita, kuten 11 artiklan 8 kohdassa säädetään.

Jos arvioinnin tulos on myönteinen, rahoitusosuus maksetaan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

39.Jos komissio toteaa 4 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella, että 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä asetettuja välitavoitteita ja tavoitteita ei ole toteutettu tyydyttävästi, rahoitusosuuden maksaminen keskeytetään joko kokonaan tai osittain. Jäsenvaltio voi esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa komission arvioinnin tiedoksiantamisesta.

Keskeytys lopetetaan, kun jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä toteuttaminen.

40.Varainhoitoasetuksen 116 artiklan 2 kohdasta poiketen maksuajan kuluminen alkaa päivästä, jona jäsenvaltiolle annetaan tiedoksi 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu myönteinen arvio tai 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu maksuajan keskeytyksen lopettaminen.

41.Jos jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä kuuden kuukauden kuluessa keskeytyksen alkamisesta, komissio peruuttaa rahoitusosuuden määrän varainhoitoasetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta.

42.Jos jäsenvaltio ei ole saavuttanut konkreettista edistymistä minkään olennaisen välitavoitteen tai tavoitteen suhteen kahdeksantoista kuukauden kuluessa 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistettujen uudistussitoumusten hyväksymisestä, rahoitusosuuden määrä peruutetaan varainhoitoasetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla. Konkreettisen edistymisen puuttuminen tarkoittaa, että jäsenvaltio ei ole noudattanut 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua aikataulua.

Komissio antaa rahoituksen peruuttamista koskevan päätöksen annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta. 

16 artikla
Uudistusten pysyvyys

43.Jäsenvaltion on maksettava komissiolle takaisin uudistussitoumukseen liittyvä rahoitusosuus, joka sille on maksettu 15 artiklan nojalla, jos jäsenvaltiossa tapahtuu viiden vuoden kuluessa maksamisesta merkittävä muutos niissä olosuhteissa, joiden perusteella maksu on suoritettu.

44.Merkittävä muutos olosuhteissa, joiden perusteella maksu on suoritettu, voi olla esimerkiksi jokin seuraavista:

(g)seikat, joiden ansiosta uudistussitoumus toteutui, ovat kumoutuneet; tai

(h)seikkoja, joiden ansiosta uudistussitoumus toteutui, on merkittävästi muutettu muilla toimenpiteillä.

45.Komissio antaa rahoituksen takaisinmaksua koskevan päätöksen annettuaan jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa komission päätelmien tiedoksiantamisesta. 

17 artikla
Uudistussitoumusten antaminen tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja niitä koskeva tiedottaminen 

46.Komissio antaa 12 artiklassa tarkoitetut uudistussitoumukset tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivytystä.

47.Komissio voi asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella toteuttaa tiedotustoimia varmistaakseen uudistussitoumuksille myönnettyyn taloudelliseen tukeen liittyvän unionin rahoituksen näkyvyyden.

III LUKU
Teknisen tuen väline

18 artikla
Toimet, joihin voidaan myöntää teknistä tukea

Teknisen tuen välineestä voidaan rahoittaa 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettujen tavoitteiden perusteella erityisesti seuraavanlaisia toimia:

(l)asiantuntemus, joka liittyy toimintapoliittiseen neuvonantoon, toimintapolitiikan muuttamiseen, strategioiden ja uudistusten etenemissuunnitelmien laatimiseen sekä lainsäädännöllisiin, institutionaalisiin, rakenteellisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin;

(m)asiantuntijoiden, myös paikalla toimivien asiantuntijoiden, tarjoaminen käyttöön lyhyeksi tai pitkäksi ajaksi suorittamaan tehtäviä tietyillä aloilla tai hoitamaan operatiivisia toimia sekä tarvittaessa tarjoamaan tulkkaus-, kääntämis- ja yhteistyötukea, hallinnollista tukea sekä infrastruktuureja ja laitteistoja;

(n)institutionaalisten, hallinnollisten tai toimialakohtaisten valmiuksien lisääminen ja siihen liittyvät tukitoimet kaikilla hallintotasoilla, myös kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, erityisesti seuraavien toimien avulla:

i)seminaarit, konferenssit ja työpajat;

ii)työvierailut jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin, jotta virkamiehet voivat hankkia tai lisätä määrättyjä asioita koskevaa asiantuntemustaan tai tietojaan; ja

iii)koulutustoimet sekä verkko- tai muun koulutusaineiston kehittäminen kyseisiin uudistuksiin liittyvän tarvittavan ammattiosaamisen ja tietämyksen tukemiseksi;

(o)tietojen ja tilastojen kerääminen sekä yhteisten menetelmien ja tapauksen mukaan indikaattorien tai vertailuarvojen laatiminen;

(p)paikallisen operatiivisen tuen järjestäminen muun muassa turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden sekä rajavalvonnan alalla;

(q)tietoteknisten valmiuksien lisääminen, mukaan lukien asiantuntemus, joka liittyy kyseisten uudistusten toteuttamisen edellyttämien tietoteknisten infrastruktuurien ja sovellusten kehittämiseen, ylläpitoon, käyttöön ja laadunvalvontaan, sekä asiantuntemus, joka liittyy julkisten palvelujen digitalisointia edistäviin ohjelmiin;

(r)selvitykset, tutkimus, analyysit, mielipidemittaukset, arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit sekä oppaiden, raporttien ja koulutusaineiston laatiminen ja julkaiseminen;

(s)viestintähankkeet, joiden tavoitteina ovat oppiminen, yhteistyö, tietoisuuden lisääminen, tiedon levittäminen ja hyvien käytäntöjen vaihto; tiedotus- ja valistuskampanjoiden sekä mediakampanjoiden ja -tapahtumien järjestäminen, myös yhteisöviestintä ja tapauksen mukaan viestintä sosiaalisten verkostojen välityksellä; ja

(t)ohjelmaan liittyvän tiedon ja sen tulosten levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen, myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien järjestelmien ja välineiden kehittämisen, käytön ja ylläpidon avulla.

19 artikla
Teknistä tukea koskevat pyynnöt

48.Tämän välineen kautta myönnettävää teknistä tukea haluavan jäsenvaltion on esitettävä komissiolle teknistä tukea koskeva pyyntö, jossa esitetään 6 artiklan mukaiset ohjelman soveltamisalaan kuuluvat politiikanalat ja painopisteet, joille se hakee tukea. Komissio järjestää teknisen tuen välineen yhteydessä ehdotuspyyntöjä, joissa asetetaan pyyntöjen esittämistä koskevat määräajat. Komissio voi antaa ohjeistusta pääkohdista, jotka tukipyynnössä on esitettävä.

49.Jäsenvaltiot voivat esittää teknistä tukea koskevan pyynnön seuraavia tarkoituksia varten:

(a)jäsenvaltioiden omasta aloitteestaan käynnistämien uudistusten toteuttaminen erityisesti kestävän talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi;

(b)talouden sopeutusohjelmien toteuttaminen jäsenvaltioissa, jotka saavat unionin rahoitustukea nykyisistä välineistä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 472/2013 32 euroalueen jäsenvaltioiden tapauksessa ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 332/2002 33 niiden jäsenvaltioiden tapauksessa, joiden rahayksikkö ei ole euro;

(c)talouden ohjausprosessien yhteydessä toteutettavien kasvua ylläpitävien uudistusten, erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettujen maakohtaisten suositusten tai muiden unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyvien toimien, toteuttaminen;

(d)uudistussitoumuksia koskevan ehdotuksen valmistelu ja jäsenvaltion antamien uudistussitoumusten toteuttaminen;

(e)euroalueen jäsenyyden valmistelussa tarvittavien uudistusten toteuttaminen jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro ja jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöön ottamiseksi sovitussa aikataulussa.

