Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2017”

(COM(2018) 482 final)

(2019/C 110/08)

Esittelijä:

Baiba MILTOVIČA

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 5.9.2018
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	21.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	188/1/9

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK on tyytyväinen vuoden 2017 kertomuksen tiiviyteen ja painopisteisiin. Kertomukseen liittyy myös laajapohjainen valmisteluasiakirja. Tehokas kilpailupolitiikka, jonka noudattamista valvotaan, muodostaa kestävän markkinatalouden kivijalan. Sen avulla voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset tuotteiden ja palvelujen tuottajille, lisätä kuluttajien luottamusta ja edistää kilpailua sekä perusluonteisia sosiaalisia tavoitteita, kuten kuluttajien valinnanvapautta, ja poliittisia tavoitteita, kuten EU:n kansalaisten hyvinvointia ja Euroopan unionin markkinoiden yhdentymistä. Sillä on merkittävä rooli myös kolmansien maiden suhteen, sillä se tukee kansainvälisen kaupan myönteistä yritys-, ympäristö- ja yhteiskuntadynamiikkaa.

1.2

Vuoden 2017 kertomuksessa painotetaan erityisesti sääntöjen noudattamista ja täytäntöönpanoa, ja se sisältää esimerkkejä komission tehokkaista toimista. Suuret yritykset voivat käyttää hallitsevaa markkina-asemaansa usein väärin kuluttajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten haitaksi, ja siksi kilpailunvastaista toimintaa torjuvat toimenpiteet ovat erityisen tervetulleita.

1.3

Kilpailunvastaisen toiminnan lisääntyminen EU-markkinoilla on johtanut kansallisten kilpailuviranomaisten aseman jatkuvaan kehittymiseen kilpailulainsäädännön noudattamisen merkittävinä valvojina. ECN+-direktiivi, joka tehostaa kansallisten kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksia, vahvistaa kansallista toimintakykyä kyseisellä alalla.

1.4

Kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuden varmistaminen ja riittävien resurssien tarjoaminen niiden käyttöön on olennaisen tärkeää. Jotta työskentely olisi tehokasta, tarvitaan aitoa riippumattomuutta, asiantuntijuutta ja koulutusta, ja ECN+-direktiivin täytäntöönpanoa tulisi valvoa tarkasti, jotta varmistetaan tämän tavoitteen saavuttaminen. Kilpailunvastaisen toiminnan torjumiseksi tulisi edistää ehkäiseviä toimia ja kiristää seuraamuksia, jotta ne ehkäisevät tehokkaasti väärinkäytöksiä.

1.5

ETSK tukee komissiota kilpailusääntöjen noudattamisen yksityisoikeudellisessa valvonnassa ja toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä olisi helpotettava ryhmäkanteita. Komission tulisi jatkaa kollektiivisten oikeussuojamekanismien tehokkuuden seurantaa kaikissa jäsenvaltioissa kilpailulainsäädännön rikkomistapauksissa sekä suorittaa tarvittaessa jatkotoimenpiteitä. Tältä osin komission ehdotus edustajakanteista, joka sisältyy Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitetta koskevaan ehdotukseen, on pettymys.

1.6

Ryhmäpoikkeusasetukseen (1) lisättävät franchise-yritysmuotoa koskevat lisäehdotukset, joiden tarkoituksena on palauttaa franchise-yrittäjän ja franchise-antajan välinen kaupallinen ja sopimussuhteen tasapaino, tulisi ottaa harkintaan.

1.7

Tapauksia, joissa paikallisviranomaiset harjoittavat merkittävää puolikaupallista toimintaa, joka voi olla julkisesti tuettua ja aiheuttaa näin ollen väärää kilpailuetua, tulisi tarkastella lähemmin ja selvittää, tulisiko valtiontukisääntöjä mukauttaa tai ottaa käyttöön muita välineitä.

1.8

ETSK suosittaa, että saatettaessa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskeva direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sitä sovellettaessa tulisi varmistaa kansallisen lainsäädännön avulla, että väärinkäytösten paljastajilla on koko ajan yhteys ammattijärjestön edustajiin ja että heitä suojellaan kaikissa olosuhteissa.

