12.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/43

1.

suhtautuu myönteisesti Euroopan komission tiedonantoon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite”, jolla kehitetään ja laajennetaan pk-yrityksiä tukevaa Small Business Act -aloitetta. Samalla komitea kehottaa komissiota säilyttämään Small Business Act -aloitteen yhtenäisyyden ja ajantasaistamaan sitä.

2.

jakaa tiedonannossa esitetyn huolen edelleen liian pirstoutuneiden sisämarkkinoiden – myös digitaalisten sisämarkkinoiden – kielteisestä vaikutuksesta start-up- ja scale-up-yritysten kasvupotentiaaliin.

3.

toistaa antavansa täyden tukensa toimille, joilla edistetään innovatiivisen yritystoiminnan kehittämistä ja poistetaan esteet, jotka rajoittavat sen kehittymismahdollisuuksia.

4.

toteaa, että start-up- ja scale-up-yritykset pyrkivät mukautumaan joustaviin työn muotoihin, joista esimerkkejä ovat etätyö, joustavat työajat, vuokratyö ja henkilöstön vuokraus, sopimustyö ja työn jakaminen. Jos ne ovat todellinen vaihtoehto työntekijälle, ne voivat vaikuttaa myönteisesti yksityis- ja työelämän tasapainottamiseen ja auttaa estämään pitkäaikaistyöttömyyttä.

5.

korostaa, että eurooppalaisten, valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kumppanuustoiminnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi sellaisten olosuhteiden luomiseen, joissa start-up-yritykset voivat kasvaa scale-up-yrityksiksi.

6.

kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että kaikilla talouspainotteisen ja muunlaisen koulutuksen tasoilla kiinnitetään suuremmassa määrin huomiota luovuuden, yrittäjyyden sekä talous- ja finanssikysymysten kaltaisiin aiheisiin.

7.

korostaa alueiden ja kaupunkien tekemän työn merkitystä globaalin talouden innovaatiopohjaisessa kehityksessä, sillä niillä on valmiudet mukautua joustavasti markkinaolosuhteissa tapahtuviin sekä teknologisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.

8.

toteaa, että erityisen dynaamisesti kasvavien innovatiivisten yritysten tukeminen hyödyttää muitakin markkinatoimijoita. Yhdessä kiertotalouden, yhteisötalouden ja jakamistalouden edistämiseen tähtäävän tämänhetkisen suuntauksen kanssa (1) tukitoiminta ja oikeudellinen apu edistävät osaltaan synergian luomista koko yhteiskunnan kehityksen hyväksi.

9.

korostaa, että alakohtaisten strategioiden välisten yhteyksien tiivistämiseen tähtäävät toimet, joilla tuodaan yhteen tiedemaailma, yritykset ja julkishallinnon kaikki tasot, on ratkaisevan tärkeää, jotta tavoitteille saataisiin yhteinen nimittäjä.

10.

korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännön erilaisuus ja epävakaus on osoittautunut yhdeksi suurimmista eurooppalaisten start-up-yritysten laajentumista haittaavista ongelmista (2).

11.

suosittaa, että komissio pyrkii laatimaan yksiselitteiset määritelmät start-up- ja scale-up-yrityksille sekä jatkaa pk-yrityksille tarkoitettujen oikeudellisten ratkaisujen virtaviivaistamista.

12.

kannattaa nykyistä analyyttista linjaa, joka on kehitetty Horisontti 2020 -puiteohjelmassa (mahdollisuus hyödyntää asiantuntijaryhmän suosituksia) sekä Euroopan klusterien ja teollisen muutoksen seurantajärjestelmän työssä.

13.

ehdottaa, että tarkistetaan välineistöä ja mittareita kolmen mittauskierroksen jälkeen, jotta ei ainoastaan kerätä tietoa start-up- ja scale-up-yrityksistä vaan myös kehitetään laadullisia näkökohtia käsittelevää tutkimusta, jonka ansiosta on helpompi hahmottaa esiin nousevia ongelmia.

14.

on tyytyväinen siihen, että COSME-ohjelman toimenpiteet on suunnattu sisämarkkinastrategiassa vahvistettujen Euroopan komission toimintaprioriteettien mukaisesti pitkälti start-up- ja scale-up-yritysten tukemiseen.

15.

on huolissaan verotusjärjestelmien hajanaisuuden vähentämistyön hitaasta etenemisestä etenkin kun on kyse 28 EU:n jäsenvaltion arvonlisäverojärjestelmistä. Hajanaisuus haittaa pk-yritysten ja erityisesti start-up-yritysten kehitystä ja rajatylittävää kauppaa.

