Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen: Parempia ratkaisuja ja parempia tuloksia”

(COM(2017) 651 final)

(oma-aloitteinen lausunto)

(2018/C 262/04)

Esittelijä:

Bernd DITTMANN

Komitean täysistunnon päätös	15.2.2018
Oikeusperusta	työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
Vastaava erityisjaosto	”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus”
Hyväksyminen erityisjaostossa	9.3.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	19.4.2018
Täysistunnon nro	534
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	185/0/0

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK katsoo, että paremman sääntelyn agendasta olisi tultava pysyvä ohjelma korkealaatuisen unionin lainsäädännön tuottamiseksi ilman että heikennetään keskeisiä poliittisia tavoitteita tai luodaan painetta sääntelyn purkamiseen. Sitä tulisi jatkaa, kehittää ja parannella vuoden 2019 jälkeen, kun komissio on vaihtunut.

1.2

ETSK kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman tulevaa sääntelyn parantamisen arviointia varten ja selventämään, missä muodossa ETSK:n ja sidosryhmien on tarkoitus osallistua siihen.

2.   Komission tiedonanto paremmasta sääntelystä

2.1

Komissio antoi 24. lokakuuta 2017 tiedonannon ”Paremman sääntelyn agendan toteuttaminen: Parempia ratkaisuja ja parempia tuloksia” (1) (jäljempänä ”tiedonanto”).

2.2

Komissio esittää tiedonannossa katsauksen toukokuussa 2015 hyväksytyn paremman sääntelyn agendan (jäljempänä ”agenda”) täytäntöönpanossa tapahtuneeseen edistykseen.

2.3

Vuonna 2018 komissio aikoo arvioida paremman sääntelyn järjestelmää kokonaisuudessaan. Tällä lausunnolla vastataan mainittuun tiedonantoon ja pohjustetaan tulevan arvioinnin valmistelua.

3.   Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on edelleen sitoutunut sääntelyn parantamiseen ja ponnistelee saavuttaakseen toukokuussa 2015 hyväksytyssä agendassa asetetut tavoitteet, jotka kuvataan tiedonannossa. Sääntelyn parantaminen on prosessi, jota voidaan parantaa koko ajan ja joka edellyttää sitoutumista ja panostusta kaikilta asianosaisilta.

3.2

Paremman sääntelyn tulisi auttaa luomaan vastuuvelvollisia, osallistavia ja avoimia poliittisia päätöksentekoprosesseja, joissa tuotetaan yksinkertaisia, selkeitä, johdonmukaisia, tarkoituksenmukaisia ja helposti täytäntöönpantavia sääntöjä. Tämä on olennainen ennakkoedellytys sille, että kansalaiset voivat luottaa EU:hun ja sen toimielimiin. Prosessin tulisi auttaa luomaan tehokkaita ja johdonmukaisia sääntelykehyksiä, jotka mahdollistavat innovoinnin ja kestävän kasvun ja tukevat sisämarkkinoiden valmiiksi saattamista ja sujuvaa toimintaa.

3.3

Sääntelyn parantaminen ei saisi johtaa liialliseen byrokratiaan EU-politiikassa. Poliittisia päätöksiä ei saa korvata teknisillä menettelyillä.

3.4

ETSK on aiemmassa lausunnossaan (2) korostanut seuraavaa: ”Kyse ei ole sääntelyn lisäämisestä tai vähentämisestä EU:ssa taikka siitä, että sääntelyä puretaan tietyiltä politiikanaloilta tai että niiden edelle asetetaan muita prioriteetteja ja siten kyseenalaistetaan EU:n edustamat arvot: sosiaalinen suojelu, ympäristönsuojelu ja perusoikeudet (3). Parempi sääntely on ennen kaikkea apuväline, jolla on tarkoitus varmistaa, että poliittiset tavoitteet todella saavutetaan näyttöperusteiselta pohjalta ja edellä mainitut arvot huomioon ottaen ilman, että ympäristö- tai kuluttajanoikeuksia tai sosiaalistandardeja heikennetään tai että uusien elinten perustaminen johtaa toimivallan siirtoihin EU:n toimielinjärjestelmässä. Parempi sääntely ei voi eikä saa korvata poliittisia päätöksiä.”

