Politiikanalaa koskevat tulokset:

Jätteen syntymisen ehkäiseminen on yhä keskeinen haaste kaikissa jäsenvaltioissa, myös niissä, joissa kierrätysaste on korkea. Kahdeksassa jäsenvaltiossa syntyy vähintään kaksi kertaa niin paljon yhdyskuntajätettä asukasta kohden kuin vähiten jätettä tuottavassa jäsenvaltiossa. Jätteen syntymisen ja talouskasvun välisen kytköksen katkaiseminen on laajemmin kiertotalouden kannalta olennainen tavoite.

Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan kuusi jäsenvaltiota on jo saavuttanut yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen, mutta yhdeksän jäsenvaltion on tarpeen tehostaa toimiaan merkittävästi voidakseen saavuttaa tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Komissio aikoo käsitellä vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden noudattamisen edistymistä uudelleen vuonna 2018 antamassaan varhaisvaroituskertomuksessa. Kuusi jäsenvaltiota ei ole onnistunut vähentämään biohajoavan yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikalle (50 prosenttia vuoteen 2009 mennessä).

Jätepuitedirektiivissä vaaditaan kansallisten jätehuoltosuunnitelmien ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien laatimista. Se on myös edellytys koheesiopolitiikkaan sisältyvän rahoituksen saannille vuosina 2014–2020. Useimmat jäsenvaltiot ovat laatineet jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevan ohjelman, mutta kahdelta jäsenvaltiolta sellainen vielä puuttuu. Yhdellä jäsenvaltiolla ei ole kansallista jätehuoltosuunnitelmaa, ja viidessä jäsenvaltiossa puuttuu ainakin osa alueellisista suunnitelmista.

Noin puolessa jäsenvaltioista on tehostettava jätteen erilliskeräystä, mikä on edellytys kierrätyksen määrälliselle ja laadulliselle parantamiselle. Ongelmana on myös jäännösjätteen käsittelyn (mekaaninen ja biologinen käsittely, kaatopaikalle sijoittaminen ja poltto) epäasianmukainen hinnoittelu, joka ei kannusta riittävästi jätteen käsittelyyn jätehierarkiassa etusijalla olevien toimien avulla. Tähän liittyy lisäksi muiden markkinapohjaisten välineiden riittämätön käyttö, kuten laajennetun tuottajavastuun eli ns. maksa itse omat jätekustannuksesi -periaatteen (pay-as-you-throw) riittämätön hyödyntäminen. Julkisia hankintoja koskevien sääntöjen parempi hyödyntäminen voi johtaa kustannustehokkaampiin ratkaisuihin.

Viidessä jäsenvaltiossa puutteellisen täytäntöönpanon syiksi on todettu eri hallintotasojen välisen koordinoinnin puute ja ympäristöasioiden hallinnon hajanaisuus. Jätehuoltoa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon puutteet vaikuttavat johtuvan myös muista hallintoon liittyvistä ongelmista (täytäntöönpanon oikeudellisen valvonnan puute, puutteelliset valmiudet johtaa suuria investointihankkeita, datan epäluotettavuus tai riittämätön valvonta ja seuranta).

Hyviä käytäntöjä:

Slovenia on hyvä esimerkki siitä, miten jätehuoltoa voidaan parantaa suhteellisen lyhyessä ajassa. Jätteen erilliskeräyksen kattavuuden ja tehokkuuden on arvioitu olevan Ljubljanassa parempi kuin muissa EU:n pääkaupungeissa. Slovenian pääkaupungissa on kymmenessä vuodessa onnistuttu EU-varoilla tuetuilla toimilla vähentämään kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen määrää 59 prosenttia ja syntyvän yhdyskuntajätteen määrää 15 prosenttia. 10

Irlanti on hyvä esimerkki toteuttamansa jätealan mittavan uudistuksen ansiosta. Irlannissa on suljettu laittomia kaatopaikkoja ja rahoitettu laajoja puhdistus- ja kunnostustöitä. Uudistukset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä komission kanssa, minkä ansiosta onnistuttiin luomaan järjestelmä, jolla varmistetaan EU:n jätelainsäädännön asianmukainen noudattaminen.

Politiikanalaa koskevat tulokset:

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointia koskevien 28 maaraportin arviointi vastaa Euroopan ympäristökeskuksen laatimassa luonnon tilaa koskevassa vuoden 2015 kertomuksessa 13 esitettyjä tuloksia: suojeltujen lajien ja luontotyyppien tila ei yleisesti ottaen ole parantunut merkittävästi viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana. Koko EU:ssa yli kolmessa neljästä luontotyyppiarvioinnista suojelun taso oli epäsuotuisa, ja merkittävässä osassa alueita suojelun tason heikentyminen jatkuu. EU:n tason arvioinnin mukaan muista lajeista kuin linnuista 60 prosentin kohdalla suojelun taso on epäsuotuisa. Luonnonvaraisista lintulajeista 15 prosenttia on lähes uhanalaisia, vähenemässä tai ehtymässä ja 17 prosenttia on uhanalaisia.

Vaikka monilla aloilla on edistytty ja paikallistasolla on saavutettu onnistumisia, täytäntöönpanossa, rahoituksessa ja asiaa koskevien näkökohtien huomioimisessa muilla politiikan aloilla on merkittäviä puutteita. Nykytahdilla luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuisi EU:ssa, millä voisi olla vakavia seurauksia luonnon ekosysteemien kyvylle täyttää ihmisten tarpeet tulevaisuudessa.

Vain seitsemässä jäsenvaltiossa 14 on saatu osoitettua (lähes) kaikki yhteisön tärkeinä pitämät alueet luontotyyppidirektiivin mukaisesti. Seitsemässätoista jäsenvaltiossa on osoitettu lähes kaikki maa-alueet, mutta verkostoissa on vielä liian vähän meriympäristön alueita. Jäljelle jäävissä neljässä jäsenvaltiossa on puutteita niin maa- kuin merialueiden suhteen.

Luontodirektiivien heikon täytäntöönpanon taustalla olevia järjestelmää koskevia ongelmia ovat Natura 2000 -alueiden hoitosuunnitelmien puuttuminen tai niiden hoitamisen puute. Maaraporttien perusteella kolmella jäsenvaltiolla on vaikeuksia soveltaa asianmukaisia arviointimenettelyjä sen määrittämiseksi, miten uudet suunnitelmat ja hankkeet vaikuttavat Natura 2000 -alueisiin.

Useimmissa jäsenvaltioissa yksi tehokkaan täytäntöönpanon merkittävistä esteistä on lajeja, luontotyyppejä ja alueita koskevan tiedon puute, myös meriekosysteemien suhteen.

Muita ongelmia ovat riittämätön rahoitus, riittämättömät henkilöstövoimavarat sekä paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien, kuten maanomistajien ja maankäyttäjien, heikko osallistuminen ja sitoutuminen.

