Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2015/C 433/05)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

”LEVICKÝ SLAD”

EY-N:o: SK-PGI-0005-01181–20.11.2013

SAN ( ) SMM ( X )

1.   Nimi:

2.   Jäsenvaltio tai kolmas maa

Slovakia

3.   Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus

3.1   Tuotelaji

Luokka 1.8 Muut liitteeseen I kuuluvat tuotteet (mausteet jne.)

3.2   Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta

Levický slad on vaalea Pilsner-tyyppinen ohramallas, joka on tarkoitettu erityisesti oluen valmistukseen. Se valmistetaan jalostetuista ja sertifioiduista kaksirivisen mallasohran lajikkeista, joita viljellään maantieteellisesti rajatulla alueella.

Levický sladin tärkeät ja taatut parametrit ovat

a)   kosteus: enintään 5 prosenttia

b)   väri: enintään 4,5 EBC

c)   uute kuiva-aineessa: vähintään 80 prosenttia.

d)   friabiliteetti: vähintään 78,5 prosenttia.

Aistinvaraisina ominaisuuksina vaaditaan puhdas, maltainen aromi ilman muuta hajua sekä makeahko ja puhdas maku. Väri on kauttaaltaan vaalea ilman kärkien mustumista. Ulkonäöltään mallas muistuttaa jalostetun ohran tyyppiä.

3.3   Rehu (vain eläinperäiset tuotteet) ja raaka-aineet (vain jalostetut tuotteet)

Levický sladin raaka-aineina käytetään kaksitahoista mallasohraa, joka on merkitty rekisteröityjen lajikkeiden luetteloon Levický sladin osalta. Valmistuksessa käytetään joko kaikkia lajikkeita tai vain joitakin niistä.

Rajatulle maantieteelliselle alueelle on ominaista keskitiivis maaperä, joka soveltuu parhaiten mallasohran viljelyyn, kuten mustamulta, harmaamulta, tulvamaa ja ruskomaa tasaisena tai hieman loivana. Alueen ilmasto on lämmin ja kuiva alavan maan ilmasto. Näiden ominaisuuksien vuoksi mallasohra voidaan kylvää hyvin aikaisin, millä on tärkeä merkitys ohran hyvälaatuisuuden (rikas uute, minimaalinen vahingoittuneiden jyvien prosenttiosuus ja sienitautien vähäinen esiintyminen) ja runsaan sadon kannalta.

3.4   Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella

3.5   Viipalointia, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt

Mallas voidaan pakata enintään 50 kg:n säkkeihin tai 300–600 kg:n suursäkkeihin (”Big-Bag”), joissa on valmistajan etiketti tai merkki.

3.6   Merkintöjä koskevat erityiset säännöt

Levický sladin valmistajat voivat käyttää Levický slad -nimeä tuotteen merkinnöissä, mainonnassa tai markkinoinnissa.

Kaikentyyppisissä pakkauksissa on etiketti tai merkki, jossa mainitaan valmistajan osoite, laitoksen osoite, pakkauksen paino, erän numero, täyttämispäivä ja maltaan viimeinen käyttöpäivä sekä Euroopan unionin tunnus. Merkinnässä voi olla maininta ”suojattu maantieteellinen merkitä” tai lyhenne ”SMM”.

Hakija tunnustaa, että jokaisella valmistajalla on maatieteellisesti rajatulla alueella oikeus valmistaa Levický sladia tuote-eritelmän mukaisesti.

4.   Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Alueen rajaavat seuraavat maantieteelliset pisteet ja viivat:

Pohjoisessa länsi-itäsuuntaisesti Holý Vrch Považský Inovecin vuorijonossa, Veľký Tríbečin ja Veľký Inovecin huiput sekä vuorijonot Štiavnické Vrchy ja Javorie aina Krivánsky Potokiin saakka.

Idässä ja etelässä Krivánsky Potok kunnes se yhtyy Ipeľ-jokeen, Ipeľ-joki kunnes se yhtyy Tonavaan ja Tonava aina Žitavan kuntaan saakka.

Lännessä etelä-pohjoissuuntaisesti Žitavan kunta Tonavalla, kunnat Marcelová, Svätý Peter, Pavlov Dvor, Nesvady ja Komoča aina Váh-joelle Dedina Mládežen kunnan kohdalle ja Váh-joki Holý Vrchiin Považský Inovecin vuorijonossa.

5.   Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisesti rajatun alueen erityiset luonnonolosuhteet eli ilmasto ja maaperä sekä laatu, perinne ja hyvä maine muodostavat perustan Levický sladin erityislaadulle. Pohjoinen vuoristovyöhyke suojaa aluetta kylmiltä ilmamassoilta. Ilman keskilämpötila on kasvukaudella 15–17 °C ja keskisademäärä 150–200 mm. Kokonaissademäärä Slovakian muilla ohranviljelyalueilla on 450–650 mm. Liiallinen sademäärä kypsymiskaudella heikentää viljan arvoa maltaana, koska sateinen sää aktivoi fermentoivia aineita, jotka hajottavat tärkkelyksen sokereiksi, ja jyvät eivät idä hyvin mallastuksen aikana.

