—

ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (D053565-01),

—

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan,

—

ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) 11 ja 13 artiklan,

—

ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 (3) 7 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) päätelmät glyfosaatti-tehoainetta sisältävien torjunta-aineiden riskinarviointia koskevasta vertaisarvioinnista (4),

—

ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitean lausunnon, jossa ehdotetaan glyfosaatin yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintää unionin tasolla (5),

—

ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (6),

—

ottaa huomioon eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” (7),

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tarkoituksena on ”varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa”; huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 säännökset perustuvat varovaisuusperiaatteeseen;

B.

ottaa huomioon, että glyfosaatti on systeeminen rikkakasvien torjunta-aine, jonka maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat suuremmat kuin minkään muun rikkakasvien torjunta-aineen; ottaa huomioon, että 76 prosenttia maailmassa käytetystä glyfosaatista käytetään maataloudessa; ottaa huomioon, että glyfosaattia käytetään yleisesti myös metsätaloudessa sekä kaupunkiympäristön ja puutarhojen hoidossa; toteaa, että 72 prosenttia kaikesta maailmassa vuosina 1974–2014 käytetystä glyfosaatista on käytetty kymmenen viime vuoden aikana;

C.

ottaa huomioon, että asuminen glyfosaatin ruiskutusalueiden lähistöllä, glyfosaatin käyttö kotipuutarhoissa sekä ruokavalio ovat tavallisen väestön pääasiallisia glyfosaatille altistumisen lähteitä; ottaa huomioon, että altistuminen glyfosaatille on yhä yleisempää, koska glyfosaatin kokonaiskäyttömäärät ovat kasvaneet; katsoo, että glyfosaatin ja sen käytetyimpien apuaineiden vaikutusta ihmisten terveyteen on seurattava säännöllisesti; ottaa huomioon, että glyfosaattia ja/tai sen jäämiä on havaittu vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa, muissa kuin syötäväksi tarkoitetuissa tuotteissa sekä ihmiskehossa (esim. virtsassa);

D.

toteaa, että EFSA totesi 26. lokakuuta 2016 julkaistussa elintarvikkeiden torjunta-ainejäämiä vuonna 2014 koskevassa Euroopan unionin raportissa, että jäsenvaltiot ottivat rajallisen määrän rapsi- ja soijanäytteitä, vaikka näitä viljelykasveja todennäköisesti käsitellään glyfosaatilla ja niissä voidaan siten olettaa olevan jäämiä; ottaa huomioon, että EFSAn mukaan glyfosaatin jäämistä eläintuotteissa ei ole tietoa; huomauttaa, että EFSA ei pitänyt tuloksia tilastollisesti kovin vakaina;

E.

toteaa EFSAn suosittaneen vuonna 2015, että jäsenvaltiot lisäisivät analyyseja glyfosaatista ja sen jäämistä (esim. trimetyylisulfoniumista) tuotteissa, joissa glyfosaatin käyttö on hyväksytty ja joissa voidaan olettaa olevan mitattavissa olevia jäämiä; ottaa huomioon, että erityisesti soija-, maissi- ja rapsinäytteiden määrää olisi lisättävä; huomauttaa, että jäsenvaltioita kannustetaan myös kehittämään ja/tai ottamaan käyttöön olemassa olevia analyyttisia menetelmiä glyfosaattiin liittyvien metaboliittien valvomiseksi ja ilmoittamaan tuloksista EFSAlle;

F.

ottaa huomioon, että glyfosaatti on ei-valikoiva rikkakasvien torjunta-aine, joka tuhoaa kaiken kasvillisuuden; ottaa huomioon, että glyfosaatti toimii siten, että se vaikuttaa häiritsevästi niin kutsuttuun sikimaattireittiin, jollainen on myös levissä, bakteereissa ja sienissä; ottaa huomioon, että kolibakteerin (Escherichia coli) ja Salmonella enterica serovar Typhimurium -bakteerin subletaalin altistumisen kaupallisille glyfosaattivalmisteille on havaittu aiheuttavan muutoksia antibioottivasteeseen;

G.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaan tehoaine hyväksytään vain, jos sitä ei ole luokiteltu tai luokiteltava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 säännösten mukaisesti syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 1A tai 1B, jollei ihmisten altistuminen kyseiselle kasvinsuojeluaineen tehoaineelle ole merkityksetön, tai jos tehoaine on välttämätön sellaisen kasvien terveyteen kohdistuvan vakavan vaaran hallitsemiseksi, jota ei voi torjua muilla käytettävissä olevilla keinoilla;

H.

ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi” (ryhmä 2A) sen perusteella, että oli ”jonkin verran näyttöä” ihmisten sairastumisesta syöpään (todellisen altistumisen jälkeen), ”riittävästi näyttöä” koe-eläinten sairastumisesta syöpään (”puhtaalla” glyfosaatilla tehdyissä tutkimuksissa) sekä ”merkittävästi näyttöä” karsinogeenisuuteen (genotoksisuus ja oksidatiivinen stressi) liittyvästä mekanistisesta tiedosta sekä ”puhtaan” glyfosaatin että glyfosaattivalmisteiden osalta; ottaa huomioon, että IARC:n luokituksessa käytetyt ryhmän 2A kriteerit ovat verrattavissa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 käytettyihin kategorian 1B kriteereihin;

I.

ottaa huomioon, että EFSA sai marraskuussa 2015 valmiiksi glyfosaattia koskeneen vertaisarvioinnin, jossa se totesi, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen ja että näyttö ei anna tukea sen karsinogeenisuuden luokittelemiselle asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti; ottaa huomioon, että ECHAn riskinarviointikomitea totesi maaliskuussa 2017 yksimielisesti, että saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole näyttöä glyfosaatin yhteydestä syöpään ihmisillä ja että glyfosaattia ei pitäisi luokitella aineeksi, joka aiheuttaa perimävaurioita (mutageeninen aine) tai haittaa lisääntymistä;

J.

toteaa, että torjunta-aineiden jäämiä käsittelevän asiantuntijakomitean kokouksessa, jonka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) pitivät toukokuussa 2016, elintarvikkeiden ja ympäristön torjunta-ainejäämiä käsittelevä FAO:n asiantuntijaryhmä ja torjunta-ainejäämiä käsittelevä WHO:n arviointiryhmä totesivat, että on epätodennäköistä, että glyfosaatti olisi perimämyrkyllistä ennakoidussa päivittäisessä altistumisessa ja että se aiheuttaisi ihmisille syöpäriskin ruokavalion kautta tapahtuvassa altistumisessa;

K.

toteaa, että Yhdysvalloissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, jossa kantajat väittävät sairastuneensa non-Hodgkin-lymfoomaan altistuttuaan glyfosaatille, tuomioistuin määräsi julkistamaan Monsanton sisäisiä asiakirjoja, ja huomauttaa, että Monsanto valmistaa Roundup-nimistä tuotetta, jonka tehoaineena on glyfosaatti; ottaa huomioon, että julkistettu kirjeenvaihto herättää epäilyjä joidenkin tutkimusten, niin Monsanton tukemien kuin myös oletetusti riippumattomien tutkimusten, luotettavuudesta, ja toteaa, että nämä tutkimukset sisältyivät näyttöön, jota EFSA ja ECHA käyttivät arvioidessaan glyfosaatin turvallisuutta; ottaa huomioon, että tältä osin tieteellisten tutkimusten samoin kuin niiden perustana olevien käsittelemättömien tietojen avoimuus ja julkinen saatavuus on erittäin tärkeää;

L.

huomauttaa, että glyfosaatin karsinogeenisuutta koskevan päätelmänsä lisäksi ECHA toteaa, että glyfosaatti vaurioittaa vakavasti silmiä ja on myrkyllistä vesieliöille niin, että sillä on pitkäaikaisia haittavaikutuksia;

M.

ottaa huomioon, että ennen kuin glyfosaatille myönnettiin 18 kuukauden tekninen jatkoaika 29. kesäkuuta 2016, parlamentti antoi 13. huhtikuuta 2016 päätöslauselman, jossa se kehotti komissiota uusimaan glyfosaatin hyväksynnän seitsemäksi vuodeksi mutta korosti myös, että komission olisi kiellettävä glyfosaatin muut kuin ammattimaiset käyttötarkoitukset, sen käyttö yleisissä puistoissa ja puutarhoissa ja yleisillä leikkipaikoilla sekä sen käyttö maataloudessa silloin kun tuholaisten integroidun torjunnan järjestelmät ovat riittäviä rikkakasvien torjunnassa; toteaa, että samassa päätöslauselmassa se myös pyysi komissiota kehittämään koulutusta ja ammattikäyttäjiä koskevan luvan, tarjoamaan parempaa tietoa glyfosaatin käytöstä ja asettamaan tiukat rajat glyfosaatti-tehoainetta sisältävien tuotteiden sadonkorjuuta edeltävälle käytölle, jotta voidaan estää tämän aineen epäasianmukainen käyttö ja rajoittaa siihen liittyvät mahdolliset riskit;

N.

ottaa huomioon, että 13. huhtikuuta 2016 annetussa parlamentin päätöslauselmassa myös kehotettiin komissiota ja EFSAa julkaisemaan välittömästi kaikki tieteellinen näyttö, jonka perusteella glyfosaatin myönteinen luokitus ja hyväksynnän uusimista koskeva ehdotus on tehty, koska ylivoimainen yleinen etu edellyttää sen julkaisemista; toteaa, ettei tätä ole vielä tehty;

O.

ottaa huomioon, että eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa, johon viitataan ehdotetun täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa ja jonka allekirjoitti alle vuodessa yli miljoona unionin kansalaista, paitsi mainitaan glyfosaatti yhdessä sen kolmesta tavoitteesta myös esitetään sen otsikossa nimenomainen vetoomus: ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”; toteaa, että komissio sai tämän esityksen 6. lokakuuta 2017 ja sen on vastattava siihen viimeistään 8. tammikuuta 2018;

P.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan mukaisesti päätös tehoaineen hyväksymisestä on tehtävä EFSAn tarkastelukertomuksen, asiaa koskevien muiden asiaan kuuluvien seikkojen ja varovaisuusperiaatteen perusteella;

Q.

ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission täytäntöönpanoasetukseksi ehdotetaan Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutin (BfR), EFSAn ja ECHAn tekemän tieteellisen arvioinnin perusteella glyfosaatin hyväksymistä 15. joulukuuta 2027 saakka eli kymmenen vuoden ajaksi; toteaa, että asetusta sovellettaisiin 16. joulukuuta 2017 alkaen;

R.

ottaa huomioon, että liitteen I erityissäännökset ehdotuksessa täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta eivät ole sitovia unionin tasolla vaan vastuu siirretään jäsenvaltioille;

S.

ottaa huomioon, että alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista 15. helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa (8) parlamentti korosti, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 on tarkistettava, jotta voidaan edistää biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämistä, hyväksymistä ja unionin markkinoille saattamista, ja kehotti komissiota toimittamaan ennen vuoden 2018 loppua erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamiseksi REFIT-aloitteeseen liittyvän yleisen tarkistuksen ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

T.

ottaa huomioon, että komission on määrä julkaista tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksesta ennen vuoden 2017 loppua ja talousarvioesitykset toukokuussa 2018;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.