16.

ehdottaa, että komissio osoittaa enemmän varoja start-up-yritysten tukemiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevien strategioiden laatimisessa ja toteuttamisessa.

17.

panee merkille ongelman, joka koskee tehottomia ja kohtuuttoman pitkiä yritysten maksukyvyttömyysmenettelyjä EU:n jäsenvaltioissa. Ne estävät monia rehellisiä mutta ylivelkaantuneita yrittäjiä yrittämästä uudelleen.

18.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin 2012/30/EU muuttamisesta (COM(2016) 723, 22.11.2016). Sen tavoitteena on vähentää pääoman vapaan liikkumisen suurimpia esteitä, jotka johtuvat eroista jäsenvaltioiden uudelleenjärjestely- ja maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevissa puitteissa. Komiteaa huolestuttaa kuitenkin se, että ehdotus rajoittuu vain rahoitusnäkökohtiin ja että yrityksen palveluksessa olevat työntekijät luokitellaan velkojiksi samalla tavalla kuin pankit tai muut pääomanhaltijat. Lisäksi yrityksen elvyttämistä pidetään siinä pelkästään osapuolten rahoituksen uudelleenjärjestelynä.

19.

on vakuuttunut komission esittämistä perusteluista lisäarvolle, jonka ehdotetut EU-tason oikeudelliset ratkaisut tuovat, ja katsoo direktiiviehdotuksen siten olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Samasta syystä direktiiviehdotus on myös suhteellisuusperiaatteen mukainen.

20.

ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että säädös ei auta lisäämään markkinoilla elinkelpoisina yli 2–3 vuotta säilyvien start-up-yritysten määrää merkittävästi, koska jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen maksukyvyttömyysmenettelyjen osalta ei tällä hetkellä ole mahdollista.

21.

muistuttaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyivät 20. toukokuuta 2015 asetuksen (EU) 2015/848 maksukyvyttömyysmenettelyistä jäsenvaltioissa, ja kannattaa lähestymistapaa, jonka mukaan maksukyvyttömyysmenettelyihin ei tule enää suhtautua pelkästään likvidaatiokeinona vaan välineenä, jolla taataan yrityksen resurssien säilyminen – myös työntekijöiden oikeus työpaikkoihin – ja mahdollisuuksien mukaan yrityksen elinkelpoisuus. Komitea kannattaa myös aloitetta perustaa kaikkiin jäsenvaltioihin viimeistään kesäkuussa 2019 yhteenliitetty digitaalinen maksukyvyttömyysrekisterien järjestelmä, jota voi käyttää maksutta Euroopan oikeusportaalin kautta. Komitea kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että tarvitaan enemmän tukea tuomareiden erikoistumisen ja maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjien ammattitaidon lisäämiseksi.

22.

suhtautuu myönteisesti 5. huhtikuuta 2017 annettuun Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahamarkkinarahastoista (COM(2013) 615) ja ehdotukseen perustaa uusi rahamarkkinarahastoluokka eli alhaisen volatiliteetin nettoarvon rahamarkkinarahasto, joka on suunniteltu nimenomaan sovellettavaksi pieniin yrityksiin reaalitaloudessa.

23.

kehottaa valtio-, alue- ja paikallistason viranomaisia panemaan alulle ja aktiivisesti edistämään

24.

panee merkille tarpeen helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten startup-toimintaa EU:n sisämarkkinoilla erityisesti asettamalla soveltuvat kynnysarvot, joiden nojalla kyseiset yritykset voitaisiin vapauttaa uudelleenjärjestely- ja uudelleenrekisteröitymisvaatimuksista jäsenvaltioissa.

25.

kehottaa komissiota tekemään pohjatyötä, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön start-up-viisumi ja luettelo edellytyksistä, jotka mahdollistavat sellaisen asiantuntevan henkisen ja taloudellisen pääoman vastaanottamisen turvallisesti ja kannattavasti kolmansista maista, joka voi edistää Euroopan unionin talouden kehitystä.

26.

on tyytyväinen komission pyrkimyksiin parantaa start-up- ja scale-up-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin ja korostaa tarvetta seurata tarkasti julkisista hankinnoista annetun direktiivin 2014/24 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, jotta voidaan taata, että jäsenvaltiot ottavat täyden hyödyn käytettävissä olevista säännöksistä, joiden avulla voidaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.

