12.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/51

1.

korostaa, että pk-yritykset, jotka ovat Euroopan tärkeimpiä kasvun ja työllisyyden moottoreita, tarvitsevat yksinkertaisen, selkeän, johdonmukaisen ja oikeudellisesti vakaan sääntely-ympäristön sekä riittäviin julkisiin ja yksityisiin investointivalmiuksiin perustuvan taloudellisen ympäristön.

2.

toteaa, että byrokratian vaikutus pk-yrityksiin on kohtuuttoman suuri. Esimerkiksi verotukseen tai raportointivelvoitteisiin liittyvien vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat suhteelliset kustannukset ovat pk-yrityksille korkeammat verrattuna suuriin yrityksiin.

3.

korostaakin voimakkaasti tarvetta tehdä EU:n sääntely-ympäristöstä pk-yritysten kannalta suotuisampi puuttumalla yritysten perustamista ja kasvua haittaaviin esteisiin kaikilla tasoilla.

4.

tunnustaa, että vuonna 2008 käynnistetyn eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) (1), sen vuonna 2011 toteutetun uudelleentarkastelun (2) ja vuonna 2013 esitetyn Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelman (3) avulla on saatu aikaan edistystä.

5.

antaa sisämarkkinoiden päivitystä käsittelevässä lausunnossa (4) esittämäänsä tapaan jälleen tukensa komission tavoitteelle helpottaa alv-rekisteröitymistä ja raportointivelvoitteita sisämarkkinastrategian yhteydessä. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei paikallis- ja aluetason edustajia ole kuultu virallisesti, jotta voitaisiin varmistaa, että niitä askarruttavat, esimerkiksi raja-alueilla toimivien pk-yritysten tarpeisiin liittyvät kysymykset otetaan täysin huomioon.

6.

korostaa jatkuvaa tarvetta toteuttaa johdonmukaista, näkyvää ja ajantasaistettua eurooppalaista pk-yrityspolitiikkaa, jossa painotetaan tuloksia ja täytäntöönpanoa, joka pohjautuu aiempiin aloitteisiin ja vahvistaa niitä ja jonka avulla huolehditaan ”pienet ensin” -periaatteen huomioon ottamisesta kaikilla hallintotasoilla ja kaikessa politiikassa.

7.

toistaakin kehotuksensa tarkistaa ja vahvistaa Small Business Act -aloitetta ja antaa alueille ja kunnille vahvempi asema aloitteen periaatteiden soveltamisessa. Komitea vahvistaa oman sitoumuksensa edistää aloitteen toteuttamista Euroopan yrittäjyysalue -ohjelmansa avulla.

8.

toteaa pk-yritysedustajien verkoston toimivan keskeisenä yhdyssiteenä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien välillä. Komitea kehottaa komissiota ottamaan alueelliset ja paikalliset pk-yritysedustajat virallisesti ja järjestelmällisesti mukaan verkoston toimintaan.

9.

myöntää, että EU:n sääntely-ympäristö on pohjimmiltaan suotuisa yritystoiminnalle, mutta korostaa, että yrityksen perustamiseen tarvittavassa ajassa, sen aiheuttamissa kustannuksissa ja sen edellyttämien menettelyjen määrässä on edelleen eroja. Komitea pyytää, että jäsenvaltiot sitoutuvat toissijaisuusperiaatetta noudattaen ja tarkoituksenmukaisuuden tarkistamisen jälkeen saattamaan asiaa koskevat sääntönsä parhaiden suoriutujien soveltamien sääntöjen mukaisiksi. Komitea toteaa, että hyvät käytänteet, kuten Iniciativa Lisboa, joka mahdollistaa yritystoiminnan käynnistämisen 36 minuutissa, voivat toimia tässä yhteydessä virikkeinä.

10.

kiinnittää huomiota siihen, miten klusterit voivat auttaa pienyrityksiä laajentumaan markkinatestauksen ja -analyysin, innovaatioiden luomisen ja pätevöitymisen keinoin, ja suosittaa, että näitä toimia tuetaan kohdennetusti yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) kaltaisin välinein.

11.

korostaa ECON-valiokunnan Seggaubergissa Steiermarkissa pitämän seminaarin ”Järkevä sääntely – älykäs kasvu” ja sen jälkeen järjestetyn kansalaisvuoropuhelun antia, joka osoittaa, että on tarpeen saada aikaan konkreettisia tuloksia uusien ja innovatiivisten lähestymistapojen avulla.

12.

tähdentää, että on tärkeää huolehtia siitä, että ”pienet ensin” -periaate otetaan huomioon kaikessa EU:n politiikassa ja koko päätöksentekoprosessissa. Komitea kehottaa painottamaan vaikutustenarviointikriteereitä nykyistä voimakkaammin pk-yritysten eduksi ja tarkastelemaan sääntöjen alueellisia vaikutuksia nykyistä järjestelmällisemmin.

13.

korostaa, että päällekkäiset ja ristiriitaiset säännöt EU:n politiikan eri aloilla – aluepolitiikka, valtiontuet, julkiset hankinnat, ympäristönsuojelu, jännite klusteritukisääntöjen sekä kilpailua ja vaatimusten täyttämistä koskevien sääntöjen välillä – vaikuttavat pk-yrityksiin kohtuuttoman voimakkaasti.

14.

on huolissaan EU:n alakohtaisten toimintalinjojen epäjohdonmukaisista vaatimuksista ja ristiriitaisista määritelmistä. Esimerkkeinä mainittakoon julkisiin hankintoihin, alue- ja kilpailupolitiikkaan liittyvät erilliset säännöstöt (5) tai innovoinnin eriävät määritelmät alue- ja kilpailupolitiikassa (6).

15.

on vakuuttunut siitä, ettei raportointivelvoitteista pk-yrityksille aiheutuvaa taakkaa voida helpottaa yhtä ainoaa säädöstä yksinkertaistamalla, ja kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka pohjautuu kaikkien pk-yrityksiä koskevien raportointivelvoitteiden kattavaan arviointiin.

16.

ehdottaa, että tutkitaan mahdollisuuksia keventää pk-yritysten taakkaa esimerkiksi ottamalla käyttöön kynnysarvo, jonka alapuolelle jäävien yritysten on toimitettava vähemmän tietoja, rajoittamalla pakollisten tietolomakkeiden määrää ja välttämällä uusien lomakkeiden käyttöönottoa siten, että sisällytetään esimerkiksi tilastotietokysymykset nykyisiin lomakkeisiin.

17.

on tyytyväinen siihen, että EU:n uuden sukupolven vapaakauppasopimuksiin on tarkoitus sisällyttää erillinen pk-yrityksiä käsittelevä luku, jotta helpotetaan pk-yritysten pääsyä muille markkinoille muun muassa lisäämällä oikeusvarmuutta, vähentämällä tullien ulkopuolisia kaupan esteitä tai poistamalla ne, laajentamalla kriteereitä hankintasopimusten myöntämiseksi parhaan tarjouksen perusteella ja vahvistamalla teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa. Komitea viittaa tässä yhteydessä 12. helmikuuta 2015 antamaansa lausuntoon transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP).

18.

on tyytyväinen pyrkimyksiin vähentää pk-yritysten taakkaa paremman sääntelyn agendan, REFIT-ohjelman ja paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen avulla.

19.

toistaa REFIT-ohjelmaa käsittelevässä lausunnossa (7) ilmaisemansa huolen siitä, ettei paikallis- ja alueyhteisöjen vaaleilla valittuja edustajia eikä AK:ta niiden edustajana EU:n toimielinkentässä ole otettu toimielinten välisessä sopimuksessa huomioon huolimatta niille Lissabonin sopimuksessa annetusta mandaatista ja painoarvosta.

20.

suhtautuu myönteisesti paremman sääntelyn periaatteiden huomioon ottamiseen poliittisen prosessin kaikissa vaiheissa ja vaikutustenarviointien ulottamiseen koskemaan myös Euroopan parlamentin ja neuvoston toimia. Komitea pahoittelee kuitenkin, etteivät neuvosto ja Euroopan parlamentti ole paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa sitoutuneet järjestelmälliseen vaikutustenarviointien tekoon.