50.Komissio arvioi 1 kohdassa tarkoitetun tukipyynnön havaittujen ongelmien kiireellisyyden, laajuuden ja vakavuuden, politiikan aloilla esiintyvien tukitarpeiden, sosioekonomisten indikaattorien analyysin ja jäsenvaltion yleisten hallinnollisten valmiuksien perusteella ottaen huomioon avoimuuden, tasapuolisen kohtelun ja moitteettoman varainhoidon periaatteet ja käytyään jäsenvaltion kanssa vuoropuhelua muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

Tämän arvion perusteella ja ottaen huomioon unionin rahastoista tai muista unionin ohjelmista rahoitettavat käynnissä olevat toimet ja toimenpiteet komissio sopii asianomaisen jäsenvaltion kanssa tuen painopistealat, tavoitteet, suuntaa-antavan aikataulun, toteutettavien tukitoimenpiteiden soveltamisalan ja tällaisen teknisen tuen arvioidun kokonaisrahoitusosuuden, jotka vahvistetaan yhteistyö- ja tukisuunnitelmassa.

51.Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa yhteistyö- ja tukisuunnitelmassa määritetään muusta teknisestä tuesta erillään toimenpiteet, jotka liittyvät 32 artiklassa tarkoitettuun euroalueen jäsenyyden valmisteluun. Suunnitelmassa määritetään erikseen myös toimenpiteet, jotka liittyvät jäsenvaltion 13 ja 29 artiklan nojalla toteuttamiin uudistussitoumuksiin.

20 artikla
Yhteistyö- ja tukisuunnitelmia koskevien tietojen antaminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja niitä koskeva tiedottaminen 

52.Komissio toimittaa asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella yhteistyö- ja tukisuunnitelman tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman aiheetonta viivytystä. Jäsenvaltio voi kieltäytyä antamasta tällaista suostumusta, kun kyse on arkaluonteisista tai luottamuksellisista tiedoista, joiden luovuttaminen vaarantaisi jäsenvaltion yleisen edun.

53.Edellä olevan 1 kohdan säännösten estämättä komissio toimittaa yhteistyö- ja tukisuunnitelman Euroopan parlamentille ja neuvostolle seuraavissa olosuhteissa:

(f)heti kun jäsenvaltio on poistanut kaikki arkaluonteiset tai luottamukselliset tiedot, joiden luovuttaminen vaarantaisi jäsenvaltion yleisen edun;

(g)kohtuullisen ajan kuluttua, kun asiaa koskevien tietojen luovuttaminen ei vaikuttaisi kielteisesti ohjelman mukaisten tukitoimenpiteiden toteuttamiseen, ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun tällaiset toimenpiteet on toteutettu yhteistyö- ja tukisuunnitelman mukaisesti.

54.Komissio voi toteuttaa tiedotustoimia varmistaakseen yhteistyö- ja tukisuunnitelmaan sisältyviin tukitoimiin myönnetyn unionin rahoituksen näkyvyyden.

21 artikla
Muut teknisen tulen välineeseen maksettavat rahoitusosuudet

55.Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja c alakohdan ii alakohdassa vahvistettujen rahoituspuitteiden lisäksi ohjelmaan kuuluvaa teknisen tuen välinettä voidaan rahoittaa jäsenvaltioiden maksamilla vapaaehtoisilla lisärahoitusosuuksilla.

56.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisärahoitusosuudet voivat muodostua asetuksen [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen seuraaja] 100 artiklan mukaisista rahoitusosuuksista, ja ne voidaan maksaa kyseisessä artiklassa esitetyn menettelyn mukaisesti, kuten 7 artiklan 4 kohdassa säädetään.

22 artikla
Täydentävä rahoitus

Teknisen tuen välineestä rahoitettavat toimet voivat saada tukea muista unionin talousarviosta rahoitettavista unionin ohjelmista, välineistä tai rahastoista edellyttäen, että tällainen tuki ei kata samoja kustannuksia.

23 artikla
Teknisen tuen välineen toteuttaminen

57.Komissio toteuttaa ohjelmaan kuuluvan teknisen tuen välineen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

58.Komissio voi toteuttaa ohjelmaan kuuluvan teknisen tuen välineen toimenpiteet suoraan tai muut yhteisöt ja henkilöt kuin jäsenvaltiot voivat toteuttaa ne välillisesti varainhoitoasetuksen XX artiklan mukaisesti. Tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetuille toimille myönnetään unionin tukea seuraavin tavoin:

(h)avustukset;

(i)julkiset hankintasopimukset;

(j)ulkopuolisista asiantuntijoista, kuten tukea antavien tai saavien jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten asiantuntijoista, aiheutuvien kustannusten korvaaminen;

(k)rahoitusosuudet kansainvälisten järjestöjen perustamiin erityisrahastoihin; ja

(l)välillisen hallinnoinnin avulla toteutettavat toimet.

59.Avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille, Euroopan investointipankkiryhmälle, kansainvälisille järjestöille sekä julkisille tai yksityisille elimille ja yhteisöille, jotka on perustettu lain mukaisesti seuraavissa:

(m)jäsenvaltiot;

(n)Euroopan vapaakauppaliiton maat, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia, siinä määrättyjen ehtojen mukaisesti.

Avustuksiin sovellettava yhteisrahoitusosuus on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

60.Teknistä tukea voivat antaa myös yksittäiset asiantuntijat, joita voidaan kutsua edistämään ohjelman puitteissa järjestettäviä valikoituja toimia, aina kun se on tarpeen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja c alakohdan ii alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

61.Ohjelmaan kuuluvan teknisen tuen välineen toteuttamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä työohjelmat ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Työohjelmissa vahvistetaan teknisen tuen välineen määrärahat. Työohjelmissa esitetään myös toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelmien toteuttamiseksi 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, sekä avustusten valinta- ja myöntämisperusteet ja kaikki muut varainhoitoasetuksessa vaaditut seikat.

62.Varojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi rajattu osa työohjelmaa on varattava erityistoimenpiteitä varten siltä varalta, että on tarpeen toteuttaa välittömiä toimia odottamattomissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa, kuten taloudessa oleva vakava häiriö tai merkittävät olosuhteet, jotka vaikuttavat vakavasti jäsenvaltion taloudelliseen tai sosiaaliseen tilanteeseen ja joihin se ei voi vaikuttaa.

Komissio voi teknistä tukea hakevan jäsenvaltion pyynnöstä hyväksyä erityistoimenpiteitä tässä välineessä määriteltyjen tavoitteiden ja toimien mukaisesti teknisen tuen antamiseksi kansallisille viranomaisille kiireellisten tarpeiden täyttämisessä. Tällaisten erityistoimenpiteiden on oltava luonteeltaan väliaikaisia, ja niihin sovelletaan ainoastaan 19 artiklan 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Erityistoimenpiteet on lopetettava kuuden kuukauden kuluessa, ja ne voidaan korvata teknisen tuen toimenpiteillä 19 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

IV LUKU
Lähentymisväline

24 artikla
Yleiset säännökset

63.Kaikki 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tukikelpoiset jäsenvaltiot voivat saada tukea lähentymisvälineestä euroalueen jäsenyyteen valmistautumista varten. Tuki käsittää kaksi osiota:

(o)taloudellisen tuen osio; ja

(p)teknisen tuen osio.

64.Taloudellisen tuen osioon sovelletaan II luvun säännöksiä, joita täydennetään 25–29 artiklan säännöksillä.

65.Teknisen tuen osioon sovelletaan III luvun säännöksiä, joita täydennetään 30–32 artiklan säännöksillä.

1 jakso
Taloudellinen tuki

25 artikla
Tukikelpoiset uudistukset

Lähentymisvälineestä voidaan myöntää rahoitusta rakenneuudistuksiin, jotka auttavat tukikelpoisia jäsenvaltioita euroalueeseen liittymisen valmistelussa. Uudistuksilla on pyrittävä ratkaisemaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyjä haasteita. 

26 artikla
Jäsenvaltioille myönnettävä enimmäisrahoitusosuus

Liitteessä X vahvistetaan enimmäisrahoitusosuus, jonka kukin jäsenvaltio voi saada 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta kokonaisrahoituksesta. Tämä enimmäisrahoitusosuus lasketaan kunkin tukikelpoisen jäsenvaltion väestömäärän perusteella käyttäen kyseisessä liitteessä esitettyjä kriteereitä ja menetelmää, ja sitä sovelletaan 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä.