Hyviä käytäntöjä:

Ranskassa on kehitetty Natura 2000 -verkoston hoitamiseen tehokas osallistava toimintatapa, jonka avulla on myös luotu useita satoja työpaikkoja. Ranskan Trame verte et bleue -aloitteessa 15 on kehitetty alue- ja paikallistasolla käytettävä suunnitteluväline yhtenäisten ekologisten verkostojen luomista varten.

Belgiassa on vuodesta 2003 lähtien toteutettu monia erilaisia Natura 2000 -alueiden ennallistamistoimenpiteitä kuudessa koordinoidussa Life-hankkeessa, jotka kattoivat useita tuhansia hehtaareja turvesuota ja kosteikkoja Ardennien alueella. 16 Tämän ansiosta Belgian viranomaiset raportoivat vuonna 2013, että suojelun taso oli parantunut merkittävästi noin tusinan EU:n luontotyyppidirektiivillä suojellun luontotyypin ja niihin liittyvien lajien osalta. 17

Viro on luonut Natura 2000 -alueiden rahoittamiseen EU:n eri rahastoista yhden kattavimmista integroiduista suunnittelukehyksistä. Viro esitteli kattavan hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman 18 , jossa määritettiin muun muassa suojelun painopisteet, suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelun tason parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet sekä esitettiin perusteellinen analyysi rahoitusmahdollisuuksista.

Alankomaat on muita edellä luonnonpääomaa koskevassa tilinpidossa. Se on laatinut mittavan luonnonpääoman tilinpito-ohjelman 19 , jonka avulla saadaan näyttöä siitä, miten luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen käsitteet voidaan huomioida päätöksenteossa eri aloilla, kuten maataloudessa, tulvien torjunnassa ja kansainvälisessä kaupassa. Alankomaissa on myös kokeiltu paikallistasolla ekosysteemejä koskevaa tilinpitoa. Kansalaisjärjestöt, yritykset ja valtionhallinnon organisaatiot ovat luvanneet tehdä yhteistyötä luonnonpääoman ja sosiaalisen pääoman arvon määrittämisessä.

Hyviä käytäntöjä:

Monissa Euroopan kaupungeissa on otettu käyttöön vähäpäästöisiä alueita, joissa rajoitetaan liikkumista tiettyihin luokkiin kuuluvilla ajoneuvoilla niiden potentiaalisten päästöjen mukaisesti. Tällaiset käytännöt ovat usein osoittautuneet toimiviksi 24 : esimerkiksi Berliinissä vuosiksi 2011–2017 laaditussa ilmanlaatusuunnitelmassa arvioidaan, että vähäpäästöisen alueen käyttöönotto vuonna 2008 on vähentänyt liikenteen päästöjä merkittävästi, minkä ansiosta vuonna 2010 vältettiin PM10-hiukkasen päivittäisen raja-arvon ylittyminen kymmenenä päivänä. Arvioiden mukaan myös typpidioksidipäästöt vähenivät kyseisenä vuonna noin viisi prosenttia, ja liikenteestä syntyvistä nokihiukkasista johtuvat epäpuhtaudet vähenivät teiden varsilla yli puolella. 25  

Politiikanalaa koskevat tulokset:

Kolmasosassa jäsenvaltioista ekologinen tila on hyvä tai erinomainen 50 prosentissa luonnollisista pintavesimuodostumista. Viidessä jäsenvaltiossa ekologinen tila on hyvä kuitenkin vain alle 20 prosentissa vesimuodostumista. Pohjavesimuodostumien määrällinen tila on hyvä 13 jäsenvaltiossa. Kymmenessä jäsenvaltiossa määrällinen tila on hyvä 70–90 prosentissa kaikista pohjavesimuodostumista. Viidessä jäsenvaltiossa vastaava luku on 20–70 prosenttia.

Kaikissa ensimmäisen sukupolven vesienhoitosuunnitelmissa on joitakin tai merkittäviä puutteita, jotka koskevat lähinnä seurantaa ja vesimuodostumien tilan arvioinnissa ja luokittelussa käytettäviä menetelmiä. Kaikki jäsenvaltiot myöntävät määräaikojen pidentämistä koskevia poikkeuksia, ja monet niistä sallivat uusia hankkeita, jotka haittaavat vesimuodostumien hyvän tilan saavuttamista, eikä näitä päätöksiä aina ole perusteltu asianmukaisesti. Komissio on antanut jäsenvaltioille suosituksia, joiden mukaan niiden olisi käsiteltävä näitä puutteita ja korjattava ne toisissa vesienhoitosuunnitelmissaan. Nämä puolestaan sisältyivät toimintasuunnitelmiin, mikä on edellytyksenä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) varojen saamiselle vesi-infrastruktuuria koskeviin investointeihin.

Viisi jäsenvaltiota ei ole vielä laatinut lainkaan toisen sukupolven vesienhoitosuunnitelmia, jotka oli määrä laatia vuoden 2015 loppuun mennessä, ja kolmessa jäsenvaltiossa niiden laatiminen on yhä kesken 27 .

Täytäntöönpanon puutteiden perussyitä ovat muun muassa tehottomat valvontatoimenpiteet, alue- ja paikallistason eri vesienhoitoviranomaisten toimien puutteellinen koordinointi, vesi- ja ympäristöasioista vastaavien hallintoelinten sekä muiden alojen toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön puute ja datan puutteellinen saatavuus. Vesialan yhteisenä haasteena on myös veden hinnoittelupolitiikan riittämättömyys.

Vaikka nitraattidirektiivin täytäntöönpanolla on saatu parannettua tilannetta jonkin verran, nitraattipitoisuudet ja rehevöityminen ovat yhä vakavia ongelmia lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Rehevöityminen on erityisen ongelmallista Itämeressä, jossa se johtuu pääasiassa tehomaatalouden käytännöistä.

Juomaveden laadun suhteen säännösten noudattamisaste on hyvin korkea lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Vain kolmessa jäsenvaltiossa on paikallisia laatuongelmia ja tietyiltä alueilta puuttuu asianmukainen infrastruktuuri.

Uimavesistä 96 prosenttia täyttää uimaveden laadusta annetussa EU:n direktiivissä asetetut laadun vähimmäisvaatimukset (eli niiden laatu on luokiteltu ”riittäväksi”). Monet jäsenvaltiot täyttävät tiukemmat laatuvaatimukset: Kahdeksassa jäsenvaltiossa yli 90 prosenttia kaikista uimavesistä oli vuonna 2015 laadultaan erinomaisia. Yhdessätoista jäsenvaltiossa laadultaan erinomaisten uimavesien osuus oli yli EU:n keskiarvon eli 84,4 prosentin.