1.9

Komitea katsoo, että kilpailulainsäädännön noudattamisen valvontaan liittyvissä tapauksissa komission toteuttama energia-alan sääntelyviranomaisten toimien yksityiskohtainen tarkastelu kaikissa jäsenvaltioissa yhdessä Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten neuvoston (CEER) ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) kanssa voi tuoda esille toimia, joilla voitaisiin poistaa rajoittavia ja kuluttajia edelleen haittaavia käytäntöjä.

1.10

Tulevissa kilpailupolitiikkaa koskevissa kertomuksissa voitaisiin elintarvikejakeluketjun toiminnan uudelleentarkastelun yhteydessä yksilöidä ja ehdottaa korjaavia toimia, jotka koskevat määräävässä asemassa olevien vähittäismyyjien jatkuvaa – ja mahdollisesti asiattomaksi osoittautuvaa – markkinavoiman käyttöä.

1.11

Digitaalitaloudessa on olemassa ja siinä luodaan jatkuvasti erilaisia kilpailunvastaisia käytänteitä. Komitea on huolissaan siitä, ettei käyttöön aseteta riittävästi resursseja tämän nopeasti kehittyvän ja taloudellisesti vireän alan seuraamiseksi, ja kehottaa painokkaasti sisällyttämään monivuotiseen rahoituskehykseen erityisiä säännöksiä tätä varten.

1.12

Kilpailupolitiikan välittömän soveltamisalan ulkopuolelle jää useita tekijöitä, jotka kuitenkin aiheuttavat huolta markkinoiden vääristymisestä. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa jäsenvaltioiden väliset huomattavat erot yhteisöverotuspolitiikassa, sosiaalisena polkumyyntinä yleisesti tunnetut työllistämiskäytänteet, keikkataloudessa yleiset käytänteet sekä kiertotalouteen ja maailmanlaajuiseen talouden kestäväpohjaisuuteen liittyvät kysymykset. Komitea kehottaa komissiota käyttämään täysimääräisesti toimivaltuuksiaan ja valmiuksiaan varmistaakseen, että tällaisia harmaita alueita, joilla esiintyy kilpailunvastaista toimintaa, voidaan mahdollisuuksien mukaan seurata, selvittää ja korjata.

1.13

Kilpailuoikeus on unionin säännöstön vanhimpia osia, mutta sillä ei aina kyetä vastaamaan kuluvan vuosisadan haasteisiin. Etenkin markkinoiden sekä yhteiskunnan ja ympäristön keinotekoisen erottelun poistamiseksi olisi hyödyllistä käynnistää EU:n kilpailuoikeuden kattava ja järjestelmällinen uudelleentarkastelu, jossa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet.

2.   Kilpailupolitiikkaa koskevan kertomuksen 2017 sisältö

2.1

Kilpailupolitiikka muodostaa sisämarkkinoiden kivijalan, ja sitä on harjoitettu Rooman sopimuksesta ja nykypäivän Euroopan unionin perustamisesta lähtien. Kilpailupolitiikka on asetettu osaksi säädöskehystä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan kaltaisilla säännöksillä, joissa täsmennetään kilpailupolitiikan sisältö ja soveltamisala.

2.2

Vuonna 2017 toteutettiin kuluttajia ja eurooppalaista teollisuutta hyödyttäviä erityistoimenpiteitä keskeisillä aloilla: digitaalisessa taloudessa, energia-, lääke- ja maatalouskemikaalisektoreilla, verkkotoimialoilla ja rahoitusmarkkinoilla. Tämä yhteenveto nostaa esille pääkohdat kertomuksesta, joka on itsessään yhteenveto useilla talouden sektoreilla tehdystä laajamittaisesta työstä.

