(3)

Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen , jonka mukaan EU : n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(3)

Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016, ja sen tavoitteena on sen 2 artiklan mukaisesti ”vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamispyrkimysten yhteydessä , muun muassa: a) pitämällä maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 oC:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkien toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5  oC:een suhteessa esiteolliseen aikaan tiedostaen, että tämä vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja vaikutuksia; b) parantamalla kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon sekä edistämällä kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa; ja c) sovittamalla rahoitusvirrat johdonmukaisiksi suhteessa vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa joustavasti mukaudutaan muuttuvaan ilmastoon .”

Pariisin sopimuksen mukaan sen sopimuspuolten olisi myös toteutettava toimenpiteitä, joilla suojellaan ja tarvittaessa lisätään kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, kuten metsiä.

Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa Pariisin sopimuksen mukaisista EU:n sitoumuksista. Unionin sitoumus koko talouden laajuisiin päästövähennyksiin vahvistettiin unionin ja sen jäsenvaltioiden suunnitellussa kansallisesti määriteltävässä panoksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle (UNFCCC) 6 päivänä maaliskuuta 2015.

(4)

Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen.

(4)

Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Näin ollen lopetetaan myös Kioton pöytäkirjaan liitetyt vihreiden investointien järjestelmät, joissa tarjottiin taloudellista tukea päästöjenvähennyshankkeille alemman tulotason jäsenvaltioissa.

(4 a)

Ympäristöasioita käsittelevän neuvoston 21. lokakuuta 2009 pidetyssä kokouksessa tuettiin unionin tavoitetta vähentää niiden vähennysten puitteissa, jotka kehittyneiden maiden ryhmän on hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan välttämättä toteutettava, päästöjä vuoteen 2050 mennessä 80–95 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna.

(5)

Siirtymä puhtaaseen energiaan edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa ja kannustimia kaikilla politiikan aloilla . Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa turvataan varma, kestävä, kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian (16) mukaisesti.

(5)

Siirtymä puhtaaseen energiaan ja biotalouteen edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa kaikilla politiikan aloilla ja kannustimia pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ”pk-yritykset”, joilla on vähän pääomaa, sekä pientiloille niiden liiketoimintamallien mukauttamiseen . Yksi unionin tärkeimmistä tavoitteista on luoda selviytymiskykyinen energiaunioni, jossa etusijalla on energiatehokkuus ja jossa pyritään turvaamaan varma, kestävä ja kohtuuhintainen energiansaanti kaikille eurooppalaisille , sekä soveltaa tiukkoja kestävyyteen ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia biopohjaisten luonnonvarojen käyttämiseen fossiilisten luonnonvarojen sijasta . Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on jatkettava kunnianhimoisia ilmastotoimenpiteitä tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja edistyttävä muilla energiaunionin alueilla joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevan puitestrategian (16) mukaisesti.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY (19) mukaista sitovia vuotuisia kansallisia rajoja koskevaa lähestymistapaa pitäisi soveltaa jatkossakin kaudella 2021–2030 siten, että etenemisen lasketa aloitetaan vuodesta 2020 perustuen kauden 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoon ja päätetään vuoteen 2030 kunkin jäsenvaltion osalta. Niiden jäsenvaltioiden vuoden 2021 kiintiöitä mukautetaan, joilla on sekä päätöksessä 406/2009/EY tarkoitettu positiivinen raja että päätösten 2013/162/EU ja 2013/634/EU mukaiset kasvavat vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2017–2020. Mukautuksen tarkoituksena on suurempien päästömahdollisuuksien huomioon ottaminen kyseisinä vuosina. Eurooppa-neuvosto tuli siihen tulokseen, että olemassa olevien joustovälineiden saatavuutta ja käyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan taata unionin yhteisten pyrkimysten kustannustehokkuus ja asukaskohtaisten päästöjen lähentyminen vuoteen 2030 mennessä.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY (19) mukaista sitovia vuotuisia kansallisia rajoja koskevaa lähestymistapaa pitäisi soveltaa jatkossakin kaudella 2021–2030 siten, että etenemisen laskenta aloitetaan vuodesta 2018 perustuen kauden 2016–2018 kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoon tai vuoden 2020 vuotuisen päästökiintiön arvoon sen mukaan, kumpi arvoista on pienempi, ja päätetään vuoteen 2030 kunkin jäsenvaltion osalta. Varhaisten toiminnan palkitsemiseksi ja sellaisten jäsenvaltioiden tukemiseksi, joiden investointivalmiudet ovat vähäiset, jäsenvaltiot, joiden BKT asukasta kohti on alle EU:n keskiarvon ja joiden päästöt kauden 2013–2020 aikana ovat alhaisemmat kuin niiden vuotuiset päätöksen 406/2009/EY mukaiset päästökiintiöt kyseisellä kaudella, voivat tietyissä olosuhteissa pyytää varannossa olevien päästökiintiöiden lisäämistä. Niiden jäsenvaltioiden vuoden 2021 kiintiöitä mukautetaan täydentävästi , joilla on sekä päätöksessä 406/2009/EY tarkoitettu positiivinen raja että päätösten 2013/162/EU ja 2013/634/EU mukaiset kasvavat vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2017–2020. Mukautuksen tarkoituksena on suurempien päästömahdollisuuksien huomioon ottaminen kyseisinä vuosina. Eurooppa-neuvosto tuli siihen tulokseen, että olemassa olevien joustovälineiden saatavuutta ja käyttöä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla olisi lisättävä merkittävästi, jotta voidaan taata unionin yhteisten pyrkimysten kustannustehokkuus ja asukaskohtaisten päästöjen lähentyminen vuoteen 2030 mennessä.

