EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 5.12.2016

COM(2016) 754 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan unionin toimielimien palveluksessa olleille, palvelussuhteensa päättymisen jälkeen työttömiksi jääneille entisille väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille sekä valtuutetuille avustajille tarkoitetun työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanne vuosina 2009–2015

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA PARLAMENTILLE

Euroopan unionin toimielimien palveluksessa olleille, palvelussuhteensa päättymisen jälkeen työttömiksi jääneille entisille väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille sekä valtuutetuille avustajille tarkoitetun työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanne vuosina 2009–2015

TIIVISTELMÄ

Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti yhteisön työttömyyskorvaus on tarkoitettu entisille sopimussuhteisille toimihenkilöille, valtuutetuille avustajille sekä väliaikaisille toimihenkilöille, jotka jäävät tahtonsa vastaisesti ilman työtä (tämä sulkee pois esimerkiksi irtisanoutuneet toimihenkilöt). Se täydentää mahdollista kansallista työttömyyskorvausta.

Yhteisön työttömyyskorvausta maksetaan erityisestä työttömyysrahastosta. Tätä rahastoa rahoitetaan sekä korvaukseen tulevaisuudessa mahdollisesti oikeutetuilta toimihenkilöiltä että työnantajalta kannettavin maksuin.

Korvauksen saannin ehdot samoin kuin edunsaajaluokat ja rahoitusosuudet ovat muuttuneet merkittävästi, millä on ollut huomattava vaikutus alkuperäiseen järjestelmään ja etenkin rahaston kassatilanteeseen.

Vuoden 2004 uudistus

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen uudistus tuli voimaan 1. toukokuuta 2004. Sen myötä muuhun henkilöstöön sovellettaviin palvelussuhteen ehtoihin sisällytettiin uusi sopimussuhteisten toimihenkilöiden luokka sekä uusia säännöksiä työttömyysrahastoon maksettavista maksuista (erityisesti henkilöstön maksaman osuuden korotus 0,4 prosentista 0,81 prosenttiin).

Kausi 2009–2015

Valtuutetut avustajat tulivat työttömyysrahaston piiriin 23. helmikuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 160/2009 (EUVL L 55, 27.2.2009) nojalla. Tässä yhteydessä ei muutettu työttömyysrahastoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, kuten maksuosuuksien suuruutta.

Vuonna 2009 työttömyysrahasto oli 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta alijäämä supistui 2,6 miljoonaan euroon vuonna 2010. Vuosien 2011 ja 2013 välisenä aikana alijäänä supistui huomattavasti. Se oli miljoona euroa vuoden 2013 lopussa. Tänä aikana työttömyysrahaston kumulatiiviset varannot vähenivät vuoden 2009 alun 16,1 miljoonasta eurosta 2 miljoonaan euroon vuoden 2015 lopussa. Näihin merkittäviin muutoksiin on useita syitä, etenkin seuraavat:

vakuutettujen määrän kasvu (+42 prosenttia)

kuukausittaisten työttömyyskorvausten lukumäärän kasvu (+9 prosenttia)

työttömyyskorvausta saavien väliaikaisten toimihenkilöiden osuuden kasvu verrattuna työssä oleviin väliaikaisiin toimihenkilöihin (vuosien 2009 ja 2015 välisenä aikana osuus kasvoi 2,56 prosentista 2,90 prosenttiin)

työttömyyskorvausta saavien sopimussuhteisten toimihenkilöiden osuuden supistuminen verrattuna työssä oleviin sopimussuhteisiin toimihenkilöihin (osuus supistui vuosien 2009 ja 2015 välisenä aikana 5,86 prosentista 1,83 prosenttiin)

valtuutettujen avustajien luokan ottaminen rahaston piiriin (työttömyyskorvausta saavien entisten valtuutettujen avustajien osuus vuonna 2015 oli 8,4 prosenttia)

keskimääräisen kuukausittaisen korvauksen suureneminen (1 980 euroa vuonna 2009; 2 063 euroa vuonna 2010). Kehitys kääntyi vuosina 2011 ja 2012 toiseen suuntaan ja määrä asettui 1 908 euroon. Vuonna 2013 määrä alkoi jälleen kasvaa, ja se oli 2 551 euroa vuonna 2015 ja peräti 2 582 euroa ennätysvuonna 2014. Voidaan todeta, että valtuutettujen avustajien keskimääräinen korvaus oli selvässä kasvussa vuosina 2011–2015. Se nimittäin nousi vuosien 2011 ja 2014 välisenä aikana 2 096 eurosta 2 898 euroon, mutta laski 2 525 euroon vuonna 2015.

