Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä

Jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevan asetusehdotuksen vaikutusten arviointi

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Rikollisten varojen takaisinperimistä koskevan EU:n nykyisen säädöskehyksen avulla ei voida vastata tehokkaasti niihin haasteisiin, joita aiheutuu kun rikolliset kätkevät varojaan toisiin jäsenvaltioihin. Jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia päätöksiä pannaan täytäntöön toisissa jäsenvaltioissa hyvin harvoin. Tämän seurauksena EU:ssa jäädytetään ja tuomitaan menetetyksi liian pieni osa rikollisista varoista, niin että rikolliset voivat hyödyntää lainvastaisin keinoin saamiaan tuloja. Kahden asiaa koskevan puitepäätöksen rajoitetulle käytölle on esitetty useita syitä. Yksi merkittävä ongelma on se, että nykyiset kaksi vastavuoroista tunnustamista koskevaa säädöstä eivät kata kaikkia jäsenvaltioissa annettavia erityyppisiä jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia päätöksiä (mm. menetetyksi tuomitseminen ilman rikostuomiota, laajennettu menetetyksi tuomitseminen ja kolmansille siirrettyjen varojen menetetyksi tuomitseminen). Lisäksi nykyiset menettelyt ja todistukset ovat tarpeettoman monimutkaisia ja tehottomia. Edellä mainittujen ongelmien lisäksi nykyisissä välineissä ei säädetä lainkaan uhreille suoritettavista korvauksista tai omaisuuden palauttamisesta.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Ehdotuksen yleiset tavoitteet ovat seuraavat:

1. jäädyttää ja tuomita menetetyksi entistä suurempi osa rikollisesta toiminnasta saatavista varoista rajat ylittävissä tapauksissa, jotta voidaan ehkäistä ja torjua rikollisuutta, myös terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta;

2. tehostaa uhrien oikeuksien suojelua rajat ylittävissä tapauksissa.

Erityistavoitteita ovat seuraavat:

1. parantaa jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista rajat ylittävissä tapauksissa laajentamalla vastavuoroista tunnustamista koskevan säädöksen soveltamisalaa;

2. säätää yksinkertaisemmista ja nopeammista menettelyistä ja todistuksista;

3. lisätä uhreille suoritettavien rajat ylittävien korvausten määrää. 

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Koska rikolliset kätkevät usein varansa toisiin jäsenvaltioihin, tehokas rajat ylittävä yhteistyö on rikoshyödyn takavarikoimiseksi olennaisen tärkeää. EU:n oikeudessa säädetään jo jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta. Nämä säädökset ovat kuitenkin jääneet jälkeen eräiden jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja yhteisiä vähimmäissääntöjä koskevan EU:n lainsäädännön viimeaikaisesta kehityksestä. Tässä ehdotuksessa laajennetaan yhteistyön soveltamisalaa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioissa voidaan panna täytäntöön entistä useammanlaisia menetetyksi tuomitsemista koskevia päätöksiä. Ehdotuksessa myös säädetään yksinkertaisemmista ja nopeammista menettelyistä ja todistuksista. Lisäksi siinä vahvistetaan erityiset säännöt, joiden nojalla uhrit voivat vaatia korvausta tai omaisuuden palauttamista rajat ylittävissä tapauksissa.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi?

