52018BP1431

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52018BP1431 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52018BP1431

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1431, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

EUVL L 248, 3.10.2018, p. 339–343 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2018/1431/oj

HTML

PDF

Official Journal

3.10.2018

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/339

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1431

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

—	ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0108/2018),

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

toteaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 232 757 000 euroa, mikä merkitsee 62,43 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna; ottaa huomioon, että viraston tehtäväalaa laajennettiin huomattavasti vuonna 2016 unionia koettelevan muuttoliikekriisin seurauksena;

C.	toteaa, että viraston tilinpäätöksen mukaan unionin kokonaisrahoitusosuus sen talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 oli 218 686 000 euroa; toteaa, että tämä merkitsee 63,78 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna;

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan raja- ja merivartioviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston varainhoitovuodelta 2016 annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia luettaessa on pidettävä mielessä haasteet, joihin virasto joutui vuonna 2016 vastaamaan;

Vuosia 2013, 2014 ja 2015 koskevien vastuuvapausmenettelyjen seuranta

panee huolestuneena merkille keskeneräisten kysymysten ja korjaavien toimenpiteiden määrän tilintarkastustuomioistuimen esitettyä vuosien 2013, 2014 ja 2015 osalta huomautuksia, jotka koskevat tavarantoimittajilta varainhoitovuoden lopussa saatuja ilmoituksia, viraston toimipaikkaa koskevaa sopimusta, yhteistyökumppanimaiden avustussopimusten nojalla ilmoittamien menojen ennakko- ja jälkitarkastuksia, avustussopimusten yhä kasvavaa määrää, tarvetta hioa Schengenin säännöstöön liittyneiden maiden rahoitusosuuksien laskentatapaa, sääntöjenvastaisten maksujen perimistä takaisin Islannin rannikkovartiostolta sekä sisäisen turvallisuuden rahastoon liittyvää kaksinkertaisen rahoituksen riskiä; kehottaa virastoa saattamaan korjaavat toimenpiteet päätökseen mahdollisimman pian vuoden 2018 aikana ja tiedottamaan niiden toteuttamisesta vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Huomautukset toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että viraston edellinen perustamisasetus oli voimassa 5. lokakuuta 2016 asti ja että siihen sisältyi osallistujamaiden kanssa toteutettavien yhteisten palauttamisoperaatioiden rahoittaminen; toteaa, että kansallisista palauttamisoperaatioista tuli tukikelpoisia vasta uuden perustamisasetuksen nojalla; toteaa, että vuoden 2016 tammikuun ja lokakuun välisenä aikana virasto kuitenkin rahoitti kansallisia palauttamisoperaatioita 3 600 000 euron arvosta; toteaa, että kyseiset maksut ovat sääntöjenvastaisia;

toteaa viraston vastauksesta käyvän ilmi, että vuonna 2016 jäsenvaltioihin kohdistui suhteetonta muuttopainetta, minkä vuoksi sekä lokakuussa 2015 laaditun palauttamista koskevan EU:n toimintaohjelman että Eurooppa-neuvoston 25. ja 26. kesäkuuta 2015 sekä 16. ja 17. maaliskuuta 2016 antamien päätelmien perusteella viraston pääjohtaja teki päätöksen 2016/36, jonka nojalla yhteisten palautusoperaatioiden (yhteis)rahoitusehtoja voitiin tulkita aiempaa laajemmin siten, että myös kansallista palautusoperaatiota voitiin (yhteis)rahoittaa viraston talousarviosta, kun sen toteutti yksittäinen jäsenvaltio, johon kohdistuu suhteetonta muuttopainetta; toteaa lisäksi, että budjettivallan käyttäjä oli tarkistanut vuoden 2016 talousarviota nimenomaisesti edellä mainitun palauttamisoperaatioita koskevan EU:n toimintaohjelman toteuttamiseksi;

Talousarvio- ja varainhallinto

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2016 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 97,90 prosenttia; panee lisäksi merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 66,07 prosenttia, mikä merkitsee 3,40 prosentin vähennystä vuoteen 2015 verrattuna;

