29.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 205/46

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklassa (2) todetaan, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu ja että unioni edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansanterveyden alalla sekä tarvittaessa tukee niiden toimintaa;

2.

Euroopan unionin neuvosto on vuodesta 2000 alkaen korostanut, että terveitä elintapoja on tärkeää edistää nimenomaan ravitsemuksen ja liikunnan avulla. Se on tuonut tämän esiin erityisesti seuraavissa asiakirjoissa (3):

3.

Lasten lihavuutta koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 2014–2020 (12) todetaan, että terveyden edistämisellä ja sairauksien ennaltaehkäisyllä on suotuisa vaikutus niin kansalaisiin kuin terveysjärjestelmiinkin ja että terveellisen ruokavalion (13) ja liikunnan edistäminen on tärkeää pyrittäessä vähentämään riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin ja ei-tarttuviin tauteihin; pyytää jäsenvaltioita pitämään edelleen terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistämistä ensisijaisena tavoitteena ja näin osaltaan parantamaan EU:n kansalaisten terveydentilaa ja elämänlaatua sekä terveysjärjestelmien kestävyyttä sekä antamaan panoksensa ruokaa ja ravitsemusta koskevaan eurooppalaiseen toimintasuunnitelmaan 2015–2020 (14);

4.

Maailman terveysjärjestön WHO:n maailmanlaajuinen toimintasuunnitelma ei-tarttuvien tautien ehkäisystä ja valvonnasta 2013–2020 (27. toukokuuta 2013) (15) ja sen yhdeksän vapaaehtoista maailmanlaajuista tavoitetta; WHO:n Euroopan alueen liikuntastrategia 2016–2025 (16); lapsuusajan lihavuuden lopettamiseen tähtäävän WHO:n komission raportti (Report of the Commission on Ending Childhood Obesity, 2016) (17), jossa esitetään kokonaisvaltainen ja yhtenäinen suosituspaketti lasten lihavuuden torjumiseksi;

5.

YK:n 25. syyskuuta 2015 antama päätöslauselma kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta (Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development), jossa todetaan, että eriarvoisuuden torjuminen vaatii monisidosryhmäistä ja monialaista toimintamallia ja sen varmistamista, että ketään ei jätetä kehityksen ulkopuolelle (18);

6.

Ravitsemuksesta ja ei-tarttuvista taudeista Terveys 2020 -strategiassa 5. heinäkuuta 2013 annettu Wienin julistus (19), jossa luvataan torjua lihavuutta ja painottaa lasten terveellistä ruokavaliota muun muassa tarjoamalla terveellisempiä ruoka- ja juomamahdollisuuksia;

7.

Puheenjohtajavaltio Maltan yhdessä Euroopan komission, WHO:n, Yhteisen tutkimuskeskuksen sekä ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevän korkean tason työryhmän jäsenten kanssa laatima raportti terveyttä edistävän ruoan julkisista hankinnoista kouluissa (The Public Procurement of Food for Health – Technical Report on the School Setting) 2017 (20);

8.

Euroopan komission 22. helmikuuta 2017 esittämä raporttiluonnos lasten lihavuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman väliarvioinnista (21);

1.

Terveys on sekä arvo, mahdollisuus että investointi, joka edistää jokaisen maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä;

2.

Lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyys monissa jäsenvaltioissa on vakava terveyshaaste, joka osaltaan kasvattaa terveyseroja, ja kaikkein haavoittuvimpana ryhmänä juuri lapset kärsivät seurauksista eniten; ja että lasten lihavuus ennustaa melko varmasti aikuisiän lihavuutta tunnettuine seurauksineen terveydelle ja taloudelle, koska yli 60 prosenttia ylipainoisista lapsista tulee todennäköisesti olemaan myös aikuisena ylipainoisia (22);

3.

Lapsuusiän ylipainoon ja lihavuuteen liittyy vakavia sekä lyhyt- että pitkäaikaisia terveysseurauksia, joita ovat muun muassa tyypin 2 diabeteksen, astman, verenpainetaudin sekä sydän- ja verisuonitautien lisääntynyt riski; ja että näihin tauteihin sairastuneilla lihavuus heikentää huomattavasti hoidon vaikuttavuutta;

4.