2.3

Politiikka on muunnettava säännöiksi, ja säännöt on pantava täytäntöön. Euroopan komissio on kansainvälisen kilpailuviranomaisverkon perustajajäsen, ja lisäksi se toimii aktiivisesti kaikilla kilpailua käsittelevillä kansainvälisillä foorumeilla, kuten OECD:ssä, UNCTAD:ssä, WTO:ssa ja Maailmanpankissa. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa, ja se on esittänyt uusia sääntöjä laatimalla direktiivin (2), jonka avulla jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset voivat panna EU:n kilpailusääntöjä täytäntöön tehokkaammin.

2.4

On tärkeää, että henkilöillä, jotka ovat tietoisia kartellin toiminnasta tai muunlaisen kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolosta, on keinoja tuoda asia julki. Tämän helpottamiseksi on otettu käyttöön uusi väline, joka on tarkoitettu väärinkäytösten paljastamiseen nimettömästi, ja sitä käytetään säännöllisesti.

2.5

Pienempiä ja ongelmattomia valtiontukitoimenpiteitä koskevia ilmoitusvaatimuksia on yksinkertaistettu ja niitä koskevia vapautuksia on otettu käyttöön, ja 24 jäsenvaltiota on liittynyt valtiontukien avoimuusmoduuliin, joka tarjoaa tietoa valtiontuista.

2.6

Keskittyneillä markkinoilla on aloitettu tiukka kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta. Lääkealalla komissio toteutti ensimmäisen tutkintansa, joka koski lääketeollisuuden ylihinnoittelukäytäntöihin liittyviä huolestuttavia seikkoja. Myös maatalouskemikaalien alalla tutkittiin useita sulautumia, ja sementtiteollisuuden alalla kiellettiin sulautuma, joka olisi vähentänyt kilpailua.

2.7

Energia-alalla toteutettiin valtiontukiin ja kapasiteettimekanismeihin liittyviä täytäntöönpanotoimia, ja Gazpromin liiketoimintakäytäntöjen tutkimista Keski- ja Itä-Euroopassa jatkettiin. Niiden alustavasta tuloksesta kävi ilmi, että EU:n kilpailusääntöjä on rikottu.

2.8

Liikennesektorilla tutkittiin lentoliikenteen yrityskauppoja, ja Liettuan rautatieliikenteessä havaittiin kilpailunvastaisia toimia, jotka johtivat sakkoihin ja korjaustoimenpiteisiin. Lisäksi puollettiin valtiontukien myöntämistä liikennesektorille Kreikassa ja Bulgariassa. Maanteiden tavaraliikenteen osalta toteutettiin kartellinvastaisia toimia Scaniaa vastaan, ja lisäksi useille autonosateollisuuden yrityksille määrättiin tuntuvia sakkoja.

2.9

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan laajentaminen koskemaan satamia ja lentoasemia helpotti asianmukaisen valtiontuen myöntämistä.

2.10

Tutkittuaan Deutsche Börsen ja London Stock Exchange Groupin ehdotettua sulautumista komissio totesi, että se johtaisi monopoliin, ja kielsi sulautumisen.

2.11

Kertomuksessa todetaan, että EU:n kilpailupolitiikan on vastattava rakentavalla ja luovalla tavalla Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron asettamaan haasteeseen. Kuten Eurooppa-neuvosto on todennut, kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa olisi taattava tasapuoliset toimintaedellytykset erityisesti kilpailun ja valtiontukien osalta.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen vuoden 2017 kertomukseen, joka sisältää useita esimerkkejä siitä, että komissio painottaa toiminnassaan kuluttajien hyvinvoinnin edistämistä ja kuluttajille aiheutuvan haitan ehkäisemistä. Tämän lähestymistavan myötä edistetään paitsi sisämarkkinoiden yhdentymistä myös talouskehitystä ja siihen liittyviä sosiaalipoliittisia tavoitteita.

3.2

Edellisenä vuonna ETSK:n lausunnoissa on todettu useasti, että tehokkaalla ja asianmukaisesti sovelletulla kilpailupolitiikalla on suuri merkitys. Kuluttajien hyvinvoinnin mittarit sekä tehokkaan kilpailuasetelman ylläpito tarjoavat vahvat perusteet puuttumiselle väärinkäyttöön, markkinoilta sulkeviin käytäntöihin ja rajoittaviin sopimuksiin. Määrätietoinen kilpailupolitiikka edistää talouden parhaita käytäntöjä ja vahvistaa tämän myötä myös eurooppalaisten yritysten asemaa kilpailuhenkisillä maailmanmarkkinoilla sekä tukee sosiaalisia tavoitteita, joihin se perustuu.