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että palauttamisoperaatiot ovat keskeisessä asemassa viraston laajennetun tehtäväalan yhteydessä ja että varainhoitovuotta 2016 koskevassa viraston talousarviossa tähän tarkoitukseen oli varattu 63 000 000 euroa; toteaa kuitenkin, että unionin talousarvioon palautettiin 23 000 000 euron määrä eli 37,5 prosenttia, sillä palauttamisoperaatioita toteutettiin ennakoitua vähemmän; panee merkille, että tilanteeseen vaikutti huomattavasti viivästynyt hankintamenettely, joka koski 50 000 000 euron puitesopimusta viraston palauttamisoperaatioihin liittyvistä tilauslennoista ja niitä koskevista palveluista, ja että se vaikuttaa yhä viraston järjestämien palauttamisoperaatioiden määrään; pitää valitettavana, että vaikka hankintamenettely oli määrä käynnistää maaliskuussa 2016, se oli aloittamatta vielä vuoden lopussa; toteaa viraston vastauksesta käyvän ilmi, että se on lisännyt jyrkästi yhteisten palautuslentojen määrää (232 vuonna 2016 ja 66 vuonna 2015); toteaa kuitenkin, että 23 000 000 euroa ei pystytty käyttämään pääasiassa siksi, että palautusoperaatioiden kuljetuskoneita ja niihin liittyviä palveluja koskevassa puitesopimuksessa oli viivästyksiä, jotka johtuivat siitä, että hanke asetettiin tärkeysjärjestyksessä alemmaksi kuin EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvän logistisen tuen (lautat ja bussit) varmistaminen; toteaa, että tällä välin on julkaistu tarjouspyyntö neljän vuoden puitesopimuksesta, jonka arvioitu talousarvio on kuitenkin pienempi (20 000 000 euroa);

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että komissio ja virasto, joka on yksi edunsaajista ja koordinoi kolmea muuta edunsaajaa (Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) ja YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu), allekirjoittivat 22. joulukuuta 2015 avustussopimuksen, jonka arvo oli 5 500 000 euroa ja joka koski alueellista tukea suojelunäkökohdat huomioon ottavaan muuttoliikkeen hallintaan Länsi-Balkanilla ja Turkissa kolmen vuoden ajan 1. tammikuuta 2016 alkaen; panee merkille, että kyseisten kolmen yhteistyökumppanin kanssa allekirjoitettiin kuitenkin 3 400 000 euron arvoiset yhteistyösopimukset vasta vuoden 2016 elokuun ja marraskuun välisenä aikana; panee merkille, että kahden sopimuksen osalta talousarviositoumukset, joiden avulla varat olisi pitänyt vapauttaa ennen oikeudellisten sitoumusten tekoa, tehtiin vasta lokakuussa ja joulukuussa 2016; panee lisäksi merkille, että talousarviositoumusten määrä, 1 200 000 euroa, kattoi ainoastaan ennakkomaksut; korostaa, että tällainen menettely on budjettihallintoa koskevien varainhoitoasetuksen sääntöjen vastainen ja että sopimusten allekirjoittaminen myöhäisessä vaiheessa aiheutti epävarmuutta yhteistyökumppaneiden operatiiviseen yhteistyöhön; toteaa viraston vastauksesta käyvän ilmi, että sen dokumentoimiseksi, että kaikki kolme hankekumppania olivat antaneet oikeudellisen sitoumuksen ennen talousarviositoumusta, virasto dokumentoi tämän asianmukaisesti poikkeukseksi;

toteaa, että virasto myös tarkisti vuonna 2017 koko rahoitusjärjestelmänsä sen yksinkertaistamiseksi siirtymällä avustuksista palvelusopimuksiin ja ottamalla käyttöön kiinteät määrät; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle uuden järjestelmän täytäntöönpanosta ja saaduista tuloksista;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

panee merkille, että osastossa 2 (hallintomenot) seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen määrä oli 6 400 000 euroa (43 prosenttia sidotuista määrärahoista), kun se vuonna 2015 oli 3 200 000 euroa (38 prosenttia), eli niiden määrä oli korkea; panee lisäksi merkille, että osastossa 3 (toimintamenot) seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen määrärahojen määrä oli niin ikään korkea, 67 300 000 euroa (37 prosenttia), kun se vuonna 2015 oli 40 200 000 euroa (35 prosenttia); toteaa, että tämä johtui pääasiassa siitä, että sopimukset ja toimet jatkuivat vuodenvaihteen yli; kehottaa virastoa harkitsemaan jaksotettujen talousarviomäärärahojen käyttöönottoa, jolloin otettaisiin paremmin huomioon oikeudellisten sitoumusten, sopimusten täytäntöönpanon ja toimien sekä niihin liittyvien maksujen väliset väistämättömät viipeet;