27.

suhtautuu myönteisesti ajatukseen perustaa innovaatioiden välittäjiä, jotka rakentavat julkisista innovaatiohankinnoista kiinnostuneiden ostajien verkostoja ja luovat yhteyksiä niiden ja innovatiivisten yritysten välille sekä auttavat näitä yrityksiä saamaan riskirahoitusta.

28.

kannattaa Horisontti 2020 -puiteohjelmaan ehdotettuja muutoksia, joiden mukaisesti tukeen sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa ja monialaista lähestymistapaa ja se kohdistetaan läpimurtoinnovaatioihin, joilla on paljon yhteiskunnallista merkitystä ja suuri kasvupotentiaali.

29.

on tyytyväinen Yritys-Eurooppa-verkoston vahvistamiseen laventamalla sen palveluja asiantuntevaan neuvontaan taloudellisen toiminnan laajentamisesta sekä tiedotukseen kansallisista ja EU:n säännöistä, rahoitusmahdollisuuksista, kumppanuuksien muodostamisesta ja osallistumisesta rajatylittäviin julkisiin hankintoihin.

30.

korostaa sen merkitystä, että Yritys-Eurooppa-verkoston alueelliset toimistot solmivat vahvoja yhteistyökumppanuuksia paikallisten yrityshautomoiden, kiihdyttämöjen ja tiede- ja teknologiapuistojen kanssa, sillä nämä start-upien kanssa päivittäin tiiviisti tekemisissä olevat tahot tuntevat hyvin niiden todelliset ongelmat ja tarpeet.

31.

korostaa, että komission ilmoittamaa aikomusta tehostaa toimia yhteyksien luomiseksi klustereiden, paikallisten ja alueellisten yritysekosysteemien välillä ja erityisesti sijoittajien ja suuryritysten välisen kumppaninetsinnän tukemiseksi ja alueellisten päättäjien verkostoitumiseksi on laajennettava siten, että se kattaa start-up-yritysten verkottamisen sellaisten tutkimuskeskusten kanssa, jotka voivat tarjota teknologisia ja muuhun kuin teknologiaan liittyviä innovatiivisia ratkaisuja.

32.

kehottaa komissiota toteuttamaan tukitoimenpiteitä, jotta voidaan perustaa innovatiivisille yrityksille tarkoitettuja yrityskiihdyttimiä, jotka auttavat ja tukevat yrittäjiä yritystoiminnan alkuvaiheissa, parantavat heidän liikkeenjohtotaitojaan, edistävät mahdollisuuksia löytää vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia, auttavat sopimusten teossa vetureina toimivien yritysten kanssa (elevator pitch), tukevat kansainvälistymistä jne.

33.

kiinnittää huomiota teknologisen kuilun syvenemiseen suurkaupunkialueiden sekä vähemmän kehittyneiden ja syrjäisten alueiden välillä. Komitea ehdottaa, että komissio toteuttaa toimia, joilla tuetaan johtavien alueiden verkottumista sellaisten alueiden kanssa, joiden talous perustuu maatalouteen.

34.

on tyytyväinen vähemmän kehittyneillä alueilla saavutettuun edistymiseen yritystoiminnan alalla, vaikka vielä on paljon tehtävää, ja ehdottaa, että komissio tukee edelleen yritystoiminnan kehittämiseen kyseisillä alueilla tarkoitettuja olemassa olevia aloitteita ja harkitsee mahdollisuutta toteuttaa muita, uusia aloitteita, kuten erillisen välineen perustaminen hankkeiden verkottamiseksi.

35.

korostaa, että olisi erittäin suotavaa toteuttaa lisätoimia yritystoimintaa perinteisillä talouden aloilla, kuten käsiteollisuus-, kulttuuri- ja luovilla aloilla, sekä maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla ja esikaupunkialueilla edistävien toimijoiden vahvistamiseksi ja verkottamiseksi.

36.

suhtautuu myönteisesti komission ajatukseen perustaa EU:n laajuinen foorumi yhteyksien luomiseksi start-up-yritysten ja potentiaalisten kumppanien välille (nykyisten julkisten ja yksityisten foorumien rinnalle). Tällainen väline vahvistaisi yritysekosysteemien ja klusterien rakentamisprosessia Euroopassa.

37.

suhtautuu myönteisesti komission toiminnalle suunniteltuun linjaan tällä alalla (kuvattu aloitteissa ”digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio”, ”alakohtaista osaamisyhteistyötä koskeva suunnitelma” ja ”massadataväline”).

38.

tukee aloitetta laajentaa Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelma koskemaan hautomoita ja kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrittäjiä.

