Tiivistelmä

Vaikutustenarviointi ehdotuksesta asetukseksi perusteettomien maarajoitusten ja muiden kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjumisesta

A. Toimien tarve

Miksi? Mikä on ongelma?

Asiakkaat, etenkin kuluttajat mutta myös pienet yritykset, ovat yhä kiinnostuneempia tekemään ostoksia rajojen yli. Asiakkaat kohtaavat kuitenkin entistä useammin tilanteita, joissa toisessa jäsenvaltiossa toimivat elinkeinonharjoittajat kieltäytyvät myymästä heille tai mukauttavat hintaansa, koska asiakas tulee toisesta jäsenvaltiosta. Vuonna 2015 tehty haamuasiointitutkimus paljasti, että vain hieman yli kolmannes (37 %) yritetyistä rajat ylittävistä ostoista onnistui. Kieltäytymiselle rajat ylittävästä myynnistä voi olla perustellut syyt (esim. kuluttajalainsäädännön erot, alv tai rajat ylittävien toimituskanavien pullonkaulat). Suuri osa rajoituksista saattaa silti olla perusteettomia.

Mihin aloitteella pyritään?

Aloitteen tavoitteena on varmistaa asiakkaiden syrjimättömyys sisämarkkinoilla. Tällaisen yritysten käyttäytymisen perussyihin pyritään puuttumaan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan ja sisämarkkinastrategiaan liittyvillä rinnakkaisilla komission aloitteilla (digitaaliset sopimukset, pakettipalvelut, arvonlisäveron erityisjärjestelmän laajentaminen). Tässä aloitteessa keskitytään erityisesti tilanteisiin, joissa ulkomaisten ja kotimaisten asiakkaiden erilaiselle kohtelulle ei ole objektiivista perustetta.

Mikä on EU-tason toiminnasta saatava lisäarvo? 

Ongelma on luonteeltaan tyypillisesti rajat ylittävä ja koskee kaikkia jäsenvaltioita. Jäsenvaltioilla ja niiden toimeenpanoviranomaisilla ei ole tällä hetkellä riittävän selkeää lainsäädäntökehystä, jotta voimassa olevien säännösten täytäntöönpanon valvonta voitaisiin varmistaa. Siksi tavoitteet voidaan niiden laajuuden ja odotettujen vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tason toiminnalla.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi? 

Tavoitetta ei saavuteta läpinäkyvyyttä lisäämällä (vaihtoehto 1). Kieltämällä verkkosivuille pääsyn estäminen ja automaattinen ohjaaminen toiselle verkkosivulle ilman nimenomaista suostumusta (vaihtoehto 2) yhdistettynä vaatimukseen esittää perustelut tapauksissa, joissa tällainen esto on poikkeuksellisesti perusteltua, puututaan vain osaan ongelmasta. Parhaana pidetyssä vaihtoehdossa (vaihtoehto 3) keskitytään määrittelemään erityistilanteet, joissa maantieteelliseen sijaintiin perustuvaa syrjintää ei voida perustella (kun asiakas järjestää tavaroiden rajat ylittävän kuljetuksen; sellaisessa fyysisessä paikassa suoritettavat palvelut, joissa elinkeinonharjoittaja harjoittaa liiketoimintaansa, ja sähköisesti suoritettavat palvelut, joihin ei liity toimitusongelmia). Vaihtoehdossa 4 laadittaisiin luettelo maantieteelliseen sijaintiin perustuvan syrjinnän mahdollisista perusteluista palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen periaatteiden selkeyttämiseksi. Tämä vaihtoehto hylättiin liian monimutkaisena. Vaihtoehdossa 5 yritykset velvoitettaisiin toimittamaan tavarat rajojen yli. Tavoite saavutettaisiin parhaiten tässä vaihtoehdossa, mutta se hylättiin, koska se aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia yrityksille.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa? 

Vaihtoehto 1 sai vahvaa tukea kuluttajilta, mutta eräät yritykset suhtautuivat siihen varauksellisesti. Kuluttajat tukivat selvästi vaihtoehtoa 2, ja myös yritykset hyväksyivät sen. Kuluttajien suuri enemmistö tuki vaihtoehtoa 3, kun taas yritysten kanta jakautui; eräät ilmaisivat vastustavansa sitä ja toiset puolestaan ilmaisivat hyväksyntänsä, esim. sellaisten liiketoimien tapauksessa, joissa asiakas itse järjestää toimituksen. Eräät yritykset tukivat vaihtoehtoa 4 oikeudellisen selvyyden parantamiseksi, kun taas toiset vastustivat tätä vaihtoehtoa. Kuluttajat tukivat periaatteessa vaihtoehtoa 5, mutta yritykset vastustivat sitä voimakkaasti.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta etuja? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset edut?