Tämä enimmäisrahoitusosuus voidaan myöntää kullekin tukikelpoiselle jäsenvaltiolle joko kokonaan tai osaksi 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa, ja se myönnetään 9 artiklassa tarkoitetun rahoitusosuuden lisäksi ja sen täydentämiseksi vastineena asianomaisen jäsenvaltion 25 artiklan mukaisesti toteuttamista lisäuudistuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

27 artikla
Uudistussitoumuksia koskeva ehdotus

66.Tukikelpoisen jäsenvaltion on esitettävä tämän lähentymisvälineen taloudellista tukea koskevaan osioon perustuva uudistussitoumuksia koskeva ehdotus 11 artiklan mukaisesti.

67.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa uudistussitoumuksia koskevassa ehdotuksessa on esitettävä uudistukset, jolla katsotaan olevan merkitystä tukikelpoisen jäsenvaltion euroalueeseen osallistumisen valmistelussa, ja siinä on viitattava asianomaisen jäsenvaltion hallituksen komissiolle lähettämään viralliseen kirjeeseen, jossa se ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa liittymään euroalueeseen sovitun kohtuullisen ajan kuluessa ja esittää komission kanssa neuvoteltuaan uskottavan aikataulutetun etenemissuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi euroalueeseen osallistumisen menestyksellistä valmistelua varten, mukaan lukien toimet, joilla varmistetaan kansallisen lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen (myös pankkiunionia koskevan) unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa.

Tämä ehdotus ei saa sisältää uudistuksia, joita on jo ehdotettu tai joille on myönnetty rahoitusta II luvussa tarkoitetusta uudistusten toteuttamisen tukivälineestä.

68.Komissio arvioi lähentymisvälineen taloudellista tukea koskevan osion perusteella esitetyt uudistussitoumuksia koskevat ehdotukset 11 artiklan mukaisesti. Lisäksi komissio arvioi, ovatko ehdotetut uudistussitoumukset merkityksellisiä euroalueeseen osallistumisen valmistelun kannalta.

28 artikla
Komission päätös

69.Komissio antaa 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen, jossa esitetään kyseisessä artiklassa mainitut seikat ja joka koskee niitä uudistussitoumuksia, jotka tukikelpoisen jäsenvaltion on määrä toteuttaa ja jotka ovat merkityksellisiä euroalueeseen osallistumisen valmistelun kannalta. Päätöksessä on viitattava myös asianomaisen jäsenvaltion hallituksen komissiolle lähettämään viralliseen kirjeeseen, jossa se ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa liittymään euroalueeseen sovitun kohtuullisen ajan kuluessa ja esittää komission kanssa neuvoteltuaan uskottavan aikataulutetun etenemissuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi euroalueeseen osallistumisen menestyksellistä valmistelua varten, mukaan lukien toimet, joilla varmistetaan kansallisen lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen (myös pankkiunionia koskevan) unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa.

70.Edellä 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä vahvistettava rahoitusosuus määritetään kyseisessä artiklassa esitettyjen kriteerien ja 27 artiklan 3 kohdassa esitettyjen täydentävien kriteerien mukaisesti. Tämä rahoitusosuus on erillinen suhteessa uudistusten toteuttamisen tukivälineestä myönnettyyn rahoitusosuuteen, ja se myönnetään vastineena sellaisista asianomaisen jäsenvaltion toteuttamista uudistuksista, joilla on merkitystä sen valmistautuessa osallistumaan euroalueeseen.

29 artikla
Täydentävä rahoitus

Uudistuksia, joihin on myönnetty rahoitusta uudistusten toteuttamisen tukivälineestä II luvun mukaisesti, ei rahoiteta lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiosta.

2 jakso
Tekninen tuki

30 artikla
Tukikelpoiset toimet

Lähentymisvälineestä voidaan rahoittaa 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa esitettyjen tavoitteiden perusteella ja 18 artiklan mukaisesti toimia ja toimintoja, joilla tuettavat uudistukset auttavat tukikelpoista jäsenvaltiota euroalueeseen liittymisen valmistelussa.

31 artikla
Teknistä tukea koskevat pyynnöt

71.Tukikelpoisen jäsenvaltion on esitettävä lähentymisvälineen teknistä tukea koskeva pyyntö 19 artiklan mukaisesti. Pyynnössä on viitattava myös asianomaisen jäsenvaltion hallituksen komissiolle lähettämään viralliseen kirjeeseen, jossa se ilmoittaa selkeästi sitoutuvansa liittymään euroalueeseen sovitun kohtuullisen ajan kuluessa ja esittää komission kanssa neuvoteltuaan uskottavan aikataulutetun etenemissuunnitelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseksi euroalueeseen osallistumisen menestyksellistä valmistelua varten, mukaan lukien toimet, joilla varmistetaan kansallisen lainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen (myös pankkiunionia koskevan) unionin lainsäädännön vaatimusten kanssa.

72.Teknistä tukea koskevassa pyynnössä on ilmoitettava, onko se merkityksellinen euroalueeseen liittymisen valmistelussa 30 artiklan mukaisesti, ja esitettävä tätä koskevat perustelut.

73.Komissio analysoi lähentymisvälineen teknistä tukea koskevat pyynnöt erillään muista teknistä tukea koskevista pyynnöistä. Komissio ottaa 19 artiklan mukaisesti laatimassaan analyysissa huomioon pyynnön merkityksellisyyden euroalueeseen liittymisen valmistelun kannalta.

74.Edellä 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa yhteistyö- ja tukisuunnitelmassa on yksilöitävä muusta teknisestä tuesta erillään toimenpiteet, jotka liittyvät euroalueeseen liittymisen valmisteluun.

32 artikla
Teknisen tuen toteuttaminen

Edellä 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa työohjelmissa esitetään myös tukikelpoisille jäsenvaltioille myönnetty tekninen tuki sellaisten uudistusten toteuttamista varten, jotka auttavat niitä euroalueeseen liittymisen valmistelussa. Työohjelmissa esitetään myös toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, sekä avustusten valinta- ja myöntämisperusteet ja kaikki muut varainhoitoasetuksessa vaaditut seikat.

V LUKU
Täydentävyys, seuranta ja arviointi

33 artikla
Koordinointi ja täydentävyys

75.Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot edistävät omien vastuualueidensa mukaisesti synergiaa ja varmistavat tehokkaan koordinoinnin ohjelman ja unionin muiden ohjelmien ja välineiden välillä ja erityisesti unionin rahastoista rahoitettavien toimenpiteiden kanssa. Tätä varten ne

(q)varmistavat eri välineiden täydentävyyden, synergian, johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla, erityisesti suhteessa unionin rahastoista rahoitettaviin toimenpiteisiin, sekä suunnitteluvaiheessa että toteuttamisen aikana;

(r)optimoivat koordinointimekanismeja päällekkäisyyksien välttämiseksi; ja

(s)varmistavat toteuttamisesta vastaavien tahojen tiiviin yhteistyön unionin, kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla, jotta jokaisen tällä asetuksella perustetun välineen puitteissa voidaan toteuttaa yhtenäisiä ja tehokkaita tukitoimia.

76.Komissio pyrkii varmistamaan täydentävyyden ja synergian muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen antaman tuen kanssa.

34 artikla
Toteuttamisen seuranta

77.Komissio seuraa ohjelman toteuttamista ja mittaa 4 artiklassa vahvistettujen yleistavoitteiden ja 5 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamista. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä ja seurataan ja arvioidaan sen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista, esitetään liitteessä III kutakin ohjelman välinettä varten. Toteuttamisen seurannan on oltava kohdennettua ja oikeassa suhteessa ohjelman eri välineiden puitteissa toteutettaviin toimiin.

78.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

35 artikla
Vuosikertomus

79.Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen ohjelman toteuttamisesta.

80.Vuosikertomuksessa on esitettävä taloudellisten tukitoimien osalta tiedot siitä, miten asianomainen jäsenvaltio on edistynyt uudistusten toteuttamisen tukivälineen puitteissa antamiensa uudistussitoumusten toteuttamisessa. Vuosikertomuksessa on esitettävä vastaavat tiedot myös lähentymisvälineen taloudellista tukea koskevan osion toteuttamisesta.

Komissio voi tarvittaessa hyödyntää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa taloudellisia tukitoimia koskevassa raportoinnissa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamiensa asiakirjojen sisältöä.