Yhdessä ilmasto-olosuhteiden kanssa Levický sladin laatuun vaikuttaa myös alueen maaperä. Se on mustamultaa, harmaamultaa, tulvamaata ja ruskomaata tasaisella tai hieman loivalla maalla. Slovakian muut ohranviljelyalueet poikkeavat näistä olosuhteista aina joiltain perusominaisuuksiltaan (suurempi sademäärä, keskilämpötila, kasvukauden pituus, maaperäolosuhteet). Ilman näitä raaka-aineen kasvuolosuhteita Levický slad ei yltäisi laatuunsa tai satoisuuteensa.

Kevätohra kylvetään alueella helmikuun viimeisen ja maaliskuun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana, mikä vaikuttaa myönteisesti viljan satoon ja laatuun. Kevätohran laatuun kohdistuu suurin vaikutus jyvän muodostumis- ja täyttymisvaiheessa. Fenologisesta näkökulmasta vaiheelle antaa leimansa tähkittyminen, ja alueella se sijoittuu toukokuun ensimmäisen kolmanneksen ja viimeisen kolmanneksen eli täyden kypsyyden välille. Kevätohran koko kasvukausi on alueella noin 120 päivää, josta keskimäärin 44 päivää kuluu tähkittymisen alkamisesta täyteen kypsymiseen. Tämä merkitsee sitä, että maatieteellisesti rajatun alueen olosuhteet soveltuvat ihanteellisesti korkealaatuisen mallasohran viljelyyn siten, että jyvän tärkkelyspitoisuus on optimaalinen ja maltaan uute 81,5–82,5 prosenttia.

Mallasohra korjataan alueella muutama päivä täyden kypsyysasteen saavuttamisen jälkeen. Aikaisella sadonkorjuulla vältetään sateinen kausi, joka alkaa yleensä heinäkuun toisella tai elokuun ensimmäisellä puoliskolla. Fysiologisesti kypsä ja terve ohra voidaan näin ollen korjata ilman, että sade olisi turmellut sitä.

Levický sladin laatu riippuu ohran laatuparametreista ja mallastusprosessista. Alueen vähäisen sademäärän ja maaperäominaisuuksien vuoksi jyvät ovat suurempia ja tasasuhtaista kokoluokkaa, sisältävät enemmän tärkkelystä ja mahdollistavat siksi suuremman uutepitoisuuden maltaassa. Jyvien koon tasalaatuisuus on tärkeää liotuksen aikana, jotta jyvät imisivät itseensä vettä yhtä nopeasti ja jotta niillä olisi yhtäläinen kasvuenergia idätykseen, kun ne mallastetaan käyttämällä Wanderhaufen-tyyppistä menetelmää.

Levický sladia arvossa pitävät panimomestarit pitävät sen tyypillisinä ominaisuuksina jyvän ulkonäköä, väriä ja makua sekä uuteaineiden koostumusta ja valkuaisaineiden hajoamisastetta, jotka vaikuttavat myönteisellä tavalla perinteisesti pannun oluen laatuun. Levický sladilla on vaikutuksensa tämäntyyppisen oluen väriin, makuun ja tuotannon tehokkuuteen.

Alueen viljanviljelyperinteestä ovat osoituksena von Schoellerin suvun jo 1800-luvulla tekemät sijoitukset ja tätä seurannut viljanviljelyn ja siihen liittyvän jalostusteollisuuden dynaaminen kasvu, minkä seurauksena alueen mallasohralla alettiin käydä kauppaa omassa tuotekategoriassaan (”Tót Árpa”) Budapestin pörssissä. Osoituksena alueen erityislaadusta on myös investointi itsenäiseen kaupalliseen mallastamoon 1900-luvun toisella puoliskolla. Mallastamon tuotetta kutsuttiin alusta lähtien yleisesti ”Levický sladiksi”, ja nimi tunnettiin laajalti sekä ohrankasvattajien että jalostajien keskuudessa. Levický sladin laadusta ja hyvästä maineesta on osoituksena se, että välittömästi tuotannon käynnistyttyä tätä ohramallasta vietiin paitsi useimpiin Itä- ja Länsi-Euroopan maihin myös muille neljälle mantereelle. Koska ohramaltaille ei järjestetä omia kilpailuja, tunnustukset Levický sladin laadusta näkyvät vaaleille oluille myönnettyinä, ennen muuta ulkomaisina palkintoina (ml. tšekkiläiset kilpailut ja European Beer Star -palkinto).

Eritelmän julkaisutiedot

(tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta)

http://www.upv.sk/swift_data/source/pdf/specifikacie_op_oz/specifikacia_Levicky_slad.pdf

(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.