Saatavilla olevien tietojen perusteella esimerkiksi elektroniikkatuotteiden etämyynnissä, joka on yksi verkkokaupan suosituimmista osa-alueista, yritysten rajat ylittävälle myynnille asettamien maarajoitusten poistamisen nettovaikutukseksi voidaan arvioida noin 1,1 prosentin kasvu markkinoiden kokonaiskoossa (kokonaismyynnissä). Suurin osa tästä kaupasta syntyisi kotimaisten ostojen vähenemisen kustannuksella; tämä koskisi pääasiassa verkon ulkopuolisia kotimaisia ostoksia. Nettovaikutuksen kaupan kasvuun arvioidaan olevan ainoastaan 0,4 prosenttia. Suorana seurauksena hintojen arvioidaan laskevan -0,5 prosenttia verkon ulkopuolella ja -0,6 prosenttia verkossa EU:n keskiarvona. Hintojen ei ennusteta nousevan yhdessäkään jäsenvaltiossa. Jos vaikutus on samanlainen kaikkien tavaroiden osalta, EU28:n kokonaiskuluttajaylijäämän kasvu olisi keskimäärin 0,8 prosenttia, ja se vaihtelisi jäsenvaltioittain. On kuitenkin pidettävä mielessä, että muiden asiaan liittyvien säädösaloitteiden toimivuus vaikuttaa perustasoon.

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset? 

Automaattisesta toiselle verkkosivulle ohjaamisesta luopuminen ja suostumuksen pyytäminen vierailijoiden ohjaamiselle toiselle verkkosivulle aiheuttaa säännösten noudattamisesta aiheutuvia kertaluonteisia kustannuksia, mutta tämä koskisi vain pientä osaa suurista verkkosivustoista (noin 2 prosenttia verkkosivuista, joiden osuus rajat ylittävästä liikenteestä on 7,5 prosenttia). Muita säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia syntyisi vain hyvin rajallisesti, koska elinkeinonharjoittajat yksinkertaisesti kohtelisivat ulkomaisia asiakkaita kotimaisina asiakkaina. Elinkeinonharjoittajat voisivat periä takaisin syntyvät lisäkustannukset, kuten maksujärjestelmiin liittyvät kustannukset tai muut kustannukset, läpinäkyvällä tavalla siinä määrin kuin kustannukset ovat objektiivisesti perusteltuja.

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin?

Toimenpide koskee kaikkia yrityksiä, myös pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä. Ainoa lisärasite voisi mahdollisesti liittyä maksupalveluista perittäviin pieniin lisämaksuihin ja tarpeeseen selvittää asiakkaan maan arvonlisäverokanta verkkokaupan tapauksessa (rekisteröinti hoidetaan arvonlisäveron erityisjärjestelmän kautta). Arvonlisäveroa koskevan uuden ehdotuksen mukaisesti nämä tiedot ovat helposti saatavilla. Tämä olisi kuitenkin huomattava taakka yrityksille, jotka on vapautettu arvonlisäverosta kansallisen lainsäädännön nojalla. Sen vuoksi ne on vapautettu tasapuolista kohtelua koskevasta velvoitteesta. Mikroyritysten ja pienyritysten jättäminen kokonaan soveltamisalan ulkopuolelle ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia? 

Täytäntöönpanon valvonnasta vastaavat jo olemassa olevat rakenteet, joita koordinoidaan kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen nojalla, joten uusia organisaatiokustannuksia ei odoteta syntyvän. Komission tietoon on tullut kahdeksan vuoden aikana (2007–2015) noin 1500 valitusta, mutta komissio arvioi, että kuluttajia askarruttavia asioita on huomattavasti enemmän. Asetuksen odotetaan selkeyttävän elinkeinonharjoittajien velvollisuuksia ja ehkäisevän huonoja käytäntöjä. Jäsenvaltioiden vuotuisen työmäärän kasvu on siis todennäköisesti pieni.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia? 

Ei. Toimenpidettä sovelletaan kaikkiin elinkeinonharjoittajiin, jotka myyvät EU:n asiakkaille, joten se ei vaikuta kansainväliseen kilpailukykyyn.

D. Seuranta

Milloin politiikkaa tarkastellaan uudelleen?

Kattava uudelleentarkastelu olisi toteutettava viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.