—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2, 6 ja 7 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 4, 12, 13, 14, 16, 18 ja 21 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön, erityisesti asiat Szabó ja Vissy v. Unkari, Karácsony ja muut v. Unkari, Magyar Keresztény Mennonita Egyház ja muut v. Unkari, Baka v. Unkari ja Ilias ja Ahmed v. Unkari,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n lukuisat ihmisoikeussopimukset, jotka sitovat kaikkia jäsenvaltioita,

—

ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon uudesta EU:n toimintakehyksestä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014)0158),

—

ottaa huomioon 16. joulukuuta (1) ja 10. kesäkuuta 2015 (2) antamansa päätöslauselmat Unkarin tilanteesta ja 3. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman perusoikeustilanteesta: standardit ja käytännöt Unkarissa (3), 16. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman Unkarin viimeaikaisesta poliittisesta kehityksestä (4) ja 10. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineitä koskevasta Unkarin lainsäädännöstä (5),

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 27. helmikuuta 2017 järjestämän kuulemisen Unkarin tilanteesta,

—

ottaa huomioon täysistunnossa 26. huhtikuuta 2017 käydyn keskustelun Unkarin tilanteesta,

—

ottaa huomioon 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajien 25. maaliskuuta 2017 antaman Rooman julistuksen,

—

ottaa huomioon Unkarin parlamentin 17. joulukuuta 2007 hyväksymän lain CLXVIII, joka koskee Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta muuttavan Lissabonin sopimuksen vahvistamista,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 27. huhtikuuta 2017 antaman päätöslauselman 2162 (2017), joka koskee hälyttäviä kehityskulkuja Unkarissa, kansalaisyhteiskuntaa rajoittavaa kansalaisjärjestöjä koskevaa lakiehdotusta sekä European Central University -yliopiston mahdollista sulkemista,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 8. maaliskuuta 2017 antaman julkilausuman, joka koskee turvapaikanhakijoiden automaattisen pidättämisen mahdollistavaa Unkarin uutta lakia, sekä tämän Unkarin parlamentin puhemiehelle lähettämän, 27. huhtikuuta 2017 päivätyn kirjeen, jossa kehotetaan luopumaan ulkomailta rahoitettuja kansalaisjärjestöjä koskevasta lakiehdotuksesta,

—

ottaa huomioon komission tekemän päätöksen rikkomusmenettelyn käynnistämisestä Unkaria vastaan maan korkea-asteen koulutusta koskevaa lakia muuttavan lain vuoksi sekä muu vireillä olevat ja tulevat rikkomusmenettelyt Unkaria vastaan,

—

ottaa huomioon komission vastineen Unkarissa järjestettyyn Brysselin-vastaiseen kansalliseen kuulemiseen (”Stop Brussels”),

—

ottaa huomioon komission jäsenen Avramopoulosin 28. maaliskuuta 2017 tekemän vierailun Unkariin,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varapuheenjohtaja Timmermansille lähettämän kirjeen, jossa pyydettiin komissiolta lausuntoa raja-valvontamenettelyjä tiukentavia tiettyjä lakeja muuttavan lain yhdenmukaisuudesta turvapaikka-asioita koskevan unionin säännöstön kanssa sekä yhdenmukaisuudesta perusoikeuskirjan kanssa, kun kyseisessä laissa tarkoitettuja toimenpiteitä pannaan täytäntöön,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, ja että nämä arvot ovat yleismaailmallisia ja jäsenvaltioille yhteisiä (SEU:n 2 artikla);

B.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirja on osa unionin primaarioikeutta, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan;

C.

ottaa huomioon, että Unkari on ollut unionin jäsenvaltio vuodesta 2004 lähtien ja että mielipidetiedustelujen mukaan selvä enemmistö Unkarin kansalaisista kannattaa maan EU-jäsenyyttä;

D.

ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa edellytetään, että taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus turvataan ja akateemista vapautta kunnioitetaan; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa taataan myös vapaus perustaa oppilaitoksia demokratian periaatteita kunnioittaen;

E.

toteaa, että yhdistymisvapautta olisi suojeltava ja että aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla on ratkaiseva rooli edistettäessä kansalaisten osallistumista demokraattisiin prosesseihin ja huolehdittaessa oikeudellisten velvoitteiden mukaisesta hallitusvastuusta, mukaan lukien perusoikeuksien ja ympäristön suojeleminen ja korruption torjuminen;

F.

toteaa, että oikeus turvapaikkaan on taattu 28. heinäkuuta 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen ja siihen 31. tammikuuta 1967 liitetyn, pakolaisten asemaa koskevan pöytäkirjan määräysten nojalla ja SEU:n sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti;

G.

