Tiivistelmä

Vaikutustenarviointi yhteisistä puitteista otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville yksityishenkilöitä ja kotitalouksia koskeville eurooppalaisille tilastoille

A. Toimien tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Poliittisen päätöksenteon ja muiden käyttäjien kasvavat tietotarpeet aiheuttavat Eurostatille ja kansallisille tilastolaitoksille uusia tilastotietojen korkeaa laatua – ja ajantasaisuutta – koskevia vaatimuksia. Samaan aikaan tekniset innovaatiot antavat uusia mahdollisuuksia tiedonkeruuseen mutta myös edelleen muuttavat tiedon käyttäjien tulevia tarpeita. Sosiaalitilastojen nykyinen järjestelmä on pirstoutunut erillisiin alakohtaisin asetuksiin, joissa tiukasti määritellään sisältö (käsiteltävät aiheet) ja tiedonkeruun tekniset vaatimukset (otannan koko, laatukriteerit, toimitusvaatimukset jne.). Tuloksena on pirstoutunut ja joustamaton EU-tason oikeudellinen järjestelmä, joka kuvastuu sen tuloksena saatavissa kansallisen tason tiedonkeruuprosesseissa – jotka ovat lähinnä erillisiä kyselytutkimuksia – ja osaltaan aiheuttaa seuraavat Euroopan sosiaalitilastojen keskeiset ongelmat: i) ei vastata käyttäjien tarpeisiin; ii) laatuongelmia erityisesti johdonmukaisuudessa ja vertailukelpoisuudessa tiedonkeruiden välillä; iii) vain vähän tukea innovatiivisten tiedonkeruumenetelmien ja saatavilla olevien tietolähteiden käytölle. Näiden ongelmien yhteisvaikutus lisää myös tehottomuutta: iv) tiedonkeruun tarpeettoman suuret kustannukset ja vastaajille koituva rasite. Näiden ongelmien perimmäisenä seurauksena on, että Eurostatin keräämien tilastojen relevanssi vähitellen kärsii poliittisten päättäjien ja muiden tietojen käyttäjien keskuudessa.

Mihin aloitteella pyritään?

Näiden keskeisten ongelmien käsittelyssä haasteena on luoda Euroopan sosiaalisille kyselytutkimuksille oikeudellinen ympäristö, jolla taataan tietojen vertailukelpoisuus, sopeutuvuus ja johdonmukaisuus pitkällä aikavälillä. Euroopan sosiaalisten kyselytutkimusten järjestelmän on oltava riittävän vakaa, jotta siinä voidaan säilyttää korkea laatu ympäristössä, jolle ovat tyypillisiä menetelmien ja tietotekniikan nopeat innovaatiot, uusien tietolähteiden saatavuus, tiedonkäyttäjien muuttuvat tarpeet ja odotukset, tietomarkkinoiden kasvava kilpailua ja käytettävissä oleviin resursseihin kohdistuva jatkuva paine. Jotta kerättyjen sosiaalitilastojen relevanssi EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan tekijänä ja tutkimuskäytössä voidaan vakiinnuttaa, on määritelty seuraavat erityistavoitteet: i) parannetaan sosiaalitilastojen vastaavuutta yhteiskunnan tarpeisiin nähden, ii) varmistetaan sosiaalitilastojen nykyistä parempi laatu, iii) tuetaan nykyistä paremmin innovatiivisten menetelmien ja prosessien käyttöä ja iv) lisätään sosiaalitilastojen tuotannon tehokkuutta.

Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo? 

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa kuvataan EU:n toimivalta antaa määräyksiä tilastojen tuottamiseksi, kun ne ovat tarpeen unionin toimintaa varten (SEUT-sopimuksen 338 artikla). Tässä vaikutustenarvioinnissa käsiteltävät tiedonkeruut tehostavat unionin toimintaa. Kansainvälinen vertailukelpoisuus on olennaisen tärkeää, ja tämän vuoksi EU:n osallistuminen toimintaan on välttämätöntä. Toimintaa on mahdollista tehostaa vahvistamalla Euroopan tilastojärjestelmän kattavaa yhteistyötä, mikä antaa lisäarvoa EU-tason toiminnalle. 

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi?

Useita vaihtoehtoja on tarkasteltu, jotta voitaisiin korjata EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tiedonkeruun pirstoutuminen (5 vaihtoehtoa) ja joustamattomat ohjelma ja tekniset vaatimukset (3 vaihtoehtoa). Kummallakin alalla tarkasteltiin toimintavaihtoehtoja vertaamalla niitä perusskenaarioon. Parhaaksi katsottuun vaihtoehtoon sisältyy säädös, jolla kootaan yhteen nykyiset alakohtaiset asetukset ja yhtenäistetään kansalliset tiedonkeruuprosessit. Tällä vaihtoehdolla myös lisätään joustavuutta mahdollistamalla joustavat tekniset vaatimukset ja vahvistetaan tilastollisen ohjelmasuunnittelun tekijät.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa?

