10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/14

Esittelijä:

Vladimíra DRBALOVÁ

1.1

Komitea pitää olennaisen tärkeänä, että yritykset toimivat avoimesti, ja se kannattaa kaikkia aloitteita, jotka auttavat tekemään yritystoiminnasta pitkällä aikavälillä kestävää ja ennakoitavaa. Avoimuus on tärkeää kaikkien sidosryhmien ja myös itse yritysten kannalta niiden imagon parantamiseksi sekä työntekijöiden, kuluttajien ja sijoittajien luottamuksen lujittamiseksi.

1.2

Komitea toteaa, että suurin osa EU:ssa toimivista yrityksistä noudattaa avoimuutta. Viimeaikaiset skandaalit osoittavat kuitenkin, että avoimuutta olisi parannettava, jotta siitä tulee yleisesti osa yritysten kestävyysstrategioita. Yhä useampi sijoittaja ja osakkeenomistaja kiinnittää huomiota paitsi yritysten kannattavuusmittareihin myös yhteiskuntavastuuta (1) koskeviin laatuindikaattoreihin, jotka vähentävät osaltaan sosiaalisia riskejä ja takaavat yrityksen kestävän kehityksen. Yritysten ja muiden sidosryhmien tarpeisiin vastaamiseksi tietojen tulisi olla oleellisia ja kustannustehokkaasti kerättävissä.

1.3

Komitea toteaa, että jäsenvaltioiden hallitusten pitäisi kannustaa ja rohkaista yrityksiä, jotta ne tekisivät avoimuudesta kilpailuvaltin, sillä se tarjoaa hyvän tilaisuuden myös liiketoiminnan kannalta. Yrityksiä olisi myös autettava kyseisten vaatimusten täyttämisessä.

1.4

Komitea katsoo, että huomiota tulee kiinnittää samanaikaisesti sekä annettavien tietojen tarkoituksenmukaisuuteen ja laajuuteen että niiden laatuun ja todenmukaisuuteen. Avoimuutta tulee parantaa sekä saavutettujen tulosten että raportointi- ja tietojenjulkistamisprosessin osalta. Sen lisäksi, että raporteissa esitetään tietoja aiemmista saavutuksista, niissä tulee myös luodata tulevaisuutta.

1.5

Komitea kehottaa komissiota käynnistämään lisätoimia sen edistämiseksi, että yritykset voivat täyttää avoimuusvelvoitteensa ja pysyä kilpailukykyisinä maailmanmarkkinoilla.

1.6

Yleisesti ottaen ETSK ymmärtää, että pienet ja keskisuuret yritykset toimivat vaihtelevissa olosuhteissa. Niitä koskevia sääntöjä olisikin yksinkertaistettava, jotta pk-yritykset voivat raportoida niille paremmin soveltuvassa muodossa ja avoimuus toteutuisi kokonaisuudessaan. ETSK suhtautuu myönteisesti valmiuksien kehittämishankkeeseen, jonka avulla pk-yrityksiä autetaan vastaamaan näihin haasteisiin.

1.7

Komitea katsoo, että tietojen julkistamista koskevien mahdollisten uusien aloitteiden tulee pohjautua sidosryhmien todellisiin tiedontarpeisiin. Tarjottaviin tietoihin tulisi sisältyä yhteinen indikaattorijoukko, mutta samanaikaisesti olisi otettava huomioon yrityksen ja sen toimialan luonne.

1.8

Komitea korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuu- ja avoimuuspolitiikat ovat tehottomia ilman työntekijöiden sitoutumista. Työntekijät olisikin kutsuttava mukaan työmarkkinaosapuolten välisiin kuulemisiin.

1.9

Yritysraportoinnin kohdeyleisön laajentuessa yhä useammat sidosryhmät ovat kiinnostuneita yhä moninaisemmista yritysten asioista. Komitea pitääkin tärkeänä arvioida nykyistä raportointimallia ja tehdä siitä tarkoitukseensa sopiva.

2.1

Komissio julkaisi vuonna 2010 tiedonannon, joka sisältää viisikymmentä sisämarkkinoiden parannusehdotusta. Siinä todetaan, että myös yritysten on osallistuttava yhteisiin ponnisteluihin kantamalla vastuunsa ja noudattamalla avoimuutta paitsi työntekijöitään ja osakkaitaan myös ylipäätään yhteiskuntaa kohtaan. Komissio korosti, että yritysten hallintoa – erityisesti johdon kokoonpanoa ja monipuolisuutta, myös naisten edustusta – voidaan edelleen kohentaa työllisyyden, yritystoiminnan ja kaupankäynnin kehittämiseksi (2). Yritysetiikka ja yrittäjyyteen liittyvät arvot on tunnustettu talouden elpymisen osatekijöiksi.