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että vuodelta 2015 peruuntuneiden siirtojen osuus oli suuri osastossa 3 (toimintamenot): 6 400 000 euroa eli 16 prosenttia ja että tämä johtui liian suuriksi arvioiduista vuoden 2015 kuluista, jotka oli korvattava osallistujamaille vuonna 2016; katsoo, että yhteistyökumppanimailta on saatava tarkempia kuluarvioita ja että kuluraportoinnin on oltava oikea-aikaisempaa;

10.

toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat usein osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, että ne eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos ne suunnitellaan etukäteen ja niistä ilmoitetaan tilintarkastustuomioistuimelle;

Henkilöstöpolitiikka

11.

panee henkilöstötaulukosta merkille, että 197 väliaikaista tointa (unionin talousarviossa hyväksytyistä 275 toimesta) oli täytettynä 31. joulukuuta 2016, kun määrä oli 149 vuonna 2015; panee merkille, että viraston palveluksessa oli lisäksi (kokoaikaisiksi muutettuina) 77 kansallista asiantuntijaa, 83 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 15 vuokratyöntekijää;

12.

pitää myönteisenä, että kaikkien täytettyinä olevien toimien osalta sukupuolten tasapaino oli saavutettu, sillä naisia oli 50 prosenttia ja miehiä 50 prosenttia; pitää toisaalta valitettavana sitä, että ylimpien virkojen kohdalla naisia on vain 15 prosenttia ja miehiä 85 prosenttia; kehottaa virastoa parantamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa sukupuolten tasapainoa hallintoneuvostossa ja johtoportaassa;

13.

toteaa viraston ilmoittaneen, että sen uuden ja laajennetun toimeksiannon täytäntöönpanon aloittamiseksi sen oli palkattava lisää henkilöstöä jo vuoden 2016 viimeisen neljänneksen aikana; panee merkille, että tarvearvioinnissa oli päädytty 50 toimeen mutta kaikkia palvelukseenottomenettelyjä ei pystytty saattamaan päätökseen vuoden loppuun mennessä; panee merkille, että vuoden 2016 lopussa viraston henkilöstön jäseniä oli kaikkiaan 365;

14.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että viraston tehtäväalan laajentamisen myötä sen henkilöstön määrä yli kaksinkertaistuu 365:stä 1 000:een vuosien 2016 ja 2020 välillä; toteaa lisäksi, että suunniteltu henkilöstön määrän lisäys edellyttää lisää toimistotiloja; toteaa viraston vastauksesta käyvän ilmi, että se oli vuoden 2017 alussa pyytänyt ja saanut budjettivallan käyttäjältä luvan laajentaa nykyisiä tilojaan lisähenkilöstöä varten; panee merkille, että viraston toimipaikkaa koskeva sopimus tuli voimaan 1. marraskuuta 2017;

15.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että virastolla on perinteisesti ollut vaikeuksia löytää profiililtaan sopivaa henkilöstöä, mihin vaikuttaa osaltaan sovellettava palkan korjauskerroin (66,7 prosenttia); kehottaa virastoa pohtimaan mahdollisia lieventäviä toimenpiteitä ja ilmoittamaan pohdintansa tulokset vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

16.

toteaa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta käyvän ilmi, että henkilöstösääntöjen mukaan ulkoisen valintamenettelyn yhteydessä väliaikaisia toimihenkilöitä voidaan ottaa palvelukseen ainoastaan palkkaluokkiin SC1–SC2, AST1–AST4 tai AD5–AD8; panee merkille, että vuonna 2016 virasto otti palvelukseen 14 henkilöstön jäsentä ylempiin AST-palkkaluokkiin; korostaa, että rekrytoinnit asianomaisiin palkkaluokkiin ovat sääntöjenvastaisia; toteaa viraston vastauksesta käyvän ilmi, että viiden AST4-toimen korottaminen viideksi AST5-toimeksi johtui siitä, että ympärivuorokautiseen palveluun tarvittiin päivystäjiä; ottaa huomioon, että unionin ulkorajojen muuttovirtoihin ja turvallisuushaasteisiin liittyvän vastuun tason vuoksi viraston oli pystyttävä houkuttelemaan päteviä ja kokeneita hakijoita, joilla on asiaankuuluva aiempi työkokemus;