(9 a)

Jotta unioni saadaan siirtymään kohti vähähiilistä taloutta, tässä asetuksessa säädetään pitkän aikavälin päästövähennyspolusta, jonka mukaisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuodesta 2031 alkaen. Tällä asetuksella edistetään myös Pariisin sopimuksen tavoitetta, jonka mukaisesti pyritään saavuttamaan tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.

(10 a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814  (1 a) perustetun markkinavakausvarannon täysimääräisen tehokkuuden säilyttämiseksi päästöoikeuksien mitätöimistä tässä asetuksessa säädetyn jouston käytön seurauksena EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien vähentämisen jälkeen ei saisi ottaa huomioon päästöoikeuksina, jotka on mitätöity direktiivin 2003/87/EY mukaisesti, kun päätöksen (EU) 2015/1814 mukaisesti määritellään liikkeeseen laskettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä tiettynä vuonna kyseisen päätöksen mukaisesti.

(11)

On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuutta , uusiutuvia energialähteitä , energiatehokkuutta ja kiertotaloutta koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

(11)

On olemassa useita unionin toimenpiteitä, jotka parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia ilmastositoumustensa täyttämiseen, ja ne ovat ratkaisevassa asemassa tarvittavien päästövähennysten toteutumiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa fluorattuja kasvihuonekaasuja, maantieajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, rakennusten energiatehokkuuden parantamista , uusiutuvien energialähteiden lisäämistä , energiatehokkuuden lisäämistä ja kiertotalouden edistämistä koskevat säädökset sekä ilmastoinvestointeihin liittyvät unionin rahoitusvälineet.

(11 a)

Näiden päästövähennysten saavuttamiseksi ja maatalousalan roolin maksimoimiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot edistävät suurimman potentiaalin omaavia innovatiivisia hillitsemistoimia, joita ovat muun muassa viljelymaan muuttaminen pysyvästi nurmeksi, pensasaitojen, suojavyöhykkeiden ja puiden hoito maatalousmaalla, uudet peltometsätalous- ja metsänistutussuunnitelmat, hakkuiden ja metsäkadon estäminen, säilyttävä maanmuokkaus tai muokkaamattomuus sekä peitto- ja kerääjäkasvien käyttö ja satojätteen muokkaus, hiilitaseauditointi sekä maaperän ja ravinteiden hoitosuunnitelmat, typen parempi hyötysuhde ja nitrifikaationesto, suo- ja turvemaan saneeraus ja säilyttäminen sekä karjan kasvatusta, ruokintaa ja hoitoa koskevat parannetut menetelmät päästöjen vähentämiseksi.