2.2

Vuonna 2011 komissio julkaisi yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan uudistetun EU:n strategian vuosiksi 2011–2014  (3). Se esitti strategiassa yritysten yhteiskuntavastuulle uuden määritelmän ”yritysten vastuuna omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan”. Strategian yhtenä osana on toimintasuunnitelma, joka tähtää integroituun raportointiin taloudellisista ja yhteiskunnallisista asioista.

2.3

Komitea antoi vuonna 2012 lausunnon (4) yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta uudistetusta EU:n strategiasta. Se korostaa lausunnossaan, että yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva aloite tarjoaa vaikeassa taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa tilaisuuden sitouttaa myönteisesti yritysmaailmaa. On tärkeää tunnustaa yritysten yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvien toimien erilaiset vaikuttimet. Tiedonannossa esitetään erilaisia myönteisiä vaikutuksia, ja niitä olisi tuotava esille hyviä käytänteitä koskevien esimerkkien ohella, jotta yritykset saavat tietoa ja kannustimia sitoutua entistä vahvemmin yritysten yhteiskuntavastuuseen.

2.4

Komitea on antanut viime vuosina useita muitakin lausuntoja, jotka mainitaan tässä lausunnossa. Niissä korostetaan yritysten yhteiskuntavastuun, avoimuuden ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisen merkitystä sekä sitä, että asianomaisten sidosryhmien – sijoittajien, kuluttajien, työntekijöiden ja heitä edustavien ammattiliittojen sekä kansalaisjärjestöjen – tulee voida osallistua prosessiin. Komitea keskittyy käsillä olevassa lausunnossa asianmukaisten puitteiden luomiseen koko tälle prosessille.

3.1

Vuonna 2008 puhjennut talouskriisi ja sen sosiaaliset seuraukset ovat jossakin määrin murentaneet ihmisten luottamusta yrityksiin. Suuren yleisön ja sijoittajien huomio on kiinnittynyt yritysten toimintaan yhteiskunnassa ja niiden toiminnan eettisyyteen. Nykyisin yhä useammat sidosryhmät ovat kiinnostuneita yhä moninaisemmista yritysten asioista.

3.2

Sijoittajat haluavat avoimuutta, mahdollisuutta valvoa investointejaan sekä tietoa siitä, millaisia kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia heidän sijoittamillaan varoilla on ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kestävää kehitystä tai yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevät raportit ja vuosikertomukset ovat tärkeimmät lähteet, joista sijoittajat saavat muita kuin taloudellisia tietoja. Laatua koskevat toimintalinjaukset ovat tärkeitä arvioitaessa taloudellista vastinetta, mutta määrää kuvaavia keskeisiä suorituskykyindikaattoreita pidetään olennaisina.

3.3

Jos yritys ei piittaa oikeudellisista säännöistä eikä toimi avoimesti, tästä kärsivät ensimmäisinä työntekijät. Työntekijät ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa yrityksen kehittymisen kannalta: heidän työpaikkansa, palkkansa, terveytensä ja työolonsa ovat riippuvaisia tästä. Heillä on oikeus vaatia avoimuutta, saada tietoa yrityksen taloudellista tilannetta ja yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen liittyviä toimintatapoja koskevista päätöksistä sekä päästä mukaan kyseisten päätösten tekemiseen.

3.4

Kuluttajat haluavat avoimuutta ja odottavat sitä heille merkityksellisissä yhteyksissä. Yritysten on mitä suurimmassa määrin omien etujensa mukaista toimia avoimesti suhteissaan muihin sidosryhmiin (työntekijöihin, kansalaisiin ja kuluttajiin). Tämä tarkoittaa usein yksinkertaisesti sitä, että asiakkaille tarjotaan faktatietoa, jotta he voivat helpommin tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä. Loppujen lopuksi juuri tällä tavoin toimivat yritykset saavat asioista paremmin selvillä olevista ihmisistä uskollisia asiakkaita (5). Elintarviketeollisuus on tässä suhteessa erittäin herkkä ala. Ruokatietoutta edistävän Centre for Food Integrity -järjestön (CFI) tuoreimmassa tutkimuksessa (6) osoitetaan avoimuuden lisäämisen parantavan kuluttajien luottamusta elintarvikkeisiin ja kerrotaan selkeästi, miten tähän voidaan päästä.

