Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52016SC0344

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa

SWD/2016/0344 final - 2016/0338 (CNS)

Strasbourg 25.10.2016

SWD(2016) 344 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismeista Euroopan unionissa

{COM(2016) 686 final}
{SWD(2016) 343 final}


Tiivistelmä

Kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismien (jäljempänä ”DTDRM”) parantamista koskeva vaikutustenarviointi.

A. Toimenpiteen tarve

Miksi toimenpide tarvitaan? Mihin ongelmaan puututaan?

Kahden eri jäsenvaltion suorittama samojen tulojen verottaminen eli kaksinkertainen verotus vaikuttaa kielteisellä tavalla rajatylittäviin investointeihin ja johtaa talouden vääristymiseen ja tehottomuuteen. Tuloksena on epävakaa toimintaympäristö sekä verovelvollisille että veroviranomaisille. EU:ssa tällä hetkellä käytettävissä olevat kaksinkertaisen verotuksen riitojenratkaisumekanismit, kuten kaksinkertaista verotusta koskevissa sopimuksissa (jäljempänä ”DTC”) määrätty keskinäinen sopimusmenettely (jäljempänä ”MAP”) tai tulonoikaisujen riita-asioita koskeva EU:n välimiesmenettely-yleissopimus (jäljempänä ”EU–AC”), ovat monessa mielessä puutteellisia niiden soveltamisalan, vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta. Näyttöä on saatu tapauksista, joissa menettelyyn pääsy on evätty, menettelyt ovat jumiutuneet paikalleen tai viivästyneet tai sääntöjen noudattamisesta verovelvollisille aiheutuva rasite on liian suuri. Näiden puutteiden kielteinen vaikutus on moninkertaistumassa globalisoitumisen vuoksi. Tätä edesauttaa se, että rajatylittävien liiketapahtumien määrä on lisääntynyt, verotarkastusten lukumäärä ja laajuus ovat kasvaneet ja verosäännöt ovat yhä monimutkaisempia. Tällä hetkellä jäsenvaltioille ei ole asetettu mitään velvoitetta varmistaa ajoissa ja tehokkaasti tapahtuva lopullinen ja luotettava riitojenratkaisu. EU:ssa ei myöskään sovelleta riitojenratkaisua yhdenmukaisella tavalla.

Mitä toimenpiteellä on tarkoitus saada aikaan?

Tavoitteena on parantaa EU:n DTDRM:aa, jotta varmistettaisiin kaksinkertaista verotusta koskevissa tapauksissa käynnistettävän riitojenratkaisun vaikuttavuus ja luotettavuus sekä poistettaisiin kaksinkertainen verotus kokonaisuudessaan. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vahvistamalla menettelyssä noudatettava kohtuullinen aikataulu, varmistamalla yhdenmukainen ja laajempi soveltamisala EU:ssa, parantamalla tehokkuutta ja varmistamalla lopullisen päätöksen täytäntöönpano.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo perustuu siihen, että riitojenratkaisun tosisiallinen parantaminen edellyttää yhdenmukaista ja koordinoitua täytäntöönpanoa. Ratkaisuihin on pyrittävä johdonmukaisella tavalla ottaen huomioon maailmanlaajuiset pyrkimykset torjua veron kiertämistä ja verovilppiä. Ehdotetut ratkaisut luovat lisäarvoa EU:n verosäännöstöön, ja ne parantavat erityisesti siirtohinnoittelua koskevan sääntelykehyksen tehokkuutta ja täytäntöönpanokelpoisuutta.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi?

Mm. seuraavia vaihtoehtoja on tarkasteltu:

parannetaan EU:n nykyisen DTDRM:n toimintaa

annetaan suositus, jonka mukaan EU:n tuomioistuin olisi otettava mukaan välimiehenä tapauksiin, joissa keskinäiseen sopimukseen ei päästä

annetaan direktiivi, jolla varmistetaan toimivaltaperuste laajennetun DTDRM:n soveltamiseksi EU:ssa

annetaan direktiivi, jolla perustetaan lainvalintasäännöt ja DTDRM:n sisältävä kattava, uusi lainsäädäntöväline.

Eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen katsottiin, että paras vaihtoehto on antaa direktiivi. Erityiset lainvalintasäännöt sisältävän kattavan, uuden lainsäädäntövälineen kehittämistä pidetään vähemmän asianmukaisena vaihtoehtona, koska lähes kaikissa kahdenvälisissä suhteissa sovelletaan jo tällaisia lainvalintasääntöjä, jotka on vahvistettu asianomaisessa DTC:ssä. Uusien lainvalintasääntöjen lisäämisellä olisi haitallinen vaikutus. Sen sijaan parhaaksi vaihtoehdoksi katsottiin direktiiviehdotus, jossa jo olemassa oleviin mekanismeihin lisätään viimeisenä keinona sovellettava pakollinen, sitova välimiesmenettely ja jossa verovelvollisille annetaan mahdollisuus siirtää asia kansallisten verotuomioistuinten käsittelyyn silloin, kun menettelyn käsittely on viivästynyt tai pääsy menettelyyn on evätty. Analyysista käy ilmi, että tällä vaihtoehdolla on selkeitä tehokkuutta ja oikea-aikaisuutta edistäviä vaikutuksia, koska se pohjautuu nykyisiin käytänteisiin. Sen tuomat edut olisivat suuremmat kuin jos mitään toimia ei toteutettaisi tai jos annettaisiin pelkkä suositus.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Yleisesti ottaen aloite sai tukea liike-elämän sidosryhmiltä ja useilta jäsenvaltioilta, jotka ovat huolissaan lähinnä sen kielteisistä vaikutuksista. Kansalaisjärjestöt, yksityishenkilöt ja muut konsultaatioon osallistuneet vastaajat eivät esittäneet kielteisiä kantoja, vaan korostivat CCCTB:n kaltaisten muiden aloitteiden myönteistä vaikutusta.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Parhaana pidetyn vaihtoehdon toteuttamisen odotetaan lisäävän verojärjestelmien oikeudenmukaisuutta ja luovan tasapuoliset toimintaedellytykset sen ansiosta, että kaksinkertainen verotus poistuu tosiasiallisesti EU:ssa. Näin olisi helpompaa varmistaa, että yhtiöt maksavan oikeudenmukaisen osuuden verorasituksesta, ja parantaa verojärjestelmien oikeudenmukaisuutta. Lisäksi rajatylittävät verotukselliset esteet voitaisiin poistaa tehokkaasti EU:ssa. Merkittävät talouden vääristymät vähenisivät, mikä loisi suotuisan ympäristön kasvulle ja investoinneille. Tällaisista jäsenvaltioiden verovelvollisille koituvista odotetuista hyödyistä ei ole saatavilla yksityiskohtaisia, määrällisiä tietoja ja ennusteita. On kuitenkin arvioitu, että vuoden 2014 lopulla DTDRM:ssä oli vireillä 910 tapausta, joissa oli kyse yhteensä 10,5 miljardista eurosta. Tämä vastaa kolmea prosenttia EU:ssa vuonna 2014 kannetuista yhtiöveroista (351 miljardia euroa).

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

Ehdotuksen kustannusvaikutukset kansallisiin verotuloihin riippuvat siitä, miten jäsenvaltiot mukauttavat resurssejaan ehdotuksessa esitettyjen velvoitteiden noudattamiseksi. Kustannusten oletetaan kuitenkin olevan rajalliset eikä niiden uskota poikkeavan merkittävällä tavalla DTDRM:n nykyisistä kustannuksista. Tämä johtuu siitä, että aloite pohjautuu voimassa olevaan säännöstöön ja muodostaa optimaalisen yhdistelmän EU:n siirtohinnoittelujärjestelmän kanssa. Niiden odotetaan tuovan myös mittakaavaetuja, sillä myös veroviranomaisten on tehtävä samankaltaisia resurssi- ja hallintokapasiteetti-investointeja vastaavien kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseksi (OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman toimenpide 14). Määrällisiä tietoja siitä, millaisia hallintokustannuksista veroviranomaisille aiheutuu tässä yhteydessä, ei ole saatavilla.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, mukaan lukien pk- ja mikroyritykset?

Aloite vaikuttaa kaikkiin elinkeinotuloa saaviin verovelvollisiin ja luo tasavertaisemmat toimintaedellytykset EU:hun. Se on suunniteltu pk-yrityksille soveltuvaksi, jotta jäsenvaltiot voisivat ehdottaa asianmukaisempia vaihtoehtoisia riitojenratkaisumekanismeja (esim. välitysmenettely) tai nopeutettuja ratkaisuja. Kokonaisuudessaan ehdotus on hyödyllinen, sillä se mm. alentaa säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja lisää tehokkuutta. Näin ollen sen vaikutus on myönteinen.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?

Ehdotuksella on todennäköisesti myönteinen keskipitkän aikavälin vaikutus investointeihin, kasvuun, työpakkojen luomiseen, tulevaan veronkantoon ja verotulojen konsolidointiin.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia?

Aloite lisää EU:n houkuttavuutta investointikohteena. Sen oletetaan parantavan koko EU:n kilpailukykyä, koska se luo vakaamman ja varmemman pohjan investointipäätösten tekemiselle. Liiketoiminnan kannattavuuden uskotaan lisääntyvän ja talouden kestävyyden paranevan.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Toimenpidettä tarkastellaan viiden vuoden kuluttua sen toteuttamisesta. Tällainen määräaika on kohtuullinen, koska verovelvolliset ja veroviranomaiset tarvitsevat aikaa sopeutua kaksinkertaista verotusta koskevien riita-asioidensa hallinnointiin ja antaa asiaankuuluvat tiedot.

Top