—

ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etiopian tilanteesta,

—

ottaa huomioon viimeisimmän Etiopiaa koskevan yleisen määräaikaisarvioinnin, joka tehtiin ennen YK:n ihmisoikeusneuvoston vuoden 2015 istuntoa,

—

ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) lehdistötiedotteen komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin ja Etiopian pääministerin Hailemariam Desalegnin tapaamisesta Addis Abebassa 17. maaliskuuta 2017,

—

ottaa huomioon 8. joulukuuta 1994 hyväksytyn Etiopian demokraattisen liittotasavallan perustuslain ja erityisesti perusoikeuksia ja -vapauksia, ihmisoikeuksia ja demokraattisia oikeuksia koskevan III luvun säännökset,

—

ottaa huomioon Etiopian ihmisoikeuskomission Etiopian parlamentille 18. huhtikuuta 2017 antaman suullisen raportin,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan Stavros Lambrinidisin 10. huhtikuuta 2017 antaman lausunnon Etiopian-vierailustaan, jonka tarkoituksena oli käynnistää ihmisoikeuksia ja hallintoa koskeva strateginen toimintaohjelma,

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka Etiopia ratifioi vuonna 1993,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

—

ottaa huomioon EUH:n 23. joulukuuta 2015 Etiopian viimeaikaisista yhteenotoista antaman julkilausuman,

—

ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 10. lokakuuta 2016 antaman julkilausuman Etiopian ilmoituksesta, että maahan on julistettu poikkeustila,

—

ottaa huomioon 11. marraskuuta 2015 allekirjoitetun EU:n ja Etiopian välisen maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman,

—

ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministeriön 18. joulukuuta 2015 antaman lausunnon yhteenotoista Oromiassa, Etiopiassa,

—

ottaa huomioon EU:n ja Etiopian välisen strategisen toimintaohjelman,

—

ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

—

ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Zeid Ra’ad Al Husseinin Etiopian-vierailun, joka päättyi 4. toukokuuta 2017,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.

toteaa, että Etiopialla on keskeinen rooli alueella ja että se saa poliittista tukea länsimaisilta avunantajilta sekä useimmilta alueellisilta naapureiltaan, koska se on Afrikan unionin (AU) isäntämaa ja koska se osallistuu YK:n rauhanturvaamista, turvallisuutta ja avunantoa koskeviin kumppanuuksiin länsimaiden kanssa ja tukee kansainvälisiä ponnisteluja saada aikaan vakautta Somaliaan ja torjua terroristiryhmiä alueella; toteaa, että Etiopia vaikuttaa myös aktiivisesti Sudanin ja Etelä-Sudanin suhteisiin ja on järjestänyt rauhanneuvotteluja Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) puitteissa;

B.

toteaa, että Etiopia, jonka asukasluku on 100 miljoonaa, on saatujen tietojen mukaan yksi nopeimmin kasvavista talouksista Afrikassa ja houkuttelee huomattavia ulkomaisia investointeja, muun muassa maatalouteen, rakennusalaan ja valmistusteollisuuteen, ja maassa toteutetaan laajamittaisia kehityshankkeita, kuten voimalaitospatojen rakentamisia sekä suurviljelmiä, ja harjoitetaan laajalle levinnyttä maanvuokrausta, usein ulkomaisille yrityksille, ja että sen talous kasvoi keskimäärin 10 prosentin vauhtia viime vuosikymmenellä; toteaa, että se kuuluu kuitenkin edelleen köyhimpiin talouksiin ja että sen BKTL henkeä kohden on 632 Yhdysvaltain dollaria; toteaa, että se oli 173. sijalla 187 maan joukossa YK:n vuoden 2014 inhimillisen kehityksen indeksissä;

C.

ottaa huomioon, että Afrikan sarven nykyinen humanitaarinen kriisi, joka koettelee Ogadenin aluetta ja muita Etiopian alueita, on tuonut mukanaan koleraa ja elintarvikepulaa, jotka ovat jo aiheuttaneet monien ihmisten kuoleman ja vaarantaneet tuhansien hengen erityisesti maaliskuun 2017 alusta lähtien; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) esitti tähän asti suurimman, 96,4 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vetoomuksensa 1,19 miljoonan pakolaisen ja entisen pakolaisen auttamiseksi Sudanissa, Somaliassa, Etiopiassa ja Keski-Afrikan tasavallassa; toteaa, että tammikuussa 2017 Etiopia julisti itäisiin maakuntiinsa kuivuuden vuoksi hätätilan, sillä 5,6 miljoona ihmistä tarvitsee kiireellisesti apua, ja se pyytää tukea kansainväliseltä yhteisöltä; ottaa huomioon, että vuonna 2016 kuivuus aiheutti kymmenen miljoonan ihmisen nälänhädän ja karjaa menehtyi satoja tuhansia;

D.

toteaa, että EU:n ja Etiopian välinen strateginen toimintaohjelma allekirjoitettiin 14. kesäkuuta 2016; on tietoinen Etiopian keskeisestä roolista Afrikassa ja kansainvälisessä yhteisössä sekä sen huomattavasta talouskasvusta ja edistymisestä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että EU tukee Etiopian rakentavaa roolia rauhan ja turvallisuuden aikaansaamiseksi Afrikan sarvessa;

E.

toteaa, että Etiopiaan kohdistuu jatkuva maahantulijoiden ja maasta pois muuttavien virta ja että se toimii isäntämaana noin 800 000: lle pääasiassa Etelä-Sudanista ja Eritreasta mutta myös Somaliasta tulleelle pakolaiselle; toteaa, että 11. marraskuuta 2015 EU ja Etiopia allekirjoittivat maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman vahvistaakseen keskinäistä yhteistyötään ja vuoropuheluaan maahanmuuton alalla;

F.

ottaa huomioon, että Etiopia on allekirjoittanut Cotonoun sopimuksen, jonka 96 artiklassa määrätään, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on EU:n ja AKT-maiden välisen yhteistyön olennainen osa;

G.

ottaa huomioon, että Etiopian viranomaiset ovat toistuvasti käyttäneet liiallisia voimakeinoja rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan ja syyllistyneet Oromo-yhteisön ja muiden etnisten ryhmien jäseniin kohdistuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin, mukaan lukien vaino, mielivaltaiset pidätykset ja tapot, koska heidän katsotaan vastustavan hallitusta; ottaa huomioon, että Etiopian hallitus syyttää usein hallituksen politiikan arvostelijoita terrorismiyhteyksistä; ottaa huomioon, että toimittajia, bloggaajia, protestoijia ja aktivisteja on asetettu syytteeseen vuonna 2009 annetun tiukan terrorismin vastaisen julistuksen nojalla;

H.

toteaa, että tilanne huononi huhtikuun puolivälissä vuonna 2014, kun hallitus ilmoitti panevansa täytäntöön Addis Abeban yhtenäisen alueellisen kehittämissuunnitelman, jonka mukaan rakentamista voidaan laajentaa kaupungin ulkopuolisille alueille, jotka kuuluvat Oromian kansalliselle maakunnalle, joka on Addis Abebaa ympäröivä Etiopian laajin maakunta;

I.

toteaa, että 14. tammikuuta 2016 hallitus päätti perua kiistanalaisen laajamittaisen yleiskaavasuunnitelman; toteaa, että Addis Abeban laajentaminen on jo nyt pakottanut monia Oromo-viljelijöitä siirtymään asuinseudultaan ja ajanut heidät köyhyysloukkuun;

J.

ottaa huomioon, että vuosina 2015 ja 2016 Oromiassa nähtiin joukkomielenosoituksia, joilla vastustettiin kaupungin rajojen laajentamista Oromo-viljelijöiden maille, joilla asuu kaksi miljoonaa ihmistä, sillä maanlunastukset katsottiin maananastuksiksi; ottaa huomioon, että levottomuuksia tutkinut Etiopian ihmisoikeuskomissio raportoi 19. huhtikuuta 2017, että kesä- ja lokakuun 2016 välisenä aikana 462 siviiliä ja 33 turvallisuusjoukkojen jäsentä oli kuollut sekä 338 siviiliä ja 126 turvallisuusjoukkojen jäsentä loukkaantunut;

K.