3.5

ETSK panee merkille agendan täytäntöönpanossa tähän mennessä saavutetun edistymisen. Komitea on erityisen tyytyväinen vaikutustenarviointien ja jälkiarviointien metodisempaan käyttöön, järjestelmällisempään sidosryhmien kuulemiseen, tarkistettuihin paremman sääntelyn suuntaviivoihin ja välineistöön, REFIT-ohjelmaan ja REFIT-foorumiin sekä sääntelyntarkastelulautakunnan asettamiseen.

3.6

ETSK on ottanut aktiivisen roolin sääntelyn parantamisessa muun muassa osallistumalla REFIT-foorumiin ja laatimalla jälkiarviointeja ja muistuttaa asiasta antamistaan monista lausunnoista (4). Komiteaa ei silti mainita agendassa tai tiedonannossa. Komitea ei myöskään ole osapuolena paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa. Tämä osoittaa, että komissio ja lainsäätäjät antavat edelleen liian vähän painoarvoa komitean perussopimusten mukaiselle roolille ja tehtävälle ja sen jäsenten ja näiden edustaman kansalaisyhteiskunnan osaamiselle ja asiantuntemukselle.

3.7

Osallistuminen paremman sääntelyn ohjelmaan ja siihen kuuluviin välineisiin ja menettelyihin edellyttää taloudellisia ja henkilöstöresursseja, joita kaikilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ei ole käytettävissään (esim. tiedon tuottaminen, osallistuminen julkisiin kuulemisiin). Sama koskee myös pieniä yrityksiä. ETSK kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että paremman sääntelyn ohjelma säilyy avoimena ja että siihen voivat osallistua kaikki organisaatiot ja eturyhmät koosta ja taloudellisista ja henkilöstöresursseista riippumatta.

4.   Erityistä

4.1

ETSK on Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan institutionaalinen edustaja, joka toimii välittäjänä EU:n lainsäätäjien sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä. ETSK on hankkinut huomattavan laajaa kokemusta ja asiantuntemusta kaikista sääntelyn parantamiseen liittyvistä osa-alueista. Komitea haluaa tässä muistuttaa komissiota muutamista yksityiskohtaisista suosituksista, jotka liittyvät tiedonannossa käsiteltyihin aiheisiin sekä muihin sellaisiin aiheisiin, joita se katsoo tarpeelliseksi korostaa.

4.2

ETSK toteaa, että tiedonannossa annetaan hyvä yleiskuva agendan täytäntöönpanon edistymisestä kaikilla paremman sääntelyn aloilla. Tiedonannossa ei kuitenkaan esitetä riittävän yksityiskohtaisesti toimenpiteitä, joiden avulla komissio aikoo kehittää paremman sääntelyn ohjelmaa. Tiedonannossa ei myöskään viitata paremman sääntelyn ohjelman vuonna 2018 tehtävään arviointiin eikä esitetä arvioinnin suunnitelmaa tai kohdealoja tai sitä, missä muodossa ETSK:n ja sidosryhmien on tarkoitus osallistua siihen.

4.3   Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet

4.3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio keskittyy tärkeimpiin painopisteisiin ja ”laajasti isoihin kysymyksiin”. Komitea toistaa, että unionin tulisi toimia vain silloin, kun suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet toteutuvat ja yhteinen toiminta tuo lisäarvoa kaikille.

4.3.2

Kuten aiemmassa lausunnossa (5) on todettu, ETSK ”kannattaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden selkeyttämistä, sillä lainsäädäntöaloitteiden vastustajat käyttävät niitä toisinaan argumentteina perustelematta kuitenkaan riittävästi taustatekijöitä”.

4.3.3

ETSK panee merkille toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumista tarkastelevan työryhmän (6) asettamisen. Komitea kehottaa tätä työryhmää ottamaan asianmukaisesti huomioon komitean lausunnot ja suositukset asiasta.

4.3.4

ETSK kehottaa seuraamaan paremmin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutumista ja osallistamaan jäsenvaltiot ja niiden kansalliset parlamentit jälkiarviointeihin nykyistä tiiviimmin.

4.3.5

ETSK kehottaa komissiota edistämään tehokkaammin paremman sääntelyn välineistön välinettä 5 (”oikeusperusta, toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate”) kaikissa hallintoyksiköissään (horisontaalisesti ja vertikaalisesti), jotta tätä välinettä noudatettaisiin paremmin laadittaessa vaikutustenarviointeja.