17.

panee merkille, että perusoikeusvaltuutetulle on myönnetty viisi uutta tointa vuoden 2016 jälkeen ja että niistä kolme on täyttämättä; pitää kuitenkin hyvin valitettavana, että parlamentin toistuvista pyynnöistä ja viraston henkilöstön merkittävästä lisäämisestä huolimatta perusoikeusvaltuutetulla ei edelleenkään ole riittävästi henkilöstöä, mikä selvästi estää häntä hoitamasta asianmukaisesti tehtäviä, jotka hänelle on annettu asetuksessa (EU) 2016/1624 (2); kehottaakin virastoa antamaan perusoikeusvaltuutetulleen riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä erityisesti valitusmekanismin perustamista sekä viraston strategian edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten, jotta perusoikeuksien suojelun valvonta ja varmistaminen olisi mahdollista;

18.

panee merkille, että virasto ei ole vastaanottanut yhtään valitusta, kannetta tai muuta ilmoitusta, jossa olisi kritisoitu avoimuuden puutetta työntekijöiden palkkaamisessa tai irtisanomisessa vuonna 2016;

19.

panee merkille, että vuonna 2016 viraston henkilöstöllä oli keskimäärin 11,4 sairauspäivää, vaikka virasto ei sisällyttänyt laskelmiinsa niitä työntekijöitä, jotka eivät olleet yhtään päivää poissa töistä sairauden takia; kehottaa virastoa konsultoimaan työterveyshuoltoa siitä, miten sairauspoissaoloja voitaisiin vähentää;

20.

toteaa viraston vastauksista käyvän ilmi, että sen henkilöstön jäsenet käyttivät vuonna 2016 yhden päivän hyvinvointia edistävään toimintaan; panee merkille, että virastolla on käytössä työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva sisäinen politiikka ja että se edistää henkilöstönsä hyvinvointia seuraavilla kolmella tavalla:

a)	urheilukenttien vuokraaminen joukkueurheilulajeja varten sekä osallistuminen kustannuksiin, joita aiheutuu henkilöstön osallistumisesta virastojen välisiin urheilukilpailuihin;

b)	henkilöstön urheiluharrastusten kustannusten korvaaminen osittain osana työterveyttä ja -turvallisuutta edistäviä ennaltaehkäiseviä toimia (enintään 45 euroa kuussa kutakin henkilöstön jäsentä kohti);

c)	virasto järjestää vuosittain kausi-influenssarokotukset halukkaille henkilöstön jäsenille;

21.

panee merkille, että virasto sovelsi henkilöstösääntöjen 12 ja 12 a artiklaa sekä kaikkia viraston toimintaan osallistuvia henkilöitä koskevien käytännesääntöjen ja viraston henkilöstön käytännesääntöjen erityismääräyksiä; panee merkille, että vuonna 2016 ei raportoitu häirintätapauksia eikä sellaisia viety tuomioistuimeen;

22.

panee merkille, että viraston toimipaikalla on kaksi virka-autoa, joita on lupa käyttää vain virka-asioissa, ja että näitä ajoneuvoja ei käytetä henkilökohtaisiin tarkoituksiin;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus ja demokratia

23.

panee merkille, että virasto otti 17. joulukuuta 2015 käyttöön petostentorjuntastrategian ja asiaa koskevan toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään neljä strategista tavoitetta, joihin sisältyy 22 vuosina 2015–2018 täytäntöön pantaviksi tarkoitettua toimea; panee tyytyväisenä merkille, että yli 50 prosenttia mainituista toimista pantiin täytäntöön vuonna 2016;

24.

toteaa, että virasto laati luonnoksen väärinkäytösten paljastajia koskeviksi sisäisiksi säännöiksi ja toimitti ne Euroopan tietosuojavaltuutetulle maaliskuussa 2017; toteaa kyseisessä asiassa pohdittavan sitä, pannaanko sisäiset säännöt täytäntöön vai tehdäänkö päätös komission mallisääntöjen soveltamisesta sitten kun ne on annettu virastoille; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tehdystä päätöksestä;

25.

panee merkille, että virasto on vastannut, että se ei aseta hallintoneuvostonsa kokousten hyväksyttyjä pöytäkirjoja julkisesti saataville ja että pöytäkirjat eivät ole saatavilla myöskään kolmen kuukauden kuluttua kokouspäivästä; kehottaa virastoa ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle edellä mainitun päätöksen syyt, ottaen huomioon toiminnan suurempaa avoimuutta koskevan unionin politiikan;

26.

panee merkille, että virasto ei vastannut, onko sen kokoukset edunvalvojien (eli henkilöiden, jotka eivät virallisesti edusta viraston sidosryhmiä mutta joilla on viraston toiminta-alaan liittyviä rahallisia tai taloudellisia etuja) kanssa, jos sellaisia ylipäätään on pidetty, rekisteröity ja julkistettu; kehottaa virastoa antamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vastauksen;

27.

panee merkille, että vuonna 2016 virasto sai 67 pyyntöä tutustua asiakirjoihin ja se antoi 15 tapauksessa kaikki asiakirjat tutustuttavaksi mutta päätti 38 tapauksessa antaa asiakirjat tutustuttavaksi vain osittain ja kymmenessä tapauksessa pyyntöön ei suostuttu lähinnä yleiseen turvallisuuteen liittyneistä syistä ja henkilön yksityisyyden suojan ja koskemattomuuden suojaamisen vuoksi;

28.

panee merkille, että neljässä tapauksessa, joissa asiakirjoja ei annettu tutustuttavaksi, esitettiin uudistettu pyyntö, joista kaksi hylättiin edelleen, yhden tapauksessa annettiin asiakirjat tutustuttavaksi osittain ja yhden tapauksessa annettiin kaikki asiakirjat tutustuttavaksi; panee lisäksi merkille, että yhdessä tapauksessa, jossa asiakirjoja ei annettu tutustuttavaksi, asia vietiin Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi; kehottaa virastoa ilmoittamaan oikeusasiamiehen päätöksestä ja sen johdosta toteutettavasta menettelystä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

Tärkeimmät saavutukset

29.

on tyytyväinen viraston vuonna 2016 määrittämään kolmeen keskeiseen saavutukseen, jotka ovat seuraavat:

—	eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen (EU) 2016/1624, jossa määritellään sen laajennettu tehtäväala, hyväksyminen;

—	avustaminen 232 palauttamisoperaatiossa (251 prosentin lisäys niiden palauttamisoperaatioiden määrään, joissa virasto avusti vuonna 2015), joissa palautettiin yhteensä 10 698 ihmistä;

—	yhteisen haavoittuvuusarviointimetodologian ensimmäisen vaiheen käyttöönotto tammikuussa 2017;

30.

toteaa, että eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annettu asetus avasi uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden virastojen kanssa rannikkovartiostotoimintojen alalla ja johti kolmenväliseen työjärjestelyyn Frontexin, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) välillä; panee lisäksi merkille, että tiivis yhteistyö yhdeksän oikeus- ja sisäasioiden alan viraston kanssa jatkui, yhteistyötä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) kanssa tehostettiin, säännöllistä yhteydenpitoa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) kanssa helpotettiin ja Europolin kanssa testattiin yhteistyösopimusta koko 2016 vuoden ajan;

31.

panee merkille, että virasto jakaa toimitiloja Europolin ja EASOn kanssa Euroopan unionin alueellisten toimintayksikköjen puitteissa Italiassa ja Kreikassa;

Sisäinen valvonta

32.

toteaa, että sisäisen valvonnan järjestelmän vuotuisessa tarkastelussa vuonna 2016 saatiin kohtuullinen varmuus siitä, että viraston hallinnossa noudatettiin kaikkia sisäisen valvonnan periaatteita; toteaa, että se löysi parannettavaa kahdeksassa sisäisen valvonnan standardissa ja laati strategian heikkouksiin puuttumiseksi; toteaa, että virasto arvioi sisäisen valvonnan järjestelmänsä tehokkuutta vuoden 2015 lopulla; toteaa myös, että arvioinnin mukaan sisäisen valvonnan standardit oli pantu täytäntöön ja ne toimivat; huomauttaa kuitenkin, että viraston määrärahojen (taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit) huomattavan kasvun sekä sille määrättyjen tehtävien ja vastuualueiden laajentumisen vuoksi sisäisen valvonnan järjestelmää olisi ollut tarpeen parantaa edelleen vuonna 2017; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toimenpiteistä sisäisen valvonnan järjestelmän parantamiseksi;