keskimääräisen korvausjakson pidentyminen vuosien 2009 ja 2015 välisenä aikana 6,9 kuukaudesta 10 kuukauteen vuonna 2015. Korvausjakso on siis pidentynyt 45 prosenttia.

alijäämän merkittävä supistuminen vuonna 2012 Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolta (EUIPO) saadun poikkeuksellisen tulon ansiosta EUIPO:n maksettua takaisin 1,2 miljoonaa euroa, koska tuomioistuin oli määrännyt sen ottamaan takaisin palvelukseensa parisenkymmentä toimihenkilöä.

Vuoden 2014 uudistus ja näkymät

Tammikuun 1. päivänä 2014 tuli voimaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen uudistus, jossa muutettiin 3 b artiklan perusteella palvelukseen otettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskestoa. Se on nyt kuusi vuotta kun se oli aiemmin kolme vuotta.

Tämän sopimusten enimmäiskeston muutoksen seurauksena työttömyysrahastosta korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2014 alkaen. Tämän vaikutuksen voidaan kuitenkin odottaa lievenevän vuodesta 2017 alkaen.

Tämä myönteinen vaikutus ei ole kuitenkaan kompensoinut Euroopan parlamentissa työskennelleiden korvauksensaajien määrän merkittävää kasvua vuonna 2014 alkaneen uuden toimikauden myötä. Työttömyyskorvausta saavien joukkoon tuli nimittäin heinäkuussa 2014 yli 600 valtuutettua avustajaa ja 200 väliaikaista toimihenkilöä.

_____________________________

Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, sellaisina kuin ne ovat vuonna 2013 muutettuina, 28 a artiklan 11 kohdan ja 96 artiklan 11 kohdan mukaan komissio esittää kahden vuoden välein kertomuksen työttömyysvakuutusjärjestelmän rahoitustilanteesta. Henkilöstösääntöjen 111 ja 112 artiklan mukaan komissio voi lisäksi tästä kertomuksesta riippumatta mukauttaa delegoiduilla säädöksillä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 7 kohdassa ja 96 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja maksuosuuksia, jos järjestelmän tasapainottaminen sitä edellyttää.

1Lainsäädäntökehys 

1.1Järjestelmän kuvaus

Toukokuun 1. päivänä 2004 voimaan tulleessa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen sekä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen uudistuksessa muutettiin säädöksiä, joilla oli vuodesta 1985 alkaen säännelty oikeutta työttömyysrahaston korvaukseen sekä rahaston maksuosuuksia. Muutokset ovat tiivistetysti seuraavat:

Seuraavassa taulukossa esitetään eri henkilöstöluokkia koskevat enimmäis- ja vähimmäismäärät:

Määrät euroina 1. tammikuuta 2016

Vähennysten määrää sekä enimmäis- ja vähimmäismääriä tarkistetaan samalla tavalla kuin palkkojen määriä.

Työttömyyskorvaukseen lisätään mahdolliset perhelisät. Euroopan unionin yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän maksuista (5,1 prosenttia korvauksen saajan viiteperuspalkasta) vastaa työttömyysrahasto.

1.2Lainsäädäntö

-Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 22 päivänä lokakuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1023/2013, 28 a artikla.

-Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 22 päivänä lokakuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1023/2013, 96 artikla ja liitteen 5 artikla.

-Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 20 päivänä joulukuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) N:o 1239/2013 (EUVL L 338, 22.12.2010), 135 ja 136 artikla.

-Henkilöstösääntöjen 65 artiklan 1 kohta palkkojen ja tiettyjen määrien päivittämisestä.

-Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä kuin virkamiehiä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan täytäntöönpanosäännösten vahvistamisesta 13 päivänä tammikuuta 1988 annettu komission asetus (EHTY, ETY, Euratom) N:o 91/88 (EYVL L 11, 15.1.1989).

-Komission 14 päivänä heinäkuuta 1988 antama säädös, jota koskevan yhteisen sopimuksen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti on vahvistanut 4 päivänä heinäkuuta 1989, Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 10 kohdan täytäntöönpanemiseksi annettujen, väliaikaisille toimihenkilöille tarkoitetun työttömyyskorvauksen myöntämistä koskevien säännösten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

2Työttömyysrahaston kassatilanne ja toteutuma vuosina 2009–2015

Kahdessa seuraavassa jaksossa esitellään työttömyysrahaston ja erityisesti sen tulojen ja menojen kehitystä.