4.4   Vaikutustenarvioinnit

4.4.1

ETSK viittaa aiemmassa lausunnossa (7) esittämiinsä ehdotuksiin siitä, miten eurooppalaisten vaikutustenarviointien ekosysteemiä voidaan parantaa.

4.4.2

Vaikutusten arvioimisen tulisi olla vakiomenettelynä kaikissa uusissa säädösehdotuksissa, myös kun on kyse delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä. Jos ehdotukseen eli liity vaikutustenarviointia, komission tulee selostaa yksityiskohtaisesti syyt tähän ja esittää kaikki tiedot ja näytöt, joiden perusteella ehdotus on annettu ja jotka puoltavat sitä.

4.4.3

Paremman sääntelyn suuntaviivoissa mainitaan erikseen, että vaikutustenarviointeja voi ja täytyy tehdä säädösaloitteista sekä delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä. Komitea kannustaakin komissiota arvioimaan näitä säädöksiä käsittelevien vaikutustenarviointien tarvetta tarkemmin ja avoimemmin sidosryhmiin ja ETSK:hon nähden. Se, että säädöksestä, johon delegoitu säädös tai täytäntöönpanosäädös pohjautuu, on tehty vaikutustenarviointi, ei yksin ole riittävä peruste johdettujen säädösten vaikutusten arvioimatta jättämiselle. Jokainen yksittäinen säädös tulee arvioida erikseen etenkin siksi, että delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä voi olla ratkaisevia seurauksia sidosryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan yleensä.

4.4.4

Paremman sääntelyn suuntaviivat ja välineistö (8) ovat keskeisenä oppaana komission hallintoyksiköille, kun ne tekevät vaikutustenarviointeja. ETSK korostaa kuitenkin, että suuntaviivat ja välineistö on laadittu ensisijaisesti EU:n hallintoyksiköiden käyttöön, eivätkä sidosryhmät pysty niiden yksityiskohtaisten selostusten perusteella päättelemään, miten vaikutusanalyysiin tarvittavia välineitä käytetään asianmukaisesti. ETSK pyytääkin komissiota laatimaan välineistä suurelle yleisölle käyttökelpoisen version.

4.4.5

ETSK toteaa kuitenkin, että näitä suuntaviivoja ei aina noudateta ja että vaikutustenarvioinnit ovat siten puutteellisia. Tämä on vahvistettu ja osoitettu todeksi sääntelyntarkastelulautakunnan vuosikertomuksessa 2016 (9). ETSK kannustaakin komissiota edistämään tehokkaammin paremman sääntelyn periaatteita omissa hallintoyksiköissään esim. pakollisten säännöllisesti järjestettävien henkilöstön koulutusohjelmien kautta.

4.4.6

Lautakunnan vuosikertomuksessa 2016 osoitetaan, että komission yksiköt noudattavat vain osittain lautakunnan suosituksia saatuaan ensimmäisen kielteisen lausunnon. ETSK ehdottaakin, että sääntelyntarkastelulautakunnalle annettaisiin lykkäävä veto-oikeus tapauksissa, joissa se antaa toisen kielteisen lausunnon. Komission hallintoyksikkö velvoitettaisiin näin korjaamaan vaikutustenarviointia, kunnes vaaditut laatuvaatimukset täyttyvät. Sääntelyntarkastelulautakunnalla ei saa olla veto-oikeutta poliittisiin päätöksiin.

4.4.7

ETSK kannattaa ”pienet ensin” -periaatetta ja kehottaa komissiota keskittymään vaikutustenarvioinneissaan enemmän pk-yrityksiin, myös mikroyrityksiin ja hyvin pieniin yrityksiin.

4.5   Avoimuus, legitimiteetti ja vastuuvelvollisuus

4.5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission vuonna 2016 tekemään ehdotukseen laatia oikeudellisesti sitova toimielinten välinen sopimus pakollisesta avoimuusrekisteristä. Siihen kuuluisivat komission ja parlamentin lisäksi myös neuvosto.

4.5.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että tärkeiden aloitteiden julkisiin kuulemisiin on nyt mahdollista osallistua kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja muihin kuulemisiin ainakin englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. ETSK muistuttaa komissiota tarpeesta käännättää vaikutustenarviointien tiivistelmät kaikille virallisille kielille (10).

