Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ’Euroopan horisontti’ täydentävän Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025”

(COM(2018) 437 final – 2018/0226 (NLE))

(2019/C 110/24)

Esittelijä:

Giulia BARBUCCI

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 12.7.2018 Euroopan unionin neuvosto, 13.7.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta”
Hyväksyminen erityisjaostossa	20.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	208/3/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025 ja toteaa sen jatkavan aiempia ohjelmia, jotka ovat liittyneet fuusion, fission ja ydinturvallisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen sekä Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamiin toimiin. Lisäksi siinä tarkastellaan uusia toiminta-aloja, kuten säteilysuojelua ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoistoa.

1.2

ETSK katsoo, että Euratom-ohjelman talousarvio vastaa asetettuja tavoitteita, ja pitää erittäin tärkeänä näiden määrärahojen säilyttämistä ennallaan riippumatta brexit-neuvottelujen tuloksista. Komitea katsoo, että tässä yhteydessä on myös keskeistä hallinnoida erittäin huolellisesti Yhdistyneen kuningaskunnan poistumista Euratom-ohjelmasta, etenkin kun otetaan huomioon jo käynnistetyt tutkimuslinjat, yhteinen infrastruktuuri sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla olevaan henkilöstöön kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset (esim. työolot ja -ehdot).

1.3

ETSK katsoo, että JET-hanke (Joint European Torus) on keskeinen tekijä ITER-hankkeen kehittämisessä, sillä ITER on tieteellisestä näkökulmasta sen seuraaja. Tästä syystä komitean mielestä on tärkeää, että JET-hanke jatkaa toimintaansa (joko EU:n hankkeena tai EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteishankkeena), kunnes ITER-hanke on toimintakelpoinen.

1.4

ETSK katsoo, että ohjelmassa käyttöön otetut innovatiiviset elementit, kuten sen yksinkertaistaminen, tavoitteiden laajentaminen (ionisoiva säteily ja laitosten käytöstä poistaminen), synergian parantaminen Euroopan horisontti -ohjelman kanssa sekä mahdollisuus rahoittaa tutkijoiden koulutustoimia (kuten Marie Skłodowska-Curie -toimia), vastaavat kansalaisten odotuksia ja vahvistavat ohjelman tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

1.5

Komitean mielestä ydinturvallisuus on ymmärrettävä dynaamisena käsitteenä, johon sisältyy jatkuva seuranta ja voimassa olevan lainsäädännön mukauttaminen tuoreimpien löytöjen ja innovaatioiden pohjalta ja joka kattaa laitosten koko elinkaaren. Erityistä huomiota on kiinnitettävä EU-maiden rajoilla sijaitseviin laitoksiin, ja on vahvistettava kansallisten ja paikallisten viranomaisten yhteistyötä sekä varmistettava kansalaisten ja työntekijöiden todellinen osallistuminen.

1.6

ETSK on sitä mieltä, että koulutus on oppivelvollisuudesta alkaen keskeinen osatekijä, jonka avulla voidaan tehdä tieteellisistä ja teknisistä aineista houkuttavampia nuorille. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta vastedes voidaan lisätä eurooppalaisten tutkijoiden määrää alalla, sillä nykyisin heitä ei ole tarpeeksi vastaamaan tuotantojärjestelmän ja tutkimuksen kysyntään.

2.   Johdanto

2.1

Ehdotus asetukseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025 on osa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan Euroopan horisontti 2021–2027 (1) liittyvää lainsäädäntöpakettia. Ehdotettua ohjelmaa toteutetaan viiden vuoden ajan Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan mukaisesti, ja sitä voidaan jatkaa kahdella vuodella vuoteen 2027 Euroopan horisontti -ohjelman ja monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) kestoa vastaavasti.