Sisäinen tarkastus

33.

panee merkille, että vuonna 2016 komission sisäinen tarkastus (IAS) suoritti tietojen validointia ja laadunvarmistusta riskianalyysiä varten koskeneen tarkastuksen, jonka johdosta annettiin neljä tärkeäksi luokiteltua suositusta; toteaa viraston antamista tiedoista käyvän ilmi, että se laati toimintasuunnitelman näiden suositusten toteuttamiseksi; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta;

34.

panee merkille IAS:n päätelmät, joiden mukaan vuonna 2016 ei annettu yhtään kriittiseksi luokiteltua suositusta;

35.

panee tyytyväisenä merkille, että kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten toimitilojen varmistamiseksi sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi edelleen tai kompensoimiseksi virastolla on käytössä tulostamista ja tulostusratkaisuja koskeva uusi politiikka, jolla paperinkulutusta on vähennetty, ja se on ottanut käyttöön videokonferenssit ja se pyrkii parantamaan vesi- ja energiatehokkuuttaan ja lisäämään kierrätystä; panee merkille, että viraston ruokalassa käytetään biologisesti hajoavia puhdistus- ja desinfiointiaineita ja siellä on tarjolla ympäristöystävällisiä noutopakkauksia ja kierrätettäviä kuppeja, lautasia ja aterimia; panee merkille, että ruokalassa tarjottavat ateriat valmistetaan käyttäen lähiruokaa ja sesonkituotteita sekä luomutiloilta peräisin olevia raaka-aineita;

36.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on sitoutunut edistämään julkisen liikenteen ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöä, sillä se osallistuu henkilöstönsä julkisen liikenteen maksuihin;

37.

panee lisäksi merkille, että viraston toimitilat on suunniteltu ja rakennettu BREEAM-sertifiointijärjestelmän ekologisia vaatimuksia noudattaen ja että rakennusta pidetään tällä hetkellä yhtenä Puolan kestävimmistä rakennuksista;

38.

panee merkille, ettei virasto näe brexitistä aiheutuvan taloudellisia riskejä, jotka vaikuttaisivat sen toimintaan;

39.

korostaa viraston osuutta yli 250 000 ihmisen hengen pelastamisessa merellä vuonna 2015; on tyytyväinen viraston etsintä- ja pelastusvalmiuksien paranemiseen; toteaa kuitenkin, että tällä saralla on edelleen huomattavia puutteita;

40.

panee merkille, että virastolla on erityistavoitteita ja tulosindikaattoreita, jotka on laadittu sisäiseen käyttöön yhteisiä operaatioita varten; pitää valitettavana, että niitä ei ole julkistettu ja että näin ollen suurimmassa osassa Frontexin toimenpideohjelmista ei ole määrällisiä tavoitteita tai yhteisten operaatioiden erityisiä tavoitearvoja; panee huolestuneena merkille, että yhdessä yhteistyöhön osallistuvista maista saatavan dokumentaation riittämättömyyden kanssa tämä saattaa pitkällä aikavälillä haitata yhteisten operaatioiden vaikuttavuuden jälkiarviointia; pitää valitettavana, että sen vuoksi on vaikeaa arvioida yhteisten operaatioiden todellista vaikutusta; kehottaa virastoa asettamaan lisää asiaan liittyviä strategisia tavoitteita toiminnalleen ja perustamaan vaikuttavan tulosperusteisen seuranta- ja raportointijärjestelmän, johon sisältyy asiaan kuuluvia ja mitattavissa olevia keskeisiä tulosindikaattoreita;

41.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 18. huhtikuuta 2018 (3) antamaansa päätöslauselmaan.

(1) EUVL C 12, 13.1.2017, s. 27.

(2) EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1.

(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0133 (ks. tämän virallisen lehden s. 393).

Top

Choose the experimental features you want to try