Kohdassa ”Työttömyyskorvaukset” mainitut määrät sisältävät aina työttömyyskorvauksen perusosan, kaikki perhelisät sekä (vanhan järjestelmän osalta) korjauskertoimen vaikutuksen. Summasta on vähennetty kaikki kansalliset sosiaalietuudet (kansalliset työttömyyskorvaukset, perhe-etuudet, sairaus- ja äitiyspäivärahat yms.). Kuten jaksossa 1.1 Järjestelmän kuvaus on mainittu, yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän maksut eivät ole työttömyyskorvauksen saajan vastuulla, vaan ne rahoittaa työttömyysrahasto (5,1 prosenttia korvauksen saajan viiteperuspalkasta).

Työttömyysrahaston tuloja ja menoja hallinnoidaan kahden välineen avulla:

käyttötili, jolle tulot maksetaan ja jolta korvaukset maksetaan;

määräaikaistilit kertyneen ylijäämän sijoittamista varten.

2.1Kassatilanne: tulokset ja kumulatiivinen saldo vuosina 2009–2015

Tulot ja menot kirjataan kassaperusteisen kirjanpidon mukaisesti sillä hetkellä, kun tuloa koskeva maksu saadaan tai menoa koskeva maksu maksetaan.

Taulukossa 1 esitetään yhteenveto kassaperusteisesti kirjanpitoon merkityistä tuloista ja menoista sekä niiden perusteella laskettu saldo. Vuoden 2014 osalta on huomattava yhteiseen sairausvakuutusjärjestelmään vuosilta 2009–2013 maksettujen maksujen oikaisu.

Taulukossa 2 esitetään työttömyysrahaston varojen kehitys sekä käyttötilillä, joka kuuluu Euroopan komission integroituun kirjanpitoon (osa I), että talouden ja rahoituksen pääosaston hallinnoimilla sijoitustileillä (osa II). Kolmannessa osassa esitetään näille kahdenlaisille tileille kertyneet konsolidoidut ylijäämät (osa III).

Vertailuvuoteen (2009) verrattuna on todettava, että kertyneet ylijäämät ovat pienentyneet vuosittain. Rahaston suhteellinen vakaus vuonna 2012 johtuu siitä, että EUIPO maksoi takaisin työttömyyskorvauksia, joita takaisin palvelukseen otetut henkilöt olivat saaneet.

Vuosina 2009–2015 kertynyt ylijäämä väheni 87 prosenttia.

Taulukossa 3 esitetään yhteenveto vuosina 2008–2015 kertyneestä saldosta.

2.2Toteutuma: Tulokset vuosina 2009–2015

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa tapahtumat kirjataan sille vuodelle, johon ne liittyvät. Tietyt tulot, jotka on vastaanotettu ja merkitty kirjanpitoon vuoden N alussa, ovat pidätyksiä vuoden N  1 lopussa maksetuista palkoista. Samoin tietyt työttömyyskorvaukset, jotka on maksettu ja merkitty kirjanpitoon vuoden N alussa, kattavat vuoden N – 1 loppuun ajoittuvia työttömyysjaksoja. Suoriteperusteisessa kirjanpidossa nämä tapahtumat ajoittuvat varainhoitovuodelle N – 1.

Taulukossa 4 esitetään tulot ja menot suoriteperusteen mukaisesti, jolloin voidaan tarkastella työttömyysrahaston tulojen ja menojen vuotuista toteutumaa.

Tulot ja menot ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2009. Tämä kehitys johtuu pääasiassa seuraavista syistä:

uusien virastojen perustaminen ja virastojen yhteenlasketun henkilöstömäärän kasvu

uuden henkilöstöluokan (sopimussuhteiset toimihenkilöt) käyttöönotto vuonna 2004

valtuutettujen avustajien sisällyttäminen järjestelmään vuonna 2009.

Vaikutus menoihin on merkittävä vasta vuodesta 2007 alkaen, jolloin ensimmäiset sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimukset päättyivät ja ensimmäiset oikeudet työttömyyskorvaukseen aktualisoituivat. Menot kasvoivat vuoteen 2014 saakka ja laskivat hieman vuonna 2015.