Kuusi jäsenvaltiota noudattaa yhdyskuntajätevesien keräämistä ja käsittelyä koskevia säännöksiä erinomaisesti, mutta useimmilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia panna ne täytäntöön täysimääräisesti, ja tähän mennessä 13:a jäsenvaltiota vastaan on aloitettu EU:n oikeustoimet. Täytäntöönpanon puutteiden korjaaminen rakentamalla tarvittavaa infrastruktuuria edellyttää hyviä hallintorakenteita, riittävää suunnittelua ja koordinointia rahoituksen saamiseksi (käytettävissä on merkittävästi EU:n varoja).

Vuoden 2016 marraskuun loppuun mennessä vain 18 jäsenvaltiota oli toimittanut tiedot vuoden 2015 tulvariskien hallintasuunnitelmistaan, vaikka määräaika umpeutui vuonna 2015.

Yksikään jäsenvaltio, jolla on merivesiä, ei ole vielä pannut meristrategiapuitedirektiiviä kaikilta osin täytäntöön. Puutteita on esimerkiksi ympäristön hyvän tilan määritelmän suhteen. Useimpien jäsenvaltioiden seurantaohjelmia ei aleta toteuttaa kaikilta osin ennen vuotta 2018 tai 2020, mistä seuraa, että merivesien seuraavassa arvioinnissa käytettävissä tiedoissa tulee olemaan puutteita. Seuraavan arvioinnin on määrä valmistua vuonna 2018. Jäsenvaltioiden oli määrä hyväksyä maaliskuuhun 2016 mennessä toimenpideohjelmat, joissa määritetään merivesien ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset toimet. Kymmenen jäsenvaltiota ei kuitenkaan ole vielä laatinut ohjelmaa.

Hyviä käytäntöjä:

Hyviä käytäntöjä löytyy esimerkiksi Kyproksesta, jossa maatalouden vedenottoa koskevassa täytäntöönpanon valvontaohjelmassa vedenkäyttöä valvotaan satelliittikuvien ja paikalla tehtävien tarkastusten avulla 28 . Käytäntöä voitaisiin hyödyntää mallina mahdollisille tuleville täytäntöönpanon valvontatoimille.

Suomessa toteutetaan mittavaa Life-ohjelman integroitua esittelyhanketta (FRESHABIT) 29 , joka koskee eri aloja ja jossa kehitetään uusia menetelmiä ja indikaattoreita sisävesien luontotyyppien suojelun tason arviointiin ja sisävesien Natura 2000 -alueiden ekologisen tilan parantamiseen, hoitoon ja kestävään käyttöön. Hankkeessa tehostetaan valmiuksien kehittämistä esimerkiksi luomalla koordinointirakenteita ja kehitetään uusia malleja, jotka helpottavat pitkäkestoisten tulosten aikaansaantia.

Politiikanalaa koskevat tulokset:

Maaraporttien perusteella ympäristöverojen osuus kaikista verotuloista vaihtelee 10,61 prosentista 4,57 prosenttiin. Koko EU:n keskiarvo on 6,35 prosenttia. Jäsenvaltioiden on tarpeen perehtyä kaikkiin ympäristöveromahdollisuuksiin (mukaan lukien kaatopaikalle sijoittamista, vedenottoa ja polttoainetehokkuutta koskeviin veroihin) voidakseen saavuttaa ympäristöä koskevia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia (työpaikat) hyötyjä.

Monissa maissa on yhä käytössä ympäristön kannalta haitallisia tukia, kuten tiettyjä polttoaineita suosiva verotus ja yrityksen omistaman auton yksityiskäyttöä koskevat veroetuudet. Ne hidastavat edistymistä liikenneruuhkia ja ilman epäpuhtauksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa, minkä vuoksi ne on tarpeen lopettaa vaiheittain.

Vuosina 2014–2020 ERI-rahastoista kohdennetaan 12 jäsenvaltiossa eniten määrärahoja ympäristönsuojeluun ja resurssitehokkuuteen, mutta jäsenvaltioiden olisi viipymättä hyödynnettävä käytettävissä olevia ympäristötavoitteita koskevia EU-rahoitusmahdollisuuksia.

Hyviä käytäntöjä:

Useissa jäsenvaltioissa on 1990-luvulta lähtien perustettu ympäristöverokomiteoita, mikä on lisännyt keskustelua eri vaihtoehdoista verotuksen painopisteen muuttamiseksi. Tämä on ensimmäinen mutta välttämätön askel valtioiden verouudistuksia koskevien mahdollisuuksien arvioimiseksi. Tuore esimerkki löytyy Portugalista, jossa parlamentti on hyväksynyt eräitä ympäristöverouudistusta käsittelevän komitean suosituksia.

Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Puolassa on perustettu koheesiopolitiikan hallintoviranomaisten verkostoja edistämään ympäristövaatimusten sisällyttämistä EU-rahoituksen käyttöön.

Politiikanalaa koskevat tulokset:

Monissa jäsenvaltioissa on laadittu kestävän kehityksen strategioita, myös aluetasolla, mutta niitä ei aina päivitetä. Kattavat kansalliset tai alueelliset ympäristöpolitiikan suunnitelmat ovat harvinaisempia.

Useimmissa jäsenvaltioissa on perustettu koordinointimekanismeja tehokkaan yhteistyön parantamiseksi eri hallintotasojen välillä. Muutamissa jäsenvaltioissa on havaittu täytäntöönpanon valvonnan olevan tehotonta ja ympäristöasioita koskevan vastuun hajautuneen aluetasolla, ja EU:n lainsäädännön virheellinen saattaminen osaksi lainsäädäntöä aluetasolla on ongelma useissa jäsenvaltioissa. Sääntelyn vaikutuksia arvioidaan monissa jäsenvaltioissa, ja osa jäsenvaltioista on sujuvoittanut 34 niitä ympäristövaikutusten arviointiprosesseja, jotka koskevat useampaa kuin yhtä EU-direktiiviä.

Olemassa oleviin toimijaverkostoihin osallistuminen vaihtelee. Tiedot siitä, miten jäsenvaltiot varmistavat ympäristölainsäädännön ja -politiikan noudattamisen, ovat puutteelliset etenkin vesien hajakuormituksen, kaupunkien ilman epäpuhtauksien, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien sekä jätevedenpuhdistamojen ja -keräysjärjestelmien puutteen tai heikon laadun suhteen. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten sääntöjen noudattaminen varmistetaan kansallisella ja EU:n tasolla.

Osassa jäsenvaltioista on yhä esteitä oikeussuojan saatavuuden toteutumiselle ympäristöasioissa. Esteet liittyvät liian suuriin oikeudenkäyntikuluihin tai rajoittaviin sääntöihin siitä, kuka voi hakea muutosta oikeusteitse.

Useimmissa jäsenvaltioissa tietojen yhteiskäyttö ei ole edistynyt INSPIRE-direktiivissä tarkoitetulla tavalla, ja jäsenvaltioiden on tarpeen tehostaa toimiaan, jos ne aikovat saavuttaa kaikki direktiivin mahdollistamat hyödyt.