Lihavuus vaikuttaa elämänlaatuun ja siihen liittyy muun muassa huono itsetunto;

5.

Lasten ylipainon ja lihavuuden taustalla on useita ja monitahoisia tekijöitä, jotka johtuvat enimmäkseen altistumisesta obesogeeniselle (23) ympäristölle;

6.

Riittämätön liikunta ja yksipuolinen ravinto johtavat ylipainoon, lihavuuteen ja moniin kroonisiin sairauksiin. Huomiota olisikin kiinnitettävä sopivasti molempiin;

7.

Uusi kokeellinen näyttö viittaa siihen, että on olemassa epigeneettisiä muutoksia, jotka voivat joissakin tapauksissa olla ylipainoa tai lihavuutta edistäviä tekijöitä; joidenkin tutkimusten mukaan sellaiset riskitekijät kuin äidin raskautta edeltävä korkea painoindeksi, raskauden aikainen altistuminen tupakalle, äidin liiallinen painonnousu raskauden aikana ja pikkulapsen nopea painonnousu ensimmäisten 1 000 päivän aikana ovat yhteydessä myöhempään lapsuusiän lihavuuteen (24);

8.

Eurooppalaisten lasten lihavuus on vahvasti sidoksissa heidän vanhempiensa sosioekonomiseen asemaan: alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä vanhemmat ovat todennäköisemmin ylipainoisia. Lihavien tai alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvien vanhempien lapsilla on muita todennäköisemmin huonot ruokailutottumukset, ja heistä tulee todennäköisemmin ylipainoisia. Lisäksi joissakin jäsenvaltioissa alempaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvia lapsia imetetään muita epätodennäköisemmin, etenkin jos lapsi on syntynyt ennenaikaisesti (25);

9.

Nykyisillä politiikoilla, joilla on pyritty edistämään terveyttä sekä ehkäisemään ylipainoa ja lihavuutta lasten lihavuuden lisääntymisen pysäyttämiseksi, ei ole ollut riittävää vaikutusta. Mikään yksittäinen toimenpide ei riitä ratkaisemaan lapsuusiän lihavuutta. Alakohtaisilla politiikoilla voi olla myös huomattavia ei-toivottuja vaikutuksia terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan. Tämän vuoksi lasten lihavuuden olisi syytä olla kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin asialistan kärjessä, ja eri alojen on puututtava siihen ensi tilassa useilla koordinoiduilla toimilla;

10.

Lisätutkimusta tarvitaan, myös epigenetiikan alalla, jotta voisimme paremmin ymmärtää, mikä johtaa lapsuusiän ylipainoon ja lihavuuteen, ja selvittää näyttöön perustuvia toimintatapoja pyrittäessä koko elämän kestävään terveelliseen ruokavalioon ja liikunnan lisäämiseen. Tarvitaan myös lisää kansanterveystutkimusta, jotta voidaan selvittää taloudelliset seuraukset ja tekijät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja varmistaa kansanterveyspolitiikan, toimenpiteiden ja ennaltaehkäisyohjelmien vaikuttavuus;

11.

Koska hyvin ravittu lapsi on terveempi lapsi, mahdollisuus terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan jo nuoresta iästä alkaen edesauttaa lasten kasvua ja kehittymistä terveiksi aikuisiksi. Terveillä lapsilla on paremmat edellytykset oppia ja kehittyä koulussa ja näin myös paremmat valmiudet itsensä kehittämiseen ja suurempaan tuottavuuteen myöhemmin elämässä;

12.

WHO:n mukaan 5–17-vuotiaiden lasten ja nuorten olisi harrastettava vähintään 60 minuuttia kohtuullisen rasittavaa tai rasittavaa liikuntaa joka päivä. Rasittavaa liikuntaa sekä lihaksia ja luustoa vahvistavaa liikuntaa olisi lisäksi harrastettava vähintään kolme kertaa viikossa (26). Kansalliset suositukset olisi otettava huomioon;

13.