21.

tähdentää, että muutosten tekemiseen tai sääntöjen lisäämiseen lainsäädäntäprosessin myöhemmissä vaiheissa tai jäsenvaltioiden saattaessa EU:n direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöään olisi aina liityttävä sitoumus vaikutustenarviointien tekemisestä, jotta voidaan torjua ylisääntelyä ja varmistaa, ettei kyseisen säädöksen toimivuus- ja tuloksellisuusnäkökohtia vesitetä.

22.

tunnustaa sidosryhmäkuulemisten merkityksen säädösehdotusten valmistelussa mutta toteaa, että osallistujat saattavat kuulemismenettelyjen toteuttamisen jälkeen jäädä ihmettelemään, missä määrin niitä askarruttavat seikat on otettu huomioon. Komitea ehdottaa, että vaikutustenarviointilautakuntiin otetaan paikallis- ja aluetason edustajia, jotta nämä voivat ottaa komission ehdotukset vielä tarkempaan tarkasteluun.

23.

korostaa, että AK:n institutionaalista roolia REFIT-foorumissa ei pidä sekoittaa muiden sidosryhmien rooliin. Komitea katsookin, että AK:n valiokuntien edustajien tulisi voida tukea AK:n edustajaa REFIT-foorumissa osallistumalla niihin foorumin kokouksiin, joissa käsitellään heidän vastuualueisiinsa liittyviä asiakokonaisuuksia.

24.

sitoutuu ottamaan paremman sääntelyn periaatteet huomioon kaikessa toiminnassaan hyödyntämällä asianomaisiin aihealueisiin erikoistuneiden valiokuntien asiantuntemusta antaessaan lausuntoja pk-yrityksiin vaikuttavista asioista.

25.

toteaa, että REFIT-foorumin toiminnassa keskitytään lähinnä tiettyihin EU:n lainsäädännön ongelmakohtiin, joita voidaan parantaa muuttamatta perusteellisesti kokonaisia säädöksiä. Komitea katsoo, että tätä kapea-alaista tarkastelua olisi täydennettävä kunnianhimoisemmalla lähestymistavalla, jonka tavoitteena on tehdä EU:n sääntelykehykseen rakenteellisia parannuksia keskipitkällä aikavälillä.

26.

katsoo, että pk-yrityksiä koskevan järkevän sääntelyn erityisiksi painopistealoiksi voidaan määritellä pk-yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintamenettelyihin sekä alv- ja verotussäännöt. Komitean mielestä toimet ovat selvästi tarpeen myös, kun on kyse pk-yritysten pääsystä sisämarkkinoille, mahdollisuuksista saada rahoitusta, pk-yritysten tukemisesta Euroopan rakenne- ja investointirahastovaroin (ERI-rahastot) ja paremman tasapainon saavuttamisesta pk-yritysten tarpeiden sekä työntekijöiden suojelun, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun välillä.

27.

suhtautuu myönteisesti EU:n hankintalainsäädännön yksinkertaistamiseen julkisista hankinnoista annettujen uusien direktiivien ja yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (8) avulla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että EU:n yksinkertaistettu hankintalainsäädäntöjärjestelmä pannaan kaikilta osin täytäntöön ja että sitä sovelletaan asianmukaisesti.

28.

toteaa alue- ja paikallisviranomaisten olevan merkittävässä asemassa, kun on kyse pk-yritysten mahdollisuuksista osallistua julkisiin hankintamenettelyihin, ja katsoo näin ollen, että pk-yritysten osallistumista haittaavien esteiden vähentäminen on alueille ja kunnille erittäin tärkeää.

29.

on huolissaan siitä, että nykyisiä pk-yritysten kannalta suotuisia hankintasääntöjä ei useinkaan hyödynnetä täysin, ja korostaa, että sääntöjen lisäksi tarvitaan toimivaa täytäntöönpanoa.

30.

kehottaa viranomaisia kaikilla hallintotasoilla varmistamaan, että niiden tarjouskilpailut ovat kelpoisuusvaatimuksiltaan ja maksujärjestelyiltään pk- ja startup-yritysystävällisiä. Tämä tulisi tehdä räätälöimällä vaadittavat takeet pk-yritysten ominaispiirteiden mukaisiksi, lyhentämällä maksumääräaikoja ja varmistamalla, että maksukuria noudatetaan. Komitea kehottaa kaikkien hallintotasojen viranomaisia niin ikään sitoutumaan pk-yrityksille suotuisia julkisia hankintamenettelyjä koskevien yhteisten normien noudattamiseen.