Hyviä käytäntöjä:

Irlannin ympäristönsuojeluvirasto on kehittänyt lupa-, seuranta- ja arviointijärjestelmän, jonka avulla viranomaiset voivat sähköisesti hallita, analysoida, jakaa ja käyttää toimiluvan haltijoilta ja tarkastusten avulla saamaansa tietoa esimerkiksi tulevan työn suunnittelua varten. 35 Virasto koordinoi myös kansallista säännösten noudattamista ja niiden täytäntöönpanon valvontaa koskevaa verkostoa 36 , jonka tavoitteena on varmistaa, että yli kolmenkymmenen paikallisviranomaisen toimet säännösten noudattamisen varmistamiseksi ovat yhdenmukaisia.

Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltion kehittämä tarkastusten ja muiden lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi toteutettujen toimien suunnitteluun tarkoitettu riskiperusteinen menetelmä on otettu käyttöön useissa jäsenvaltioissa Euroopan ympäristöviranomaisten IMPEL-verkon ansiosta.

Belgian Flanderin alue 37 ja Espanjan ympäristöoikeuteen erikoistunut syyttäjänvirasto 38 laativat ympäristöasioita koskevista tarkastuksista ja syytteistä vuotuiset raportit ja analyysit, joista kansalaiset saavat tietoa ja joiden tilastoja voidaan hyödyntää lainsäädännön noudattamisen varmistamiseen tähtäävien toimien arvioinnissa.

Skotlannin ympäristöaiheinen verkkoportaali Scotland’s Environment Web 39 ja Alankomaiden paikkatietoinfrastruktuurista vastaava PDOK 40 ovat esimerkillisesti antaneet paikkatietoja maksutta yleisön käyttöön INSPIRE-direktiivin mukaisesti.

Tähän mennessä tunnistettuja tärkeimpiä perussyitä koskevat tulokset:

Paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten välisen koordinoinnin tehottomuus: Tämä voi haitata täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi veden laadun seurantaa koskevat vastuut ovat usein jakautuneet hajanaisesti eri viranomaisille, eikä toimia koordinoida riittävästi.

Hallinnollisten valmiuksien puute ja rahoituksen riittämättömyys: Osassa maista rahoituksen ja henkilöstövoimavarojen puute ovat täytäntöönpanon esteinä, sillä ne estävät viranomaisia valmistelemasta ja toteuttamasta investointihankkeita. Vaikka rahoitusta olisikin saatavilla, paikallisviranomaisilla ei välttämättä ole riittävästi henkilöstöä ja/tai osaamista julkisten hankintamenettelyjen järjestämiseen ja tarjotun palvelun laadun seurantaan. Esimerkiksi luonnonsuojelun alalla valmiuksien puute on johtanut siihen, ettei tarvittavia hoito- ja suojelutoimenpiteitä ole voitu toteuttaa ja seurata.

Tiedon ja datan puute: Datan (saatavuuden) puute ja datan epäluotettavuus aiheuttavat täytäntöönpano-ongelmia monissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi lajeja ja luontotyyppejä koskevan tiedon ja datan puute haittaa niiden tehokasta suojelua.

Säännösten noudattamisen varmistamismekanismien riittämättömyys: Analyysin perusteella lainsäädännön noudattamisen seuranta ja täytäntöönpanon valvonta, esimerkiksi tehokkaiden ja oikeasuhteisten seuraamusten avulla, herättävät usein huolta.

Ympäristönäkökohtien puutteellinen sisällyttäminen muiden alojen politiikkaan ja politiikan johdonmukaisuuden puute: Analyysi osoittaa, että ympäristönäkökohtien jättäminen huomiotta muilla politiikanaloilla on yksi huonon täytäntöönpanon perussyistä, kuten edellä mainittu ilmanlaatua ja liikennettä koskevien politiikanalojen välinen yhteys osoittaa.

Politiikkaa koskevat ehdotukset:

1.Järjestelmällisen täytäntöönpanoa koskevan vuoropuhelun käynnistäminen jokaisen jäsenvaltion kanssa: Tavoitteena on pohtia, miten kunkin jäsenvaltion rakenteellisia ongelmia ja tarpeita voitaisiin käsitellä. Vuoropuheluissa tulisi keskittyä konkreettisten toimien aikaan saamiseen. Olennaista on myös avoimuus ja asianosaisten eri aloja ja hallintotasoja edustavien sidosryhmien laaja osallistuminen.

2.Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden räätälöity tuki toisten jäsenvaltioiden asiantuntijoille: Vertaisperiaatteella tapahtuva taitotiedon vaihto on tärkeä keino parantaa keskinäistä oppimista ja asiantuntemusta sekä varmistaa, että kokeiltuja ja hyväksi todettuja ratkaisuja jaetaan muille. Komissio perustaa jäsenvaltioille ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin puitteissa tällaisen välineen.

3.Yhteisten rakenteellisten ongelmien käsitteleminen neuvostossa EU:n ympäristösääntöjen täytäntöönpanon parantamiseksi: Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin keskeisistä tuloksista ja sen yhteydessä annetuista ohjeista olisi käytävä strategista keskustelua sekä kansallisella että EU:n tasolla, jotta EU:n ympäristösääntöjen täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa ja tavoitteiden saavuttamista nopeuttaa. Jäsenvaltioiden olisi voitava vaihtaa neuvostossa näkemyksiä yhteisistä haasteista etenkin, jos niillä on rajat ylittäviä vaikutuksia. Toisiinsa liittyviä ongelmia pitäisi tarkastella kokonaisuuksina, jotta niihin voitaisiin löytää parhaat mahdolliset ratkaisut, joissa otetaan huomioon kaikkien asiaankuuluvien alojen edut; tämä vastaisi myös kestävän kehityksen tavoitteissa kannustettua siirtymistä alakohtaisista lähestymistavoista kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin 43 . Tässä yhteydessä olisi käsiteltävä myös sellaisia täytäntöönpano-ongelmia, jotka johtuvat EU:n politiikan ja lainsäädännön epäselvyydestä, epäjohdonmukaisuudesta tai epäyhtenäisyydestä. Keskusteluun olisi tarvittaessa otettava mukaan myös sidosryhmiä, kuten kansalaisjärjestöjä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia, sekä Euroopan parlamentti.

Ehdotetut toimet

Jäsenvaltio(t)

Kiertotalouden kehittäminen ja resurssitehokkuuden parantaminen

Ympäristöpolitiikan puitteita olisi vahvistettava kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi kaikilla talouden aloilla. Lisäksi olisi annettava enemmän tukea paikallisille yrityksille ja lisättävä investointeja julkisiin tutkimus- ja koulutusjärjestelmiin etenkin veden ja energian säästämisen, jätteen vähentämisen, materiaalien kierrättämisen, ekologisen suunnittelun ja uusioraaka-aineiden markkinoiden hyödyntämisen suhteen.