3.3   Ajoneuvopäästöt

3.3.1

ETSK:n lausunnossa EU:n toimista ympäristövaatimusten noudattamiseksi ja ympäristöhallinnan parantamiseksi (3) todetaan, että ympäristölainsäädännön ja ympäristöhallinnan täytäntöönpanon varmistavien mekanismien riittämätön noudattaminen aiheuttaa valitettavasti epätervettä kilpailua ja taloudellista haittaa. ETSK toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää vahvan kilpailupolitiikan kannalta.

3.3.2

Tältä osin komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että komission BMW:tä, Daimleria, Volkswagenia, Audia ja Porschea koskevan kartelliepäilyksen alustava tutkinta, jossa yritysten epäillään supistaneen selektiivisten katalyyttisten pelkistysjärjestelmien ja hiukkassuodattimien kehittämistä ja näin mahdollisesti rajoittaneen ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönottoa, on nyt saanut kilpailunvastaisia käytäntöjä tutkivan ryhmän käynnistämään virallisen tutkinnan.

3.4   Kollektiiviset oikeussuojamekanismit

3.4.1

Komitea panee merkille kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostetuista vahingonkorvauskanteista annetun direktiivin (4) lopullisen saattamisen osaksi lainsäädäntöä. Siinä puututaan tietyiltä osin kysymykseen ryhmäkanteiden edellyttämän oikeudellisen mekanismin järjestämisestä. Kilpailun pääosaston vuonna 2009 valmisteleman direktiiviehdotuksen peruuttaminen yhdessä Kuluttajat vahvempaan asemaan -pakettiin sisältyvän tuoreen ehdotuksen kanssa osoittaa kuitenkin poliittisen tahdon puutetta edistää merkittävällä tavalla aidosti tehokkaan kehyksen luomista edustajakanteita varten unionitasolla. ETSK kehottaakin komissiota jatkamaan kollektiivisten oikeussuojamekanismien tehokkuuden valvontaa kaikissa jäsenvaltioissa kilpailulainsäädännön rikkomistapauksissa sekä suorittamaan tarvittaessa jatkotoimenpiteitä.

3.5   Vähittäiskauppa-alan franchise-toiminta

3.5.1

ETSK huomauttaa vähittäiskauppa-alan franchise-sopimuksiin liittyvästä kasvavasta ongelmasta, jolla voi olla vakavia kilpailuun liittyviä seurauksia. Esimerkiksi Alankomaissa puhjennut franchise-antaja HEMAn ja useiden franchise-yrittäjien välinen merkittävä kiista, joka liittyy olemassa oleviin sopimuksiin ja verkkomyynnin tuotto-osuuksiin, on johtanut franchise-sopimusten purkamiseen. ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan tilannetta ja tekemään franchising-yritysmuotoa koskevia lisäehdotuksia, jotka voitaisiin sisällyttää yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen, jotta palautetaan franchise-yrittäjän ja franchise-antajan välinen kaupallinen ja sopimussuhteeseen kuuluva tasapaino.