31.

korostaa, että hyvät käytänteet voivat toimia malliesimerkkinä kaikkien hallintotasojen viranomaisille. Esimerkkitapauksena mainittakoon Pariisin kaupungin julkisten hankintojen yksikkö, joka on lisännyt huomattavasti pk-yritysten pääsyä julkisille markkinoille ja lyhentänyt maksumääräaikoja.

32.

kehottaa kaikkia viranomaisia edistämään pk-yritysten osallistumista innovaatiohakuisiin julkisiin hankintamenettelyihin välttämällä liian tarkkoja ja suosimalla tuloslähtöisiä eritelmiä, asettamalla tietoa vapaasti saataville ja hyödyntämällä kilpailullisen neuvottelumenettelyn ja tarjousperusteisen neuvottelumenettelyn kaltaisia mahdollisuuksia ennen lopullisten ehtojen määrittämistä.

33.

korostaa, että pk-yritysten mahdollisuutta hyödyntää EU:n ohjelmiin, etenkin COSME-ohjelmaan, kuuluvia rahoitusvälineitä on helpotettava. Tällaiset ohjelmat ovat pk-yrityksille paljon yksinkertaisempia kuin perinteisemmät rahoituslähteet. Komitea tähdentää tässä yhteydessä Euroopan strategisten investointien rahaston pk-yritysikkunan merkitystä, koska se voisi tarjota rahoitusvälineitä myös luottoa tarvitseville startup- ja mikroyrityksille.

34.

kehottaa jatkamaan verosääntöjen yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista, sillä valtaosa eurooppalaisista pk-yrityksistä katsoo tämän politiikanalan aiheuttavan eniten rasitteita.

35.

toteaa arvonlisäveroa koskevaa toimintasuunnitelmaa käsittelevässä lausunnossa esittämäänsä tapaan jälleen kannattavansa arvonlisäverovapautuksen poistamista EU:n ulkopuolelta tulevilta pieniltä lähetyksiltä ja tarkastusten suorittamista rajatylittävää toimintaa harjoittavien yritysten yhtenäisen tarkastusmallin pohjalta. Näin voidaan poistaa kilpailuhaitat, joita tämä vapautus aiheuttaa eurooppalaisille pk-yrityksille EU:n ulkopuolisiin pk-yrityksiin nähden (9).

36.

korostaa, että alv-järjestelmän hajanaisuus ja mutkikkuus aiheuttavat rajatylittävää kauppaa harjoittaville pk-yrityksille merkittäviä vaatimusten täyttämiseen liittyviä kustannuksia ja vaikuttavat erityisesti raja-alueisiin. Komitea kehottaakin jatkamaan erilaisiin alv-järjestelmiin liittyvien sääntöjen ja menettelyjen yksinkertaistamista rajatylittävän kaupan osalta, laajentamaan nykyisellään vain televiestintä-, radio- ja televisiolähetyspalveluihin ja sähköisiin palveluihin sovellettavan arvonlisäveron erityisjärjestelmän (mini One Stop Shop) periaatteen koskemaan myös muuta tavaroiden ja palvelujen etämyyntiä ja ottamaan käyttöön yhteisen EU:n sisäisen rajatylittävän raja-arvon, jonka alittuessa alv:tä ei kannettaisi.

37.

kehottaa keventämään alv:stä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa, kuten raportointivaatimuksia, määräaikoja ja asiakirjojen säilyttämisaikoja, ja nopeuttamaan arvonlisäveroilmoitusten käsittelyn hallinnollisia menettelyjä.

38.

toteaa, että palvelujen sisämarkkinoilla on edelleen monia pk-yrityksiin vaikuttavia rajoituksia, jotka liittyvät mm. ammattilupien myöntämiseen, sijoittautumissääntöihin, kiinteisiin tai vähimmäishintoihin, oikeudellista muotoa koskeviin vaatimuksiin ja alakohtaisiin sääntöihin. Komitea kehottaa toteuttamaan palvelualalla kunnianhimoisia yksinkertaistamis- ja yhdenmukaistamistoimia, jotta voidaan edistää mittakaavaetuihin perustuvaa kasvunlisäystä, vahvistaa tuontikilpailua ja siten saada aikaan innovointitoimintaa sekä houkutella ulkomaisia sijoituksia vähentämällä markkinoiden hajanaisuutta.

39.

toteaa tuotemarkkinoiden jäsenvaltiokohtaisen sääntelyn erojen olevan keskeinen este pk-yrityksille, koska niiden vuoksi eri jäsenvaltioita varten tarvitaan erilainen tuotevalikoima ja Euroopan laajuisten toimitusketjujen kehittäminen vaikeutuu. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään tehokkaampaan yhdenmukaistamiseen tällä alalla.

40.

toteaa vaihtoehtoisten rahoitusmenetelmien olevan tärkeitä uusille yrityksille. Komitea on huolissaan siitä, että startup-yrityksillä ei ole täyttä mahdollisuutta hyödyntää joukkorahoitusta, mikä johtuu erilaisista jäsenvaltiokohtaisista järjestelmistä, joiden vuoksi näiden yritysten on vaikea hankkia rahoitusta yli rajojen, sekä startup-yritysten rajallisista mahdollisuuksista tarjota mahdollisille lukuisille sijoittajille osakkeita tai muuta vastinetta, koska nämä yritykset valitsevat usein ”edullisen” yhtiömuodon.

41.

kaipaa yhdenmukaistettua sääntelykehystä ja eurooppalaisen passin käyttöönottoa joukkorahoitusalustoja varten, jotta palvelujen tarjoamiseksi yli rajojen tarvittaisiin vain yksi ainoa lupa yhdeltä toimivaltaiselta viranomaiselta EU:ssa. Tämä mahdollistaisi todelliset eurooppalaiset joukkorahoitusmarkkinat.

42.

toistaa ERI-rahastojen yksinkertaistamisesta antamassaan lausunnossa (10) esittämänsä varoituksen, että menettelyt ERI-rahastojen hyödyntämiseksi käyvät yhä monimutkaisemmiksi ja työläämmiksi. Komitea kehottaakin yksinkertaistamaan pikaisesti järjestelyjä, raportointivaatimuksia ja tarkastuksia koskevia sääntöjä ERI-rahastojen rahoitusvälineiden osalta.

43.

toteaa, että pk-yritykset kohtaavat erityisiä vaikeuksia ERI-rahastovarojen hyödyntämisessä, kuten Euroopan yrittäjyysalueille (EYA) vuonna 2016 tehty kyselytutkimus osoittaa. Tutkimuksen mukaan pk-yritysten osallistuminen ERI-rahoitteisiin hankkeisiin on tärkein yksittäinen prioriteetti pyrittäessä helpottamaan pk-yritysten toimintaa.

44.

muistuttaa, että on tärkeää vähentää sääntelyn monimutkaisuutta, liiallisia tarkastuspaineita ja korkeita täytäntöönpanokustannuksia, jotka estävät pk-yritysten tukemisen ERI-rahastoista. Niin ikään on tärkeää yksinkertaistaa paitsi tiettyjä yksittäisiä säädöksiä myös delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten muodostamaa säännöstöä kokonaisuudessaan sekä ei-sitovia sääntelyvälineitä, kuten ohjeita, niin viranomaisten kuin pk-yritystenkin kannalta.

45.

korostaa, että ERI-rahastojen ja EU:n pk-yrityspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ERI-rahastoja koskevia sääntöjä olisi tarkasteltava suhteellisuusnäkökulmasta ja yksinkertaistamista varten olisi käynnistettävä kumppanuus, jossa otetaan huomioon kaikkien osapuolten intressit. Komitea peräänkuuluttaa suhdetta, joka perustuu luottamukseen eikä lähtökohtaiseen epäluottamukseen, jota EU:n toimielimet usein osoittavat jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisia kohtaan.

46.

korostaa tarvetta saavuttaa tasapaino yhtäältä työntekijöiden oikeuksien, työterveyden, työturvallisuuden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun ja toisaalta pk-yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan välillä.