4.5.3

Sidosryhmien osallistamista on käsitelty ETSK:n lausunnossa (11) ja REFIT-foorumin lausunnossa (12), jonka laatimisessa auttoivat REFIT-foorumiin osallistuvat ETSK:n edustajat. ETSK on tyytyväinen komission pyrkimyksiin parantaa sidosryhmien kuulemismekanismejaan mutta katsoo, että lisäponnistelut ovat tarpeen osallistumisen, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi sekä kuulemisten tuloksellisuuden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi. ETSK kannustaa siksi komissiota ottamaan huomioon edellä mainituissa kahdessa lausunnossa esitetyt suositukset ja toteuttamaan ne kaikilta osin.

4.5.4

Koska ETSK on sidosryhmien edustaja, se pystyy kartoittamaan, mihin sidosryhmiin ehdotetun poliittisen toimenpiteen vaikutukset kohdistuvat eniten, ja auttamaan voimassa olevasta lainsäädännöstä saatujen kokemusten keräämisessä. Komission tulisi kuulla ETSK:ta tiiviimmin laatiessaan kuulemisstrategioita ja määrittäessään asiaankuuluvia kohderyhmiä sekä ennen toimenpiteen hyväksymistä että sen jälkeen.

4.6   Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja tarpeettomien kustannusten vähentäminen

4.6.1

ETSK on todennut lausunnossaan (13) seuraavaa: ”EU:n lainsäädäntö on olennainen yhdentymisen osatekijä, ei rasite tai kustannus, jota pitäisi alentaa. Oikeasuhtaisena se on päinvastoin kaikille Euroopan toimijoille ja kansalaisille tärkeä tae suojelusta, edistyksestä ja oikeusvarmuudesta.”

4.6.2

Toisaalta ETSK on todennut lausunnossaan (14), että ”turhia sääntelystä aiheutuvia kustannuksia on vältettävä. Sääntelyn kustannusten tulee olla oikeassa suhteessa sen tuottamaan hyötyyn.”

4.6.3

ETSK kannattaa vakaasti ”ensin arvioidaan” -periaatetta. ETSK on lausunnossaan (15) todennut ”voivansa olla hyödyllinen välikäsi lainsäätäjien ja EU:n lainsäädännön käyttäjien välillä. ETSK mukauttaa jatkuvasti työskentelytapojaan voidakseen osaltaan arvioida EU:n lainsäädännön soveltamisen laatua. Se on äskettäin päättänyt osallistua aktiivisesti lainsäädäntösyklin arviointiin tekemällä unionin säännöstön jälkiarviointeja.”

4.6.4

Lausuntonsa (16) mukaan komitea ”kannattaa laadullista lähestymistapaa, jota käytetään yhdenvertaisesti määrällisen analyysin kanssa ja jossa otetaan huomioon lainsäädännöltä odotettavien hyötyjen tutkimus”. Sääntelyn kustannusten lisäksi myös sääntelyn hyödyt, myös nettohyödyt, tulee tarvittaessa esittää määrällisesti, ja ne olisi otettava järjestelmällisemmin huomioon komission vaikutustenarvioinneissa.

4.6.5

ETSK katsoo, että on kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä poliittisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Kustannuksia tulisi vähentää vain silloin, kun on osoitettu, että ne eivät ole välttämättömiä poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi. ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että tarpeettomia kustannuksia ja rasitteita olisi vähennettävä tapauskohtaiseen arviointiin perustuvan näytön perusteella eikä vain määrällisten tavoitteiden pohjalta, jotta kaikista lainsäädännölle asetetuista tavoitteista voidaan pitää kiinni.

4.6.6

ETSK on antanut lausuntoja (17) REFIT-toiminnasta. ETSK osallistuu siihen lähettämällä REFIT-foorumiin kolme jäsentä, yhden kustakin ryhmästä. Nämä osallistuvat foorumin kokouksiin vuorotellen. Jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä ETSK:n poliittisten painopisteiden määrittämiseksi ja yhteisten kantojen laatimiseksi foorumin kokouksiin aiemmissa lausunnoissa sovittujen kantojen pohjalta.