81.Teknistä tukea koskevien toimien osalta vuosikertomuksessa on esitettävä tiedot seuraavista:

(t)19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden esittämät tukipyynnöt;

(u)analyysi 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, jäsenvaltioiden esittämien tukipyyntöjen arvioinnissa käytettyjen arviointiperusteiden soveltamisesta;

(v)19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut yhteistyö- ja tukisuunnitelmat; ja

(w)23 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksytyt erityistoimenpiteet.

82.Lisäksi vuosikertomuksessa on esitettävä teknisen tuen toimien osalta 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot lähentymisvälineen teknisen tuen osion toteuttamisesta.

36 artikla
Ohjelman arviointi

83.Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle riippumattoman väliarvioinnin viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman toteutuksen alkamisesta ja riippumattoman jälkiarvioinnin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä.

84.Arviointi kattaa uudistusten toteuttamisen tukivälineen, teknisen tuen välineen ja lähentymisvälineen.

85.Väliarviointikertomus sisältää tietoja ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta, varojen käytön tehokkuudesta ja ohjelman eurooppalaisesta lisäarvosta. Siinä käsitellään myös sitä, ovatko kaikki tavoitteet ja toimet edelleen merkityksellisiä.

86.Jälkiarviointikertomuksessa ohjelmaa arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja esitetään tietoja sen pitkän aikavälin vaikutuksista.

VI LUKU
Siirtymä- ja loppusäännökset

37 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

87.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

88.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

38 artikla

Siirtymäsäännös

89.Teknisen tuen toimiin ja toimintoihin, jotka on aloitettu asetuksen (EU) 2017/825 nojalla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020, sovelletaan kyseistä asetusta niiden päättämiseen asti.

90.Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös sellaisten asetuksen (EU) 2017/825 edellyttämien teknisen ja hallinnollisen avun sekä seuranta-, viestintä- ja arviointitoimien menot, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

91.Talousarvioon voidaan 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi uudistusten tukiohjelman perustamisesta ohjelmakaudeksi 2021–2027

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Talous- ja rahoitusasiat

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

✓ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 34  

✓ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Rakenneuudistukset ovat muutoksia, joilla muutetaan pysyvästi talouden rakennetta sekä institutionaalista ja lainsäädännöllistä kehystä, jossa yritykset ja ihmiset toimivat. Jos rakenneuudistukset valitaan ja toteutetaan hyvin, ne voivat vauhdittaa jäsenvaltioiden sosiaalista ja taloudellista lähentymistä sekä euroalueella että sen ulkopuolella ja vahvistaa jäsenvaltioiden talouksien häiriönsietokykyä. Tämän odotetaan johtavan vaurauden lisääntymiseen ja talous- ja rahaliiton (EMU) vakaaseen toimintaan kokonaisuutena.

Rakenneuudistukset on suunniteltu lisäämään talouden kilpailukykyä, potentiaalista kasvua ja taloudellista ja sosiaalista häiriönsietokykyä, mutta niiden hyödyt tulevat usein esiin vasta pitkällä aikavälillä, kun taas niiden taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset kustannukset aiheutuvat usein lyhyellä aikavälillä. Sen vuoksi kansalliset hallitukset saattavat vältellä joidenkin uudistusten käynnistämistä. Talouspolitiikan koordinoinnista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa saadut kokemukset osoittavat, että rakenneuudistusten toteutus on ollut jäsenvaltioissa edelleen hidasta ja epätasaista. Tämä aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia EU:n jäsenvaltioiden lähentymiselle ja talouksien häiriönsietokyvylle ja sen myötä unionille kokonaisuutena.

Komissio ehdottaa tätä taustaa vasten uutta uudistusten tukiohjelmaa, jäljempänä ’ohjelma’, johon sisältyy kolme erillistä mutta toisiaan täydentävää välinettä: i) uudistusten toteuttamisen tukiväline; ii) teknisen tuen väline, joka on jatkoa rakenneuudistusten tukiohjelmalle; ja iii) lähentymisväline, josta annetaan erityistä ja kohdennettua tukea euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä euroalueeseen liittymiseksi sovitussa aikataulussa. Ohjelmalla pyritään siis tukemaan jäsenvaltioiden hallituksia ja viranomaisia näiden hakemusten perusteella tai niiden jättäessä uudistuksia koskevia ehdotuksia tarkoituksenaan suunnitella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä rakenneuudistuksia. Ohjelmalla on tarkoitus edistää kokonaistavoitetta eli lisätä yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä, tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä. Tämän vuoksi sen pitäisi tarjota taloudellisia kannustimia rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseksi ja teknistä tukea jäsenvaltioiden hallinnollisten valmiuksien parantamiseen, jotta voidaan vastata instituutioiden, hallinnon, julkishallinnon ja talous- ja sosiaalisektorin haasteisiin.

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Uusi uudistusten tukiohjelma tarjoaa ainutlaatuisen välineiden yhdistelmän kaikkien EU:n jäsenvaltioiden käyttöön, mikä maksimoi vaikutuksen EU:n tasolla. Sen pääasiallinen lisäarvo muodostuu sen vapaaehtoisesta luonteesta ja jäsenvaltioiden uudistuksiin sitoutumisen edistämisestä.

Uudistusten toteuttamisen tukiväline on suora vastaus rakenneuudistusten heikkoon täytäntöönpanoon kansallisella tasolla ja EU:n tämänhetkisessä talouden ohjausjärjestelmässä havaittuihin puutteisiin. Vaikka rakenneuudistusten toteuttaminen jäsenvaltioissa kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan, EU:n tason toimilla voidaan antaa sysäys, jonka avulla päästään yli uudistusten toteuttamiseen liittyvästä poliittisesta epäröinnistä (joka voi osittain liittyä myös taloudellisiin tai poliittisiin lyhyen aikavälin kustannuksiin). Ohjelman tarkoituksena on myös antaa konkreettista taloudellista tukea talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määritettyjen uudistusten toteuttamiseen samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta.

Teknisen tuen väline (ja lähentymisvälineen teknisen tuen osio) lujittaa edelleen jäsenvaltioiden hallinnollisia valmiuksia unionin laajuisen asiantuntemuksen verkoston kautta, mikä hyödyttää kaikkia tukea hakevia jäsenvaltioita. Lisäksi se edistää keskinäistä luottamusta ja lisäyhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission välillä.

Lähentymisvälineen taloudellisen tuen osio on kohdennettu jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet todistettavia toimenpiteitä yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi tietyssä aikataulussa. Sen tavoitteena on vahvistaa kyseisten jäsenvaltioiden häiriönsietokykyä niiden edetessä kohti euroalueeseen liittymistä ja koko euroalueen häiriönsietokykyä, mikä mahdollistaa rajat ylittävät myönteiset vaikutukset ja/tai heijastusvaikutukset euroalueella ja koko unionissa.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Vaikka rakenneuudistusten toteuttaminen jäsenvaltioissa kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan, kriisivuodet ovat osoittaneet, että jäsenvaltioiden talouksien vahvojen kytkösten vuoksi uudistukset eivät voi olla puhtaasti kansallinen asia. Talouspolitiikan koordinointia on lisätty talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson myötä. Maakohtaisten suositusten noudattamisen aste on kuitenkin toistaiseksi vaihdellut eri jäsenvaltioissa. Ohjelma tarjoaa lisätukea talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson mukaisten uudistusten toteuttamiseen. Näin se edistää osaltaan jäsenvaltioiden makrotalouden vakautta ja taloudellista ja sosiaalista häiriönsietokykyä. Tämän vuoksi sen vaikutukset tuntuvat kansallisen tason lisäksi myönteisinä heijastusvaikutuksina myös koko unionissa.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Teknisen tuen väline on jatkoa nykyiselle vuosien 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelmalle, joka tuli voimaan 20. toukokuuta 2017. Rakenneuudistusten tukiohjelman toteuttaminen alkoi vuoden 2017 työohjelman hyväksymisellä syyskuussa 2017 ja jatkui maaliskuussa 2018 hyväksytyllä vuoden 2018 työohjelmalla. Sääntelyn kannalta on liian aikaista tehdä virallista arviointia rakenneuudistusten tukiohjelmasta, mutta tässä yhteydessä voidaan jossakin määrin hyödyntää kokemuksia, joita on saatu teknisen tuen antamisesta Kreikalle (Kreikka-työryhmän välityksellä) ja Kyprokselle (Kypros-tukiryhmän välityksellä) sopeutusohjelmien yhteydessä sekä vuonna 2016 toteutetusta rakenneuudistusten valmistelutoimesta (3 000 000 euroa). Erityisesti Kreikka-työryhmän osalta vuonna 2014 tehdyssä arvioinnissa vahvistettiin, että teknisenä tukena annettu tuki edisti merkittävästi uudistusohjelman täytäntöönpanoa. Samoin tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessaan, että Kreikka-työryhmä oli yleisesti onnistunut tehtävässään eli asianmukaisen teknisen tuen antamisessa aloilla, jotka kattavat miltei koko hallituksen politiikkatoimien kirjon. Tämä vastaa pitkälti talouden sopeutumisohjelman edellytyksiä.