Julkisen vallan ja koko yhteiskunnan olisi omaksuttava yhteistyöhön perustuva monialainen toimintamalli, jolla voidaan varmistaa terveellinen ympäristö seuraavilla aloilla: terveys, koulutus, ruoantuotanto, maatalous ja kalastus, kauppa ja teollisuus, finanssiala, urheilu, kulttuuri, viestintä, ympäristö- ja kaupunkisuunnittelu, liikenne, sosiaaliala ja tutkimus;

14.

Koska useimmissa Euroopan maissa lapset viettävät lähes kolmanneksen ajastaan opetusympäristössä, on tärkeää, että oppilaitoksissa ja päiväkodeissa tuetaan terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa yhteistyössä vanhempien kanssa. Opetusympäristöissä olisi pyrittävä luomaan olosuhteet, joissa on mahdollista tukea terveellisiä elintapoja;

15.

Kouluateriat ovat hyvä tilaisuus tukea terveellisiä ruokailutottumuksia ja edistää terveyttä; kouluissa olisikin tuettava terveyttä edistävää ruokaa;

16.

Hallituksilla ja julkisilla laitoksilla on mahdollisuus lisätä terveellisten aterioiden ja näin myös parempien ruokavalioiden kysyntää julkisin hankinnoin sekä vaikuttaa oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi markkinoihin ja edistää innovointia ravitsemuksellisesti tasapainoisten elintarvikkeiden tarjonnan aikaansaamiseksi;

17.

Meillä on laajaa näyttöä, jonka perusteella paljon energiaa, tyydyttyneitä rasvoja, transrasvahappoja, sokeria ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden markkinointiin olisi kohdistettava tehokkaampia toimia. Kokemus ja näyttö osoittavat, että ollakseen tehokkaita vapaaehtoiset toimet voivat tarvita tuekseen sääntelytoimenpiteitä;

18.

Yksinomainen rintaruokinta ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan auttaa takaamaan optimaalisen kasvun, kehityksen ja terveyden. Tämän jälkeen pikkulasten tulisi muuttuvan ravinnontarpeensa turvaamiseksi saada riittävän ravinteikasta ja turvallista lisäruokaa rintaruokinnan jatkuessa vähintään kahteen ikävuoteen asti. Rintaruokinnan ja turvallisen lisäruoan käytön olisi tapahduttava WHO:n suositusten (27) tai mahdollisten kansallisten suositusten mukaisesti;

1.

Sisällyttämään ravitsemusta ja liikuntaa koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa, strategioihinsa tai toimintaansa monialaisia toimia, joilla pyritään torjumaan lasten lihavuutta ei vain terveyden edistämisellä ja sairauksien ennaltaehkäisyllä vaan myös kiinnittämällä huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka jo ovat ylipainoisia tai lihavia; kyseeseen tulevat erityisesti seuraavat toimet:

2.

Laatimaan ruokavalio-ohjeita sekä normaalipainoisille että ylipainoisille tai lihaville lapsille ja nuorille. Niissä on annettava vanhemmille, hoitohenkilöstölle ja oppilaitosten elintarvikejakelijoille muun muassa sopivia annoskokoja koskevia ohjeita ja tietoa ravitsevista, kohtuuhintaisista ja soveltuvista ruokavalinnoista;

3.

Laatimaan päivittäiseen liikuntaan kannustavia kansallisia ohjeita;

4.

Varmistamaan, että kansallisten viranomaisten tukemat ravitsemusta, liikuntaa ja terveyttä koskevat tiedotus- ja neuvontatoimet laaditaan ja toteutetaan siten, että mukana ei ole asiaankuulumatonta kaupallista vaikutusta;

5.

Lisäämään yhteisiä toimia, joilla pyritään vähentämään lapsille ja nuorille suunnatun, terveiden elintapojen vastaisen elintarvikkeiden markkinointiviestinnän kokonaismäärää ja houkuttelevaa tyyliä;

6.