39.

on huolissaan siitä, että tiedonannossa, jossa on kyse erittäin laaja-alaisista ongelmista, käsitellään suunniteltua toimintaa liian pintapuolisesti ja esitellään tulevia toimia valikoivasti (esim. tiedot digitaali-innovointikeskittymiin liittyvästä ohjelmasta puuttuvat, ja ehdotukseen Euroopan innovointineuvoston perustamisesta viitataan vain ohimennen, määrittämättä sen toimintaperiaatteita).

40.

kehottaa komissiota toimittamaan yksityiskohtaisempaa tietoa tällaisen neuvoston suunnitelluista valtuuksista ja lainsäädännöllisestä toimialasta.

41.

katsoo, että tärkein tae Euroopan innovointineuvoston työskentelyn laadusta on yritysten ja elinkeinoelämän, tiedemaailman ja viranomaisten asianmukainen edustus.

42.

kehottaa Euroopan komissiota laatimaan arvioita mahdollisuuksista tukea paikallis- ja alueviranomaisia sellaisten asiantuntevista yritysedustajista muodostettavien ryhmien perustamisessa, jotka myötävaikuttaisivat start-up- ja scale-up-yritysten kehitykseen kulloisenkin paikallis- tai alueyhteisön piirissä.

43.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten, tiedemaailman ja yrittäjien (ts. triple helix -malli) nykyistä ja tulevaa tärkeää roolia yrittäjyyden levittämisessä, tiede- ja innovaatiokulttuurin luomisessa Euroopan alueille ja vahvojen alueellisten yritysekosysteemien rakentamisessa.

44.

kehottaa komissiota osallistamaan alue- ja paikallisviranomaiset analyysiin, joka on tarkoitus tehdä jäsenvaltioiden start-up- ja scale-up-yrityksiin soveltamiin sääntöihin ja käytäntöihin kohdistuvasta vertaisarvioinnista. Paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähimpänä paikallisia yrityksiä, joten niiden mittavaa asiantuntemusta paikallisista yritystoiminnan olosuhteista kannattaa hyödyntää.

45.

katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden myötä kilpailu saa uuden ulottuvuuden ja että kaikkien alueiden on kilpailtava muiden eurooppalaisten alueiden kanssa, jotka hyötyvät samoista oikeusperustoista. Tämä tarjoaakin tilaisuuden niille start-up-yrityksille, jotka eivät ole tähän mennessä liiemmälti kyenneet kansainvälistymään eivätkä pääsemään uusille rajatylittäville markkinoille.

46.

korostaa, että koska start-up- ja scale-up-yritykset turvautuvat innovatiivisiin ja tapauskohtaisiin ratkaisuihin, niiden täytäntöönpanon vaikutuksia voidaan ennakoida vain rajallisesti. Tämä myös vaikeuttaa rahoituksen saantia tavanomaisista ohjelmista.

47.

kehottaa komissiota keventämään rahoitusjärjestelmää, jotta se olisi joustavampi innovatiivisten ideoiden suhteen, ja kannustamaan EU-rahoitusta jakavia tahoja kiinnittämään tarkempaa huomiota asiantuntijoiden valintaan.

48.

suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa Euroopan laajuinen riskipääomarahastojen rahasto, joka voisi vähentää riskipääomarahoitusmarkkinoiden hajanaisuutta EU:ssa.

49.

ehdottaa, että laaditaan analyysi mahdollisuuksista mobilisoida paikallista riskipääomarahoitusta paikallis- ja aluehallinnolle.

50.

kehottaa komissiota edistämään erilaisten rahoituslähteiden monipuolistamista, sillä riskipääomarahastot, yksityinen pääomasijoittaminen ja bisnesenkelit ovat edelleen heikosti kehittyneitä Euroopassa.

51.

on tyytyväinen ehdotukseen COSME-ohjelman määrärahojen lisäämisestä ja lähtökohtaisesti myös ESIR-rahaston määrärahojen lisäämisestä, edellyttäen ettei kyseisiä määrärahoja oteta Verkkojen Eurooppa -välineestä tai Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, sillä määrärahojen lisäys mahdollistaa lisärahoituksen käynnistys- ja laajentumisvaiheissa oleville pk-yrityksille. Komitean mielestä on erityisen hyödyllistä edistää pk-yritysten ja start-up-yritysten integroitumista ja kumppanuuksia.