3.5

Globalisaation myötä suuri joukko liiketoimintakumppaneita ja sidosryhmiä monista eri maista haluaa yhä laajemmin tietoa yhä moninaisemmista yritysten asioista.

3.6

Avoimuus lujittaa luottamusta, ja yritykset tarvitsevat yhteiskunnan luottamusta. Kansalaisten odotusten ja heidän yritysten menettelytavoista saamiensa kokemusten välillä kulkee kuitenkin usein juopa, jonka osasyynä on joidenkin yritysten vastuuton käytös ja yhteiskunta- tai ympäristösaavutusten liioittelu. Juopaa syventää myös se, että ihmiset eivät ole riittävän tietoisia yritysten saavutuksista ja niiden toimintaa rajoittavista tekijöistä.

3.7

Euroopan komissio käynnisti tästä syystä vuonna 2009 yritysten avoimuutta käsittelevien työpajojen sarjan. Eurooppalaiset yritykset suhtautuivat aloitteeseen myönteisesti ja pitivät sitä oikein ajoitettuna, sillä se toteutettiin kriisin vallitessa, jolloin avoimuus ja yleensä yritysten yhteiskuntavastuu voivat auttaa palauttamaan talouskriisin jossain määrin rapauttamaa kansalaisten luottamusta yrityksiin. Aloite oli suunnattu eri kohderyhmille (työnantajat, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet). Komission oli tarkoitus saada kartoitustyöstä osviittaa jatkotoimia varten.

3.7.1

Aloitteen anti oli seuraava:

4.1

Komissio toteaa yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa EU:n strategiassa, että tiedottaminen yhteiskuntaan ja ympäristöön, myös ilmastoon, liittyvistä seikoista edistää vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä kestävän kehityksen kannalta olennaisten riskien tunnistamista. Tiedottaminen on tärkeä osa vastuuvelvollisuutta, ja se voi auttaa lujittamaan suuren yleisön luottamusta yrityksiin. Yritysten ja muiden sidosryhmien tarpeisiin vastaamiseksi tietojen tulisi olla oleellisia.

4.1.1

Komissio toteaa myös, että yhä useampi yritys julkistaa yhteiskunta- ja ympäristötietoja. Pk-yritykset ilmoittavat tällaiset tiedot usein epävirallisesti ja vapaaehtoisesti. Erään lähteen mukaan noin 2 500 eurooppalaista yritystä julkaisee yhteiskuntavastuuta tai kestävää kehitystä koskevia kertomuksia, minkä perusteella EU:lla on tässä asiassa maailmanlaajuinen johtoasema (7).

4.2

Komissio antoi vuonna 2013 Euroopan parlamentin aloitteesta säädösehdotuksen (8), joka koskee kaikkien alojen yritysten yhteiskunta- ja ympäristöasioista antamien tietojen avoimuutta. Tässä nk. tilinpäätösdirektiivien tarkistuksessa tavoitteena on velvoittaa tietyt suuret yritykset (tällä hetkellä noin 6 000 yritystä ja yhteisöä EU:ssa) julkistamaan toimintakertomuksissaan merkitykselliset muut kuin taloudelliset tiedot, mukaan luettuina monimuotoisuutta koskevat tiedot.

4.2.1

Eräissä maissa kuullaan ennen direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä elinkeinoelämän edustajia sen varmistamiseksi, että täytäntöönpanon yhteydessä hyödynnetään direktiivin tarjoamaa joustoa eikä ylitetä direktiivin puitteita ja että täytäntöönpano tarjoaa yrityksille oikeusvarmuutta ja vastaa niiden todellisia tarpeita. ETSK on antanut aiheesta lausunnon (9), jossa se korostaa oikeutta hyödyntää kyseistä joustavaa ja asianmukaista mekanismia osakkeenomistajien, sijoittajien, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa tapahtuvan viestinnän parantamiseksi ja ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että ehdotus koskee vain suuria yrityksiä.