BE, BG, CZ, DE, HR, HU, IT, RO, SE, SK

Kiertotaloutta koskevan politiikan seurantaa olisi parannettava, jotta sen tuloksellisuutta voidaan arvioida ja politiikkaa voidaan tarkistaa.

PT, SI

Kiertotaloutta ja ympäristöinnovaatioita koskevien hyvien käytäntöjen kehittämistä ja vaihtamista olisi helpotettava kaikkien valtiollisten elinten kesken etenkin paikallistasolla.

BE, CY, EL, ES

Kouluille ja korkea-asteen oppilaitoksille olisi luotava kannustimia kiertotalouden edistämiseksi. Kuluttajien ja pk-yritysten tietoisuutta kiertotalouden hyödyistä olisi lisättävä.

IT, PL, SK

Kiertotalouden periaatteet olisi hyväksyttävä ja kierrätystä ja ekologista suunnittelua olisi lisättävä pk-yrityksissä erityisesti tekemällä lisäinvestointeja koulutukseen. Resurssitehokkuutta koskeville toimenpiteille (esim. energian ja veden säästäminen) olisi luotava kannustimia.

BE, EL, ES, HU, IT, RO, SK

Ympäristöystävällisiin tuotteisiin ja palveluihin tehtäville investoinneille olisi luotava kannustimia. Ympäristöystävällisiä investointeja ja rahoituksensaantia olisi helpotettava. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta olisi edistettävä pk-yritysten keskuudessa.

CZ, ES, HU, MT, RO, SE, SK

Jätehuolto

Olisi otettava käyttöön jätehierarkian täytäntöönpanoa edistäviä toimintalinjoja ja taloudellisia välineitä (esim. laajennettua tuottajavastuuta koskevat järjestelmät) eli edistettävä jätteen synnyn ehkäisemistä ja tehtävä uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä taloudellisesti houkuttelevampaa. Vapaamatkustajaongelma olisi poistettava ja jätehuoltoyritysten taloudellinen elinkelpoisuus varmistettava.

AT, BG, CY, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LU, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, SK, UK

Olisi siirryttävä pois uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen kelpaavan jätteen polttamisesta lopettamalla jätteenpolton tuet vaiheittain tai ottamalla käyttöön jätteenpolttovero.

AT, BE, CZ, DE, DK, EE, FI, IE, LU, PL, PT, SE

Olisi otettava käyttöön kaatopaikkavero ja/tai asteittain nostettava sitä, jotta kierrätykseen ja hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle saataisiin lopetettua vaiheittain. Alueelliset kaatopaikkaverot olisi yhdenmukaistettava. Kaatopaikkojen porttimaksujen tasoa olisi pyrittävä tarkistamaan. Taloudellisten välineiden avulla kerättyjä tuloja olisi käytettävä jätteen erilliskeräyksen ja vaihtoehtoisen infrastruktuurin tukemiseen.

CY, CZ, EL, ES, HR, HU, IT, LT, LV, MT, PL, RO, SI, SK, UK

Olisi keskityttävä erilliskeräystä koskevan velvoitteen täytäntöönpanoon kierrätyksen lisäämiseksi ja asetettava biojätteen erilliskeräys etusijalle kompostoinnin lisäämiseksi. Joka kuntaan olisi perustettava eri jätelajien keräyspaikkoja (lajittelupisteitä).

BG, CY, CZ, EE, EL, ES, FR, HR, IE, IT, LT, PL, PT, RO, SK

Jätehuoltosuunnitelmat ja/tai jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat ohjelmat olisi saatettava valmiiksi ja niitä olisi päivitettävä, jotta ne kattaisivat koko maan.

BE, DE, EL, ES, FR, RO

Laittomia kaatopaikkoja koskevat toimet olisi saatettava päätökseen, ja tämä tavoite olisi asetettava etusijalle.

BG, CY, EL, RO

Olisi vältettävä liiallisen infrastruktuurin rakentamista jäännösjätteen käsittelyä varten.

BG, CY, CZ, EL, ES, HR, HU, IT, LT, LV, MT, PL, RO, SK

Olisi varmistettava, että jätealan tilastot ovat Eurostatin ohjeiden mukaiset. Eri lähteistä saatavan jätehuoltoa koskevan tiedon yhdenmukaisuutta olisi parannettava (myös syntyneen jätteen määrän ja käsitellyn jätteen määrän välisen suuren eron osalta).

CZ, SI

Alueiden välistä yhteistyötä olisi tiivistettävä jätteenkäsittelykapasiteetin käytön tehostamiseksi ja kansallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.

ES, IT

Täytäntöönpanon valvontaa koskevia valmiuksia olisi kehitettävä ja vahvistettava.

MT, PL, RO

Luonto ja luonnon monimuotoisuus sekä luonnonpääoman arviointi

Alueiden nimeämisprosessi olisi saatettava päätökseen, myös merialueiden osalta, ja alueille olisi määriteltävä selkeät suojelutavoitteet ja tarvittavat suojelutoimenpiteet ja osoitettava riittävät resurssit niiden täytäntöönpanoon, jotta yhteisön tärkeinä pitämien lajien ja luontotyyppien suotuisa suojelun taso voidaan ylläpitää tai saavuttaa uudelleen niiden luontaisella esiintymisalueella. Hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävät toimenpidesuunnitelmat olisi saatava valmiiksi ja niitä olisi päivitettävä. Tiedon ja datan saatavuutta olisi parannettava, jotta asianmukaisten suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen olisi paremmat mahdollisuudet.

AT, BE, BG, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, SK, UK

Natura 2000 -alueiden hoitosuunnitelmien tehokas täytäntöönpano olisi varmistettava hallinnollisten valmiuksien ja rahoituksen avulla. Olisi kehitettävä toimivaltaisten viranomaisten (keskushallinnon viranomaisten, alueellisten viranomaisten ja alueiden hoidosta vastaavien elinten) valmiuksia panna hoitosuunnitelmia täytäntöön, tehdä Natura 2000 -ohjelmaa ja sen hyötyjä edistäviä investointeja koskevia kannustimia tunnetuiksi ja torjua luonnonvaraiseen kasvistoon ja eläimistöön vaikuttavaa laitonta toimintaa tehostamalla täytäntöönpanon valvontaa Natura 2000 -alueilla ja niiden ulkopuolella.

BG, EE, EL, IT, PL, RO, SI, SK

Olisi kehitettävä ja edistettävä älykkäitä ja yksinkertaisia täytäntöönpanotapoja etenkin alueiden ja lajien hyväksymismenettelyihin sekä varmistettava tarvittavan tiedon ja datan saatavuus ja parannettava sidosryhmäviestintää.

AT, BG, CY, CZ, DE, EE, ES, HU, IT, LT, MT, PL, PT

Olisi jatkettava ekosysteemien ja niiden palvelujen kartoittamisen ja arvioinnin sekä luonnonpääoman tilinpitojärjestelmien arvioinnin ja kehittämisen tukemista.

AT, BE, BG, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, SK

Hallinnon valmiuksia olisi kehitettävä asianmukaisten arviointimenettelyjen parantamiseksi ja haitallisesta kehityksestä johtuvan Natura 2000 -alueiden tilan huononemisen estämiseksi.

CY, EL, IT

Olisi varmistettava, että suojeltuja lintulajeja koskevia metsästyskieltoja valvotaan asianmukaisesti.

CY, FR, MT

Luonnon monimuotoisuutta koskevien näkökohtien huomioimista muiden alojen politiikassa (erityisesti maataloutta mutta myös metsätaloutta, kalastusta, kaupunkialueiden ja infrastruktuurin suunnittelua sekä matkailua koskevilla politiikanaloilla) olisi lisättävä ja eri toimijoiden välistä viestintää edistettävä.

DE, DK, FR, PT, SI

Natura 2000 -verkostoa ja kansallisia luontoverkostoja olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta voitaisiin saavuttaa hyvä suojelun taso ja vähentää elinympäristöjen pirstoutumista, ilman typpilaskeumia, kuivumista ja happamoitumista.

NL

Elinympäristöjen pirstoutumisen lisääntymistä olisi torjuttava ja toteutettava toimenpiteitä niiden yhtenäisyyden palauttamiseksi.

LU

Olisi varmistettava, että maaseudun kehittämisohjelmissa ja viherryttämistoimenpiteiden toteuttamisessa suositaan luonnon monimuotoisuutta koskevia toimenpiteitä ja että niillä edistetään luontotyyppien ja lajien hyvän suojelun tason saavuttamista, etenkin luonnonarvoltaan merkittävän maatalouden säilyttämisen osalta.

LU, NL, RO

Arvokasta luonnonpääomaa olisi hyödynnettävä työpaikkojen ja tulojen luomiseksi. Tässä yhteydessä olisi myös edistettävä kestävää matkailua.

EL, ES

Olisi jatkettava luonnon monimuotoisuuden suojelua, kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevaan kestävään kumppanuuteen liittyvän työn tukemista syrjäisimmillä alueilla sekä merentakaisilla mailla ja alueilla.

FR, UK

Metsänhoitajille ja viljelijöille olisi tarjottava parempia kannustimia, jotta he suojelisivat paremmin metsien ja niittyjen luontotyyppejä. Olisi varmistettava metsien kestävä hoito ja edistettävä biomassan tehokasta käyttöä.

LV, SK

Merten suojelu 2

Ympäristön hyvää tilaa koskevien määritelmien parantamista olisi jatkettava (etenkin luonnon monimuotoisuutta koskevien kuvaajien osalta) muun muassa alueellisen yhteistyön avulla hyödyntämällä soveltuvia meriä koskevia alueellisia yleissopimuksia.

BE, CY, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, IE, IT, LT, LV, MT, NL, PT, RO, SE, SI, UK

Ympäristön hyvää tilaa koskevassa tietämyksessä olevat puutteet olisi tunnistettava ja niitä käsiteltävä.

BE, BG, CY, DE, DK, EE, FI, FR, IE, LT, LV, MT, NL, PT, RO, SI

Tärkeimpien paineiden vaikutusten arviointia (ja määrällistä ilmaisemista) koskevia menettelytapoja olisi kehitettävä edelleen, jotta vuoden 2018 raporttien arviointitulokset olisivat parempia ja kattavampia.

BE, BG, CY, DE, EE, EL, HR, IE, IT, LV, LT, MT, NL, RO, SE, UK

Olisi jatkettava muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvien seurantaohjelmien yhdentämistä ja yhteisten, alueellisten tai osa-aluetta koskevien seurantaohjelmien täytäntöönpanoa (HELCOM, OSPAR, Barcelonan yleissopimus ja Mustanmeren komissio). Maan merialueilla käytettävien seurantamenetelmien vertailukelpoisuutta ja yhdenmukaisuutta olisi parannettava.

BE, BG, CY, DE, DK, EE, ES, FI, FR, HR, IE, IT, LT, LV, NL, PT, RO, SE, SI, UK

Kansallinen toimenpideohjelma olisi kiireesti saatava valmiiksi, siitä olisi raportoitava ja se olisi pantava täytäntöön.

BG, CY, DK, EE, EL, HR, LT, MT, SI, RO

Olisi varmistettava, että jäsenvaltion seurantaohjelma pannaan viipymättä täytäntöön ja että sen avulla voidaan asianmukaisesti seurata ympäristön hyvän tilan saavuttamisen edistymistä.

BE, BG, CY, DE, DK, EE, ES, FI, FR, HR, IT, IE, LT, LV, MT, NL, PT, RO, SE, SI, UK

Ilmanlaatu

Olisi varmistettava, että ilman epäpuhtauksien päästöjen väheneminen jatkuu, jotta voitaisiin kaikilta osin noudattaa sovellettavia kansallisia päästörajoja ja ilmanlaadun raja-arvoja. Ilman epäpuhtauksien haittavaikutuksia terveyteen, ympäristöön ja talouteen olisi vähennettävä.

AT, BE, DE, DK, ES, FI, FR, LU, NL

Olisi varmistettava, että ilman epäpuhtauksien päästöjen väheneminen jatkuu, jotta voitaisiin kaikilta osin noudattaa sovellettavia ilmanlaadun raja-arvoja. Ilman epäpuhtauksien haittavaikutuksia terveyteen, ympäristöön ja talouteen olisi vähennettävä.

BG, CZ, EL, HR, HU, IT, LT, PL, PT, RO, SE, SI, SK, UK

Olisi varmistettava, että ilman epäpuhtauksien päästöjen väheneminen jatkuu, ja vähennettävä ilman epäpuhtauksien haittavaikutuksia terveyteen, ympäristöön ja talouteen muun muassa laatimalla liikenneruuhkien torjumista koskeva kattava strategia ja toimintasuunnitelma.

CY, EE, MT

Ammoniakkipäästöjä (NH3) olisi vähennettävä sovellettavien kansallisten päästörajojen noudattamiseksi esimerkiksi ottamalla käyttöön vähäpäästöisiä viljelytekniikoita ja laajentamalla niiden käyttöä.

AT, DE, DK, ES, FI, NL

NMVOC-päästöjä olisi vähennettävä sovellettavien kansallisten päästörajojen noudattamiseksi ja tarvittaessa otsonipitoisuuksien vähentämiseksi.

DE, DK, IE, LU

Typen oksidien (NOx) päästöjä olisi vähennettävä sovellettavien kansallisten päästörajojen noudattamiseksi ja/tai typpidioksidin (NO2) vähentämiseksi (ja tarvittaessa otsonipitoisuuksien vähentämiseksi) muun muassa vähentämällä liikenteeseen liittyviä päästöjä etenkin kaupunkialueilla.

AT, BE, CZ, DE, DK, EL, ES, FI, FR, HU, IE, IT, LU, NL, PL, PT, RO, SE, SK, UK

PM10-hiukkasten (ja tarvittaessa bentso(a)pyreenin) päästöjä ja pitoisuuksia olisi vähennettävä esimerkiksi leikkaamalla kiinteisiin polttoaineisiin perustuvaan energian- ja lämmöntuotantoon, liikenteeseen ja maatalouteen liittyviä päästöjä.

AT, BE, BG, CZ, DE, EL, ES, FR, HR, HU, IT, LT, LV, PL, RO, SE, SI, SK

Melu

Puuttuvat melua koskevat toimintasuunnitelmat olisi saatettava valmiiksi.

BE, CY, CZ, DE, EL, ES, FR, HR, IT, LV, PL, PT, RO, SE, SI, SK

Puuttuvat melukartat olisi saatettava valmiiksi.

BE, EL, ES, FR, IT, LV, PT, RO, SK

Vedenlaatu ja vesihuolto

Vesipolitiikkaa olisi kehitettävä vesienhoitosuunnitelmien toisella kierroksella vesipolitiikan puitedirektiivin toimintalogiikan mukaisesti eli paineista olisi esitettävä yksityiskohtaisempi arviointi, jotta seurantaa voidaan parantaa, vesimuodostumien tilasta voidaan saada tietoa ja voidaan laatia sellaisia toimenpideohjelmia, joissa käsitellään kaikkia tärkeimpiä tunnistettuja paineita, erityisesti hydrologis-morfologisia paineita sekä maataloudesta, teollisuudesta ja yhdyskuntajätevesistä aiheutuvaa pilaantumista. Toimenpideohjelmiin ja seurantaohjelmiin olisi annettava riittävästi rahoitusta.

AT, BE, BG, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, SK, UK

Olisi varmistettava, että myönnetyt poikkeukset täyttävät kaikki vesipolitiikan puitedirektiivissä asetetut edellytykset ja että niiden tueksi on näyttöä, etenkin ympäristön kannalta merkittävästi parempaa keinoa koskevan arvioinnin suhteen. Poikkeusten vähentämistä olisi jatkettava.

AT, BE, MT, NL, PL

Olisi laadittava ja/tai otettava käyttöön sellainen veden hinnoittelupolitiikka, joka kattaa useita eri vesipalveluja ja perustuu kulutuksen mittaukseen, jonka maksut vastaavat ympäristö- ja luonnonvarakustannuksia ja joka kannustaa veden tehokkaampaan käyttöön. Vesimaksuja koskevia poikkeuksia olisi harkittava uudelleen. Lisäksi suositellaan myös kansallisen sääntely- tai valvontaelimen perustamista varmistamaan, että maksut ovat yhdenmukaisia ja kattavat kustannukset riittävästi.

BG, CY, CZ, ES, HU, IE, IT, SK

Olisi varmistettava, että maatalouden aiheuttamaan vesien pilaantumiseen puututaan tehokkaasti sekä nitraattidirektiivin että vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla. Pilaantumisen käsittelemiseksi olisi toteutettava tehokkaita perustoimenpiteitä ja täydentäviä toimenpiteitä. Maataloudesta aiheutuvaa painetta ja veden laadun kehitystä olisi seurattava, jotta saadaan tietoa pilaantumisalttiiden vyöhykkeiden määrittelyn ja nitraatteja koskevien toimintaohjelmien tarkistamisen tueksi. Tarvittaessa on otettava huomioon tehomaatalouden alueet ja nitraattitasot, maataloudesta aiheutuvan paineen kasvu ja haavoittumiselle erityisen alttiit vesimuodostumat, kuten Itämeri.

BE, BG, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, IE, IT, LT, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, UK

Vedenoton valvontaa olisi parannettava sekä pinta- että pohjavesien suhteen. Toimenpideohjelmassa olisi edistettävä vedenkäytön tehokkuutta ja kestäviä vedenpidätystoimia, luonnolliset vedenpidätystoimenpiteet mukaan lukien, ja varmistettava riittävä rahoitus. Kyproksen tapauksessa vettä, josta on poistettu suola, ei pitäisi käyttää maataloudessa.

CY, ES

Vesilupia olisi tarkistettava niin, että ne ovat ympäristötavoitteiden mukaisia, ja olisi varmistettava, että vesien tilaa mahdollisesti huonontavat uudet hankkeet arvioidaan kunnolla vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Arvioinneissa on huomioitava vaihtoehtoiset keinot ja riittävät lieventävät toimenpiteet. Vesivoimaloiden sallimista tai käytössä pitämistä koskevaa lupapolitiikkaa olisi tarkistettava ja päivitettävä.

BG, CY, CZ, EL, ES, HU, IT, LT, LU, PL, PT, SE, SK

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin täytäntöönpano olisi saatettava päätökseen kaikkien taajamien osalta. Olisi rakennettava juomavesidirektiivin ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin noudattamisen edellyttämä infrastruktuuri. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin mukaista kansallista raportointijärjestelmää olisi parannettava. Yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksia koskevat investoinnit olisi jatkossakin asetettava etusijalle esimerkiksi koheesiopolitiikkaan sisältyvän rahoituksen tehokkaalla käytöllä, jos hankkeet täyttävät sen kelpoisuusehdot.

BE, BG, CY, EL, ES, HR, HU, IE, IT, PL, PT, RO, SI

Voitaisiin myös harkita toimenpiteitä vesienhoidon ja jätevesihuollon rakenteiden ja palvelujen tehostamiseksi sekä kannustimia verkkoihin tehtävien fyysisten liitäntöjen määrän lisäämiseksi.

LV

Olisi laadittava kaikki tulvariskikartat ja tulvavaarakartat. Tulvatorjuntahankkeiden toteuttamisessa olisi keskityttävä luonnollisiin vedenpidätystoimenpiteisiin. Tulvantorjunta olisi yhdistettävä kattavasti vedenpidätykseen ottaen huomioon myös vakavat veden niukkuuteen liittyvät ongelmat.

BG, HU, IT, MT

Vesi-, meri- ja luontopolitiikan täytäntöönpanotoimien ja vesienhoitoviranomaisten välistä koordinointia olisi parannettava.

BE, IT, PT

Kansainväliset sopimukset

Olisi toteutettava lisätoimia olennaisiin monenvälisiin ympäristösopimuksiin osallistumiseksi allekirjoittamalla ja ratifioimalla puuttuvat sopimukset.

EL, IE, IT, MT

Tehokas hallinta keskus-, alue ja paikallishallinnossa sekä koordinointi ja ympäristönäkökohtien sisällyttäminen muuhun politiikkaan

Ympäristöhallinnon menettelyjä olisi yksinkertaistettava ja ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten yhteistyötä parannettava (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla).

EL

Ympäristöasioista ja luonnonsuojelusta vastaavan ministeriön hallinnollisia valmiuksia olisi kehitettävä, sillä se edistäisi EU:n varojen käyttöä ja nopeuttaisi politiikan ja lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kanssa.

HR

Ympäristöasioiden hajautumista alue- ja paikallistasolla olisi korjattava kehittämällä niitä varten parempia koordinointimekanismeja.

ES, HU, IT

Olisi varmistettava, että toiminnallisesti riippumaton viranomainen ilmaisee ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna, 6 artiklassa tarkoitetun kantansa tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista.

FR

Koko julkishallinnossa olisi lisättävä kumppanuuksia ja avoimuutta, ja yleisön osallistumista olisi lisättävä ympäristöasioita koskevassa päätöksenteossa.

HU

Lainsäädäntöluonnoksia koskevia vaikutustenarviointeja olisi hyödynnettävä laajemmin, ja niissä olisi käsiteltävä erityisesti ympäristövaikutuksia.

HU

Ympäristöön vaikuttavaa toimintaa ja laitoksia koskevien lupien myöntämiseen olisi luotava selkeä ja avoin menettely.

HU

EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämän raportoinnin oikea-aikaisuutta olisi parannettava ja varmistettava, että erityisesti raportointia varten ja yleisemmin ympäristöpolitiikan tehokkaampaa täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten on riittävästi henkilöstöä.

MT

Olisi varmistettava, että hiljattain perustetulla ympäristö- ja luonnonvaraviranomaisella on vankka toimivalta. Lupien myöntämiseen ympäristöön vaikuttaville laitoksille ja toiminnalle olisi oltava selkeä ja avoin prosessi.

MT

EU:n varoja olisi hyödynnettävä tarvittavien valmiuksien ja taitotiedon kehittämiseen kaikilla lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sen valvontaan osallistuvilla hallinnon tasoilla.

PL

EU:n ympäristölainsäädännön ja -politiikan hallintoa olisi vahvistettava etenkin luonnonsuojelun ja vesienhoidon alalla (esim. vesiviranomaisten rakenteen ja tehtävien muuttaminen niin, että ne voivat paremmin hoitaa vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä, ja niiden osallistaminen lupamenettelyyn).

PL

Täytäntöönpanon valvontaa olisi tehostettava tapauksissa, joissa hankkeen toteuttajat laiminlyövät niille ympäristöpäätöksissä ja rakennusluvissa määrättyjen lieventävien ja korvaavien toimenpiteiden toteuttamisen.

PL

Patohankkeita koskevien lieventävien ja korvaavien toimenpiteiden määrittelystä ja täytäntöönpanosta saatu kokemus olisi laajennettava muihin infrastruktuurihankkeisiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon. Hankkeita koskevien seurantakomiteoiden kokoonpanon olisi oltava mahdollisimman laaja, ja niihin olisi kuuluttava myös kansalaisjärjestöjen edustajia.

PT

Hiljattain tehtyjä aloitteita olisi pantava tehokkaasti täytäntöön ja hyödynnettävä julkisen sektorin tehokkuuden, tuloksellisuuden ja koordinoinnin parantamiseksi ympäristöalalla eli esimerkiksi tiedonjakoa ja asiakirjojen vaihtoa olisi parannettava maataloutta, meriä ja ympäristöä koskevista tarkastuksista ja seurannasta vastaavien julkisten toimijoiden välillä toiminta-alustan avulla.

PT

Julkishallinnon vahvistamista koskevan strategian täytäntöönpanoa olisi nopeutettava kiinnittäen asianmukaista huomiota ympäristöasioihin.

RO

Täytäntöönpanoon osallistuvien virastojen hallinnollisia valmiuksia ja koordinointia olisi kehitettävä erityisesti vesi- ja jätehuollon ja vaikutustenarviointien laadun suhteen.

RO

Sen varmistaminen, että EU:n ympäristölainsäädäntöä noudatetaan kansallisen lupajärjestelmän uudistuksessa, jonka tavoitteena on poistaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta ja sujuvoittaa menettelyjä.

SI

Ympäristövaikutusten arviointien ja strategisten ympäristöarviointien tehokkaampi soveltaminen keskeisinä välineinä sen varmistamisessa, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon muilla politiikanaloilla.

CZ, SK

Säännösten noudattamisen varmistaminen

Avoimuutta olisi lisättävä säännösten noudattamisen varmistamisen organisoinnissa ja toimivuudessa sekä merkittävien riskien käsittelyssä.

AT, BE, BG, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, SK, UK

Toimivaltaisia viranomaisia olisi kannustettava osallistumaan enemmän ympäristölainsäädännön noudattamista käsitteleviin verkostoihin.

AT, BG, CY, CZ, DK, EE, EL, FI, HR, HU, LU, LV, PT, RO, SE, SI, SK

Ympäristövastuudirektiivin täytäntöönpanoa olisi tehostettava proaktiivisten aloitteiden avulla, kuten perustamalla kansallinen rekisteri ympäristövastuudirektiivin soveltamisalaan kuuluvista tapauksista ja/tai laatimalla kansallisia ohjeita.

AT, BE, BG, CY, CZ, DE, EE, EL, FI, FR, HR, HU, IT, LT, LU, LV, MT, PL, RO, SE, SI, SK

Olisi toteutettava lisätoimia sen varmistamiseksi, että ympäristövastuita varten on olemassa tehokas rahavakuusjärjestelmä.

BE, CY, DK, EE, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, MT, NL, PL, RO, SE, SI, UK

Yleisön osallistuminen ja oikeussuojan saatavuus

Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ympäristöalan kansalaisjärjestöt voivat saattaa uudelleen tutkittavaksi kaikkia EU:n alakohtaisia ympäristösäädöksiä koskevat viranomaisten toimet tai laiminlyönnit täysin EU:n lainsäädännön sekä tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimuksen) mukaisesti.

AT, BE, BG, CZ, DE, HU, IT, PL, SE, SI, SK

EU:n ympäristölainsäädäntöä koskevan oikeusteitse tehdyn muutoksenhaun kustannukset olisi arvioitava ja varmistettava, että menettely ei ole niin kallis, että kustannukset olisivat este sen käyttämiselle.

CY, DK, EE, ES, FR, IE, LU, MT, RO, UK

Tiedon saatavuus, tietämys ja näyttö

Maan datapolitiikan tuloksellisuutta olisi arvioitava kriittisesti ja sitä olisi muutettava ottaen huomioon parhaat käytännöt.

AT, BE, BG, CY, CZ, EE, EL, HR, HU, IT, LT, MT, PT, RO, SI, SK

Kaikki ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa tarvittavat paikkatietoaineistot olisi määritettävä ja dokumentoitava, ja data ja asiakirjat olisi annettava muiden viranomaisten ja yleisön saataville vähintään sellaisenaan INSPIRE-direktiivissä tarkoitettujen digitaalisten palvelujen avulla.

AT, BE, BG, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, MT, NL, PL, PT, RO, SE, SI, SK, UK