8.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 164/45

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen EU:n toiminnasta älykkäiden kylien hyväksi (EU Action for Smart Villages). Näin on tunnustettu tarve toteuttaa kohdennettuja toimia maaseutualueiden elävöittämisen tukemiseksi, jotta niistä tulee kestäväpohjaisia asuin- ja työpaikkoja. Komitea toteaa, että maaseudun vaurauden ja elinvoimaisuuden lisääminen kuuluu kiireisimpiin tehtäviin, koska tasapainoisempi aluekehitys voi olla perusta sosioekonomisesti ja ympäristön kannalta paremman kestävyyden saavuttamiselle.

2.

toteaa, että Euroopan komission asiakirja sekä maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä, aluepolitiikasta sekä liikkuvuudesta ja liikenteestä vastaavien komission jäsenten osallistuminen muodostavat tukevan perustan sen varmistamiselle, että aloitetta kehitettäessä noudatetaan koordinoitua ja monialaista lähestymistapaa.

3.

pahoittelee kuitenkin, ettei asiakirja ole riittävän kunnianhimoinen ja että siihen on ainoastaan koottu jo ennestään käynnissä olleita aloitteita. Komitea kehottaa asettamaan kunnianhimoisempia tavoitteita ja kehittämään kohdennetun ja tulevaisuuteen suuntautuneen älykkäitä kyliä koskevan toimintapolitiikan vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten pitäen lähtökohtana tarvetta yhdistää EU:n erilaiset ”älykkäät” paikkalähtöiset välineet.

4.

painottaa, että valmistelutöihin on ryhdyttävä nyt, jos älykkäitä kyliä koskevan kestävän ja tehokkaan ohjelman on tarkoitus olla valmiina seuraavan rahoituskauden alkaessa, ja että tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota parempaan koordinointiin ja synergiaan asiaan liittyvän EU:n politiikan ja rahoituksen välillä kehittämällä älykkäitä kyliä varten integroitu toimintapolitiikka ja tukiväline.

5.

kiinnittää huomiota tarkan koordinoinnin merkitykseen kaikilla hallinnon tasoilla sekä tarpeeseen noudattaa asianmukaisesti toissijaisuusperiaatetta alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan ja paikkalähtöisten ratkaisujen määrittelemiseksi. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli politiikkakehyksen täytäntöönpanossa.

6.

ehdottaa älykkäiden kylien käsitteen laajentamista älykkään maaseudun käsitteeksi ja aloitteen sisällyttämistä EU:n maaseutua koskevaan toimintaohjelmaan, jotta voidaan edistää ja kehittää myös pienten naapurikuntien synergioita älykkäillä maaseutualueilla.

7.

korostaa tässä yhteydessä Cork 2.0 -julistuksen merkitystä, koska se tarjoaa kehyksen maaseutu- ja maatalouspolitiikan vahvistamiselle, ja antaa vankan tukensa julistuksessa esitetyille kymmenelle poliittiselle suuntaviivalle, muun muassa sille, että julistuksessa tunnustetaan tarve kiinnittää erityistä huomiota digitaalisen kuilun umpeenkuromiseen (1).

8.

painottaa, että maaseudun elvyttämisen avulla on puututtava väestökadon muodostamaan pitkän aikavälin haasteeseen toteuttamalla toimia, jotka edistävät ja tukevat kestävyyttä, sukupolvenvaihdoksia ja maaseudun kykyä houkutella uusia tulokkaita.

9.

kehottaa komissiota pohtimaan yksinkertaisia toimia, joita myös erittäin pienet kunnat voivat helposti toistaa ja jotka ovat niiden ulottuvilla. Kyseisillä kunnilla ei nimittäin useinkaan ole tarvittavaa rakennetta, jonka avulla ne kykenisivät helposti toteuttamaan älykkäitä toimia.

10.

ehdottaa, että syrjäisten maaseutualueiden kohtaamiin haasteisiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota, ja toteaa, että näillä alueilla on vastassaan laajakaistainfrastruktuurin lisäksi liikenne- ja energiayhteyksiin liittyviä kriittisiä haasteita, minkä vuoksi tärkeimmät julkiset palvelut ovat huonosti saavutettavissa. Komitea katsoo, että maaseutuvaikutusten arviointi (2) olisi otettava osaksi älykäs maaseutu -aloitetta tarkoituksena käyttää tätä lähestymistapaa laajempien maaseutuun vaikuttavien poliittisten aloitteiden kehittämisessä.