Tekemään yhteistyötä elintarviketuottajien, jälleenmyyjien ja ateriapalvelun tarjoajien kanssa elintarvikkeiden laadun parantamiseksi terveysasiantuntijoiden ohjeiden mukaisesti ja terveellisten vaihtoehtojen tukemiseksi, jotta terveellinen valinta olisi helpoin valinta;

7.

Ottamaan tarvittaessa yhteistyössä sidosryhmien sekä kuluttaja- ja lapsiasioita hoitavien kansalaisjärjestöjen kanssa käyttöön tarvittavia toimenpiteitä tai kannustamaan toimintasääntöjen kehittämiseen. Tämän on tarkoitus varmistaa, että lapsille ja nuorille suunnatussa kaupallisessa viestinnässä ei mainosteta elintarvikkeita, joissa on paljon energiaa, suolaa, sokereita tai tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvahappoja tai jotka eivät muulla tavalla ole kansallisten tai kansainvälisten ravitsemusohjeiden mukaisia, ja että teollisuuden toiminta elintarvikkeiden laadun parantamisessa, markkinoinnissa ja mainonnassa on yhä johdonmukaisempaa;

8.

Harkitsemaan tarvittaessa lainsäädäntötoimia liikunnan ja terveellisen ruokavalion edistämiseksi ja niille suotuisan ympäristön varmistamiseksi;

9.

Toteuttamaan terveys kaikissa politiikoissa -periaatetta, joka edistää sellaisen ympäristön ja infrastruktuurin luomista, joka tukee arkiliikunnan ja vapaa-ajan liikunnan lisäämistä ja terveellisempien elintarvikevaihtoehtojen helppoa valintaa;

10.

Toteuttamaan nykyisiä ohjelmia, jotka seuraavat yksilön terveydentilaa läpi elämän, kiinnittäen kohdennettujen toimien kehittämiseksi ja ohjaamiseksi erityistä huomiota raskaana olevien naisten, lasten ja nuorten ravitsemukseen ja liikuntaan. Näiden ohjelmien avulla on kyettävä seuraamaan useita indikaattoreita, kuten sosiaalista eriarvoisuutta;

11.

Analysoimaan aikuis- ja lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden taloudellisia seurauksia, erityisesti niistä aiheutuvia terveys- ja sosiaalikustannuksia sekä julkiseen talouteen ja perheiden budjetteihin kohdistuvaa taakkaa kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä;

1.

Tekemään lasten ylipainon ja lihavuuden torjumisesta Euroopan unionissa prioriteetin, joka näkyy alakohtaisissa politiikoissa ja komission työohjelmassa ottaen kaikilta osin huomioon jäsenvaltioiden toimivaltuudet;

2.

Tekemään tarvittaessa yhteistyötä kaikkien sidosryhmien sekä kuluttaja- ja lapsiasioita hoitavien kansalaisjärjestöjen kanssa terveysviranomaisten johdolla paikallisen, kansallisen ja Euroopan tason aloitteiden laatimisessa, täydentämisessä ja arvioimisessa. Tässä pitäisi pyrkiä vähentämään lapsille ja nuorille suunnattua sellaisten elintarvikkeiden markkinointia, joissa on paljon energiaa, suolaa, sokereita tai tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvahappoja tai jotka eivät muulla tavalla ole kansallisten tai kansainvälisten ravitsemusohjeiden mukaisia, ja torjumaan istuvaa elämäntapaa näyttöön perustuvilla tavoilla, koska näyttöpäätteen edessä vietetyn ajan ja markkinoinnin sekä toisaalta lasten ja nuorten lihavuuden välillä on osoitettu olevan vahva yhteys;

3.

Panemaan erityisesti merkille, että verkkofoorumeilla ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin ja mainonnan asettamaan uuteen haasteeseen on vastattava kiireellisesti; tällaiset viestit kohdistuvat usein yksittäisiin lapsiin ja niitä on vaikeampi valvoa;

4.

Kannustamaan elintarvikkeiden vapaaehtoisten merkintöjen käyttöön asetuksen N:o 1169/2011 ja erityisesti sen artiklan 35 kohdan 1 periaatteiden mukaisesti, jotta kuluttajia ja etenkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvia kuluttajia voitaisiin tukea terveellisten vaihtoehtojen valitsemisessa ja edistää valistus- ja tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on parantaa kuluttajien ymmärrystä elintarviketiedoista, ravintoarvomerkinnät mukaan luettuina;

5.