Vaikka rakenneuudistusten tukiohjelman tuloksellisuutta ja vaikutusta on vaikea analysoida, koska, kuten edellä todettiin, valmistelutoimi on toteutettu äskettäin (työ kentällä on juuri saatettu päätökseen) ja tukiohjelma on vastikään hyväksytty, on mahdollista tehdä joitakin alustavia päätelmiä:

•    ohjelma korjaa rakenneuudistusten toteuttamisessa vallinneen puutteen tukemalla jäsenvaltioita uudistusprosessin eri vaiheissa;

•    ohjelmaan osallistumisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus on melko vähäinen verrattuna muihin unionin ohjelmiin, ja tukea voidaan toimittaa suhteellisen nopeasti;

•    rakenneuudistusten tukiohjelma edistää vahvasti unionin strategisten painopisteiden johdonmukaista täytäntöönpanoa;

•    rakenneuudistusten tukiohjelman toimet edistävät usein ratkaisujen kehittämistä ongelmiin, jotka liittyvät rajat ylittäviin kysymyksiin ja unionin laajuisiin haasteisiin, ja tällaisten ratkaisujen toteuttamista;

•    joissakin tapauksissa tuki on mahdollistanut rahoituksen käyttöönoton muista unionin ohjelmista esimerkiksi edistämällä hankkeiden parempaa valmistelua tai sisällyttämistä unionin rahastojen piiriin;

•    jäsenvaltiot näyttävät arvostavan erityisesti asiantuntemuksen jakamista muiden jäsenvaltioiden tai asiantuntijoiden kanssa; ja

•    ohjelmaan osallistumisen vapaaehtoisuus ja yhteistyön perustuminen yhteisymmärrykselle läpi koko tukiprosessin auttavat luomaan keskinäistä luottamusta ja edistämään yhteistyötä.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ohjelma sopii yhteen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson kanssa ja vahvistaa sen yhteydessä toteutettavaa toimintapolitiikan koordinointia. Samalla se on yhdenmukainen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (unionin rahastot) investointihankkeisiin liittyvän välineen ja unionin muiden ohjelmien kanssa ja tuottaa unionin rahastojen käytölle vipuvaikutusta. Lisäksi ohjelma perustuu rakenneuudistusten tukiohjelmasta jo saatuun kokemukseen.

Komissio varmistaa jatkossakin, että ohjelman perusteella toteutettaviksi ehdotetut toimet täydentävät unionin muita ohjelmia ja rahastoja (kuten unionin rahastoja) eivätkä ole päällekkäisiä niiden kanssa. Koordinoinnista huolehditaan edelleen komission sisäisin työjärjestelyin (koordinointimekanismilla, joka vastaa olemassa olevaa rakenneuudistusten tukiohjelman yhteydessä annettavan teknisen tuen koordinointimekanismia ja johon osallistuu edustajia niistä yksiköistä, joita asia eniten koskee) ja jäsenvaltioiden kanssa (tuen antamista jäsenvaltioille koskevissa päätöksissä otetaan huomioon muun muassa käynnissä olevat toimet ja toimenpiteet, joita rahoitetaan unionin rahastoista ja ohjelmista).

Se, että uudistukset, joihin annetaan rahoitusta ohjelmasta, on yksilöitävä osana nykyistä talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tuen täydentävyys ja välttää rakenneuudistusten tukiohjelman tuen antaminen uudistuksille, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa. Lisäksi lisäsuojatoimena on näiden uudistusten toteuttamisen seuranta osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

✓ kesto on rajattu

–✓    voimassa vuosina 2021–2027

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

◻ kestoa ei ole rajattu

–käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 35  

✓ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–✓ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

✓ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–✓ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–✓ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–✓ julkisoikeudellisille yhteisöille

–✓ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Ehdotus sisältää seurantaa ja arviointia koskevia velvoitteita. Erityistavoitteiden saavuttamista seurataan ehdotuksessa mainittujen indikaattorien perusteella. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointikertomuksen ja jälkiarviointikertomuksen.

Väliarviointikertomuksessa tarkastellaan ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja ohjelman tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja eurooppalaista lisäarvoa. Siinä käsitellään myös sitä, ovatko kaikki tavoitteet ja toimet edelleen merkityksellisiä. Jälkiarviointikertomuksessa ohjelmaa arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja esitetään tietoja sen pitkän aikavälin vaikutuksista.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ohjelman voi toteuttaa joko komissio suoraan tai muut yhteisöt ja henkilöt kuin jäsenvaltiot voivat toteuttaa sen välillisesti varainhoitoasetuksen 58 artiklan c alakohdan (tuleva 62 artiklan 1 kohdan c alakohta) mukaisesti.

Teknisen tuen antamisen osalta ohjelman perustana ovat rakenneuudistusten tukiohjelmasta saadut kokemukset. Sitä on hallinnoitu suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla, mikä on osoittautunut sopivaksi ja hallinnollisesti yksinkertaiseksi tavaksi. Jotta voidaan varmistaa kaikkia kolmea välinettä koskevan kehyksen jatkuvuus ja säilyttää sen johdonmukaisuus, sopivin vaihtoehto on suora hallinnointi. Lisäksi käytetään myös välillistä hallinnointia kansainvälisten organisaatioiden kanssa, jos se on tarpeen toimintapoliittisten tavoitteiden perusteella ja ottaen huomioon myös valvontaa koskevat tavoitteet.

Suora hallinnointi on myös asianmukainen keino kohdentaa rahoitusosuus uudistusten toteuttamisen tukivälineestä (ja myös lähentymisvälineestä), sillä se on suunniteltu ”kannustinmekanismiksi”, joka koostuu varojen siirrosta jäsenvaltioiden talousarvioihin ilman yhteyttä kustannuksiin. Suora hallinnointi mahdollistaa tarvittavan aktiivisen vuorovaikutuksen komission ja jäsenvaltioiden välillä uudistussitoumusten valmistelussa ja toteutuksessa. Lisäksi suora hallinnointi mahdollistaa läpinäkyvämmät, yksinkertaisemmat ja nopeammat menettelyt. Se, että rahoitusosuus ei ole yhteydessä kustannuksiin, tuo myös tehokkuusetuja ja yksinkertaistaa varainhoitoa.

Valvontastrategian (lisätietoja 2.2.2 kohdassa) katsotaan olevan asianmukainen ja riittävän tasapainoinen suhteessa ensinnäkin perinteiseen riskiin, joka liittyy komission suoraan tai välillisesti hallinnoimiin toimia sisältäviin hankkeisiin (julkiset hankinnat ja avustukset, lisätietoja 2.2.2 kohdassa), ja toisaalta suhteessa siihen, että rahoitusosuudet eivät liity kustannuksiin (rahoitusvälineen osalta), jolloin maksutapahtumiin liittyvä riski on vähäisempi.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Suurimmat riskit ovat seuraavat:

1) uudistusten toteuttamisen tukivälineen osalta (lähentymisväline mukaan luettuna):

–riski siitä, että uudistussitoumuksia ei toteuteta tyydyttävällä tavalla;

–riskit, jotka liittyvät välitavoitteiden ja indikaattoreiden epäselvään muotoiluun täytäntöönpanosäädöksessä;

–virheellisen arvioinnin tai arvioinnin viivästymisen riski tarkasteltaessa sitä, onko uudistukset saatettu päätökseen tyydyttävästi; ja

–riskit, jotka liittyvät rahoitusosuuksien mahdolliseen peruuttamiseen.