Tiedontuottajien kannalta kustannukset ovat kaikkein tärkein vaikutus missä tahansa politiikan toimintavaihtoehdossa: kaikki tiedonkeruun tarkistukset, olivatpa kyseessä sitten nykyisten tiedonkeruiden muutokset tai uudet tiedonkeruut, aiheuttavat lyhyellä aikavälillä kustannuksia kansallisille tilastolaitoksille, jotka kuitenkin näkevät mahdollisuuksia tiedonkeruun kustannusten pienenemiseen pidemmällä aikavälillä. Tietojen käyttäjät kannattavat joustavampaa ohjelmasuunnittelua, mutta haluavat myös tiedonkeruun sarjojen jatkuvuutta. Tietojen käyttäjät tukevat toimintavaihtoehtoja, joilla parannetaan tietojen ajantasaisuutta ja saadaan entistä johdonmukaisempia ja korkealaatuisia tietoja.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta etuja? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset edut?

Tiedonkeruuprosessien yhtenäistäminen vähentää toiminnan päällekkäisyyksiä ja näin lisää sosiaalitilastojen tuotannon tehokkuutta huomattavasti järjestelmätasolla i) Eurostatin, ii) tiedontuottajien ja iii) vastaajien osalta. Lisääntynyt joustavuus helpottaa käyttäjien uusiin tarpeisiin vastaamista. Parhaana pidetyn vaihtoehdon taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin kuuluu sosiaalitilastojen relevanssin, ajantasaisuuden ja johdonmukaisuuden parantuminen, mikä vahvistaa talous- ja sosiaalipolitiikan nykyistä tehokkaampaa, tilastolliseen näyttöön tukeutuvaa perustaa, jolloin tulevien poliittisten päätösten tuloksena talouden suorituskyvyn pitäisi parantua ja yhteiskunnallisten vaikutusten olla myönteisiä. Myös REFIT-ohjelman yksinkertaistamista koskevat tavoitteet saavutetaan, kun nykyistä lainsäädäntöä virtaviivaistetaan.

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset? 

Parhaaksi katsottu vaihtoehto merkitsee alkuvaiheen täytäntöönpanokustannuksia, jotka koskevat lähinnä tietojen tuottajia, sillä ne joutuvat tarkistamaan tietojen tuotantoon käyttämiään liiketoiminnan prosesseja. Vaikutustenarviointi osoittaa, että nämä lyhyen aikavälin täytäntöönpanokustannukset korvautuvat tehokkuuden lisääntyessä järjestelmätasolla pidemmällä aikavälillä, erityisesti tiedonkeruuvaiheessa.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin?

Toimintavaihtoehdoilla ei ole suoria tai epäsuoria vaikutuksia pk-yrityksiin tai mikroyrityksiin.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?

Täytäntöönpanokustannuksilla on vaikutus kansallisten tilastolaitosten talousarvioon ja tätä kautta epäsuorasti kansallisiin talousarvioihin. On olennaisen tärkeää, että tilastoalan täysin toteutuneessa sääntelykehyksessä otettaisiin huomioon tällaiset kustannukset ja varauduttaisiin niihin suojatoimenpiteillä, joilla voidaan mahdollisimman pitkälle rajoittaa ja pienentää tällaisia kustannuksia.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia? 

Muita merkittäviä vaikutuksia ei ole todettu.

Suhteellisuusperiaate?

Parhaaksi katsotulla vaihtoehdolla varmistetaan Euroopan sosiaalitilastojen laatu, niiden vertailukelpoisuus, relevanssi ja tarpeisiin vastaavuus mukaan luettuina, mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla ja samojen periaatteiden pohjalta. Näin parannetaan kustannustehokkuutta ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet. Parhaaksi katsotussa vaihtoehdossa ei tämän vuoksi ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

D. Seuranta

Milloin toimintatapaa tarkastellaan uudelleen?

Jäsenvaltiot tuottavat ja levittävät säännöllisesti kunkin tiedonkeruukauden jälkeen tietojen laatua koskevia raportteja, jotka Eurostat kokoaa yhteen ja joihin sisältyy runsaasti tärkeitä seurantatietoja kohteena olevista eri seikoista. Euroopan tilasto-ohjelmaa, joka nyt kattaa vuodet 2013–2017 ja johon sosiaalitilastot sisältyvät, arvioidaan ohjelman puolivälissä ja sen päättyessä. Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita seurataan vuosittain. Tietojen kerääminen laadusta, kustannuksista ja hyödyistä jatkuu näin ollen ja myös kehittyy. Tämän toimintalinjan tuloksia arvioidaan edelleen, kun aloitteen mukaisesti suunnitellut uudet tiedonkeruut on pantu täytäntöön.