Rahasto oli 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2009, mutta alijäämä supistui seuraavina vuosina asteittain: Se oli 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2010, 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2011, 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 1 miljoona euroa vuonna 2013. Vuonna 2014 alijäämä kasvoi äkisti 4,8 miljoonaan euroon, mikä johtuu siitä, että työttömyyskorvausta saavien valtuutettujen avustajien määrä kasvoi. Tilanne parani vuonna 2015, jolloin alijäämä oli enää 3 miljoonaa euroa.

Seuraavassa kaaviossa esitetään edellä kuvattu tilanne:

2.3Täytäntöönpanotilanne: menojen ja tulojen erittely toimielimittäin ja kaikkien virastojen osalta vuosina 2009–2015

Taulukossa 5 esitetään menot ja tulot jaoteltuina toimielimittäin. Mukana erittelyssä ovat myös kaikki virastot ja toimistot. Taulukon ensimmäisessä osassa esitetään absoluuttiset määrät ja toisessa osassa prosenttiosuudet tulojen ja menojen kokonaismäärästä. Siinä näkyy erityisen selvästi parlamentin toimikauden päättyminen, jonka seurauksena menot kasvoivat parlamentin osalta yli 8 miljoonaa euroa vuodesta 2013 vuoteen 2014. Vuonna 2015 menot ovat edelleen suuret mutta kuitenkin pienemmät kuin vuonna 2014.

Ottamatta huomioon Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH), jota on vaikea analysoida tässä vaiheessa tarkemmin, koska vertailujakso on liian lyhyt, ainoastaan virastot ovat tähän mennessä maksaneet kassaan enemmän kuin niistä on aiheutunut menoja. Tämä johtuu erityisesti siitä, että suurimmalla osalla niiden henkilöstöstä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. On kuitenkin syytä huomata, että virastojen henkilöstöön liittyvät menot ovat kasvaneet huomattavasti ajanjaksolla 2013–2015.

3Rahaston jäsenet, edunsaajat ja myönnetyt korvaukset

3.1Jäsenmäärä ja keskimääräinen jäsenmaksu

Taulukosta 6 käy ilmi työttömyysrahastoon kuuluvien väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden lukumäärä 31. joulukuuta kunakin vuonna.

Molempien määrä on kasvanut ajanjaksolla 2009–2015: sopimussuhteisten toimihenkilöiden 40 prosenttia ja väliaikaisten toimihenkilöiden 23 prosenttia. Työttömyyskorvausta saaneita valtuutettuja avustajia oli ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Kun tarkastellaan kaikkia henkilöstöluokkia yhdessä, jäsenmäärä kasvoi ajanjaksolla 2009–2015 43 prosenttia.

3.2Työttömyyskorvauksen saajien lukumäärä ja suhde jäsenmäärään: työttömyysaste 31. joulukuuta kunakin vuonna

Taulukosta 7 käy ilmi niiden työttömien lukumäärä kunkin vuoden joulukuussa, jotka ovat saaneet yhteisön työttömyyskorvausta joko täysimääräisenä tai kansallisen työttömyyskorvauksen lisäksi.

Yhdistämällä tiedot 31. joulukuuta palveluksessa olleista väliaikaisista ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä (taulukko 6) ja työttömyyskorvauksen saajien lukumäärä (taulukko 7), voidaan laskea työttömyysrahaston edunsaajien määrä suhteessa rahaston jäsenmäärään. Tulos esitetään taulukossa 8.

Väliaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä on hienoisessa kasvussa paitsi komission osalta merkittävässä laskussa. Tämän laskun vaikutusta tasoittaa väliaikaisten toimihenkilöiden määrän huomattava kasvu virastoissa. Korvausta saavien osuus verrattuna jäseniin on pysynyt vakaana.

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrä on jatkuvassa kasvussa, etenkin virastoissa ja Euroopan parlamentissa. Korvausta saavien osuus verrattuna jäseniin on voimakkaassa laskussa. Lasku liittyy siihen, että vuosina 2010–2013 tehtyjä sopimuksia on mahdollista jatkaa kolmesta vuodesta kuuteen.

Vuonna 2014 oli myös suuri määrä valtuutettuja avustajia, jotka saivat korvausta, sillä parlamentin toimikausi päättyi vuoteen 2014.

Kuukausittain maksettavien työttömyyskorvausten lukumäärä, keskimääräinen korvausmäärä, edunsaajat ja näiden asuinmaat

Työttömyyskorvausta voidaan maksaa usean kuukauden ajan. Taulukossa 9 esitetään kuukausittain maksettujen korvausten lukumäärä vuosittain.