52.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen luoda lisäkannustimia riskirahoitukselle esimerkiksi mahdollistamalla julkisen takauksen antaminen yksityisille tai paikallis- tai aluehallinnon sijoitusrahastoille, kun ne hankkivat velkarahoitusta, sillä tämä voi lisätä start-up- ja scale-up-yrityksiin tehtävien pääomainvestointien ja lainasijoitusten määrää.

53.

kehottaa kehittämään EU:n tasolla start-up- ja scale-up-yrityksille suunnattu muuta kuin rahoitustukea käsittävä ohjelma, joka helpottaa uusien markkinoiden kartoittamista ja auttaa näin luomaan lisää uusia työpaikkoja ja kehittämään innovointia EU:n alueella.

54.

katsoo, että on vahvistettava eurooppalaista rakenteellista investointiekosysteemiä, joka sisältää taloudellisia ja verotuksellisia tukitoimia, jotka houkuttelevat ja edistävät yksityisiä investointeja innovatiivisiin yrityksiin. Tavoitteena on, että nämä voivat kehittyä ja kasvaa parhaissa mahdollisissa taloudellisissa ja rahoituksellisissa olosuhteissa ja tulla kilpailukykyisiksi. Tästä syystä on erityisen tärkeää vahvistaa vaihtoehtoisia rahoitusvälineitä (riskipääoma, voitto-osuuslainat, vakuudet jne.). Onkin yksinkertaistettava toden teolla rakennerahastojen osarahoittamien rahoitusvälineiden käyttöönottamista.

55.

kiinnittää huomiota joukkorahoitusfoorumien voimakkaaseen kehittymiseen vaihtoehtoisena rahoituslähteenä start-up-yritysten kehittämille innovatiivisille ratkaisuille.

56.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia ja uhkia, jotka liittyvät joukkorahoitukseen EU:ssa ja erityisesti suoriin investoijiin, joilla ei ehkä ole yhtäläistä mahdollisuutta tiedonsaantiin ja joilla voi olla heikommat valmiudet toteuttaa tällaisia rahoitustapahtumia ammattisijoittajiin verrattuna.

57.

katsoo, että asianmukaisesti laadittu sääntelykehys joukkorahoitusfoorumien toiminnan sääntelemiseksi EU:n alueella mahdollistaa tämän lähteen tarjoaman potentiaalin hyödyntämisen kauttaaltaan. Siihen täytyy kuulua erottamattomasti säännöksiä, joilla suojataan sijoittajien etuja.

58.

kannattaa Startup Europe -aloitteen vahvistamista ja sen soveltamisalan laajentamista tieto- ja viestintäteknologian aloja ja uusia verkkoyrityksiä pidemmälle. Komitea suosittaa tässä yhteydessä myös yksinkertaistamisen jatkamista, jotta start-up-yrityksiä, jotka haluavat hyödyntää unionin ohjelmasuunnittelun tarjoamia lukuisia mahdollisuuksia, voidaan ohjata entistä helpommin ja tehokkaammin.

59.

kehottaa Euroopan komissiota laatimaan strategian, joka liittyy sosiaalisiin, elämänlaatua parantaviin innovatiivisiin liiketoiminta-aloitteisiin ja jonka lähtökohtana voidaan käyttää ajankohtaisia, erityisen kiinnostavia aloja, kuten senioritaloutta, yhteiskunnallista yrittäjyyttä tai triple helix -mallia, jotta kannustinjärjestelmä tukisi osallistavaa sosiaalista toimintaa ja luovuutta.

60.

kiinnittää huomiota potentiaaliin, joka liittyy yhtäältä start-up- ja scale-up-yritysten väliseen yhteistyöhön ja toisaalta niiden tekemään yhteistyöhön suurten yritysten kanssa. On hyödynnettävä hyviä käytänteitä EU:n alueilta, missä yhteistyö aikaansaa synergiaa erikokoisten ja eri toimialoilta olevien yritysten välillä.

61.

on tyytyväinen komission ilmoitukseen perustaa Social Innovation Challenge Platform -foorumi (sosiaalisen innovoinnin haasteiden foorumi).

62.

kiinnittää huomiota siihen, että tämän foorumin nivominen yhteen julkisten hankintojen järjestelmän kanssa voisi tuoda lisäarvoa ja mahdollisesti edistää yhteiskunnallisten yritysten kasvudynamiikkaa. Tämä edellyttäisi kuitenkin järjestelmän keventämistä, jotta ongelmat voidaan ratkaista luovasti eli ottaen parhaalla mahdollisella tasolla huomioon lopullisten edunsaajien näkökulma eikä ennakoidusti järjestelmätason indikaattoreiden näkökulmasta.