4.2.2

Komissio valmistelee parhaillaan julkisen kuulemismenettelyn tulosten perusteella ei-sitovia suuntaviivoja muista kuin taloudellisista tiedoista raportoimista varten. Se laati sidosryhmien jatkokuulemisen (10) pohjustamiseksi havainnollistavan tausta-asiakirjan, jossa käydään läpi muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamisen keskeisiä periaatteita. Julkaistavien muiden kuin taloudellisten tietojen tulee olla oleellisia, luotettavia, tasapainoisia ja ymmärrettäviä, kattavia ja ytimekkäästi esitettyjä, strategisia ja tulevaisuutta luotaavia, sidosryhmäkeskeisiä, yritys- tai alakohtaisia, laadullisia ja määrällisiä sekä johdonmukaisia.

4.3

Komissio julkaisi vuonna 2014 Euroopan liiketoimintaympäristön parantamiseen kannustavan Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on edistää nykyaikaisen ja tehokkaan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien kehyksen luomista eurooppalaisia yrityksiä, sijoittajia ja työntekijöitä varten  (11). Kehyksen on tarkoitus vastata nyky-yhteiskunnan tarpeita ja taloudellisen ympäristön kehitystä.

4.3.1

Ehdotuksella pyritään edistämään EU:n yritysten pitkän aikavälin kestävyyttä ja avaamaan pitkäaikaisempia näkymiä osakkeenomistajille, mikä parantaa toimintaedellytyksiä yhtiöissä, joiden osakkeilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla EU:ssa. Komitea korostaa lausunnossaan (12), että ehdotus tuo Eurooppaan vakaammat ja kestäväpohjaiset puitteet yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä ja investointeja varten, ja huomauttaa lisäksi komission toteavan vaikutustenarvioinnissa, että ehdotukset lisäävät julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinnollista taakkaa vain hyvin vähän. Tätä seikkaa on tärkeää tarkastella direktiivin arvioinnin yhteydessä.

4.4

Komissio julkaisi lokakuussa 2015 uuden strategiansa ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”, jossa esitetään visio EU:n politiikan linjaamisesta siten, että siinä otetaan huomioon vastuullisemman ja avoimemman kauppapolitiikan tarve.

4.4.1

Komissio toteaa arvoihin perustuvaa kauppa- ja investointipolitiikkaa käsittelevässä luvussa, että kuluttajien oikeuksia on lujitettava vahvistamalla yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia aloitteita ja due diligence -periaatteita tuotantoketjuissa koskevia aloitteita siten, että painotetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja sosiaalisia näkökohtia – kuten työntekijöiden oikeuksia – ja ympäristönäkökohtia arvoketjuissa. Komissio haluaa, että kestävä kehitys huomioidaan yhä laajemmin vapaakauppasopimuksissa.

4.4.2

Komitea toteaa ihmisarvoista työtä globaaleissa toimitusketjuissa käsittelevässä lausunnossaan (13) seuraavasti: ”ETSK:lla on paljon kokemusta kestävän kehityksen alalta: se on osallistunut asiaa käsittelevien vapaakauppasopimusten lukujen täytäntöönpanoon ja seurantaan ja ollut mukana monenlaisissa kansalaisyhteiskunnan toimikunnissa. Se voi tältä pohjalta ehdottaa oikeudenmukaista tasapainoa välttämättömien lainsäädäntöön perustuvien ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia, avoimuutta ja korruption torjuntaa koskevien vaatimusten ja monikansallisten yritysten globaalien toimitusketjujensa tehokkaaseen organisointiin ja kehittämiseen erilaisissa paikallisissa tilanteissa tarvitseman joustavuuden välillä.”

4.4.3

Korkeamman vaatimustason asettaminen muita kuin taloudellisia tietoja sisältävien raporttien julkaisemiselle voisi olla tärkeä kysymys kauppapolitiikassa. Muiden kuin taloudellisten tietojen julkaisemisen avoimuutta esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa pitäisi edistää maailmanlaajuisella sääntelyllä, mm. kauppasopimuksissa, jotta varmistettaisiin, että eurooppalaisilla yrityksillä on tasapuoliset toimintaedellytykset.

4.4.4

Komissio aikoo luoda erityisesti monikansallisille yrityksille kannustimia esittää due diligence -periaatteiden mukaisia tietoja. Lisäksi se aikoo edistää kunnianhimoisempaa lähestymistapaa konfliktialueiden mineraalien hyödyntämiseen  (14), uusien alojen etsimistä vastuullisia arvoketjuja koskevan kumppanuuden vahvistamiseksi ja yritysten vastuullisista arvoketjuista julkaisemien raporttien luettelon julkaisemista.