2.2

Euroopan horisontti -ohjelman määrärahat ovat 100 miljardia euroa vuosiksi 2021–2027, ja niistä 2,4 miljardia euroa kohdennetaan Euratom-ohjelmaan. Euroopan horisontti -puiteohjelma tarjoaa myös viitekehyksen välineitä ja osallistumisehtoja varten sekä säännöt toteuttamista, arviointia ja hallinnointia varten. Euratom-ohjelmasta tuetut tutkimusalat eivät sisälly Euroopan horisontti -ohjelmaan sekä oikeudellisista syistä (erilliset perustamissopimukset) että hallinnollisista syistä (päällekkäisyyksien välttäminen), mikä vahvistaa ohjelmien välisiä synergioita.

2.3

ETSK on laatinut erillisen lausunnon Euroopan horisontti -ohjelmasta (2), ja käsillä olevan lausunnon näkemykset ja suositukset mukailevat sitä tiiviisti. ETSK on myös laatinut kaksi muuta kyseiseen ohjelmaan liittyvää lausuntoa ITER-hankkeesta (3) sekä ydinvoimaloiden käytöstäpoistosta (4).

3.   Ehdotuksen pääsisältö

3.1

Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmassa tarkastellaan ydinenergian eri sovelluksia Euroopassa niin energiantuotannossa kuin muilla aloilla sovellettavissa muissa tarkoituksissa (esim. ionisoiva säteily lääketieteen alalla). Euroopan unionin toimilla pyritään edistämään turvallisten teknologioiden innovointia ja kehittämistä, vähentämään riskejä ja varmistamaan optimaalinen säteilysuojelu. Euratom mahdollistaakin jäsenvaltioiden maksuosuuksien täydentämisen siten, että järjestetään yhteiset innovointi-, tutkimus- ja koulutusprosessit.

3.2

Ehdotuksessa määritetään talousarvio ja yhteiset tutkimustavoitteet sekä suorille toimille (komissio toteuttaa suoraan Yhteisen tutkimuskeskuksen [JRC] kautta) että epäsuorille toimille (julkiset tai yksityiset tahot toteuttavat ohjelman rahoituksella). Toimet on määrä toteuttaa jäsenvaltioiden kanssa sovittujen työohjelmien mukaisesti.

3.3

Euratom-ohjelman 2021–2015 toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia. Komissio voi kuitenkin päättää, jos se vaikuttaa asianmukaiselta ja toimivalta, soveltaa yhteistä tai epäsuoraa hallinnointijärjestelmää ja siirtää ohjelman tiettyjen osien toteutuksen jäsenvaltioille, henkilöille tai yrityksille taikka kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai kolmansien maiden kansalaisille, kuten Euratomin perustamissopimuksen 10 artiklassa määrätään.

3.4

Ehdotetussa ohjelmassa jatketaan parhaillaan käynnissä olevan Euratom-ohjelman keskeisiä tutkimustoimia (säteilysuojelu, ydinturvallisuus sekä ydinlaitoksissa että kansainvälisissä poliittisissa puitteissa, radioaktiivisen jätteen käsittely ja fuusioenergia), mutta siinä kiinnitetään enemmän huomiota käytöstäpoistoon ja myös muihin kuin energiantuotantoon liittyviin sovelluksiin, kuten ionisoivaan säteilyyn. Vuosiksi 2021–2025 ehdotettu 1 675 000 000 euron budjetti on jaettu ydinfuusion tutkimukseen ja kehittämiseen (724 563 000 euroa), ydinfissioon, ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun (330 930 000 euroa) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamiin toimiin (619 507 000 euroa).

3.5

Tavoitteiden kirjon laajentaminen lisää välineen monialaista luonnetta, ja näin se voi palvella paremmin kansalaisia. Etenkin ionisoivan säteilyn sovellusten kasvava määrä edellyttää ihmisten ja ympäristön suojelua tarpeettomalta säteilyaltistukselta. Ionisoivan säteilyn teknologioita käytetään Euroopassa joka päivä useilla aloilla, etenkin lääketieteessä. Tämän vuoksi myös säteilysuojelua koskevaa tutkimusta kehitetään monialaisesti niin ydinenergian tuotannon kuin lääketieteen aloilla sulkematta pois muita käyttömuotoja teollisuuden, maatalouden, ympäristön ja turvallisuuden aloilla.

3.6

Innovatiivinen elementti ehdotuksessa on myös ydinlaitosten käytöstä poistamisen ja ympäristövahinkojen korjaamisen teknologioiden kehittämistä ja arviointia tukeva tutkimus, joka on seurausta kyseisten teknologioiden lisääntyvästä kysynnästä. Kyseinen elementti on erittäin tärkeä, jotta voidaan sulkea ympyrä parhaillaan käynnissä olevassa ohjelmassa jo käsiteltyihin muihin turvallisuusnäkökohtiin nähden: ydinturvallisuus (eli reaktoriturvallisuus ja polttoainekierron turvallisuus), käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, säteilysuoja ja hätätilanteisiin valmistautuminen (radioaktiiviset onnettomuudet ja radioekologiatutkimus) sekä ydinturvallisuuteen, suojatoimiin ja ydinaseiden leviämisen estämiseen tähtäävien politiikkojen toteuttaminen.

3.7

Kyseisiä aloitteita täydennetään erityistoimilla, joilla tuetaan fuusioenergian kehittämistä. Kyseessä on mahdollisesti ehtymätön energialähde, jolla on vain vähän ympäristövaikutuksia. Ehdotuksessa keskitytään etenkin varmistamaan fuusiota koskevan etenemissuunnitelman toteuttaminen, minkä tulisi johtaa ensimmäisen laitoksen rakentamiseen kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Tästä syystä EU tukee jatkossakin ITER-hanketta erityisohjelman (5) kautta ja tulevaisuutta silmällä pitäen DEMO-hanketta.

3.8

Tutkimustoimien ohella ehdotuksessa säädetään myös ydintutkijoiden mahdollisuudesta osallistua koulutusjärjestelmiin (kuten Marie Skłodowska-Curie -toimiin), jotta voidaan ylläpitää korkeaa osaamistasoa, sekä asetetaan käyttöön rahoitustukea eurooppalaisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien (myös JRC:n) hyödyntämiseksi.

4.   Yleistä

4.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi Euratom-ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025. Komitea pitää erityisen tervetulleena lisääntyvää vuorovaikutusta Euroopan horisontti -puiteohjelman kanssa, sillä näin pyritään varmistamaan yhteiset järjestelyt varojen ohjausta, käyttöä ja hallinnointia varten sekä integroimaan tutkimus- ja koulutustoimet tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi.

4.2

ETSK pitää Euratom-ohjelmalle myönnettyjä määrärahoja asianmukaisina niihin tavoitteisiin nähden, joita EU on asettanut ydinalalla. Komitean mielestä onkin erittäin tärkeää säilyttää määrärahat ennallaan riippumatta brexit-neuvottelujen tuloksista. Komitea katsoo, että tässä yhteydessä on myös keskeistä hallinnoida erittäin huolellisesti Yhdistyneen kuningaskunnan poistumista Euratom-ohjelmasta, etenkin kun otetaan huomioon jo käynnistetyt tutkimuslinjat, yhteinen infrastruktuuri sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla olevaan henkilöstöön kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset (esim. työolot ja -ehdot) (6).

4.3

ETSK painottaa erityisesti, että ITER-hankkeen toteuttaminen edellyttää tukea JET-hankkeelta (Joint European Taurus), jonka Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan reaktorin Euratom on rahoittanut. JET-hankkeessa testataan muun muassa parhaillaan rakenteilla olevan ITER-laitoksen osia, ja ITER-hanke onkin tieteellisestä näkökulmasta JET-hankkeen seuraaja. Kyseinen laitos on ainutlaatuinen maailmassa, eikä sitä voida korvata. Tästä syystä komitean mielestä on tärkeää, että JET-hanke jatkaa toimintaansa (joko EU:n hankkeena tai EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteishankkeena), kunnes ITER-hanke on toimintakelpoinen.

4.4

Komitea kannattaa ehdotetun asetuksen toimintamallia, jossa pyritään ennen kaikkea jatkamaan jo käynnissä olevia tutkimustoimia ja hankkeita, kuten ITER-hanketta, joka on merkittävä tavoite hiilestä irtautumisen (7), energiahuollon ja teollisuuden kehittämisen (8) yhteydessä. Uuteen ohjelmaan sisältyy myös kiinnostavia uusia elementtejä, ja siinä laajennetaan kehitykseen ja kasvuun suuntautuneiden tukikelpoisten tutkimus- ja innovointitoimien kirjoa.

4.5

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotukseen sisällyttää tukikelpoisiin toimiin ionisoivaan säteilyyn liittyvät toimet. Näin laajennetaan ohjelman monialaisuutta Euroopan horisontti -ohjelman ”yhteiskunnalliset haasteet” -painopistealan mukaisesti. Tässä yhteydessä on tärkeää, että tutkimus- ja innovointiprosessien tulokset, eli patentit ja uudet teknologiat, levitetään nopeasti ja järjestelmällisesti, sillä niiden soveltamisala on laaja (9).

4.6

On tärkeää, että kansalaisille tiedotetaan tuloksista, jotka on saavutettu Euroopan tason rahoituksen ja yhteisten toimien kautta. Näin vahvistetaan kansalaisten luottamusta tieteeseen ja tutkimukseen sekä parannetaan tietoisuutta niin Euroopan unionin tärkeydestä kuin kaikkien elämänlaadun parantamiseen tähtäävän erityisstrategian merkityksestä.

4.7

Komitea on tyytyväinen myös siihen, että rahoitusta laajennetaan ydinlaitosten käytöstäpoiston ja ympäristövahinkojen korjaamisen tutkimukseen ja asiaan liittyvän osaamisen levittämiseen, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden lisääntyvät tarpeet ja sulkea ympyrä ydinenergian tuotantoon liittyvien prosessien hallinnassa, jonka tulee johtaa käytöstä poistettujen laitosten turvalliseen ympäristövahinkojen korjaamiseen.

4.8

ETSK katsoo, että ohjelman ulottaminen koulutustoimiin, kuten Marie Skłodowska-Curie -toimiin, on erittäin tärkeää, jotta voidaan ylläpitää korkeatasoista osaamista EU:ssa. On kuitenkin tärkeää määritellä niin määrälliset kuin laadulliset tavoitteet, sillä tällä hetkellä alalla ei ole riittävästi eurooppalaisia tutkijoita, jotta voitaisiin kattaa kaikki eurooppalaisen tuotanto- ja tutkimusjärjestelmän tarpeet (10).

5.   Erityistä

5.1

Fukushiman onnettomuuden jälkeen käyttöön otetuilla uusilla ydinturvapuitteilla (11) vastataan kansalaisten huoliin. Euroopan unioni on laatinut järjestelmällisen valvonnan järjestelmän (vertaisarvioinnit) ja dynaamiset ja monitasoiset turvamekanismit, jotka ovat parantaneet laitosten turvatasoa. Komitea suosittaa, että kyseisen direktiivin asianmukaista täytäntöönpanoa valvotaan ja että sitä ajantasaistetaan ja mukautetaan vastaamaan uusiin haasteisiin siten, että se kattaa laitosten koko elinkaaren uusien reaktoreiden suunnittelusta nykyisten reaktoreiden jatkuvaan mukauttamiseen ja käytöstä poistamiseen (12). Komitea katsoo tässä yhteydessä, että ulkopuolisten ja riippumattomien toimijoiden suorittamalla valvonnalla voidaan varmistaa korkeimpien turvallisuusnormien saavuttaminen.

5.2

Koska monet reaktorit sijaitsevat kahden tai useamman EU-maan rajalla, on tärkeää luoda jäsenvaltioiden välinen vahvistettu yhteistyökehys, jotta voidaan laatia nopean toiminnan mekanismeja ennakoimattomia rajatylittäviä onnettomuuksia varten (13) varmistamalla asianomaisten paikallisten ja kansallisten viranomaisten tehokas yhteistyö ja koordinointi. Tällaiseen prosessiin, joka perustuu direktiivin 2014/87/Euratom 8 artiklaan, on sisällyttävä myös tehokas ja laajalle ulottuva työntekijöille ja kansalaisille suunnattu tiedotus ja koulutus, ja näitä toimia tulisi rahoittaa erillisistä budjettikohdista. Vastaavia aloitteita olisi toteutettava niiden rajanaapureina olevien kolmansien maiden kanssa, joilla on samat riskit (14).

5.3

Komitea katsoo, että alihankinta saattaa olla epävarmuustekijä ydinvoimaloiden huollossa, ja suosittaa tämän vuoksi sen rajoittamista ja tiukkaa valvontaa (15).

5.4

ETSK:n mielestä on keskeisen tärkeää tukea ja edistää nuorten kiinnostusta tieteellisiin ja teknologisiin aineisiin, ja tämä edellyttää opettajien aktiivista ja tietoista osallistumista. Opettajien tulisi jatkuvan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen avulla välittää myönteisesti osaamista ja edistää aihetta käsitteleviä avoimia keskusteluja oppilaiden kanssa ilman ennakkoluuloja ja stereotypioita.

5.5

ETSK kannattaa etenkin aloitteita (myös Erasmus+-ohjelman kautta), joilla pyritään edistämään STEAM-aineita (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka) kouluissa. Tällaisessa toimintamallissa opiskelijoita kannustetaan omaksumaan järjestelmällinen ja kokeileva asenne tarjoamalla heille mahdollisuus ratkaista luovasti reaalimaailman ongelmia. EU:n viime vuosina jo rahoittamista tutkimustoimista ja hankkeista on saatu erittäin myönteisiä tuloksia, ja ne ovat osoittaneet, että tällaisella toimintatavalla luodaan kiinnostusta teknisiin, matemaattisiin ja tieteellisiin aineisiin, joista tulee myöhemmin opiskelijoiden ensimmäinen vaihtoehto näiden valitessa korkeakouluopintojaan (16).

---

(1)  COM(2018) 435 final

(2)  Asiakokonaisuus INT/858, Euroopan horisontti, (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 33).

(3)  Asiakokonaisuus TEN/680, Monivuotinen rahoituskehys ja ITER, (ks. tämän virallisen lehden sivu 136).

(4)  Asiakokonaisuus TEN/681, Monivuotinen rahoituskehys, ydinvoimaloiden käytöstäpoisto ja radioaktiivinen jäte (ks. tämän virallisen lehden sivu 141).

(5)  Asiakokonaisuus TEN/680, Monivuotinen rahoituskehys ja ITER, (ks. alaviite 3).

(6)  https://www.nature.com/articles/d41586-018-06826-y

(7)  EUVL C 107, 6.4.2011, s. 37.

(8)  EUVL C 229, 31.7.2012, s. 60.

(9)  Asiakokonaisuus INT/858, Euroopan horisontti (katso alaviite 2).

(10)  EUVL C 237, 6.7.2018, s. 38.

(11)  Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom (EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42) ja siihen liittyvät direktiivit.

(12)  EUVL C 341, 21.11.2013, s. 92.

(13)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 127.

(14)  EUVL C 487, 28.12.2016, s. 104.

(15)  EUVL C 237, 6.7.2018, s. 38.

(16)  EUVL C 75, 10.3.2017, s.6