4.6.7

ETSK painottaa jälleen, että REFIT-foorumin työn kohteena on jälkiarviointi. Foorumin tehtävänä on käsitellä Lighten the Load -sivuston kautta esitettyjä ehdotuksia ja laatia voimassa olevan EU-lainsäädännön yksinkertaistamissuosituksia. Foorumia ei tulisi käyttää uuden lainsäädännön esittämiseen.

4.6.8

ETSK toteaa, että pk-yritysten intressit eivät ole erikseen edustettuina REFIT-foorumissa. Komitea kehottaakin komissiota kutsumaan tarkoitukseen soveltuvan edustajan REFIT-foorumin sidosryhmien edustajien ryhmään.

4.7   Sääntelyn yksinkertaistamista ja kustannusten vähentämistä koskevien vaihtoehtoisten lähestymistapojen arviointi

4.7.1

ETSK on sitä mieltä, että sääntelyn parantamiseen liittyvät sääntelyn taakankevennystavoitteet tulee asettaa jälkikäteen REFIT-ohjelman yhteydessä ja käyttäen perustana kokonaisvaltaista arviota, johon osallistuvat myös kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmät vuoropuhelun kautta.

4.7.2

Kun otetaan huomioon vaikeus saada tarvittavaa tietoa tieteellisesti pätevän vertailulaskelman tekemiseksi etukäteen asetettavia sääntelyn taakankevennystavoitteita varten, ETSK ei kannata tällaisten tavoitteiden asettamista yksittäisille aloille tai koko taloudelle. Sama koskee poliittisesti määritettyjä määrällisiä tavoitteita kuten ”yksi sisään, toinen ulos” -periaatetta.

4.8   Unionin lainsäädännön täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta

4.8.1

ETSK on antanut useita lausuntoja (18) unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta.

4.8.2

Unionin lainsäädännön sovellettavuus täytyy ottaa huomioon poliittisen päätöksentekoprosessin varhaisessa vaiheessa osana vaikutustenarviointia. ETSK kehottaa komission hallintoyksiköitä noudattamaan tarkasti paremman sääntelyn välineistön IV luvussa (”ehdotusten valmistelu, täytäntöönpano ja saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä”) esitettyjä vaikutustenarviointiohjeita. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää erilaisten kansallisten poliittisten ja oikeudellisten järjestelmien erityispiirteisiin sekä siihen, että jäsenvaltioiden resurssit ja valmiudet EU-lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiseksi ovat erilaiset.

4.8.3

Sääntelytaakkaa luodaan eniten kansallisella tasolla, kun jäsenvaltioiden viranomaiset saattavat unionin lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltavat sitä (ylisääntely). ETSK on lausunnoissaan (19) todennut, että useimmat vaikeudet unionin lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa ja täytäntöönpanossa johtuvat siitä, että direktiivit on saatettu puutteellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. ETSK kannattaakin asetusten käyttämistä direktiivien sijasta, jotta EU:n laajuinen sääntelykehys ei olisi epäyhtenäinen (20). Kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun taso ei kuitenkaan saa laskea missään jäsenvaltiossa.

4.8.4

ETSK katsoo, että unionin lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano edellyttää pääasiallisten osapuolten eli komission, Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden yhteistä ja koordinoitua toimintaa, johon on otettava mahdollisimman laajasti mukaan alue- ja paikallistaso sekä kansalaisyhteiskunta ja sidosryhmät. ETSK katsoo, että komissio on johtava taho tämän toiminnan koordinoinnissa ja – kuten aiemmassa lausunnossa (21) on todettu – ”täytäntöönpanoviranomaisten välisen luottamuksen lisäämisessä tukemalla julkisviranomaisten verkostoja ja niiden suorituskyvyn järjestelmällistä arviointia sekä hyvien käytänteiden yksilöimistä ja niistä tiedottamista”.

4.8.5

Komissio ehdottaa tiedonannossaan useita toimenpiteitä unionin lainsäädännön täytäntöönpanon parantamiseksi. Niitä ovat järjestelmällisempi lähestymistapa lainsäädännön seurantaan ja arviointiin paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen yhteydessä, jäsenvaltioiden tukeminen täytäntöönpanosuunnitelmien avulla sekä maakohtaisten raporttien laatiminen täytäntöönpanoon liittyvien kansallisten vahvuuksien ja heikkouksien kartoittamiseksi. ETSK suhtautuu myönteisesti komission tähän asiaan kohdistamaan erityishuomioon ja ehdotettuihin toimenpiteisiin mutta pitää valitettavana, ettei ETSK nähtävästi ole osallisena yhdessäkään niistä.