4.4.5

Yrityksille on odotettavissa uusia vaateita myös eettistä kauppaa ja ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelemista koskevista Euroopan komission vaatimuksista, jotka liittyvät komission esittämään ihmisoikeuksia koskevaan toimintasuunnitelmaan 2015–2018 (15). Ulkoasiainneuvosto korostaa päätelmissään (kesäkuu 2016), että yritystoiminnan avoimuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys sen kannalta, että markkinat voivat todeta yritysten kunnioittavan ihmisoikeuksia sekä kannustaa niitä siihen ja palkita niitä siitä.

4.5

Komissio esitti tammikuussa 2016 veronkierron torjuntaa koskevan toimenpidepaketin, jonka tavoitteena on varmistaa verotuksen tehokkuus ja lisätä verotuksen avoimuutta.

4.5.1

Yksi tähän liittyen tarkasti seurattavista seikoista, joka vaikuttaa monikansallisiin yrityksiin ja yritysryhmiin, on maakohtainen raportointi eli velvollisuus laatia ja esittää veroviranomaisille selvitys yritysryhmän sisäisistä transaktioista sekä tiedot tuloista, voitoista, maksetuista yhtiöveroista jne. Paketti kattaa tässä vaiheessa tiedon jakamisen jäsenvaltioiden veroviranomaisten kesken.

4.6

Huhtikuun 2016 alussa komissio ehdotti (16), että monikansalliset yritykset velvoitettaisiin julkistamaan erillinen selvitys maksamistaan tuloveroista sekä muita verotukseen liittyviä tietoja. Monikansallisten yritysten, joiden konsolidoitu nettoliikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa, on vastaisuudessa noudatettava kyseisiä avoimuutta koskevia lisävaatimuksia, olipa niiden kotipaikka EU:ssa tai sen ulkopuolella. Velvoite koskee myös niiden sivuliikkeitä ja tytäryrityksiä. Komitea on tähän liittyen juuri antanut veronkierron torjuntaa käsittelevän lausunnon (17), jossa se kannustaa komissiota korottamaan tavoitetasoaan, kun se vaatii yrityksiltä verotuksen avoimuutta, ja laskemaan liikevaihdon kynnysarvoa 750 miljoonasta eurosta tai laatimaan aikataulun, jonka mukaisesti kynnysarvoa madalletaan asteittain.

4.6.1

Komission olisi kuitenkin otettava huomioon EU:n sisämarkkinaperiaatteet ja unionin kilpailukyky. EU:n yksipuolisesti asettamat vaatimukset saattavat johtaa arvaamattomiin seurauksiin, jos velvoite ei koske EU:n ulkopuolisia yrityksiä. Myös EU:n ulkopuoliset yritykset pitäisi näin ollen ottaa kansainvälisten kauppasopimusneuvottelujen avulla velvoitteen piiriin.

4.7

Euroopan komissio tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden, esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n, Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Maailmanpankin kanssa ja pyrkii vahvistamaan synergiavaikutuksia niiden välineiden kanssa, joita nämä organisaatiot ovat kehittäneet yritysten hyvän hallinnon ja ohjauksen, avoimuuden ja vastuullisuuden edistämiseksi (18). Näitä välineitä tarkastellaan uudelleen säännöllisin väliajoin, ja ne luovat perustan yritysten yhteiskunnallisen sekä ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyvän toiminnan vastuullisuudelle ja avoimuudelle. Ne myös kannustavat ehkäisemään ennalta ja analysoimaan riskejä sekä määrittelemään due diligence -toimenpiteitä. Välineet on tarkoitettu ensisijaisesti monikansallisille yrityksille, mutta myös yhdessä maassa toimivat yritykset voivat käyttää niitä ohjenuorana. Aina välineitä tarkistettaessa pitäisi keskittyä erityisesti niiden täytäntöönpanon parantamiseen.

4.8

Yritysten kiristyvät maailmanlaajuiset ja EU-tason avoimuusvaatimukset vaikuttavat yksittäisissä jäsenvaltioissa toimiviin yrityksiin. Euroopan komission pitäisi ohjata ja sovittaa yhteen EU:n jäsenvaltioiden toimia ja ehkäistä siten menettelytapojen eriytymistä (19).