Riskien vähentämiseksi otetaan käyttöön seuraavia toimenpiteitä:

–valvontajärjestelmä pohjautuu perusteelliseen arvioon siitä, missä määrin uudistussitoumukset on toteutettu. Koska rahoitus perustuu rahoitusosuuksiin, jotka eivät ole yhteydessä kustannuksiin, maksutapahtumiin liittyvän riskin odotetaan olevan hyvin pieni.

2) teknisen tuen välineen osalta (lähentymisväline mukaan luettuna):

Riskit liittyvät kumppanien valintaan (esim. kansainväliset rahoituslaitokset ja lopulliset tuensaajat), sopimusvaiheeseen (komission vaatimusten siirtäminen osaksi sopimusasiakirjoja), valvontaan ja rahoitusliiketoimiin (komission määräämiä prosesseja ei noudateta) ja tuloksellisuuden mittaamiseen (ennalta määritettyjä tavoitteita ei saavuteta).

Riskien vähentämiseksi otetaan käyttöön seuraavia toimenpiteitä:

–vakiintuneen arviointiprosessin noudattaminen ennen rahoituspäätöksen tekemistä;

–ohjelman hallinnoinnista vastaavan yksikön suorittama ennakkotarkastus ja rahoitusasioista vastaavan yksikön suorittama varainhoidon tarkastus;

–toimien hierarkkinen validointi asianmukaisissa prosesseissa;

–toimeksisaaneen yhteisön ennakkoarviointi (pilareihin perustuva arviointi); ja

–jälkitarkastukset, joilla puututaan ennakkotarkastusten järjestelmäpuutteisiin ja edistetään aiheettomasti maksettuihin määriin liittyvien oikaisujen suorittamista.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Rakenneuudistusten tukipalvelun vuoden 2017 hallintosuunnitelmassa ja vuotuisessa toimintakertomuksessa saatavilla olevien tietojen perusteella arvio valvonnan kustannustehokkuudesta on alle 5 prosenttia.

Henkilöstökustannukset arvioidaan käyttäen approksimaatioita, jotka perustuvat organisaatiokaavion ja toimenkuvausten analysointiin, kun taas valvonnan ulkoiset kustannukset perustuvat asianomaisten sopimusten ja niihin liittyvien maksujen arvoon.

Ehdotettu hallinnointitapa, riskinarviointi ja ehdotetut riskinvähentämistoimet huomioon ottaen odotettu virhetaso on alhainen.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Ohjelman osalta otetaan käyttöön eri toimenpiteitä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi.

Komission petostentorjuntastrategia kattaa koko menosyklin. Sen mukaisesti rakenneuudistusten tukipalvelu laatii näitä menoja varten erityisen petostentorjuntaa koskevan toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden oikeasuhteisuus ja kustannustehokkuus. Se perustuu pääpiirteissään rakenneuudistusten tukipalvelun tämänhetkisen petostentorjuntastrategian soveltamisesta saatuihin kokemuksiin.

Hallinnon kaikilla tasoilla sovelletaan asianmukaisia sisäisiä valvontamenettelyjä, ja ne on suunniteltu antamaan kohtuullinen varmuus seuraavien tavoitteiden saavuttamisesta: toimien tehokkuus, tuloksellisuus ja taloudellisuus; raportoinnin luotettavuus; varojen ja tietojen turvaaminen; tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien asianmukainen hallinta sekä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta.

Petostentorjunnan toimintaohjelmassa kuvataan ennakko- ja jälkitarkastukset ns. punaisiin lippuihin perustuvan järjestelmän pohjalta. Siinä täsmennetään menettelyt, joita henkilöstön on noudatettava, jos petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia ilmenee. Siinä annetaan myös tietoa työjärjestelyistä OLAFin kanssa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–✓    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–✓    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

–◻    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–✓    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–✓    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi, COM(2017) 822 final.

(2)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”, COM(2018) 98 final.

(3)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Nykyaikainen talousarvio EU:lle, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia”, SWD(2018) 171 final.

(4)    EUVL C , , s. .

(5)    Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä, COM(2017) 291, 31.5.2017.

(6)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi, COM(2017) 822 final.

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/825, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1).

(8)    Liite komission täytäntöönpanopäätökseen vuoden 2017 työohjelman hyväksymisestä ja rakenneuudistusten tukiohjelman rahoittamisesta sekä päätöksen C(2017)3093 kumoamisesta, C(2017)5780 final.

(9)    Liite komission täytäntöönpanopäätökseen vuoden 2017 työohjelman hyväksymisestä ja rakenneuudistusten tukiohjelman rahoittamisesta, C(2018)1358 final.

(10)    Alvarez & Marsal Taxand, Adam Smith International, VC/2014/0002, ”Preliminary Evaluation of the Technical Assistance provided to Greece in 2011-2013 in the areas of Tax Administration and Central Administration Reform”, 2014.

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 muuttamisesta jäsenvaltioissa toteutettaville rakenneuudistuksille myönnettävän tuen osalta COM(2017) 826 final – 2017/0336 (COD).

(12)

    http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia&language=fi

(13)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(14)    EUVL C , , s. .

(15)    EUVL C , , s. .

(16)    EUVL C , , s. .

(17)    EUVL C , , s. .

(18)    EUVL C , , s. .

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/825, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1).

(20)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille – Uudet talousarviovälineet unionin kehykseen vakaan euroalueen tueksi, COM(2017) 822 final.

(21)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).

(22)    EUVL C , , s. .

(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(24)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(25)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(26)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(28)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1).

(29)    EUVL C , , s. .

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(31)    Neuvoston päätös 2000/604/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 2000, talouspoliittisen komitean kokoonpanosta ja perussäännöstä (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 28–31).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).

(33)    Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).

(34)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(35)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(36)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(37)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(38)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(39)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. Menoilla voidaan kattaa kunkin 3 artiklassa tarkoitetun välineen yhteydessä myös kustannuksia, jotka aiheutuvat muista tukitoimista, kuten laadunvalvonnasta ja teknisten tukitoimien seurannasta kentällä, sekä vertaisneuvonnasta ja rakenneuudistusten arviointiin ja toteuttamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista ja asiantuntijaryhmien palveluista (7 artiklan 3 kohta). Nämä menot ovat 50 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,2 prosenttia uudistusten tukiohjelmasta (20 miljoonaa euroa budjettikohdasta 06.02.02 ja 30 miljoonaa euroa budjettikohdasta 06.02.03.02).

(40)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(41)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(42)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(43)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel31.5.2018

COM(2018) 391 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

uudistusten tukiohjelman perustamisesta

{SEC(2018) 280 final}
{SWD(2018) 310 final}
{SWD(2018) 311 final}

LIITE I

Jäsenvaltiokohtaisen enimmäisrahoitusosuuden laskenta

Tässä liitteessä vahvistetaan laskentamenetelmä 9 artiklassa tarkoitetulle enimmäisrahoitusosuudelle, jonka jäsenvaltio voi saada taloudellisen tuen välineestä, sekä 26 artiklassa tarkoitetulle enimmäisrahoitusosuudelle, jonka jäsenvaltio voi saada lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiosta.

Uudistusten toteuttamisen tukiväline

Enimmäisrahoitusosuus, jonka jäsenvaltio voi saada uudistusten toteuttamisen tukivälineestä, määritetään seuraavalla kaavalla,

jossa

FS (taloudellinen tuki) on 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käytettävissä oleva uudistusten toteuttamisen tukivälineen määräraha; ja

jäsenvaltion jakoperuste i, αi, määritellään seuraavasti:

jäsenvaltion i kokonaisväestö,

EU:n kaikkien 27 jäsenvaltion kokonaisväestö.