47.

toteaa, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi olla erityinen haaste yrityksen kasvun ja laajentumisen kannalta ja että työlainsäädännöllä on voimakkaampi vaikutus pk-yrityksiin kuin suuriin yrityksiin, minkä vuoksi pk-yritykset epäröivät palkata henkilöstöä. Komitea tähdentää, että uudenlaiset lähestymistavat tällä alalla voivat edistää merkittävällä tavalla etenkin nuorisotyöttömyyden vähentämistä.

48.

ehdottaakin, että luodaan eurooppalainen Take One -järjestelmä, jonka avulla rohkaistaan yksinyrittäjiä tai mikroyrityksiä taloudellisin kannustimin ja joustavin säännöin ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Komitean mielestä tällainen järjestelmä voitaisiin rahoittaa COSME-ohjelmasta.

49.

kehottaa komissiota edistämään sääntelyn yksinkertaistamiseen tähtääviä toimia käsiteollisuus- ja mikroyritysten tilanteen helpottamiseksi, koska nykyään järjestelmän liiallinen monimutkaisuus vaarantaa niiden toiminnan ja merkittävän roolin työpaikkojen luomisessa sekä alueiden ja paikallisyhteisöjen taloudellisessa kehityksessä ja toisinaan myös paikallisen ja kulttuuriperinnön suojelemisessa.

50.

katsoo, että ”muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävä sopimus” on määritelty kuluttajan oikeuksista annetussa direktiivissä liian laajasti, mistä saattaa olla haittaa kuluttajan kotiinsa kutsumille ammattityöntekijöille. Komitea kehottaakin täsmentämään määritelmää siten, että pk- ja mikroyritysten tarpeet otetaan huomioon.

51.

painottaa, että järkevä sääntely ei välttämättä tarkoita sääntelyn vähentämistä, johon saattaa liittyä epävarmuuden ja sääntelyn hajanaisuuden riski. Pikemminkin kyse on nykyistä selkeämmistä ja yksinkertaisemmista säännöistä, jotka helpottavat pk-yritysten toimintaa ja mahdollistavat samalla poliittisten tavoitteiden saavuttamisen tietyllä alalla.

52.

korostaa, että tärkeitä ovat sellaiset innovoinnin kannalta suotuisat säännöt, jotka jättävät tarvittaessa tilaa kokeiluille esimerkiksi niin, että pilottihankkeita varten luodaan vyöhykkeitä, joilla sääntöjä on vähemmän, ja innovatiivisilla ja nopeasti muuttuvilla aloilla otetaan käyttöön raukeamislausekkeita, kuten mm. Flanderin esimerkki osoittaa.

53.

tähdentää, että omaehtoisen itsesääntelyn kaltaiset toimintamallit, joihin kuuluu vapaaehtoisia sopimuksia, sitoumuksia tai käytännesääntöjä, voivat edistää liike-elämän ja julkisen vallan välistä yhteistyön kulttuuria. Komitea katsoo, että Skotlannin sääntelyntarkasteluelin Regulatory Review Group voi toimia hyvänä esimerkkinä eri hallintotasojen viranomaisille.

54.

tuo tanskalaisen Burden Hunter -hankkeen esiin esimerkkinä hyvästä valtiotason toimintatavasta, joka tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa esteitä suoran vuoropuhelun avulla ja etsiä yhdessä ratkaisuja. Komitea kehottaa komissiota ottamaan tällaiset esimerkit kaikilta osin huomioon ja edistämään niiden noudattamista ja levittämistä aina kuin mahdollista.

55.

korostaa tarvetta edistää yrittäjyysajattelua kaikilla hallintotasoilla ja mahdollistaa innovatiiviset alhaalta ylöspäin suuntautuvat ratkaisut ottamalla käyttöön järjestelmä, joka antaa oikeuden kyseenalaistaa ja sallii paikallis- ja alueviranomaisten tilapäisesti keskeyttää voimassa olevien sääntöjen soveltamisen ja kokeilla vaihtoehtoisia ratkaisuja silloin, kun on olemassa näyttöä siitä, että niiden tavoitteet voidaan kenties saavuttaa paremmin innovatiivisen lähestymistavan avulla.