Kun vuotuiset kokonaismenot edunsaajaryhmää kohti (vanhaan/uuteen järjestelmään kuuluvat väliaikaiset toimihenkilöt, sopimussuhteiset toimihenkilöt) jaetaan kuukausittain maksettujen korvausten lukumäärällä, saadaan keskimääräinen korvaus edunsaajaryhmää kohti. Tulos esitetään taulukossa 10. Huomattakoon, että tietylle kuukaudelle kohdennettu työttömyyskorvaus saattaa olla joko täysimääräinen korvaus tai vain sen osa, joka on laskettu suhteessa edunsaajan todellisten työttömyyspäivien lukumäärään.

Keskimääräinen kuukausikorvaus kasvoi vuosien 2009 ja 2010 välillä 1 980 eurosta 2 063 euroon. Kehitys kääntyi vuonna 2011 ja jatkui samaan suuntaan vuonna 2012, jolloin määrä asettui 1 908 euroon. Vuonna 2013 määrä lähti jälleen kasvuun, ja se oli 2 551 euroa vuonna 2015 ja peräti 2 582 euroa ennätysvuonna 2014. Jos tarkastellaan pelkästään sopimussuhteisia ja väliaikaisia toimihenkilöitä, kuukausittainen korvaus oli keskimäärin 2 562,30 euroa vuonna 2015.

Voidaan havaita, että myös valtuutetuille avustajille maksettujen määrien keskiarvo oli voimakkaassa kasvussa vuonna 2014, jolloin se oli 2 897,99 euroa. Tämä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Keskimääräinen kuukausikorvaus supistui vuonna 2015 selvästi, sillä se oli 2 550,67 euroa.

Neljä tärkeintä päätelmää taulukosta ovat seuraavat:

väliaikaisille ja sopimussuhteisille toimihenkilöille maksetun keskimääräisen kuukausikorvauksen kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2015: +31 prosenttia;

valtuutetuille avustajille maksetun keskimääräisen kuukausikorvauksen kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2015: +28 prosenttia;

niiden kuukausien lukumäärän kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2015, jona valtuutetuille avustajille on maksettu korvausta: +385 prosenttia;

valtuutettuja avustajia koskevien menojen osuus menojen kokonaismäärästä vuodesta 2013 vuoteen 2015: 6 prosentista 31 prosenttiin.

Taulukossa 11 esitetään keskimääräinen työttömyyskorvausaika kuukausina. Se on laskettu laskemalla yhteen kaikki maksupäivät kunkin vuoden 31. joulukuuta saakka ja jakamalla summa korvauksen saajien lukumäärällä. Tulos on jaettu 30:lla, jotta saadaan keskimääräinen työttömyyskorvausaika kuukausina.

Voidaan todeta, että keskimääräinen työttömyyskorvausaika on kasvanut vuosien 2009 ja 2015 välisenä aikana 6,9 kuukaudesta 10 kuukauteen. Tämä merkitsee, että se on kasvanut 45 prosenttia. Kasvu johtuu pääasiassa valtuutettujen avustajien vaikutuksesta.

Sen sijaan niiden edunsaajien lukumäärä, jotka ovat saaneet korvausta vähintään kuukauden ajan vuodessa, on laskenut 7,6 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2015 (lukumäärät 701 ja 648, ks. taulukko 7).

Seuraavissa taulukoissa esitetään korvausajan kesto henkilöstöluokittain (sopimussuhteiset/väliaikaiset toimihenkilöt ja valtuutetut avustajat):

Sopimussuhteiset/väliaikaiset

Valtuutetut avustajat

Voidaan havaita, että valtuutetuista avustajista aiheutuvien menojen osuus kokonaismenoista on vuonna 2015 suuri (31 prosenttia), mikä johtuu tälle henkilöstöryhmälle maksettujen kuukausikorvausten suuresta lukumäärästä ja suuresta keskimääräisestä korvauksesta. Valtuutettujen avustajien keskimääräinen korvausaika kasvoi merkittävästi vuonna 2015, ja se on pidempi kuin sopimussuhteisten ja väliaikaisten toimihenkilöiden keskimääräinen korvausaika. Tämä johtuu suoraan siitä, että työttömyyskorvausta saavien entisten valtuutettujen avustajien määrä kasvoi merkittävästi Euroopan parlamentin toimikausien vaihteessa vuoden 2014 lopussa.