Kaavaa soveltamalla saadaan seuraavat jäsenvaltiokohtaiset osuudet ja määrät enimmäisrahoitusosuudelle, joka voidaan myöntää uudistusten toteuttamisen tukivälineestä 10 artiklassa kuvatun jakomenettelyn kussakin vaiheessa ja kussakin ehdotuspyynnössä:

Lähentymisvälineen taloudellisen tuen osa

Asetuksen 26 artiklassa tarkoitettu enimmäisrahoitusosuus, jonka jäsenvaltio voi saada lähentymisvälineen taloudellisen tuen osasta, määritetään suhteuttamalla kunkin euroalueeseen tulevaisuudessa mahdollisesti liittyvän jäsenvaltion jakoperuste, jota käytetään uudistusten toteuttamisen tukivälineessä, kaikkien euroalueeseen tulevaisuudessa mahdollisesti liittyvien jäsenvaltioiden kyseisen välineen mukaisten jakoperusteiden summaan seuraavasti:

Enimmäisrahoitusosuus, jonka jäsenvaltio i voi saada lähentymisvälineen taloudellisen tuen osasta, lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa CF (lähentymisvälineen taloudellisen tuen osa) on 7 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu käytettävissä oleva lähentymisvälineen taloudellisen tuen osion määräraha;

ja

Kaavaa soveltamalla saadaan seuraavat osuudet ja määrät lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiosta myönnettävälle enimmäisrahoitusosuudelle:

Lisäys: rahoitusosuuden suhteellinen mukautus (10 artiklan 5 kohta)

Tässä lisäyksessä esitetään menetelmä, jota käytetään määritettäessä jäsenvaltioille osoitettavaa rahoitusosuutta silloin kun kokonaismäärärahasta jäljellä oleva määrä, joka on käytettävissä ensimmäisen 20 kuukauden jakson päättymisen jälkeen järjestettävää ehdotuspyyntöä varten, ei riitä kattamaan ehdotuspyyntöön (joka kuuluu joko uudistusten toteuttamisen tukivälineeseen tai lähentymisvälineen taloudellisen tuen osioon) ehdotuksen esittäneille jäsenvaltioille osoitettavia rahoitusosuuksia.

Jäsenvaltiolle i osoitettava rahoitusosuus lasketaan tällöin seuraavalla kaavalla:

jossa FCi on jäsenvaltiolle i osoitettava rahoitusosuus, joka on määritetty soveltaen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja kriteereitä ja joka lasketaan seuraavalla kaavalla:

ja γ on mukautuskerroin, joka saadaan seuraavalla kaavalla:

jossa i viittaa jäsenvaltioon, joka on tehnyt ehdotuksen ehdotuspyynnön perusteella.

Rahoitusosuus FCi on:

·kun uudistusehdotus, jonka jäsenvaltio on esittänyt uudistusten toteuttamisen tukivälineen puitteissa, on arvioitu sellaiseksi, että se täyttää kaikki 11 artiklan 7 kohdassa asetetut kriteerit, jolloin sille myönnetään rahoitusosuus enimmäismääräisenä;

·kun uudistusehdotus, jonka jäsenvaltio on esittänyt uudistusten toteuttamisen tukivälineen puitteissa, on arvioitu sellaiseksi, että se täyttää 11 artiklan 7 kohdassa asetetut kriteerit tyydyttävästi, jolloin sille myönnetään puolet enimmäisrahoitusosuudesta;

· kun uudistusehdotus, jonka jäsenvaltio on esittänyt lähentymisvälineen taloudellisen tuen osion puitteissa, on arvioitu sellaiseksi, että se täyttää kaikki 11 artiklan 7 kohdassa ja 27 artiklan 3 kohdassa asetetut kriteerit, jolloin sille myönnetään rahoitusosuus enimmäismääräisenä; tai

·kun uudistusehdotus, jonka jäsenvaltio on esittänyt lähentymisvälineen taloudellisen tuen osion puitteissa, on arvioitu sellaiseksi, että se täyttää 11 artiklan 7 kohdassa ja 27 artiklan 3 kohdassa asetetut kriteerit tyydyttävästi, jolloin sille myönnetään puolet enimmäisrahoitusosuudesta.

LIITE II

Arviointia koskevat suuntaviivat

1. Soveltamisala

Näiden arviointia koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on toimia yhdessä tämän asetuksen kanssa perustana, jonka avulla komissio voi uudistusten toteuttamisen tukivälineen ja lähentymisvälineen taloudellisen tuen osion toteuttamisen yhteydessä arvioida läpinäkyvästi ja tasapuolisesti jäsenvaltioiden esittämiä uudistussitoumuksia koskevia ehdotuksia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asianmukaisten vaatimusten mukaisesti. Nämä suuntaviivat muodostavat perustan erityisesti 11 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulle arviointikriteerien soveltamiselle ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden määrittämiselle sekä 28 artiklan soveltamiselle.

Suuntaviivoja ei näin ollen sovelleta teknisen tuen välineeseen eikä lähentymisvälineen teknisen tuen osioon. Sen vuoksi niitä ei sovelleta 19 ja 31 artiklassa tarkoitettujen teknistä tukea koskevien pyyntöjen arviointiin.

Arviointia koskevien suuntaviivojen tarkoituksena on

a) antaa lisäohjeistusta jäsenvaltioiden toimittamien uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arviointiprosessia varten;

b) antaa lisätietoja arviointikriteereistä ja luoda luokitusjärjestelmä, jolla pyritään takaamaan tasapuolinen ja läpinäkyvä prosessi; ja

c) määrittää yhteys arviointikriteerien mukaisesti suoritettavan komission arvioinnin ja valittujen uudistussitoumusten osalta komission päätöksessä vahvistettavan rahoitusosuuden määrittämisen välillä.

Suuntaviivoilla pyritään helpottamaan komission suorittamaa jäsenvaltioiden toimittamien uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arviointia ja varmistamaan, että uudistusten toteuttamisen tukiväline ja lähentymisvälineen taloudellisen tuen osio tarjoavat uudistusten toteuttamiseen taloudellisia kannustimia, jotka ovat merkityksellisiä ja tuovat huomattavaa lisäarvoa, samalla kun varmistetaan jäsenvaltioiden tasavertainen kohtelu.

2. Prosessi

Asetuksen 11 artiklan mukaan jäsenvaltion on esitettävä komissiolle uudistussitoumuksia koskeva ehdotus, jos se haluaa saada tukea uudistusten toteuttamisen tukivälineestä. Ehdotus on perusteltava asianmukaisella tavalla, ja sen on sisällettävä kaikki 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut seikat. Komissio voi järjestää uudistussitoumuksia koskevien laadukkaiden ehdotusten valmistelua varten vertaisneuvontaa, jotta kyseinen jäsenvaltio voi ennen ehdotuksen esittämistä hyödyntää muiden jäsenvaltioiden kokemuksia.

Komissio toteuttaa arviointiprosessin tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komissio voi esittää huomautuksia tai pyytää lisätietoja. Jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt lisätiedot, ja se voi tarvittaessa tarkistaa ehdotustaan ennen sen virallista toimittamista. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltion esittämät perustelut ja seikat ja muut merkitykselliset tiedot.

Asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio suorittaa arvioinnin ja antaa päätöksen täytäntöönpanosäädöksellä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen jäsenvaltio virallisesti toimitti uudistussitoumuksia koskevan ehdotuksensa.

Komissio voi käyttää asiantuntijoita apuna jäsenvaltioiden toimittamien uudistussitoumuksia koskevien ehdotusten arvioinnissa.

Komission suorittamasta arvioinnista riippumatta myös talouspoliittinen komitea, joka on perustettu neuvoston päätöksellä 2000/604/EY 1 , voi antaa lausuntonsa jäsenvaltioiden esittämistä uudistussitoumuksia koskevista ehdotuksista.

Komission päätöksessä vahvistetaan uudistussitoumukset, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava, sekä niiden välitavoitteet ja tavoitteet. Siinä vahvistetaan uudistussitoumusten toteuttamisen määräaika, joka saa olla enintään kolme vuotta päätöksen antamisen jälkeen. Siinä vahvistetaan myös yksityiskohtaiset järjestelyt ja aikataulu raportointia varten, joka jäsenvaltion on suoritettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista koskevat indikaattorit ja menettely, jonka mukaisesti komissiolle annetaan pääsy merkityksellisiin taustatietoihin. Lisäksi 12 artiklan 2 kohdan mukaan komission päätöksessä määritetään valituille uudistussitoumuksille kohdennettava rahoitusosuus.