toteaa, että 9. lokakuuta 2016 Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn julisti poikkeustilan Etiopian perustuslain nojalla; toteaa, että poikkeustilan aikana armeijalla on oikeus vahvistaa turvallisuutta koko maassa ja kaventaa entisestään sananvapautta ja tiedonsaantia; ottaa huomioon, että 15. maaliskuuta 2017 hallitus ilmoitti, että monet poikkeustilan aikaiset rajoitteet oli poistettu ja etteivät armeijan komentajat voineet enää pidättää ihmisiä mielivaltaisesti tai suorittaa kotietsintöjä ilman lupaa ja että ulkonaliikkumiskielto ja joitakin tiedotusvälineiden raportointia koskevia rajoitteita poistettaisiin; ottaa huomioon, että 29. maaliskuuta 2017 Etiopian parlamentti päätti yksimielisesti jatkaa poikkeustilaa neljällä kuukaudella;

L.

ottaa huomioon, että 30. marraskuuta 2016 Etiopian turvallisuusjoukot pidättivät Etiopian Oromo Federalist Congress -oppositiopuolueen puheenjohtajan Merera Gudinan Addis Abebassa, sen jälkeen kun hän oli 9. marraskuuta 2016 vieraillut Euroopan parlamentissa, jossa hän oli osallistunut paneeliin muiden oppositiojohtajien kanssa, ja hänen väitettiin rikkoneen poikkeustilalakia ”aiheuttamalla paineita hallitusta vastaan”, ”uhkaamalla yhteiskuntaa väkivallalla” ja yrittämällä ”häiritä perustuslaillista järjestystä”; toteaa, että pyynnöt hänen vapauttamisekseen takuita vastaan on evätty ja häntä pidetään yhä vangittuna odottamassa tuomiotaan; toteaa, että 24. helmikuuta 2017 Gudinaa ja kahta kanssasyytettyä Berhanu Negaa ja Jawar Mohammedia vastaan nostettiin neljä eri syytettä Etiopian rikoslain rikkomisesta;

M.

toteaa, että muita aktivisteja, toimittajia ja ihmisoikeuspuolustajia, joista mainittakoon Getachew Shiferaw (Negere Ethiopia -lehden päätoimittaja), Fikadu Mirkana (Oromian radio- ja TV-yhtiöstä), Eskinder Nega (tunnettu toimittaja), Bekele Gerba (Oromo-rauhanaktivisti) ja Andargachew Tsige (oppositiojohtaja), on myös pidätetty tai pidetään vangittuna; toteaa, että internetaktivisti Yonathan Tesfaye on tuomittu terrorisminvastaisen lainsäädännön nojalla hänen Facebookissa antamiensa kommenttien perusteella, ja että häntä odottaa vankeusrangaistus, jonka pituus on 10–20 vuotta;

N.

toteaa, että ruotsalaisetiopialainen kardiologi Fikru Maru toimi Etiopian ensimmäisen sydänsairaalan johtajana Addis Abebassa; toteaa, että häntä on pidetty vankilassa Etiopiassa vuodesta 2013 erittäin kyseenalaisten syytteiden nojalla; toteaa, että hän on ollut useita vuosia vankilassa ilman oikeudenkäyntiä; toteaa, että häntä vastaan on nyt esitetty lisäsyytteitä ”terrorismista” juuri ennen hänen vankilatuomionsa päättymistä;

O.

ottaa huomioon, että Etiopia otti hiljattain vastaan korkeita ihmisoikeusalan virkamiehiä, muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun ja ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan Stavros Lambrinidisin, kun käynnistettiin EU:n ja Etiopian välisen strategisen toimintaohjelman alainen, ihmisoikeuksia ja hallintoa koskeva alakohtainen vuoropuhelu; toteaa, että Etiopian ihmisoikeustilanne on parantunut hitaasti, kun otetaan huomioon poliittisten toimijoiden vangitsemiset, terrorismin vastaisen lain ja kansalaisjärjestöjä koskevan lain jatkuva käyttö sekä poikkeustilan jatkaminen;

P.

ottaa huomioon, että 5. toukokuuta 2017 YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein ilmoitti, että Etiopian hyväntekeväisyysjärjestöistä ja yhdistyksistä annettu julistus sekä terrorismin vastaiset ja tiedotusvälineitä koskevat lait eivät vaikuta olevan asiaan liittyvien kansainvälisten oikeudellisten normien mukaisia ja ne olisi uudistettava;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.