4.8.1

Vastuullista yritystoimintaa koskevasta komission strategiasta ja jäsenvaltioille osoitetuista suosituksista tehdään jäsenvaltiotasolla usein se oletus, että valtion on yksin ohjattava ja valvottava vastuullista yrittämistä ja avoimuutta.

4.8.2

Yritykset näkevät itsensä avoimen ja vastuullisen käyttäytymisen edistäjinä. Tämä todettiin myös komission tiedonannossa ”Kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen: Euroopasta esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla” (20).

4.8.3

Jokaisen yrityksen ensisijaisena velvollisuutena on tuottaa arvoa paitsi osakkeenomistajille myös työntekijöilleen, ympäristölleen ja yhteisölleen sekä luoda ja pitää yllä työpaikkoja. Jäsenvaltioiden olisikin luotava tähän edellytykset ja tuettava yritysten pyrkimyksiä toimia vastuullisesti ja avoimesti.

5.1

Komitea tunnustaa, että muiden kuin taloudellisten tietojen ilmoittaminen on yritysraportoinnissa erittäin tärkeää, sillä se auttaa antamaan kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta.

5.2

Yritystoiminnan sääntely-ympäristöstä on tulossa yrityksille yhä monimutkaisempi. Jotta voidaan vastata entistä paremmin sidosryhmien tarpeisiin, on laadittava asianmukaiset puitteet yritysraportoinnille ja pyrittävä samanaikaisesti välttämään tarpeetonta hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Olisi myös edistettävä sellaista näkemystä, että yritysten yhteiskuntavastuu ja avoimuus tarjoavat yrityksille mahdollisuuden välttää sosiaalisia riskejä ja varmistaa oman kestävän kehityksensä, ja hyödynnettävä tätä mahdollisuutta.

5.3

Erilaisiin näkökohtiin, joita muihin kuin taloudellisiin tietoihin liittyy, on ryhdytty kiinnittämään kymmenen viime vuoden aikana yhä enemmän huomiota. Yhteiskunta- ja ympäristötietojen ilmoittamista varten on olemassa useita kansainvälisiä kehyksiä, esimerkiksi Global Reporting Initiative eli GRI-ohjeisto.

5.4

Kysymys kuuluu, voidaanko kaikkia näitä sidosryhmiä palvella samalla raportilla tai raporttipaketilla. Pitäisikö laatia lukuisia erilaisia raportteja vai yksi kattava, esimerkiksi Core & More -tyyppinen raportti (21), jollaista Euroopan tilintarkastajaliitto FEE ehdotti vuonna 2015?

5.5

Keskustelussa tulevista yritysraportointitarpeista tulee ottaa huomioon, että eri sidosryhmien tiedontarpeet vaihtelevat raportoivan yhteisön koon ja luonteen mukaan.

5.6

Kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa lausunnossaan aiheesta ”Muiden kuin taloudellisten tietojen ilmoittaminen”, komissiota kehotetaan käynnistämään prosessi, jossa ovat mukana ”kaikki asianomaiset sidosryhmät”, tai edistämään sitä (22), jotta pystytään paremmin määrittelemään perusperiaatteet ja viitearvot, jotka edistävät vertailtavuutta ja pidemmällä aikavälillä yhdenmukaistamista.

5.6.1

Komitea on tähän liittyen jo korostanut tarvetta ryhtyä korjaaviin toimiin sen estämiseksi, että yritysten arvot vääristyvät lyhytnäköisen ajattelutavan vuoksi. Se myös vetosi työntekijöiden osallistumista käsittelevässä lausunnossaan (23) sen puolesta, että on ehdottoman tärkeää osoittaa eurooppalaiselle politiikalle tapoja, miten tällä hetkellä vallitseva katsantokanta, jonka mukaan yritykset ovat yksipuolisesti avoimia vain omien osakkeenomistajiensa intresseille, voidaan korvata laajemmalla näkemyksellä ”kestäväpohjaisesta yrityksestä” (sustainable company), mistä olisi etua myös yritystoiminnan pitkän aikavälin kehittämisessä.

5.7

Vaikka kestäväpohjaisen liiketoiminnan tulevaisuus kytkeytyy tiiviisti sosiaaliseen toimintaympäristöön ja kuluttajien arvonantoon, tietojen julkistamista koskevien uusien aloitteiden tulee aina pohjautua sidosryhmien todellisiin tarpeisiin.