3. Arviointikriteerit

Komissio arvioi uudistussitoumuksia koskevan ehdotuksen luonteen ja merkityksen 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja ottaa tätä varten huomioon seuraavat kriteerit:

a)onko odotettavissa, että uudistussitoumukset

1)vaikuttavat tuloksellisesti haasteisiin, jotka on määritetty talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, eli

–maakohtaisissa suosituksissa ja muissa komission virallisesti hyväksymissä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvissä asiakirjoissa; tai

–soveltuvissa tapauksissa makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä;

2)muodostavat kattavan uudistuspaketin;

3)vahvistavat jäsenvaltion talouden suoritus- ja häiriönsietokykyä;

4)tuottavat toteuttamisen tuloksena pysyviä vaikutuksia, esimerkiksi vahvistamalla jäsenvaltion institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia;

   ja

b)onko odotettavissa, että jäsenvaltion ehdottamat sisäiset järjestelyt takaavat uudistussitoumusten sekä ehdotettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattorien tuloksellisen toteutumisen enintään kolmen vuoden ajanjaksolla.

Arviointimenettelyn tuloksena komissio antaa jäsenvaltioiden toimittamille uudistussitoumuksia koskeville ehdotuksille luokituksia 11 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen arviointikriteerien perusteella, jotta voidaan arvioida ehdotusten luonne ja merkitys taloudellisen tuen välineen yhteydessä ja määrittää rahoitusosuus 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Luokitusjärjestelmä jakautuu yksinkertaisuuden ja tehokkuuden vuoksi kunkin kriteerin osalta luokkiin A, B ja C seuraavasti:

3.1 Uudistussitoumusten odotetaan vastaavan tuloksellisesti haasteisiin, jotka on määritetty talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

Luokitus

3.2 Uudistussitoumukset muodostavat kattavan uudistuspaketin

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

Luokitus

3.3 Uudistussitoumusten odotetaan vahvistavan jäsenvaltion talouden suoritus- ja häiriönsietokykyä

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

Luokitus

3.4 Uudistusten toteutuksen odotetaan johtavan pysyviin vaikutuksiin esimerkiksi vahvistamalla institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

Luokitus

3.5 Jäsenvaltioiden ehdottamien sisäisten järjestelyjen odotetaan takaavan uudistussitoumusten sekä ehdotettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattorien tehokkaan toteutumisen enintään kolmen vuoden ajanjaksolla

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

Luokitus

4. Uudistusten toteuttamisen tukivälineestä kohdennettavan rahoitusosuuden määrittäminen

Asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan komissio määrittää rahoitusosuuden ottaen huomioon jäsenvaltion ehdottamien uudistusten luonteen ja merkityksen, joita arvioidaan 11 artiklan 7 kohdassa esitettyjen kriteerien mukaisesti. Tältä osin komissio soveltaa seuraavia kriteerejä:

a)jos jäsenvaltion esittämä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus täyttää kaikki 11 artiklan 7 kohdassa esitetyt kriteerit, uudistussitoumusten katsotaan olevan ”suuria”, ja jäsenvaltiolle myönnetään 9 artiklassa tarkoitettu enimmäisrahoitusosuus kokonaisuudessaan;

b)jos jäsenvaltion esittämä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus täyttää 11 artiklan 7 kohdassa esitetyt kriteerit tyydyttävästi, uudistussitoumusten katsotaan olevan ”merkittäviä”, ja jäsenvaltiolle myönnetään puolet 9 artiklassa tarkoitetusta enimmäisrahoitusosuudesta;

c)jos jäsenvaltion esittämä uudistussitoumuksia koskeva ehdotus ei täytä 11 artiklan 7 kohdassa esitettyjä kriteerejä tyydyttävästi, jäsenvaltiolle ei myönnetä rahoitusosuutta lainkaan.

Komissio kohdentaa rahoitusosuuden jäsenvaltioille seuraavasti arviointimenettelyn perusteella ja ottaen huomioon määritetyt luokitukset:

5. Lähentymisvälinettä koskeva lisäkriteeri

Sen lisäksi, että asetuksen 11 artiklan 7 kohdassa esitettyjen kriteerien joukossa häiriönsietokykyyn kohdistuvan odotetun vaikutuksen arvioinnilla on huomattava merkitys euroalueeseen osallistumisen valmistelussa, komissio arvioi lähentymisvälineen yhteydessä 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ovatko ehdotetut uudistussitoumukset merkityksellisiä kyseisen jäsenvaltion euroalueeseen osallistumisen valmistelun kannalta.

5.1 Uudistussitoumusten merkitys euroalueeseen osallistumisen kannalta

Tämän kriteerin perusteella suorittamassaan arvioinnissa komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

Soveltamisala

Luokitus

5.2 Lähentymisvälineestä kohdennettavan rahoitusosuuden määrittäminen

Lähentymisvälineen taloudellisen tuen osiossa rahoitusosuus määritetään 26 ja 28 artiklan mukaan samojen kriteerien mukaisesti kuin 12 artiklan 2 kohdassa yksilöidyt kriteerit, ja se on erillinen lisärahoitusosuus, joka myönnetään vastineena sellaisista asianomaisen jäsenvaltion toteuttamista lisäuudistuksista, joilla on merkitystä sen valmistautuessa osallistumaan euroalueeseen.

Komissio kohdentaa rahoitusosuuden jäsenvaltioille seuraavasti arviointimenettelyn perusteella ja ottaen huomioon määritetyt luokitukset:

LIITE III

Indikaattorit

Asetuksen 4 ja 5 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan käyttämällä seuraavia indikaattoreita, jotka on jaoteltu jäsenvaltioittain ja toimenpidealoittain.

Indikaattorit perustuvat saatavilla oleviin tietoihin, kuten määrällisiin ja/tai laadullisiin tietoihin.

Uudistusten toteuttamisen tukiväline

·Tuotosindikaattorit:

a)tehtyjen uudistussitoumusten määrä;

b)uudistussitoumuksia varten osoitettu kokonaisrahoitusosuus;

·Tulosindikaattorit:

c)täytettyjen uudistussitoumusten määrä;

Teknisen tuen väline

·Tuotosindikaattorit:

d)tehtyjen yhteistyö- ja tukisuunnitelmien määrä;

e)toteutettujen teknisten tukitoimien määrä;

f)teknisillä tukitoimilla aikaan saadut suoritteet, kuten toimintasuunnitelmat, etenemissuunnitelmat, suuntaviivat, käsikirjat ja suositukset;

·Tulosindikaattorit:

g)toteutettujen teknisten tukitoimien tulokset, kuten strategian hyväksyminen, uuden lainsäädännön antaminen tai voimassa olevan lainsäädännön muuttaminen, uudistusten toteuttamista tehostavien (uusien) menettelyjen ja toimien hyväksyminen;

Lähentymisväline

·taloudellisen tuen osioon sovelletaan edellä a–c alakohdassa esitettyjä indikaattoreita;

·teknisen tuen osioon sovelletaan edellä d–g alakohdassa esitettyjä indikaattoreita.

Ohjelman vaikutusindikaattorit

·uudistussitoumuksissa asetetut tavoitteet, jotka on saavutettu muun muassa ohjelman välineistä saadun taloudellisen tuen ansiosta;

·yhteistyö- ja tukisuunnitelmissa asetetut tavoitteet, jotka on saavutettu muun muassa ohjelman välineistä saadun teknisen tuen ansiosta.

Asetuksen 36 artiklassa tarkoitetun jälkiarvioinnin tekee komissio, ja sen tarkoituksena on muun muassa osoittaa yhteys ohjelmasta myönnetyn (taloudellisen ja teknisen) tuen ja asianomaisessa jäsenvaltiossa kilpailukyvyn, tuottavuuden, kasvun, työllisyyden ja koheesion edistämiseksi toteutettujen rakenneuudistusten välillä.

(1)    Neuvoston päätös 2000/604/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 2000, talouspoliittisen komitean kokoonpanosta ja perussäännöstä (EYVL L 257, 11.10.2000, s. 28–31).