Työttömyysvakuutusjärjestelmän täydentävyyden osalta voidaan todeta, että työttömyyskorvausta saavan henkilön asuinmaalla on merkitystä, varsinkin koska oikeus kansalliseen työttömyyskorvaukseen vaihtelee suuresti jäsenvaltioittain.

Taulukossa 12 esitetään asuinmaittain jaoteltuina niiden edunsaajien lukumäärä, joille on maksettu vuoden mittaan työttömyyskorvausta ainakin yhden kuukauden ajan.

Tämä edunsaajien asuinpaikkaan perustuva taulukko osoittaa, että vuonna 2015 yli 44 prosenttia korvauksen saajista oli rekisteröitynyt työnhakijaksi Belgiassa.

4PÄÄTELMÄT

4.1Kausi 2009–2015

Tämä kertomus osoittaa, että työttömyysrahasto on ollut vuodesta 2008 joka vuosi alijäämäinen. Alijäämä oli erityisen suuri jo vuonna 2009, 4,2 miljoonaa euroa. Alijäämä supistui sittemmin asteittain miljoonaan euroon vuonna 2013.

Työttömyysrahaston tilanne oli erityisen heikko vuonna 2014, jolloin alijäämä oli yli 4,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 alijäämä supistui 3 miljoonaan euroon.

Kauden 2009–2015 jatkuvasta alijäämäisyydestä johtuen yhteenlaskettu ylijäämä (eli varannot + vuositulos) oli 31. joulukuuta 2015 ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun se oli ollut 1. tammikuuta 2009 16,15 miljoonaa euroa.

4.2Työttömyysrahaston kehitys lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä:

Vuoden 2015 suuret menot ovat kuluttaneet varantoja.

On kuitenkin odotettavissa, että vuosi 2016 osoittautuu ylijäämäiseksi sen ansiosta, että valtuutettujen avustajien luokkaan kuuluvien korvauksen saajien määrä vähenee huomattavasti (myös vuosina 2017 ja 2018), ja koska 3 b artiklan perusteella palvelukseen otettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden sopimusten enimmäiskeston pidentäminen kuuteen vuoteen helpottaa edelleen tilannetta. Tämä saattaa mahdollistaa varantojen merkittävän kasvattamisen.

Tilanne on kuitenkin keskipitkällä aikavälillä erittäin epävarma, ellei peräti huolestuttava, seuraavien riskitekijöiden vuoksi:

1.Vuonna 2015 maksetut keskimääräiset kuukausikorvaukset olivat huomattavasti, yli 30 prosenttia, suurempia kuin vuonna 2013.

2.Vuodesta 2017 alkaen sopimussuhteisten toimihenkilöiden uuden enimmäiskeston mukaiset kuuden vuoden sopimukset päättyvät, jolloin heidän joukostaan tulee merkittävästi enemmän korvauksen saajia.

3.Vuodesta 2013 alkanut virastojen entisten väliaikaisten toimihenkilöiden määrän tasainen kasvu edunsaajien joukossa saattaa jatkua.

4.Vuosina 2019 ja 2020 on odotettavissa uusi menojen äkillinen nousu Euroopan parlamentin toimikauden 2014–2019 päättyessä.

5.Lisäksi on otettava huomioon, että jäsenmaksuja ei korotettu valtuutettujen avustajien työttömyysturvan piiriin ottamisen yhteydessä vuonna 2009 samalla tavalla kuin vuonna 2004, jolloin sopimussuhteiset toimihenkilöt otettiin turvan piiriin. Vuosina 2011–2015 valtuutettujen avustajien jäsenmaksujen ja heille maksettujen korvausten nettotilanne oli noin 11,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio aikoo delegoidulla säädöksellä ensinnäkin hieman nostaa työttömyysvakuutusmaksuja (noin 0,1 prosenttia peruspalkasta ottaen huomioon erityisesti rahaston saldon vuosittaisen kertymän tässä kertomuksessa tarkasteltuina varainhoitovuosina) muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 28 a artiklan 11 kohdan ja 96 artiklan 11 kohdan mukaisesti järjestelmän rahoitustilanteen tasapainottamiseksi.

Lisäksi komissio aikoo perustaa työryhmän seuraamaan säännöllisesti järjestelmän rahoitustilanteen kehitystä jatkossa.