4.8.6

Kuten ETSK on lausunnossaan (22) todennut, ”komitea haluaa tuoda panoksensa erityisesti Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteiseen mietintöön EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa ja käsitellä kohdennetusti lisäyksiä, joita jäsenvaltiot ovat tehneet saattaessaan tiettyjä direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä”.

4.8.7

ETSK on myös tyytyväinen tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö – parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” (23) esitettyyn lähestymistapaan, jota komissio soveltaa rikkomustapausten käsittelyyn. Komitea kehottaa komissiota puuttumaan nopeammin ja tiukemmin tapauksiin, joissa jäsenvaltiot saattavat EU:n lainsäädännön virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään tai jättävät sen tekemättä.

4.9   Yhteistyö muiden toimielinten kanssa

4.9.1

ETSK edustaa unionin lainsäädännön järjestäytyneitä loppukäyttäjiä. Neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission tulisi siksi nähdä se kumppanina ja voimavarana, joka voi arvioida lainsäädäntöhankkeiden toteutettavuutta käytännössä ja kokemusperäisesti.

4.9.2

Koska ETSK on ottanut aktiivisen roolin sääntelyn ja lainsäädännän parantamisessa kuten edellä on esitetty, komitea vaatii painokkaasti komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa ottamaan komitean virallisesti parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen osapuoleksi.

---

(1)  COM(2017) 651 final.

(2)  EUVL C 13, 15.1.2016, s. 192.

(3)  COM(2015) 215 final.

(4)  Ks. muun muassa väliaikainen ryhmä ”EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonta”, EUVL C 487, 28.12.2016, s. 51, EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 192, EUVL C 345, 13.10.2017, s. 67, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 145, EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11, EUVL C 291, 4.9.2015, s. 29, EUVL C 230, 14.7.2015, s. 66, EUVL C 43, 15.2.2012, s. 14, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 87, EUVL C 18, 19.1.2011, s. 95, EUVL C 128, 18.5.2010, s. 103, EUVL C 277, 17.11.2009, s. 6, EUVL C 100, 30.4.2009, s. 28, EUVL C 204, 9.8.2008, s. 9.

(5)  EUVL C 487, 28.12.2016, s. 51.

(6)  C(2017) 7810.

(7)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11.

(8)  SWD (2017) 350 ja https://ec.europa.eu/info/better-regulation-toolbox_fi

(9)  Sääntelyntarkastelulautakunta, vuosikertomus 2016, https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/2016-rsb-report_en.pdf, ks. erityisesti s. 13 ja 15.

(10)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11, kohta 4.3.1.

(11)  EUVL C 383, 17.11.2015, s. 57.

(12)  REFIT Platform Opinion on submissions XXII.4.a by the DIHK and XXII.4.b by a citizen on Stakeholder consultation mechanisms, annettu 7.6.2017.

(13)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45.

(14)  EUVL C 487, 28.12.2016, s. 51.

(15)  EU:n lainsäädännön käytännön soveltamista käsittelevä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastus, väliaikainen ryhmä ”EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonta”, EUVL C 81, 2.3.2018, s. 81.

(16)  EUVL C 434, 15.12.2017, s. 11.

(17)  EUVL C 230, 14.7.2015, s. 66, EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45.

(18)  Väliaikainen ryhmä, EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45, EUVL C 291, 4.9.2015, s. 29, EUVL C 18, 19.1.2011, s. 95, EUVL C 175, 28.7.2009, s. 26, EUVL C 204, 9.8.2008, s. 9, EUVL C 325, 30.12.2006, s. 3, EUVL C 24, 31.1.2006, s. 52, EUVL C 24, 31.1.2006, s. 39.

(19)  Väliaikainen ryhmä, EUVL C 13, 15.1.2016, s. 192.

(20)  EUVL C 18, 19.1.2011, s. 95.

(21)  EUVL C 24, 31.1.2006, s. 52.

(22)  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 45.

(23)  C(2016) 8600, EUVL C 18, 19.1.2017, s. 10.