11.

painottaa, että syrjäisillä raja-alueilla on yhä enemmän vaikeuksia ja että on vahvistettava rajatylittäviä yhteistyömahdollisuuksia ja -ohjelmia näihin haasteisiin vastaamiseksi.

12.

korostaa, että digitaalisten palvelujen tarjoaminen ja kyky toimia asianmukaisesti globaalistuneessa taloudessa edellyttävät nopeita ja luotettavia laajakaistayhteyksiä. TVT-infrastruktuuri on näin ollen osoittautumassa unionin alueiden kehittymispotentiaalin kannalta määrääväksi tekijäksi.

13.

toistaa näin ollen kantansa, jonka mukaan on pyrittävä takaamaan sama suurinopeuksisten tietoliikenneverkkojen kapasiteetti kaikkialla EU:ssa, koska se on välttämätön edellytys maaseudun kilpailukyvylle ja talouskasvulle ja vastaa Euroopan digitaalistrategiassa 2020 (3) asetettuja tavoitteita.

14.

pahoittelee, että edistys on edelleen epätyydyttävää ja epätasaista ja eroja on vieläkin erityisesti kaupunki- ja maaseutualueiden välillä. Haasteen mittakaava näkyy siinä, että 9,1 miljoonassa EU:n taloudessa ei vuonna 2012 vielä ollut kiinteää laajakaistaverkkoa ja että 90 prosenttia näistä talouksista oli maaseudulla (4).

15.

toteaa, että EU:n tasolla tavoite on, että kaikkialla Euroopassa, myös maaseudulla ja eristyneillä alueilla, on vuoteen 2020 mennessä toiminnassa yhteydet, joiden nopeus on yli 30 Mb/s. Tämä on kuitenkin vain EU:n keskiarvo, ja maiden ja alueiden välillä on valtavia eroja, erityisesti maaseudulla ja syrjäisimmillä alueilla, joilla ei edes taloudellisesti vauraissa jäsenvaltioissa ole harvinaista, että nopeus on 10 Mb/s. Tämä on yleisin standardi, jonka tyypillinen kotitalous tarvitsee pystyäkseen hyödyntämään suosituimpia verkkopalveluja. Riittävän laajakaistayhteyden puuttuminen on tänä päivänä vakava haaste alueelliselle yhteenkuuluvuudelle. Komitea kehottaa Euroopan komissiota vauhdittamaan toimia suurinopeuksisen internetin kehittämiseksi maaseudulla sellaisten helposti hyödynnettävien rahoitusmallien avulla, jotka eivät rajoita tiettyjen jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saada rahoitusta laajakaistaverkkoihin tehtäviä investointeja varten, ja tukemaan pienimuotoisten hankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta laajakaistaverkkoihin tehtäviä investointeja varten. Komitea myös kehottaa kohdentamaan määrärahoja erityisesti laajakaistan kehittämiseen maaseudulla ja varmistamaan, ettei niitä voida käyttää muihin toimenpiteisiin.

16.

suosittelee älykkäät kylät -aloitteen lupausten lunastamiseksi, että internetyhteys määritetään EU:n ja tarvittaessa kansallisella tasolla yleishyödylliseksi palveluksi ja että laajakaistalle asetetaan riittävät vähimmäisvaatimukset, jotka luotettavan internetyhteyden takaamisen lisäksi voivat myös ehkäistä tulevia muutoksia palvelujen tarjonnassa (mukaan luettuna kuparipuhelinlinjojen sulkeminen ja 4G-tekniikan seuraajan käyttöönotto) ja taata hätäpalvelujen tarjoamisen, erityisesti digitaalisesti syrjäisille yhteisöille, kuten on jo tehty Sveitsissä ja Suomessa, missä yhteys on taattu verkon viimeistä osuutta myöten. Tämän pitäisi olla vähintään ennakkoehto, joka liitetään kaikkeen älykkäille kylille annettavaan rahoitukseen.

17.

korostaa, että on tärkeää kehittää älykkäitä kyliä koskeviin aloitteisiin liittyviä teknologioita hyödyntämällä avoimia standardeja. Näin kannustetaan viranomaisten ja yritysten väliseen yhteistyöhön sekä kehitettyjen ratkaisujen uudelleenkäyttöön ja edistetään yhteentoimivuutta.