Harkittavana oli neljä päävaihtoehtoa: nykytilanteen säilyttäminen (vaihtoehto 1), muut kuin sääntelytoimet (vaihtoehto 2) ja kaksi sääntelyyn perustuvaa vaihtoehtoa (vaihtoehdot 3 ja 4). Nykytilanteen säilyttäminen tarkoittaisi sitä, että unionin tasolla ei toteutettaisi mitään toimia. Sen sijaan kolme muuta toimintavaihtoehtoa parantaisivat eri tavoin rikokseen perustuvan hyödyn takavarikoinnin ja menetetyksi tuomitsemisen mahdollisuuksia rajat ylittävissä tilanteissa. Vaihtoehdon 2 (muut kuin sääntelytoimet) mukaan jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista tuettaisiin esimerkiksi koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen levittämisen avulla sekä edistämällä takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista koskevien kansainvälisten välineiden käyttöä rajat ylittävissä tilanteissa. Tämän vaihtoehdon vaikutusten arvioidaan kuitenkin jäävän vähäisiksi, ja osa EU:n jäsenvaltioista ei edelleenkään pystyisi toteuttamaan toimenpiteitä tiettyjen toisista jäsenvaltioista tulevien pyyntöjen perusteella. Vaihtoehtojen 3 ja 4 (vähimmäis- ja enimmäistason velvoitteita koskevat sääntelytoimet) perusteella luotaisiin velvoitteet tunnustaa ja panna täytäntöön erilaisia rikoksella saadun omaisuuden jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia päätöksiä. Vaihtoehto 3 edellyttäisi ainoastaan direktiiviin 2014/42/EU perustuvien jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten tunnustamista. Vaihtoehto 4 edellyttäisi ilman rikostuomiota annettujen menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten tunnustamista. Alavaihtoehto 4a (kompromissivaihtoehto) menisi pidemmälle kuin vaihtoehto 3 ja kattaisi kaikentyyppisen rikosoikeudellisen menetetyksi tuomitsemisen, myös tapaukset, joissa ei ole annettu rikosoikeudellista tuomiota. Alavaihtoehto 4b (enimmäistason vaihtoehto) kattaisi ilman rikosoikeudellista tuomiota määrätyn menetetyksi tuomitsemisen myös silloin kun se perustuu yksityisoikeudellisiin tai hallinnollisiin päätöksiin. Parhaaksi vaihtoehdoksi arvioitiin alavaihtoehto 4a, koska sen perusteella annettaisiin uusi vastavuoroista tunnustamista koskeva säädös, jonka laajennettu soveltamisala kattaa kaikenlaiset rikosoikeudellisissa menettelyissä annetut jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevat päätökset. Näin se täydentää direktiivillä 2014/42/EU käyttöön otettuja yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Siinä säädetään myös erityiset säännöt uhrien oikeuksien suojelemiseksi rajat ylittävissä tapauksissa.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Jäsenvaltiot ovat todenneet, että jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista olisi parannettava uuden säädöksen avulla. Ne kannattavat näin ollen vaihtoehtoa, joka edellyttää uuden lainsäädännön antamista (vaihtoehto 3, 4a tai 4b). Jäsenvaltioiden näkemykset vaihtelevat kuitenkin sen suhteen, millaisia toimenpiteitä uuden säädöksen tulisi kattaa. Vaihtoehto 3 ei herätä jäsenvaltioissa erityistä vastustusta. Ne jäsenvaltiot, joissa on käytössä laajempia menetetyksi tuomitsemista koskevia menettelyjä, eivät kuitenkaan pidä tätä vaihtoehtoa riittävänä. Vaihtoehto 4a olisi jäsenvaltioille helpoin hyväksyä, koska useimmissa jäsenvaltioissa on jo säännöksiä, jotka kattavat ilman rikosoikeudellista tuomiota määrätyn menetetyksi tuomitsemisen. Sen sijaan vaihtoehdon 4b suhteen jäsenvaltioiden näkemykset jakautuvat varsin voimakkaasti. Euroopan parlamentti kannattaa säädöksen antamista jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisen tunnustamisen lujittamiseksi.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Vaatimus, joka edellyttää useammanlaisten jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten tunnustamista, todennäköisesti lisää rikoksella saadun omaisuuden jäädyttämistä ja takavarikointia yli jäsenvaltioiden rajojen. Näin ollen sen pitäisi viime kädessä vähentää järjestäytyneiden rikollisryhmien tuloja ja vähentää rikollisten mahdollisuuksia sijoittaa varojaan uusien rikosten toteuttamiseen. Menetetyksi tuomitsemisen todennäköisyyden lisääntyminen voimistaa myös rikollisuuteen kohdistuvaa pelotevaikutusta. Tämän pitäisi myös vähentää jäsenvaltioiden tulonmenetyksiä. Sosiaaliset vaikutukset olisivat kaiken kaikkiaan erittäin myönteiset, koska menetetyksi tuomittu rikoshyöty voitaisiin palauttaa uhreille, joilta se on alun perin viety, tai ohjata uudelleen sosiaalisiin kohteisiin.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

Sekä päätöksen antaneiden viranomaisten että täytäntöönpanoviranomaisten hallintokustannukset kasvaisivat, kun rajat ylittävien menettelyjen määrä ja jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten täytäntöönpano lisääntyisivät. Toisaalta hallintokustannusten kasvun vastapainoksi rajat ylittävissä tapauksissa voitaisiin periä takaisin entistä enemmän varoja. Huomattavia etuja saavutettaisiin myös siksi, että rikollisuutta ja terrori-iskuja voitaisiin ehkäistä riistämällä rikollisilta heidän varansa.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Ehdotus ei vaikuta suoraan yrityksiin, pk-yritykset ja mikroyritykset mukaan luettuina. Rikoshyödyn takavarikointi vaikeuttaa kuitenkin rikollisten yritysten liiketoimintaa, joten pidemmällä aikavälillä sen pitäisi edistää lainkuuliaisten yritysten toimintaa vähentämällä laittomien toimijoiden kilpailua.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Vaatimus tunnustaa ja panna täytäntöön entistä useammanlaisia jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevia päätöksiä lisäisi lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kustannuksia rajoitetusti. Kustannusten kasvun vastapainoksi mahdollisuudet periä rikoshyöty takaisin ja käyttää se mahdollisuuksien mukaan uudelleen kuitenkin paranisivat.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Tehokas mahdollisuus jäädyttää ja tuomita menetetyksi rikolliset varat rajat ylittävissä tapauksissa ja palauttaa varat uhreille soveltuvissa tapauksissa parantaisi luottamusta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin ja EU:hun yleensä.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Viiden vuoden kuluttua uuden säädöksen soveltamisen alkamisesta.