Määrittämään ravitsemusta ja liikuntaa käsittelevässä korkean tason työryhmässä soveltuvia mekanismeja, joilla voitaisiin parantaa terveysindikaattoreita koskevan tiedon keräämistä sekä erityisesti sellaisia toimenpiteitä koskevan tiedon keräämistä, jotka liittyvät käyttäytymiseen, suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin, ylipainoon, lihavuuteen ja terveystilanteeseen, jotta saatavilla olisi ajantasaista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa;

6.

Asettamaan prioriteeteiksi liikunnan ja elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun seurannan kouluissa ja päiväkodeissa sekä lasten ja nuorten lihavuuteen ja ylipainoon liittyvän sosiaalisen eriarvoisuuden ja sen seurausten arvioinnin;

7.

Tukemaan lapsuusiän lihavuuden seurantaa koskevaa WHO:n aloitetta (Childhood Obesity Surveillance Initiative) (29), jolla pyritään arvioimaan säännöllisesti ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä kehityssuuntauksia ala-asteikäisillä lapsilla, sekä nuoriin keskittyvää koululaisten terveyskäyttäytymistutkimusta (Health Behaviour Study in School Children) (30), jotta voitaisiin ymmärtää epidemian kehitystä tässä väestöryhmässä ja tehdä maavertailuja Euroopan alueella;

8.

Tukemaan ja toteuttamaan jäsenvaltioiden toimivaltuudet kaikilta osin huomioon ottaen edelleen lasten lihavuutta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa 2014–2020, erityisesti rajatylittäviä toimia ja ilmiöitä, kuten elintarvikkeiden laadun parantamista ja lapsille suunnattua markkinointia;

9.

Kehittämään ja arvioimaan näyttöön perustuvia ohjelmia ja ohjeita, jotka koskevat terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisytoimia, diagnosointia ja hoitovaihtoehtoja riskiryhmässä oleville, ylipainoisille ja lihaville lapsille ja nuorille; Tarjoamaan myös koulutusta ja ohjausta terveysammattilaisille WHO:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti;

10.

Määrittämään jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä, jotka pohjautuvat näyttöön perustuviin valintakriteereihin, ja levittämään niitä jäsenvaltioiden keskuudessa ottaen huomioon institutionaalisen kontekstin;

1.

Edelleen tukemaan ja antamaan resursseja tutkimushankkeille ja seuranta-aloitteille, jotka on tarkoitettu lapsuusiän ylipainon ja lihavuuden torjumiseen ja syiden jäljittämiseen ja joihin kuuluu myös tiukkojen kriteerien perusteella valittujen hyvien käytäntöjen ja menestystarinoiden levittäminen;

2.

Varmistamaan, että sovelletaan tehokasta terveys kaikissa politiikoissa -toimintamallia, joka edistää terveyteen, ennaltaehkäisyyn ja ravitsemukseen liittyviä näkökohtia eri aloilla ja aloitteissa;

3.

Jatkamaan sidosryhmien mukaan ottamista EU:n tasolla, erityisesti elintarvikkeiden laadun parantamiseen, käyttäen asianmukaisia arviointi- ja vastuujärjestelmiä, ja raportoimaan edistymisestä säännöllisesti;

4.

Tukemaan EU:n käytännesääntöjen laatimista varsinkin lapsille ja nuorille suunnatussa elintarvikkeita koskevassa markkinoinnissa ja kaupallisessa viestinnässä ottaen sidosryhmät mukaan sopivalla tavalla;

5.

Tukemaan yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat halukkaita jatkamaan elintarvikkeiden laadun parantamiseen, lihavuuden seurausten taloudelliseen analysointiin, markkinointiin ja elintarvikkeiden julkisiin hankintoihin liittyvien koordinoitujen aloitteiden mahdollisimman laajaa kehittämistä ja toteuttamista.