18.

kannattaa digitaaliteknologian käyttöä koskevan koulutuksen tarjoamista eri-ikäisille väestöryhmille ja opetuksen mukauttamista kohdeyleisön mukaan, kun ajatellaan tiettyjen julkisten palvelujen digitalisoimista paikallis- tai muilla tasoilla (esimerkiksi asiakirjojen tilaaminen, veroilmoitukset, sähköiset laskut, jäljitettävyys ja yhteinen maatalouspolitiikka). Komitea vaatii myös oikeutta digitaaliseen lukutaitoon, jotta kaikille kansalaisille voidaan taata pääsy sellaiseen koulutukseen, jossa he oppivat suorittamaan perustason tehtäviä uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä, sekä rahoitusta tälle koulutukselle Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

19.

katsoo, että maaseudun laajakaistan laajentaminen ja haaste, jonka laakakaistayhteyden takaaminen verkon viimeistä osuutta myöten muodostaa, liittyvät saumattomasti määräävään markkina-asemaan ja perinteisiin palveluntarjoajiin. Tämä kysymys ei ratkea, ennen kuin sääntelykehys tukee vaihtoehtoisten toimijoiden tuloa markkinoille seuraavan sukupolven liityntäteknologian (NGA) käyttöön ottamiseksi ja kannustaa yhteisölähtöisen innovoinnin kehittämiseen.

20.

katsoo, että viljelijöiden ja maatalousalan yleensä pitäisi olla yksi digitaalisen koulutuksen ensisijaisista kohderyhmistä, jotta voitaisiin helpottaa maatalousalan sähköisten välineiden ja menetelmien käyttöönottoa ja kehittämistä.

21.

suosittelee, että parannetaan resursseja, jotka on tarkoitettu sellaiseen koulutukseen ja tiedotukseen, joka koskee nykyisen digitaalitalouden toimintaympäristön maaseutujen yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia, kuten pääsyä uusille markkinoille, uusien tuotteiden kehittämistä tai kanta-asiakkaiden hankintaa.

22.

antaa tunnustusta erilaisille digitaalikeskusaloitteille, joita parhaillaan toteutetaan eri jäsenvaltioissa, joissa suurinopeuksista laajakaistaa ei vielä ole jokaisessa maaseutukodissa mutta se on sentään asetettu saataville erityisissä keskuksissa (5).

23.

toteaa, että nämä keskukset tuovat lisäetuja pelkän digitaalikuilun kaventamisen lisäksi. Edut liittyvät julkisten tilojen yhteisöllisyyteen, kyläkeskusten elävöittämiseen, työpaikkojen luomiseen ja maaseudun asukkaiden koulutusmahdollisuuksiin.

24.

toteaa, että nämä keskukset voivat toimia mahdollisina ankkureina muille sähköisille palveluille, kuten sähköiselle terveydenhuollolle (esimerkiksi verkkovastaanotot), sähköisille asianajajapalveluille (eli oikeudellinen neuvonta), sähköiselle hallinnoinnille (esimerkiksi verkkoäänestys, veronpalautukset ja etuuksien hakeminen) ja sähköiselle kaupankäynnille (esimerkiksi verkkopankit ja myynti).

25.

katsoo, että älykäs kaupunki -mallin mukaisesti älykäs maaseutu -aloitteessa olisi omaksuttava laaja lähestymistapa kehitykseen ja innovointiin, jotta se kattaisi seuraavat kuusi ulottuvuutta:

26.

suhtautuu myönteisesti uuteen Wifi4EU-ohjelmaan, jolla pyritään parantamaan internetyhteyksiä paikallisyhteisöissä, mutta huomauttaa, että hankkeet on tarkoitus valita hakujärjestyksessä mutta maantieteellisesti tasapainoisella tavalla. Hankkeita valittaessa pitäisi kiinnittää huomiota pienempien maaseutuyhteisöjen kohtaamiin lisäesteisiin, sillä niillä on vähemmän resursseja kuin kaupungeilla.

27.

korostaa, että älykästä kaupunkia ja älykkäitä kyliä / älykästä maaseutua koskevia käsitteitä ei pidä asettaa vastakkain vaan ne pitäisi nähdä toisiaan täydentävinä siten, että ne sekä tukevat että vahvistavat toistensa menestymistä. Strategisesti tarkasteltuna alue ei pääty hallinnollisiin rajoihinsa vaan se on vuorovaikutuksessa naapuriyhteisöjensä kanssa, olivatpa ne sitten maaseutu- tai kaupunkialueita, ja suunnittelee kehitystään sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. On pohdittava myönteisten vastavuoroisten suhteiden luomista maaseutu- ja kaupunkiväestön välille eikä ainoastaan sitä, miten maaseutualueista tehdään kaupunkialueiden palveluntarjoajia. Komitea painottaa tässä yhteydessä, että koko asutusjärjestelmä on elinkelpoinen vain, jos kaikki sen osat, suurista kaupungeista pieniin kyliin, ovat elinkelpoisia.

28.

toteaa kuitenkin, että on tärkeää tunnistaa jokaisen mallin erityispiirteet, kuten se, että älykäs kaupunki -mallissa voidaan hyödyntää monia toimijoita aloitteiden edistämiseksi ja toteuttamiseksi, mikä ei ole mahdollista maaseudulla, missä sekä henkilöresurssit että hallinnolliset valmiudet ovat yleisesti vähäisempiä. Nämä erot pitäisi ottaa huomioon tulevan toimintapoliittisen kehyksen ja rahoitusmahdollisuuksien suunnittelussa.

29.

toteaa, että komission energian pääosasto on käynnistänyt älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden, jonka on tarkoitus edistää ja tukea EU:n älykkäiden alueiden kokemuksia. Komitea pahoittelee, ettei maaseutualueita ole tähän mennessä sisällytetty tämän toiminnan painopistealueisiin.

30.

katsoo, että kestäväpohjaiset liikenneyhteydet ja -verkot ovat älykkäät kylät/alueet -aloitetta kehitettäessä yhtä ratkaisevia kuin digitaalisten yhteyksien parantaminen, kun otetaan huomioon maaseudun haja-asutukseen ja suurempiin kustannuksiin liittyvät erityishaasteet. Komitea panee merkille, että komission omassa älykkäitä kyliä koskevassa asiakirjassa viitataan Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan (CEF) älykkäille kylille osoitettavan EU-tuen muotona, ja pyytää esittämään yksityiskohtaisempia tietoja siitä, miten tätä rahoitusta voitaisiin hyödyntää maaseudun yhteyksien tukemiseksi etenkin syrjäisimmillä maaseutualueilla.

31.

muistuttaa paikalliselle tasolle siirretyn energiantuotannon (sekä sähkön että lämmön) taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä mahdollisuuksista ja synergiaeduista, joita se voisi tuottaa maaseudun/alueellisen kehittämisen ja yhteisen maatalouspolitiikan kanssa (toisen pilarin kautta). Esimerkkejä ovat tuulen, aurinkoenergian, biomassan ja biokaasun rooli sähköntuotannossa sekä biomassan (esimerkiksi puun) ja/tai biokaasun rooli paikallisessa lämmöntuotannossa. Komitea painottaa, että on tärkeää antaa paikallis- ja alueviranomaisille valtuudet käynnistää ja hallinnoida kohdennettuja ympäristötoimia ja antaa niille mahdollisuus tehdä alueellisia sopimuksia, jotka allekirjoitetaan yhdessä maaseudun paikallisesti tuotetun polttoaineen tai sähkön lähteiden tarjoajien kanssa (6).

32.

antaa tunnustusta paikallista kehitystä onnistuneesti tukeneille alhaalta ylöspäin suuntautuville lähestymistavoille, kuten Leader ja viime aikoina yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (CLLD).

33.

uskoo kuitenkin, että tällaisiin lähestymistapoihin saatetaan luottaa liikaa ja että muillekin toimijoille (esimerkiksi innovaatioiden välittäjille) on tarvetta maaseudun potentiaalin aktivoimiseksi. Innovaatioiden välittäjä pyrkii kartoittamaan kylän tai maaseutualueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja saattamaan asianomaiset tahot (esimerkiksi korkeakoulut, paikallisviranomaiset ja rahoituslähteet) yhteen olemassa olevien ja tulevien toimien sekä mahdollisten rahoituslähteiden koordinoimiseksi. Sen on saatava yhteisö mukaan, tiedotettava sille ja saatava sen tuki, jotta voidaan kehittää visio, saada yhteisö ottamaan asia omakseen ja jakaa saatavat hyödyt.