3.6   Tuet paikallisviranomaisten tasolla

3.6.1

Useissa jäsenvaltioissa paikallisviranomaiset ovat ryhtyneet kehittämään kaupallista toimintaa käyttämällä julkisia resursseja tai tiloja. Tämä voi johtaa epäreiluun kilpailuun, jos tilanteeseen liittyy tukea. Esimerkiksi ravitsemispalvelu- ja matkailualan pk-yritykset joutuvat kilpailemaan muun muassa urheilukerhojen ruokaloissa ja vapaa-ajan keskuksissa harjoitettavan tuetun toiminnan kanssa. Paikallisviranomaiset omistavat kerhot tai yhdistykset tai myöntävät niille julkisia varoja, eikä kerhojen tai yhdistysten useissa tapauksissa tarvitse maksaa ALV:tä, ja ne hyötyvät sosiaalisista eduista, kuten vapaaehtoistyöntekijöiden panoksesta. Tällainen puolikaupallinen toiminta on usein organisoitu (liikevaihdon ja voiton suhteen) samalla tavalla kuin normaali kaupallinen yritys. Komitea kehottaa komissiota seuraamaan ilmiötä ja selvittämään, olisiko mahdollista muokata valtiontukisääntöjä tai kehittää EU-tasolla muunlaisia välineitä tällaisen – toisinaan jopa EU:n varoilla tuetun – paikallisen toiminnan säätelemiseksi.

3.7   Valtiontukia koskevat tiedot

3.7.1

Valtiontukien avoimuusmoduulin olemassa olo ja käyttö on erityisen myönteistä, sillä se tarjoaa asianomaisille sidosryhmille (komissiolle, kilpailijoille ja suurelle yleisölle) mahdollisuuden varmistaa valtiontuen yhdenmukaisuus sääntöjen kanssa. Tähän mennessä on julkaistu noin 30 000 myönnettyä tukea.

4.   Erityistä

4.1   ECN+-direktiivi

4.1.1

ETSK pitää rohkaisevana sitä, että kertomuksessa painotetaan sääntöjen täytäntöönpanoa, ja käyttää tilaisuutta toistaakseen näkemyksensä (5) ECN+-direktiivistä (6), joka parantaa kansallisten kilpailuviranomaisten toimintavalmiuksia.

4.1.2

Komitea on jo aiemmin esittänyt kantanaan, että asetus voisi olla tehokkaampi oikeudellinen väline tällä alalla, mutta panee merkille oikeasuhtaisuuden tarpeen. Lisäksi kilpailupolitiikan tulisi taata tasavertaiset mahdollisuudet, ja kansallisilla kilpailuviranomaisilla tulisi olla käytössään tarvittavat oikeudelliset toimenpiteet ja välineet puuttuakseen salaisten kartellien toimintaan.

4.1.3

Vaikka ECN+-direktiivin tulisi taata sääntöjen täytäntöönpanoon tarvittava riippumattomuus, resurssit ja tehokkaat työvälineet, kansallisten kilpailuviranomaisten riippumattomuuteen ja valmiuksiin liittyy edelleen avoimia kysymyksiä. Jotta työskentely olisi tehokasta, tarvitaan aitoa riippumattomuutta, asiantuntijuutta ja koulutusta. Kilpailunvastaisen toiminnan torjumiseksi tulisi edistää ehkäiseviä toimia, ja seuraamuksia tulisi kiristää, jotta ne ehkäisevät tehokkaasti väärinkäytöksiä. Kansallisilla kilpailuviranomaisilla tulisi lisäksi olla valtuudet ryhtyä oikeustoimiin itsenäisesti.

4.2   Väärinkäytösten paljastajien suojelu

4.2.1

Lisätoimia tarvitaan tiedotettaessa kilpailusäännöistä yleisölle. Tämä lisää uusien, väärinkäytösten ilmoittamiseen tarkoitettujen välineiden, kuten väärinkäytösten paljastamiseen kehitetyn välineen, tehokkuutta. Vaikka ETSK pitää rohkaisevana sitä, että välinettä käytetään säännöllisesti, komiteaa kuitenkin huolestuttavat useat seikat, jotka liittyvät ehdotettuun direktiiviin, jolla pyritään parantamaan väärinkäytösten paljastajien suojelua (7).

4.2.2

ETSK kiinnittää komission huomion direktiiviä koskevaan lausuntoonsa (8), jossa komitea suosittelee, että direktiivin soveltamisala ei rajoittuisi EU:n lainsäädännön noudattamiseen vaan että sitä laajennettaisiin käsittämään myös kansallisen lainsäädännön noudattaminen.