ottaa huomioon, että vuonna 2016 jätetyistä turvapaikkahakemuksista hylättiin 91,54 prosenttia; ottaa huomioon, että Unkarin hyväksyttyä vuonna 2015 uusia lakeja ja menettelyjä turvapaikka-asioissa kaikki Unkariin saapuvat turvapaikanhakijat joutuvat maan kauttakulkualueelle, jonne otetaan vuorokaudessa vain rajattu määrä hakijoita, tällä haavaa kymmenen henkilöä; toteaa kansalaisjärjestöjen raportoineen toistuvasti, että Unkarin rajoille saapuvia muuttajia käännytetään mielivaltaisesti takaisin Serbiaan ja että heitä kohdellaan toisinaan julmasti ja väkivaltaisesti piittaamatta siitä, että he hakevat suojelua; toteaa, että Unkarin hallitus ei ole kyennyt täyttämään velvoitettaan turvapaikanhakijoiden siirtämisestä unionin oikeuden mukaisesti;

H.

ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun mukaan Unkarin tehtyä viime kuukausina rajuja muutoksia turvapaikkalainsäädäntöönsä ja -käytäntöihinsä on olemassa huomattava riski siitä, että sinne palautettujen turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia loukataan; toteaa lausunnon liittyneen ihmisoikeusvaltuutetun 17. joulukuuta 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle esittämiin kirjallisiin lausuntoihin, jotka koskivat kahta Itävaltaa vastaan tehtyä valitusta, kun turvapaikanhakijoita oli siirretty Itävallasta Unkariin Dublin III -asetuksen mukaisesti;

I.

toteaa, että 16. syyskuuta 2016 eli päivä sen jälkeen, kun Unkari sulki Serbian vastaisen rajansa, yksitoista pakolaista (”Röszke 11”) sai syytteen terroriteosta ja heidät tuomittiin vankilaan; toteaa, että yksi heistä oli Kyproksessa oleskellut syyrialainen Ahmed H., joka sai kymmenen vuoden vankeustuomion marraskuussa 2016 pidetyssä epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä pelkästään sen vuoksi, että hän oli käyttänyt megafonia lievittääkseen jännitteitä ja heittänyt kolme esinettä päin rajavartijoita;

J.

toteaa, että 16. joulukuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman jälkeen on otettu esille erinäisiä huolenaiheita, jotka koskevat julkisten varojen käyttöä, kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan tehtyjä iskuja, turvapaikanhakijoiden oikeuksia, kansalaisten laajamittaista valvontaa, yhdistymisvapautta, ilmaisunvapautta, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja Népszabadság-sanomalehden sulkemista, romanien oikeuksia, mukaan lukien romanien karkottaminen Miskolcista ja romanilasten erotteleminen opetuksessa, hlbti-ihmisten oikeuksia, naisten oikeuksia, oikeuslaitosjärjestelmää, mukaan lukien mahdollisuus elinkautisen vankeustuomion langettamiseen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen, Roma Parliament- ja Phralipe Independent Gypsy Organisation -kansalaisjärjestöjen häätämistä päämajoistaan ja Lukács-arkistojen mahdollista sulkemista;

K.

toteaa, että Brysselin-vastaisen kansallisen Stop Brussels -kuulemisen, joka koski maahanmuuttoa ja terrorismia ja jota täydennettiin hallituksen mainoskampanjoilla, sisältö ja kielenkäyttö on erittäin harhaanjohtavaa ja puolueellista;

L.

ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi asiassa Szabó ja Vissy v. Unkari, että Unkarin vuonna 2011 käyttöön ottama terroristien salaista seurantaa koskeva lainsäädäntö loukkaa oikeutta yksityis- ja perhe-elämän suojaan, kotirauhaa ja kirjesalaisuutta; ottaa huomioon, että asiassa Ilias ja Ahmed v. Unkari tuomioistuin totesi, että Unkari on loukannut oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen, oikeutta käyttää tehokkaita oikeussuojakeinoja Röszken kauttakulkualueen olosuhteisiin liittyen ja hakijoiden Serbiaan karkottamisen osalta oikeutta saada suojelua epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta; ottaa huomioon, että asiassa Baka v. Unkari tuomioistuin totesi, että Unkari on loukannut maan entisen korkeimman oikeuden presidentin András Bakan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hänen ilmaisunvapauttaan;

M.

toteaa, että Unkarin äskettäiset kehityskulut eli raja-valvonta- ja turvapaikkamenettelyjen tiukentamista koskevia tiettyjä lakeja muuttava laki, kansallista korkea-asteen koulutusta koskevaa lakia muuttava laki, joka käytännössä uhkaa Central European University -yliopistoa ja joka on kohdannut laajaa vastustusta julkisuudessa, ja ehdotettu laki, joka koskee ulkomailta tukea saavien järjestöjen avoimuutta (Unkarin parlamentin lakiehdotus T/14967), ovat herättäneet huolta niiden yhdenmukaisuudesta unionin oikeuden ja perusoikeuskirjan kanssa;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.