34.

katsoo, että tällaiset välittäjät voivat piristää pienyritysten tuotekehitystä ja poistaa markkinoille pääsyn esteitä sekä kannustaa maatalouselintarvikkeiden ja paikallisten uusiutuvien energiatuotteiden paikalliseen kulutukseen ja jakeluketjujen lyhentämiseen.

35.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisilla on parhaat mahdolliset edellytykset tämän tehtävän hoitamiseksi ja että ne joissakin tapauksissa jo hoitavatkin sitä esimerkiksi kehityslautakuntien, yritystoimistojen tai tarjouskilpailujen muodossa.

36.

toteaa, että on ratkaisevan tärkeää, että pieniin hankkeisiin, joita paikallisviranomaisilla on mahdollisuus hyödyntää, on saatavilla rahoitusta. Tähän pitäisi kuulua myös tuki innovatiivisille hankkeille ja aloitteille, jotka voidaan räätälöidä vastaamaan maaseutuyhteisöjen, myös syrjäisten alueiden, erityistarpeita kaikkialla EU:ssa.

37.

kehottaa yksinkertaistamaan rahoituksen hakemista. Nykyisessä maaseudun kehittämisohjelmassa hakemukset eivät usein etene kiinnostuksenilmaisuista täysimääräisiksi hakemuksiksi, koska hakemisedellytysten täyttäminen on vaikeaa. Komitea korostaa, että tämänhetkisen maaseudun kehittämisohjelman päättymisen ja vuoden 2020 jälkeisen ohjelman käynnistymisen välille ei saisi jäädä taukoa, jotta voidaan ylläpitää kehitysvauhtia ja luottamusta.

38.

esittää, että tuloksekkaiden rahoitushakemusten on kannustettava verkostojen, klusterien ja yhteistyön käynnistämiseen ja niihin osallistumiseen – nämä ovat älykkäillä maaseutualueilla yleensä tarpeen mittakaavan laajentamiseksi ja oppimisen edistämiseksi.

39.

esittää, että älykkäiden alueiden olisi otettava toimintansa perustaksi sosiokulttuurinen perintönsä kehittääkseen ja ilmentääkseen selkeää paikallisidentiteettiä aina, kun on kyse infrastruktuurista, etenkin yleispalveluista, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan harjoittamiseksi ja kaupunkeihin sijoittuneiden yritysten houkuttelemiseksi siirtymään alueelle.

40.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaisille on lisähaaste pysyä ajan tasalla rahoitusmahdollisuuksista ja saada ne käyttöönsä. Euroopan komission asiasta vastaavien pääosastojen sekä asiaan liittyvän EU-rahoituksen hallinnoinnista vastaavien jäsenvaltio- ja aluetason viranomaisten onkin omaksuttava tässä aktiivinen rooli. Lisäksi AK:lla voi olla tärkeä tehtävä tiedon jakamisessa, verkostojen tukemisessa ja parhaita käytäntöjä koskevien esimerkkien levittämisessä muun muassa AK:n ja Euroopan komission yhteisen laajakaistafoorumin kautta.

41.

esittää, että EU:n tasolla tarjolla olevia mahdollisuuksia koskevan viestinnän tehostamista voisi edistää se, että Euroopan komissio perustaisi vuotuisen palkinnon EU:n menestyneimmän älykkään kylän tai alueen saavutusten tunnustamiseksi. Myös olemassa olevia verkostoja, kuten Yritys-Eurooppa-verkostoa (Enterprise Europe Network, EEN), ja niiden paikallisia kumppaneita jäsenvaltioissa voitaisiin hyödyntää ajantasaistetun tiedon tarjoamiseksi erilaisista kylien ja maaseudun yrittäjille merkityksellisistä aiheista.

42.

painottaa, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat luoda toiminnalle edellytyksiä sisällyttämällä ”älykkään lähestymistavan” suunnittelun ja alueellisen maankäytön strategioihinsa. Tällaiset strategiat koskevat mm. alueellisten resurssien ja kapasiteettien arvioimista, palvelujen yhteissijoittamiskohteiden määrittämistä ja mahdollisuuksia luovaa talouspolitiikkaa.