4.2.3

Olisi myös tärkeää, että työntekijöiden oikeudet huomioidaan ja että ammattijärjestöjen edustajat ja kansalaisjärjestöt mainitaan esimerkkeinä oikeushenkilöistä. Väärinkäytösten paljastajilla tulisi olla mahdollisuus pitää yhteyttä ammattijärjestön edustajiin prosessin kaikissa vaiheissa.

4.3   Digitaalitalous

4.3.1

ETSK muistuttaa, että kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annettiin uusi asetus (9) vuoden 2017 lopulla, ja sen pitäisi taata parempi kuluttajaverkostojen välinen koordinointi rajat ylittävien kilpailunvastaisten käytäntöjen torjuntatoimien täytäntöön panemiseksi. Asetuksessa mainitaan esimerkiksi maarajoituksiin liittyvät käytännöt verkkokauppasektorilla, jonka käsittämä toiminta on lähtökohtaisesti rajat ylittävää. Euroopan kuluttajakeskukset ovat tehneet työtä tämän asian eteen jo vuosia keräten rajat ylittävään toimintaan liittyviä esimerkkejä ja käytäntöjä. Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston ja kuluttajansuojaa koskevan yhteistyöverkoston avustuksella odotetaan seuraavaksi paremmin koordinoituja valvontatoimia.

4.3.2

Digitaalitalouden nopeasti kasvavalla alalla luodaan jatkuvasti monia erilaisia kilpailunvastaisia käytänteitä. Esimerkiksi käyttämällä pitkälle kehitettyjä algoritmeja voidaan mukauttaa hintoja eri verkkolähteistä kerättyjen henkilötietojen perusteella, ja näin yritykset voivat myös harjoittaa kilpailunvastaista yhteistyötä verkossa. Komissiolla on oltava käytössään riittävät budjettivarat tällaisten käytänteiden seuraamiseen ja torjumiseen.

4.4

ETSK uskoo, että parempi yhteistyö kansallisten kilpailuviranomaisten ja kuluttajajärjestöjen välillä hyödyttäisi molempia osapuolia erityisesti siksi, että kansallisten kuluttajajärjestöjen asema mahdollistaa sen, että niiden olisi helppo ilmoittaa kansallisille kilpailuviranomaisille epäillyistä rikkomuksista. Kuluttajajärjestöt voivat itse asiassa tarjota viranomaisille arvokasta tietoa käsittelemiensä valitusten ansiosta.

4.5

Energiaunioni voi edistää meneillään olevaa prosessia, jolla pyritään luomaan tasapuolista kilpailua EU:n energiasektorille. Tällä sektorilla kuluttajahinnoittelussa ja teollisuuden hinnoittelussa on edelleen laaja kirjo ja valinnanvara markkinoilla voi olla suppea. ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden välillä suuresti vaihtelevien sääntelykäytäntöjen yksityiskohtainen tarkastelu muodostaa pohjan rakentavalle vuoropuhelulle eroavuuksien ratkaisemiseksi, ja kansallisten kilpailuviranomaisten, energia-alan kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission tulisi hoitaa tätä työtä yhdessä. Näin voidaan valottaa esimerkiksi kaukolämpöjärjestelmiin liittyvää suppeaa valinnanvaraa ja rajoittavia käytäntöjä.

4.6

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö elintarvikealan vähittäiskaupassa on itsepintainen ongelma. Komissio nostaa esiin kysymyksen, onko suurilla vähittäismyyntiketjuilla liikaa neuvotteluvoimaa (kahdenvälisissä neuvotteluissa tavarantoimittajiensa kanssa) ja ostajavoimaa (markkinoilla yleisesti) kaksoisroolinsa ansiosta, sillä ne ovat sekä tavarantoimittajien asiakkaita että näiden kilpailijoita (kaupan omien tuotemerkkien kautta) (10). ETSK kehottaa toimimaan aihetta koskevan tuoreen lausuntonsa (11) mukaisesti ja toistaa suosituksensa, että komissio sisällyttäisi tuleviin kilpailupolitiikkaa koskeviin kertomuksiinsa elintarvikejakeluketjun toiminnan seurannan.