(11 b)

Tällä asetuksella, muun muassa käytettävissä olevilla joustoilla, kannustetaan päästövähennyksiin, jotka ovat unionin muiden ilmastoa ja energiaa koskevien säädösten mukaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien alojen osalta, mukaan luettuna energiatehokkuuden ala. Koska yli 75 prosenttia unionin kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiaan, energiankäytön tehokkuuden lisäämisellä ja energiasäästöillä on tärkeä tehtävä tällaisten päästöjen vähentämisessä. Kunnianhimoinen energiatehokkuuspolitiikka on tästä syystä keskeinen tekijä paitsi fossiilisten polttoaineiden tuonnin vähentämisessä energiavarmuuden lisäämiseksi ja kuluttajien energialaskujen pienentämiseksi myös energiansäästötekniikan hyväksymisessä rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä, talouden kilpailukyvyn vahvistamisessa, paikallisten työpaikkojen luomisessa sekä terveysolojen parantamisessa ja energiaköyhyyden torjumisessa. Toimet, joita toteutetaan tässä asetuksessa katetuilla aloilla, maksavat itsensä ajan mittaan takaisin ja ovat kustannustehokas keino auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan niiden tämän asetuksen mukaiset tavoitteet. Näin ollen on tärkeää, että siirtäessään tätä asetusta osaksi kansallisia toimintalinjoja jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota kaikkien alojen erityisiin ja erilaisiin energiatehokkuuden parantamista koskeviin mahdollisuuksiin ja investointeihin.

(11 c)

Liikenneala on merkittävä kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Myös alan energiankulutus on kasvanut nopeammin kuin minkään muun alan vuodesta 1990. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näin ollen tärkeää ponnistella edelleen parantaakseen energiatehokkuutta, edistääkseen siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin ja vähentääkseen alan suurta hiiliriippuvuutta. Vähähiilisen energiapaletin saavuttaminen edistämällä vähäpäästöisen energian, kuten kestävien biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen, käyttöä liikennealalla tulee myötävaikuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeseen Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä voitaisiin helpottaa varmistamalla, että alalla on selkeä pitkän aikavälin kehys varmuuden tarjoamiseksi ja investointien perustaksi.

(11 d)

Energiapolitiikan ja alakohtaisten politiikkojen vaikutusta unionin ja kansallisiin ilmastositoumuksiin olisi arvioitava yhteisten määrällisiin tietoihin perustuvien menetelmien mukaisesti siten, että niiden vaikutukset ovat avoimia ja todennettavissa.

(12)

Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ”LULUCF”, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [] vaatimuksia.

(12)

Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin annetussa asetuksessa [] vahvistetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen, jäljempänä ”LULUCF”, liittyviä kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt. Vaikka tämän asetuksen mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksillä aikaan saataviin ympäristövaikutuksiin vaikuttaa se, että huomioon otetaan enintään maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta, hoidetuista niityistä ja soveltuvissa tapauksissa hoidetuista kosteikoista , sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa [], peräisin olevien nettopoistumien ja nettopäästöjen kokonaissummaa vastaava määrä, asetukseen olisi sisällytettävä näitä poistoja vastaava, määrältään enintään 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin jousto, joka jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä III esitetyn mukaisesti, lisämahdollisuutena, jota jäsenvaltiot voivat tarvittaessa hyödyntää sitoumustensa noudattamiseksi. Jos annetaan LULUCF-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla delegoitu säädös metsäalan viitetasojen päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien perusteella, komissiolle olisi 7 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä sen huomioon ottamiseksi, että hoidettua metsämaata koskevan tilinpitoluokan tasapuolinen panos vaikuttaa mainitussa artiklassa säädettyyn 280 miljoonan joustomahdollisuuteen. Ennen tällaisen delegoidun asetuksen hyväksymistä komission olisi arvioitava hoidetun metsämaan tilinpidon luotettavuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja erityisesti ennakoidun ja tosiasiallisen korjuuasteen keskinäistä vastaavuutta. Tässä asetuksessa olisi myös sallittava mahdollisuus vuotuisten päästökiintiöyksiköiden vapaaehtoiseen poistoon, jotta kyseiset määrät voidaan ottaa huomioon arvioitaessa sitä, noudattavatko jäsenvaltiot asetuksen [] vaatimuksia.