4.7   Kilpailuoikeus ja laajempi yleinen etu

4.7.1

Markkinoiden vääristyminen voi johtua useista tekijöistä, jotka jäävät kilpailupolitiikan suppean soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa jäsenvaltioiden väliset huomattavat erot yhtiöverotuspolitiikassa, sosiaalisena polkumyyntinä yleisesti tunnetut työllistämiskäytänteet, keikkataloudessa yleiset käytänteet sekä kiertotalouteen ja maailmanlaajuiseen talouden kestäväpohjaisuuteen liittyvät kysymykset.

4.7.2

Kilpailuoikeudella, joka perustuu 20. vuosisadan puolivälin talousnäkymiin, on nyt kyettävä vastaamaan 21. vuosisadan haasteisiin. Markkinoiden sekä yhteiskunnan ja ympäristön keinotekoisen erottelun poistamiseksi olisi käynnistettävä EU:n kilpailuoikeuden kattava ja järjestelmällinen uudelleentarkastelu, jossa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet.

4.7.3

ETSK katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät EU:n sitoumukset olisi perussopimuksissa määritettyjen nykyisten sitoumusten ohella otettava kilpailulainsäädäntöä sovellettaessa huomioon yleisen edun tavoitteina samalla tavoin kuin kuluttajien etuja koskevat tavoitteet.

4.7.4

Olisi pantava merkille markkinakeskittymien vaikutukset kuluttajien ja tuottajien tuleviin sukupolviin. Tulisi arvioida pitkän aikavälin haittavaikutusten erilaisia laskentamalleja, esimerkkinä julkisissa hankinnoissa jo tehty elinkaarikustannuslaskenta.

4.8

ETSK on useissa viimeaikaisissa lausunnoissaan (12) peräänkuuluttanut komission toteuttamien (monikansallisten yritysten ja yksityishenkilöiden) oikeudenmukaista verotusta koskevien toimien vahvistamista, sillä ratkaisemattomia asioita on vielä paljon. Ne koskevat esimerkiksi veropetosten torjuntaa, veroparatiiseja, aggressiivista verosuunnittelua sekä jäsenvaltioiden välistä epäoikeudenmukaista verokilpailua.

4.9

Huomattavia markkinavääristymiä aiheuttavat tälläkin hetkellä jäsenvaltioiden välillä laajasti vaihtelevat kansalliset yhteisöverojärjestelmät yhtiöverokannan vaihdellessa 9–35 prosentin välillä, ja joissakin maissa jopa tätä alhaisempi verokanta on mahdollinen esimerkiksi immateriaalioikeuksien alalla. Koska veropolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, EU:n kilpailupolitiikan keinoin on jatkossakin hankala oikaista veropolitiikan aiheuttamia vääristymiä.

4.10

Veronkiertodirektiivissä, jota tulisi soveltaa jäsenvaltioiden lainsäädännössä viimeistään 1. päivästä tammikuuta 2019 lähtien, säädetään sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veronkiertokäytäntöjen vastaisista säännöistä, ja se sisältää toimia, joiden odotetaan ehkäisevän eräitä eriäviä kansallisia menettelytapoja, mikä on myönteinen asia.

---

(1)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32010R0330.

(2)  http://ec.europa.eu/competition/antitrust/proposed_directive_fi.pdf.

(3)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 69.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/104/EU tietyistä säännöistä, joita sovelletaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kilpailuoikeuden säännösten rikkomisen johdosta kansallisen lainsäädännön nojalla nostettuihin vahingonkorvauskanteisiin

(EUVL L 349, 5.12.2014, s. 1).

(5)  EUVL C 345, 13.10.2017, s. 70.

(6)  Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (COM(2017) 142 final).

(7)  Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta, COM(2018) 218 final.

(8)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Väärinkäytösten paljastajille parempi suojelu EU:ssa”. Esittelijä: Franca Salis-Madinier (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 155)).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394 (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1).

(10)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018) 349 final.

(11)  EUVL C 283, 10.8.2018, s. 69.

(12)  EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1; EUVL C 197, 8.6.2018, s. 29; EUVL C 81, 2.3.2018, s. 29.