(12 a)

Maatalousalaan liittyvien unionin lukuisien tavoitteiden, muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen, ilmanlaadun, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämisen sekä maaseudun elinkeinojen tukemisen, saavuttaminen keskinäisesti johdonmukaisella tavalla edellyttää investointien ja kannustimien muuttamista unionin toimien, kuten YMP:n, tuella. On keskeisen tärkeää, että tässä asetuksessa otetaan huomioon päämäärä tukea unionin metsästrategian tavoitteita, joilla edistetään kilpailukykyistä ja kestävää puun toimittamista unionin biotaloutta varten, jäsenvaltioiden kansallisia metsäpolitiikkoja, luonnon monimuotoisuutta koskevaa unionin strategiaa sekä unionin kiertotalousstrategiaa.

(13)

Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Vähennysten soveltaminen olisi kuitenkin otettava huomioon vain viiden vuoden välein, jotta asetuksen [] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus voidaan huomioida . Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

(13)

Jotta kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden vuotuisten päästökiintiötavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tässä asetuksessa säädetyt vuotuista raportointia ja arviointia koskevat vaatimukset sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 asianmukaisiin artikloihin. Kyseistä asetusta olisi näin ollen muutettava vastaavasti. Siihen tehtävillä muutoksilla olisi myös varmistettava, että jäsenvaltioiden edistymistä vähennystavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan jatkossakin vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon unionin politiikoissa ja toimissa tapahtunut kehitys ja jäsenvaltioiden toimittamat tiedot. Arviointi sisältää joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten unioni edistyy vähentämissitoumustensa noudattamisessa ja jäsenvaltiot velvoitteidensa täyttämisessä. Täydellinen vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen olisi suoritettava joka toinen vuosi. Asetuksen [] mukainen maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä peräisin oleva mahdollinen osuus olisi otettava huomioon kyseisessä asetuksessa säädettyjen väliaikojen mukaisesti . Tämä ei kuitenkaan vaikuta komission velvollisuuteen varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tästä asetuksesta johtuvia velvoitteitaan, eikä komission valtaan käynnistää rikkomusmenettelyjä tätä varten.

(13 a)

Koska tämän asetuksen kattamat alat tuottavat yli puolet unionin kasvihuonekaasupäästöistä, päästövähennystoimet ovat erittäin tärkeitä kyseisillä aloilla, jotta voidaan täyttää unionin sitoumukset Pariisin sopimuksen mukaisesti. Siksi tämän asetuksen mukaisten valvonta-, raportointi- ja seurantamenettelyjen olisi oltava täysin avoimia. Jäsenvaltioiden ja komission olisi asetettava julkisesti saataville tietoa tämän asetuksen noudattamisesta ja varmistettava sidosryhmien ja yleisön asianmukainen osallistuminen tämän asetuksen uudelleentarkasteluun. Komission olisi myös luotava tehokas ja avoin järjestelmä käyttöönotettujen joustomahdollisuuksien tulosten seuraamiseksi.

(14)

Vähennysten kokonaismäärän yleisen kustannustehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi saatava siirtää osa vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Näiden siirtojen avoimuus olisi varmistettava, ja ne voidaan toteuttaa molemmille sopivalla tavalla, mukaan lukien huutokaupalla, asiamiesperusteisesti toimivia markkinavälittäjiä käyttämällä tai kahdenvälisin järjestelyin .

(14)

Vähennysten kokonaismäärän yleisen kustannustehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi saatava tallettaa tai lainata osa vuotuisesta päästökiintiöstään. Jäsenvaltioiden olisi myös saatava siirtää osa vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltioille. Näiden siirtojen avoimuus olisi varmistettava, ja ne voidaan toteuttaa molemmille sopivalla tavalla, mukaan lukien huutokaupalla, asiamiesperusteisesti toimivia markkinavälittäjiä käyttämällä tai kahdenvälisin sopimuksin .

(15)

Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille, julkisille laitoksille ja yleisölle. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

(15)

Euroopan ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tarjoamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille, julkisille laitoksille ja yleisölle. Euroopan ympäristökeskuksen olisi avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti ja edistettävä välittömästi ja tuloksellisesti ilmastonmuutoksen hillitsemistä .

(17)

Jotta varmistettaisiin yhdenmukaiset edellytykset jäsenvaltioiden vuotuisten päästörajojen määrittämisen perustana olevan 4 artiklan täytäntöönpanolle, täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011  (21) mukaisesti .

(17)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä määrittämällä vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioille .

(19 a)

On tärkeää, että unioni omien päästövähennystoimiensa lisäksi kaavailee globaaliin hiilikädenjälkeen kohdistuvan myönteisen vaikutuksensa lisäämistä koskevan tavoitteen mukaisesti yhdessä kolmansien maiden kanssa ilmastoratkaisuja ja panee täytäntöön yhteishankkeita kyseisten maiden kanssa vuoden 2030 ilmastopolitiikan puitteissa ottaen huomioon, että Pariisin sopimuksella pyritään uuteen kansainväliseen yhteistyömekanismiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

(20)

Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

(20)

Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa olisi otettava huomioon muuttuvat kansalliset olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.

Pariisin sopimuksen noudattamiseksi unionin on asteittain tehostettava toimiaan ja annettava viiden vuoden välein tiedoksi panos, joka on mahdollisimman kunnianhimoinen.

Tarkastelussa olisi sen vuoksi otettava huomioon unionin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä koko talouden laajuisesti 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna ja Pariisin sopimuksen tavoite, jonka mukaisesti pyritään saavuttamaan tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Sen olisi perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja Euroopan ympäristökeskuksen laatimaan valmistelukertomukseen.

Vuonna 2031 alkavaa kautta koskevassa jäsenvaltioiden päästövähennysten tarkastelussa olisi otettava huomioon oikeudenmukaisuuden ja kustannustehokuuden periaatteet.

-a)

a)

kauden 2021–2030 kaikilta vuosilta kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetettua tasoa;

a)

kauden 2021–2030 kaikilta vuosilta kyseisen jäsenvaltion osalta huomioon otettu kumulatiivinen määrä ei ylitä liitteessä III kyseiselle jäsenvaltiolle asetettua tasoa;

b)

kyseinen määrä ylittää asetuksen [] [LULUCF] 4 artiklassa kyseiselle jäsenvaltiolle asetetut vaatimukset;

b)

kyseisen määrän osoitetaan ylittävän asetuksen [] [LULUCF] 4 artiklassa kyseiselle jäsenvaltiolle asetetut vaatimukset asetuksen [] [LULUCF] 12 artiklassa vahvistettujen viisivuotiskausien aikana ;

c)

kyseisen jäsenvaltion muilta jäsenvaltioilta asetuksen [] [LULUCF] nojalla vastaanottamien nettopoistumien määrä ei ole suurempi kuin sen muille jäsenvaltioille siirtämien nettopoistumien määrä; ja

c)

kyseisen jäsenvaltion muilta jäsenvaltioilta asetuksen [] [LULUCF] nojalla vastaanottamien nettopoistumien määrä ei ole suurempi kuin sen muille jäsenvaltioille siirtämien nettopoistumien määrä; ja

d)

jäsenvaltio noudattaa asetuksessa [] [LULUCF] vahvistettuja vaatimuksia.

d)

jäsenvaltio noudattaa asetuksessa [] [LULUCF] vahvistettuja vaatimuksia.

a)

jäsenvaltion seuraavan vuoden päästölukuun lisätään näitä ylimääräisiä päästöjä vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08 11 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti; ja

a)

jäsenvaltion seuraavan vuoden päästölukuun lisätään näitä ylimääräisiä päästöjä vastaava määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina kerrottuna kertoimella 1,08 11 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti; ja

b)

jäsenvaltiota kielletään väliaikaisesti siirtämästä vuotuisen päästökiintiönsä osia muille jäsenvaltioille, kunnes se täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Keskusvalvojan on merkittävä kielto 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

b)

jäsenvaltiota kielletään väliaikaisesti siirtämästä vuotuisen päästökiintiönsä osia muille jäsenvaltioille, kunnes se täyttää tämän asetuksen vaatimukset. Keskusvalvojan on merkittävä kielto 11 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

a)

sen päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti määriteltyjen vuotuisten päästökiintiöiden kokonaismäärä ylittää sen todennettujen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vuosina 2013–2020;

b)

sen markkinahintainen BKT asukasta kohti on alle EU:n keskiarvon;

c)

se on käyttänyt maksimaalisen tehokkaasti 6 ja 7 artiklassa tarkoitettuja joustomahdollisuuksia liitteissä II ja III vahvistettujen tasojen mukaisesti;

d)

se on käyttänyt maksimaalisen tehokkaasti 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja joustomahdollisuuksia eikä se ole siirtänyt päästökiintiöitä toiseen jäsenvaltioon 5 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti; ja

e)

koko unioni saavuttaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteensa.