EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 29.5.2015

COM(2015) 236 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Schengen-alueen toimintaa koskeva seitsemäs puolivuotiskertomus
1. marraskuuta 2014 – 30. huhtikuuta 2015

1.Johdanto

Komissio antoi 16. syyskuuta 2011 Schengen-alueen hallinnoinnin vahvistamista koskevan tiedonannon 1 , jossa se ilmoitti esittävänsä Euroopan parlamentille ja neuvostolle puolivuosittain kertomuksen Schengen-alueen toiminnasta. Neuvosto tuki ajatusta 8. maaliskuuta 2012. Tämä seitsemäs kertomus kattaa 1. marraskuuta 2014 ja 30. huhtikuuta 2015 välisen ajanjakson. Se annetaan juuri ennen 14. kesäkuuta 1985 allekirjoitetun Schengenin sopimuksen vuosipäivää.

2.Tilannekatsaus

2.1.Muuttovirrat Schengen-alueen ulkorajoilla

Raportointijaksolle oli tunnusomaista jatkuva muuttajien virta Välimeren yli Eurooppaan, hukkuneiden muuttajien erittäin suuri määrä ja radikalisoituneiden henkilöiden, kuten Eurooppaan palanneiden ulkomaisten terroristitaistelijoiden, muodostama kasvava uhka, jota Ranskassa ja Tanskassa tehdyt terrori-iskut ja Belgiassa estetty hyökkäys korostivat.

Vuosittain havaittujen laittomien rajanylitysten määrä kasvoi huomattavasti vuoden 2014 aikana ja oli suurin sen jälkeen kun tiedon kerääminen Frontex-riskianalyysiverkostoa (FRAN) varten aloitettiin vuonna 2007 2 . Viime vuonna havaittiin lähes 284 000 laitonta rajanylitystä, mikä oli kaksinkertainen määrä huippuvuoteen 2011 verrattuna (vuonna 2013 havaittiin noin 107 000 laitonta rajanylitystä). Yhtä merkittävää on, että raportointijakson viiden ensimmäisen kuukauden aikana (marraskuu 2014 – maaliskuu 2015, eli ajanjaksolla, jolta on saatavissa vahvistetut tiedot) havaintoja tehtiin yli kolme kertaa enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin, eli tapauksia oli tänä aikana yhteensä yli 111 000.

Myös vuonna 2014 ylivoimaisesti eniten kiinniottoja ilmoitti Italia ja seuraavaksi eniten niitä ilmoittivat Kreikka ja Unkari. Kuten vuonna 2013, myös vuonna 2014 valtaosa havaituista tulijoista oli kotoisin Syyriasta ja Eritreasta. Käytetyimmät reitit vuonna 2014 olivat keskinen Välimeri 3 (tulijoiden määrä lähes nelinkertaistui vuodesta 2013 ja muodosti 60 prosenttia kokonaismäärästä), itäisen Välimeren reitti (tulijoiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2013, mutta jäi vielä pienemmäksi kuin ennätysvuosina 2010–2011) ja Länsi-Balkanin reitti (tulijoiden määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2013). Sekä keskisen Välimeren että Länsi-Balkanin reiteillä otettiin vuonna 2014 kiinni laittomia rajanylittäjiä enemmän kuin koskaan sen jälkeen kun FRAN-tietojenkeruu aloitettiin vuonna 2007.

Raportointijakson viiden ensimmäisen kuukauden aikana käytetyin reitti oli Länsi-Balkanin reitti (yli 55 000 laitonta rajanylitystä), ja seuraavaksi suosituimpia olivat keskisen Välimeren reitti (yli 26 000 laitonta rajanylitystä) ja itäisen Välimeren reitti (21 000 laitonta rajanylitystä). Yhteensä nämä kolme reittiä kattoivat lähes 93 prosenttia kaikista havaituista laittomista rajanylityksistä.

Mainittakoon myös, että Kosovosta 4 peräisin olevien laittomien maahanmuuttajien määrä lisääntyi huomattavasti ja saavutti huippunsa tammi–helmikuussa 2015, minkä vuoksi Länsi-Balkanin reitistä muodostui tärkein laittomien rajanylitysten väylä marraskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Serbian ja Unkarin välisellä rajalla vallitsevaa tilannetta helpottaakseen Frontex avusti Unkaria lähettämällä sekä kalustoa että vierailevia virkamiehiä osana yhteisoperaatioitaan. Saksa on lähettänyt virkamiehiä serbialaisten rajavartijoiden tueksi ja tehnyt yhteisaloitteita Itävallan ja Unkarin kanssa muun muassa junapartiointia järjestämällä. Komission aloitteesta on Serbian ja Kosovon4 välillä käynnistetty tiivis vuoropuhelu, jota käydään erityisesti maiden välille perustetun laitonta maahanmuuttoa käsittelevän työryhmän kautta. Tämä on avannut väylän näiden kahden osapuolen väliselle yhteistyölle ja mahdollistanut niiden sitouttamisen kattavampiin toimenpiteisiin, joilla pyritään estämään ja torjumaan Kosovosta4 tulevaa laitonta maahanmuuttoa. Serbian viranomaiset lupasivat vahvistaa rajatarkastuksia Serbian ja Unkarin välisellä rajalla ja ryhtyä syytetoimiin Vojvodinassa toimivia ihmissalakuljetusverkostoja vastaan. Kosovo4 puolestaan lupasi tiivistää poliisiyhteistyötään Serbian kanssa sekä laajentaa tietojenvaihtoa sekä Serbian että EU:n kanssa. Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että näillä toimilla suuntaus saatiin käännetyksi: Kosovosta4 tulleiden laittomien maahanmuuttajien kiinniotot Serbian ja Unkarin välisellä rajalla vähenivät lähes 12 000:sta (helmikuussa) alle neljään sataan (maaliskuussa). Länsi-Balkanin reitillä tehdyt kiinniotot vähenivät vastaavasti helmikuun lähes 15 000:sta maaliskuun runsaaseen 5 000:een. Tarvitaan kuitenkin jatkuvia toimia suuntauksen vahvistamiseksi.

Keskisen Välimeren reitti oli toiseksi käytetyin ajanjaksolla marraskuusta 2014 maaliskuuhun 2015. Raportointijaksolla todettu ”aavelaivailmiö” (Carolyn Assens, Blue Sky M ja The Ezadeen, joiden miehistö jätti laittomia muuttajia kuljettavan aluksen oman onnensa nojaan 5 ) osoitti jälkeen kerran, että salakuljettajat muuttavat nopeasti toimintatapojaan välittämättä vähääkään ihmishengistä. Tärkeä edistysaskel tässä suhteessa on ollut Frontexin yhteisoperaatio Tritonin käynnistäminen keskisellä Välimerellä 1. marraskuuta 2014, samaan aikaan kun Italia päätti lopettaa asteittain laivastonsa toteuttaman Mare Nostrum -operaation. Operaation 6 aikana havaittiin 392 laittomaan maahanmuuttoon liittyvää tapahtumaa, joista 334 oli etsintä- ja pelastustoimia. Yhteensä havaittiin 49 871 henkilöä 7 , joista 43 057 oli etsintä- ja pelastustapauksia. Yhteensä 132 laittoman maahanmuuton järjestäjää pidätettiin. Vaikka yhteisoperaatio osoittikin, että kaikki osapuolet pyrkivät tekemään kaikkensa Välimerellä jatkuvan murhenäytelmän lopettamiseksi, on selvää, että rajavalvontaoperaatio Triton ja muut operaatiot eivät voi yksin ratkaista tilannetta. Ne täydentävät toimenpiteitä, jotka ulottuvat Schengenin säännöstön soveltamisalan ulkopuolelle (EU:n muuttoliikepolitiikka ja tilanne lähtö- ja kauttakulkumaissa), ja jäsenvaltioiden omia toimia rajojensa valvomiseksi. Näihin haasteisiin vastaamiseksi ja 18. huhtikuuta Välimerellä koetun murhenäytelmän jälkeen 8 ulko- ja sisäministerien yhteisessä kokouksessa päätettiin muuttoliikettä koskevasta kymmenkohtaisesta toimintasuunnitelmasta 9 . Eurooppa-neuvosto jatkoi näiden toimien kehittämistä 23. huhtikuuta antamassaan lausunnossa 10 , jossa EU sitoutui vahvistamaan merellistä läsnäoloaan kolminkertaistamalla Triton- ja Poseidon-yhteisoperaatioiden määrärahat, ottamaan käyttöön uusia toimia ihmissalakuljetuksen estämiseksi ja yhteisiä toimenpiteitä kolmansien maiden kanssa sekä vahvistamaan EU:n sisäistä solidaarisuutta ja vastuuntuntoa. Näitä suuntaviivoja pannaan nyt täytäntöön tarkoitusta varten laaditun etenemissuunnitelman pohjalta. Neuvosto ja komissio esittävät kesäkuussa Eurooppa-neuvostolle kertomuksen toimien täytäntöönpanosta. Komission 13. toukokuuta hyväksymässä muuttoliikeagendassa pyritään vastaamaan haasteisiin eri toimia yhdistämällä.

Itäisellä Välimerellä paljastuneiden laittomien rajanylitysten huomattavan lisääntymisen vuoksi tämä reitti oli reiteistä käytetyin maaliskuussa (yli 2,5 kertaa enemmän kiinniottoja kuin helmikuussa). Tämä saattaa johtua osittain vuodenaikaan liittyvistä vaihteluista, mutta samalla se kertoo paineiden lisääntymisestä tällä reitillä.

Komissio seurasi edelleen tilannetta niissä jäsenvaltioissa, joihin Euroopan ulkorajoille suuntautuneet huomattavat muuttovirrat ovat kohdistuneet (erityisesti Italiassa, Unkarissa ja Bulgariassa). Se kiinnitti samalla huomiota kyseisten maiden turvapaikkajärjestelmien parantamiseen ja pyrki estämään toissijaista siirtymistä ja varmistamaan EURODAC-asetuksen täytäntöönpanon, erityisesti sormenjälkien ottamisen osalta. Muuttoliikeagendassa korostetaan tarvetta noudattaa täysimääräisesti sääntöjä, jotka koskevat maahanmuuttajien sormenjälkien ottamista rajalla. Erityisen suurien paineiden kohteena olevat jäsenvaltiot hyötyvät uudesta Hotspot-järjestelmästä, jonka kautta ne voivat saada operatiivista apua kentällä.

Yhteistyössä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa komissio myös selvittää edelleen, onko tarvetta soveltaa Dublin III asetuksen 11 33 artiklaan perustuvia varhaisvaroitus-, valmius- ja kriisinhallintamekanismeja. Komissio on myös jatkanut yhteistyötä Kyproksen kanssa, jotta voidaan varmistaa vastaanottokapasiteetti huomattavien muuttovirtojen varalta ja kehittää Kyproksen turvapaikkajärjestelmää yleisellä tasolla. Kreikka on jatkanut kansallisen turvapaikka- ja maahanmuuttosuunnitelmansa täytäntöönpanoa poistaakseen turvapaikkajärjestelmänsä puutteet. Toimintasuunnitelman voimassaolo päättyi joulukuussa 2014 12 . On syytä mainita, että nämä jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä toimia tilanteen vakauttamiseksi ja parantamiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen.

Komissio teki tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja EASOn kanssa helpottaakseen uudelleenlaaditun turvapaikkamenettelydirektiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Direktiivillä selkeytetään ja vahvistetaan sääntöjä, joilla varmistetaan mahdollisuus käyttää tehokkaasti turvapaikkamenettelyä, mukaan lukien ulkorajoilla tehtävät hakemukset. EASO on järjestänyt turvapaikkamenettelyyn liittyvää koulutusta ja yhteistyössä Frontexin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa ollaan laatimassa uutta, myös rajavartijoille tarkoitettua koulutuskokonaisuutta. Raportointijaksolla EASO jatkoi toimenpiteitä, joilla turvapaikkahakemuksista (mukaan lukien ulkorajalla jätetyt hakemukset) voidaan kerätä yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa.

Vuonna 2014 noin 14 000 Ukrainan kansalaista haki turvapaikkaa Schengen-alueella ja Schengen-ehdokasvaltioissa 13 . Vaikka ukrainalaisten turvapaikkahakemusten määrä onkin lähes 14-kertaistunut vuodesta 2013, jolloin hakemuksia jätettiin noin tuhat, kokonaismäärät ovat edelleen suhteellisen pieniä. Ukrainalaisten turvapaikkahakemukset Schengen-alueella ja Schengen-ehdokasvaltioissa käsittivät noin 2 prosenttia kaikista vuonna 2014 tehdyistä hakemuksista. Lähes kaikki ukrainalaiset hakijat saapuivat laillisesti lyhyt- tai pitkäaikaisten viisumien turvin ja vain harvat hakivat turvapaikkaa rajalla. Ukrainan tilannetta ja sen vaikutuksia muutto- ja turvapaikkavirtoihin on syytä tarkkailla jatkuvasti ja riittävässä määrin, jotta EU ja Schengen-alue kykenevät myös tulevaisuudessa reagoimaan tilanteen kehittymiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Ulkomaisten terroristitaistelijoiden muodostamat turvallisuusuhat

Syyriasta EU:n alueelle palaavia ulkomaisia terroristitaistelijoita ja heidän tunnistamistaan EU:n ulkorajoilla käsitellään myös komission 28. huhtikuuta 2015 hyväksymässä Euroopan turvallisuusagendassa 14 . Nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaisesti henkilöille, joilla on unionin lainsäädännön perusteella vapaa liikkumisoikeus, voidaan suorittaa järjestelmällisiä tarkastuksia asiaankuuluvia riskinarviointiin perustuvia tietokantoja käyttäen. Komissio jatkoi yhteistyötään jäsenvaltioiden kanssa yhtäältä varmistaakseen, että nykyisiä keinoja, erityisesti Schengenin rajasäännöstöä ja Schengenin tietojärjestelmää (ks. tarkemmin 4.1 luku) voidaan täysimääräisesti hyödyntää ulkomaisten terroristitaistelijoiden muodostaman uhan torjunnassa, ja toisaalta kehittääkseen yhteisiä riski-indikaattoreita, jotka mahdollistavat henkilötarkastusten paremman kohdistamisen.

Epävirallisessa tapaamisessaan 12. helmikuuta 2015 Eurooppa-neuvoston jäsenet ilmaisivat selkeän kantansa siitä, miten terrorismiin liittyvän matkustamisen, erityisesti ulkomaisten terroristitaistelijoiden liikkumisen, tunnistamiseksi ja estämiseksi tarkoitettuja keinoja aiotaan kehittää 15 . Komissio onkin laatinut rajavartijan käsikirjaan (Schengen-käsikirja) muutoksia, jotka liittyvät vähimmäistarkastuksiin, perusteellisiin tarkastuksiin, vapaata liikkumisoikeutta unionissa nauttiviin henkilöihin sovellettaviin yleissääntöihin sekä maa- ja ilmarajoilla suoritettavia tarkastuksia koskeviin sääntöihin.

2.2.    Tilanne Schengen-alueella

Vuonna 2014 EU:n alueella tavattujen laittomasti oleskelleiden henkilöiden määrä lisääntyi 28 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen (tapauksia oli lähes 426 000). Eniten laittomasti oleskelevia henkilöitä tavattiin Saksassa ja seuraavaksi eniten Ruotsissa, Ranskassa, Espanjassa ja Itävallassa. Todettakoon, että marraskuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä aikana tavattujen laittomasti oleskelevien henkilöiden määrä (n. 184 000) oli 32 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuosina 2013–2014.

Kuten edellisissä puolivuotiskertomuksissa on todettu, FRAN-järjestelmään alettiin vuonna 2014 kerätä tietoja toissijaisesta siirtymisestä. On syytä mainita, että huolimatta edellisiin kertomuksiin sisältyneistä huomautuksista useat maat (Bulgaria, Islanti, Itävalta, Kreikka, Kypros, Malta sekä Schengen-alueen ulkopuolella oleva jäsenvaltio Irlanti) eivät ole vielä (huhtikuun 2015 puoliväliin mennessä) toimittaneet omia tietojaan. On erittäin tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot toimittavat täydelliset tiedot, jotta voidaan laatia luotettava analyysi maahantuloreittien jäljittämiseksi. Ensimmäinen Frontexin ja Europolin yhteinen raportti toissijaisesta siirtymisestä, joka perustuu edellä mainittuun tietoon, on tarkoitus julkaista kesäkuussa 2015.

Puheenjohtajavaltion toimi Amberlights 2015, joka on viimeisin muuttovirtoja koskenut tiedonkeräysoperaatio EU:ssa/Schengen-alueella, toteutettiin 1.–14. huhtikuuta 2015 Guide for Joint Police Operations -julkaisussa 16 määriteltyjen ohjeiden mukaisesti. Operaatio järjestettiin Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Latvian aloitteesta, ja sen tarkoituksena oli tehostaa rajatarkastuksia ja tavoittaa entistä tehokkaammin laillisen oleskeluaikansa ylittäneet kolmansien maiden kansalaiset (heidän poistuessaan alueelta ilmarajojen kautta) sekä kerätä ja analysoida tähän liittyvää tietoa (esimerkiksi asiakirjaväärennöksistä). Toimeen osallistui 28 jäsenvaltiota. Tärkeimpiä tuloksia ovat 825 raporttia poikkeuksellisesta tapahtumasta, joiden yhteydessä havaittiin 1 409 laillisen oleskeluaikansa ylittänyttä henkilöä 17 , ja kolme tapausta, joissa oli käytetty väärää henkilöllisyyttä 18 .

Italian puheenjohtajuuskaudella toteutettiin samantyyppinen operaatio (Mos Maiorum), jonka tulokset ovat nyttemmin käytettävissä. Operaatioon osallistui 27 maata. Sen yhteydessä mm. otettiin kiinni 19 234 laitonta maahanmuuttajaa, joista 11 046 haki turvapaikkaa. Yhteensä 257 laittoman maahantulon järjestäjää otettiin kiinni ja 593 asiakirjaa takavarikoitiin. Operaatiossa kerättiin tietoa laittomien maahanmuuttajien käyttämistä pääreiteistä ja niistä toimintatavoista, joita rikollisverkostot käyttävät ihmisiä salakuljettaessaan.

3.Schengenin säännöstön soveltaminen

3.1.Rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille

Schengenin rajasäännöstön 19 23 artiklassa säädetään, että jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava vaara, jäsenvaltio voi palauttaa rajavalvonnan sisärajoilleen ajaksi, joka ei saa ylittää sitä, mikä on vaaran vakavuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä. Ajanjaksolla 1. marraskuuta 2014 – 30. huhtikuuta 2015 ei ollut tapauksia, jolloin jäsenvaltiot olisivat palauttaneet väliaikaisesti rajavalvonnan sisärajoilleen. Edellisellä raportointijaksolla Belgia päätti olla suorittamatta tarkastuksia sisärajoilla, vaikka se oli aikaisemmin ilmoittanut komissiolle asiasta kesäkuussa 2014 pidetyn G7-huippukokouksen johdosta. Syynä oli se, että Belgian tietoon ei ollut tullut merkittäviä turvallisuusriskejä.

3.2.Sisäisen rajavalvonnan poistamisen soveltaminen

Schengenin säännöstön epäillyt rikkomiset liittyvät usein kahteen aihepiiriin: 1) vastaavatko lähellä sisärajoja suoritetut poliisin tarkastukset vaikutukseltaan rajatarkastuksia (Schengenin rajasäännöstön 21 a artikla) ja 2) noudattavatko jäsenvaltiot velvollisuuttaan poistaa liikenteen sujuvuutta haittaavat esteet, kuten nopeusrajoitukset, teiden rajanylityspaikoilta sisärajoilla (Schengenin rajasäännöstön 22 artikla). Ajanjaksolla 1. marraskuuta 2014 – 30. huhtikuuta 2015 komissio jatkoi tutkimuksia neljässä tapauksessa, joissa oli mahdollisesti rikottu sisärajavalvonnan poistamisesta annettuja säädöksiä, erityisesti liikenteen sujuvuutta haittaavien esteiden poistamista (tapaukset koskivat Belgiaa, Italiaa, Itävaltaa ja Sloveniaa). Komissio jatkoi näkemysten vaihtoa Saksan kanssa sen jälkeen kun lokakuussa 2014 oli toimitettu virallinen ilmoitus, joka koski Saksan liittotasavallan poliisilain oletettua ristiriitaisuutta Schengenin rajasäännöstön 20 ja 21 a artiklan kanssa. Komissio myös pyysi Puolalta täsmennyksiä velvollisuudesta pitää mukanaan asiakirjoja Puolan sisäisillä rajavyöhykkeillä (Schengenin rajasäännöstön 21 c artikla).

3.3.Euroopan rajavalvontajärjestelmän Eurosurin kehittäminen

Raportointijakson aikana Euroopan rajavalvontajärjestelmä laajennettiin alkuperäisestä 19 valtiosta kaikkiin 30 osallistujamaahan. Frontex liitti 11 uuden osallistujamaan kansalliset koordinaatiokeskukset Eurosurin viestintäverkkoon ja jatkoi verkon turvallisuusakkreditointia, joka saadaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Eurosur-asetuksen mukaisesti useat jäsenvaltiot virtaviivaistivat rajavalvonnan vastuita ja työnkulkuja kansallisella tasolla ja kohensivat merkittävästi tietojenvaihtoa ja yhteistyötä kansallisten rajavalvontaviranomaisten välillä sekä rajanaapureinaan olevien jäsenvaltioiden kanssa. Muutamat rajanaapureina olevat jäsenvaltiot aloittivat myös kansallisten rajavalvontajärjestelmiensä toisiinsa liittämisen paikallistasolla.

Komissio, Frontex ja jäsenvaltiot saivat valmiiksi luonnoksen käsikirjasta, joka sisältää teknisiä ja operatiivisia ohjeita Eurosurin täytäntöönpanoa ja hallinnointia varten. Komission on tarkoitus hyväksyä käsikirja myöhemmin tänä vuonna.

Frontex jatkoi myös kehitystyötä, jossa tavoitteena on parantaa viraston kykyä koordinoida valvontavälineiden ja Eurosur-fuusiopalveluiden yhteinen soveltaminen, niin että voidaan tuottaa valvontatietoa ulkorajoilta ja rajan läheisiltä alueilta säännöllisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Tätä kapasiteettia aiotaan kasvattaa huomattavasti vuodesta 2015 alkaen, kun tarkoitukseen saadaan Copernicus-rahoitusta 20 . Tätä nykyä jäsenvaltioilla on käytettävissään monenlaisia palveluja, joiden avulla voidaan esimerkiksi paikantaa aluksia tai havaita niitä satelliittien avulla, ennustaa niiden sijainti monimutkaisten algoritmien avulla tai laatia tarkkoja ennusteita säästä ja merellä vallitsevista olosuhteista. Fuusiopalvelujen avulla paikannetaan optista ja tutkasatelliittiteknologiaa hyödyntäen aluksia, joiden epäillään osallistuvan ihmisten salakuljetukseen, jossa muuttajien henki on usein vaarassa. Jäsenvaltiot voivat milloin tahansa pyytää tiettyjen kiinnostavilta vaikuttavien alusten jäljittämistä.

Alusten paikantamisjärjestelmä tukee Triton-operaatiota päivittäin, ja sitä ollaan ottamassa käyttöön myös Poseidon- ja Indalo-operaatioiden yhteydessä. Myös muut palvelut, kuten operatiivisia toimia tukeva meriolosuhteiden simulaatiomoduuli ja yksityiskohtaiset sääennusteet, ovat käytettävissä jatkuvasti.

3.4.Muut väitetyt Schengen-säännöstön rikkomiset

Raportointijakson aikana komissio jatkoi Viron maarajoja koskevan tapauksen tutkintaa (kyseessä ovat rajanylitykselle asetetut vaatimukset Schengenin rajasäännöstön 5 ja 7 artiklan mukaisesti). Komissio tutki myös edelleen Kreikan ja Bulgarian toimintaa, joka liittyi väitettyihin käännytyskäytäntöihin ulkorajalla, ja aloitti tutkinnan väitetyistä maastapoistamistapauksista Espanjassa (Ceuta ja Melilla). Tässä yhteydessä komissio teki tekniset käynnit Bulgariaan sekä Ceutaan ja Melillaan. Se jatkaa tilanteen seuraamista kyseisissä maissa.

Komissio on saanut toistuvasti kanteluja Espanjan viranomaisten Gibraltarin rajalla suorittamien tarkastusten aiheuttamista kohtuuttomista odotusajoista. Lisäksi Espanjan ja Gibraltarin viranomaisille oli 30. heinäkuuta 2014 annettu uusia suosituksia, joissa niitä kehotettiin parantamaan ajoneuvo- ja matkustajavirtojen hallintaa ja puuttumaan tehokkaammin tupakan salakuljetukseen. Komissio sai kummankin maan vastaukset, joissa ne selostivat, kuinka ne aikovat panna suositukset täytäntöön. Helmikuun lopulla komissio sai Espanjan viranomaisilta tiedot, jotka se oli pyytänyt jo heinäkuussa 2014. Alustavan arvion mukaan Gibraltarin viranomaiset ovat edistyneet komission suositusten mukaisten toimenpiteiden toteuttamisessa. On merkkejä siitä, että savukkeiden/tupakan takavarikot La Línea de la Concepción -rajanylityspaikalla ovat vähenemässä, mikä viittaa siihen, että käyttöönotetuilla toimenpiteillä on jo ollut myönteisiä vaikutuksia. Komissio seuraa tilannetta tarkasti, kunnes kaikki Espanjan ilmoittamat mutta vielä toteuttamattomat toimet, erityisesti La Línea de la Concepción -rajanylityspaikalla tehtävät muutostyöt, on saatu päätökseen. Komissio on kehottanut Gibraltarin ja Espanjan viranomaisia tehostamaan yhteistyötä ja tietojenvaihtoa ja jatkaa vuoropuhelua tällä alalla.

Komissio pyysi Puolan viranomaisia tekemään tarvittavat muutokset Ukrainan kanssa vuonna 2001 tehtyyn kahdenväliseen sopimukseen yhteisestä rajanylityspaikasta, jotta voidaan varmistaa yhteensopivuus kyseisiä rajanylityspaikkoja koskevien suojatoimien kanssa, jotka on sisällytetty Schengenin rajasäännöstöön asetuksella N:o 610/2013.

Palauttamisdirektiivin (2008/115/EY) saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Edellisen kertomuksen jälkeen komissio on järjestelmällisesti seurannut kaikkia todettuja puutteita ja aloittanut tarvittaessa tutkinnan. Se on erityisesti keskittynyt useissa jäsenvaltioissa yhä esiintyviin puutteisiin ja on tähän mennessä aloittanut rikkomusmenettelyn neljää jäsenvaltiota vastaan sen johdosta, että ne eivät ole oikealla tavalla saattaneet kaikkia palauttamisdirektiivin artikloja osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Yksi tärkeimmistä rikkomusmenettelyn syistä on palautettavien säilöönotto. Säilöönoton olosuhteet ja sen laaja käyttö (mukaan lukien säilöönotto yli 18 kuukaudeksi) sekä asiaankuuluvan säilöönoton muutoksenhakumenettelyn puuttuminen ovat herättäneet vakavaa huolta. Pakkoon perustuvien palautusten toimivien valvontajärjestelmien puuttuminen, maahantulokieltojen kesto ja alueellinen soveltamisala sekä palauttamisen määritelmä olivat rikkomusmenettelyn käynnistämisen perusteita. Myös menettelytapakysymykset (kuten palauttamispäätösten kääntäminen) johtivat rikkomusmenettelyihin.

Paikallista rajaliikennettä koskevan asetuksen ((EY) N:o 1931/2006) täytäntöönpano

Komissio on valvonut paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn täytäntöönpanoa siitä lähtien kun se tuli voimaan vuonna 2006. Kahdenvälisten sopimusten osalta, joita jäsenvaltiot ovat tehneet EU:n ulkopuolisten naapureidensa kanssa, komissio saattoi päättää Sloveniaa ja Kroatiaa koskevan tutkinnan. Tutkinta kahdessa rikkomustapauksessa, joista toinen koskee Latviaa ja toinen Puolaa, päätetään kun muutetut sopimukset on annettu komissiolle tiedoksi. Romaniaa, Slovakiaa ja Kroatiaa koskeva tutkinta paikallisen rajaliikenteen lupien yhdenmukaisuudesta asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 mainittujen teknisten eritelmien ja turvallisuustoimien kanssa on myös saatettu päätökseen ja asiasta jatketaan tietojenvaihtoa Puolan kanssa.

3.5.Schengenin arviointimekanismin avulla todetut puutteet

Uutta Schengenin arviointimekanismia 21 alettiin laajojen valmistelujen jälkeen soveltaa 27. marraskuuta 2014. Käyttöönottoa edeltävinä kuukausina pääpaino oli ollut arviointiasiantuntijoiden koulutuksen kehittämisessä, muun muassa perusoikeuksiin liittyvien asioiden huomioon ottamiseksi, sekä uuden kattavan koulutuspaketin kehittämisessä palauttamisasiantuntijoille yhteisesti sovitun ydinkonseptin pohjalta. Ensimmäinen yhdistetty koulutus raja- ja palauttamisasiantuntijoille järjestettiin Kroatiassa maaliskuussa 2015.

Ensimmäiset kokemukset uuden mekanismin perusteella toteutetuista arviointikäynneistä ovat olleet myönteisiä. Valmisteluvaiheen aikana luotiin uusia prosesseja ja välineitä arviointikäynteihin valmistautumista varten. Jatkuva yhteistyö komission ja kaikkien jäsenvaltioiden välillä on sujunut erittäin rakentavassa hengessä. Tämän ansiosta ja myös siksi, että jäsenvaltiot ovat olleet aktiivisesti mukana asiantuntijoidensa nimeämisessä, on arviointiryhmiin saatu onnistunut yhdistelmä tarvittavaa asiantuntemusta. Kumppanuus komission ja jäsenvaltioiden johtavien asiantuntijoiden välillä ja asiantuntijoiden välinen työnjako on toiminut erittäin hyvin, minkä ansiosta arviointiryhmien työskentely on sujunut ongelmitta.

On syytä mainita, että yhteistyö arvioinnin kohteena olevien jäsenvaltioiden kanssa on ollut tiivistä ja edennyt rakentavassa hengessä. Kokemus on osoittanut, että Frontexin ja muiden tarkkailijoiden mukanaolo arviointikäynneillä on tuonut selkeää lisäarvoa arviointiprosessiin.

Ensimmäiset arvioinnit tehtiin Itävallassa (helmi–maaliskuussa 2015) ja Belgiassa (huhti–toukokuussa 2015). Arviointiryhmät ovat ottaneet huomioon useita seikkoja, kuten ulkomaisten terroristitaistelijoiden vastaisia toimia koskevien suositusten täytäntöönpanon. Yksi uuden arviointimekanismin tuottamia innovaatioita on se, että Schengenin säännöstöä tarkastellaan kattavasti kahden kuukauden aikana (vanhojen sääntöjen ollessa voimassa tarkastelu tehtiin pitemmän ajanjakson kuluessa). Näin voidaan luoda kokonaisvaltainen käsitys jäsenvaltiossa vallitsevasta tilanteesta suhteellisen lyhyessä ajassa. Palauttaminen on myös lisätty erillisenä kohtana arvioituihin politiikka-alueisiin, ja lisäksi arvioidun jäsenvaltion kaikki ulkorajat käsitellään yhdessä kertomuksessa. Uusi mekanismi tarjoaa myös mahdollisuuden ennalta ilmoittamattomiin käynteihin. Ensimmäinen tällainen käynti tehtiin Ruotsiin maaliskuun alussa. SIS/Sirene-uusintakäynti Puolaan tehtiin 25.–27. maaliskuuta 2015 (ks. tarkemmin 4.1 luku). Edellä mainituista käynneistä laaditut kertomukset ovat parhaillaan viimeisteltävinä.

Uudessa Schengenin arviointimekanismissa komissiolla on velvollisuus toimittaa tehdyistä arvioinneista parlamentille ja neuvostolle kattava kertomus joka vuosi. Tulevissa kertomuksissa pyritään painottamaan entistä enemmän Schengenin arviointien tuloksia, erityisesti täyttämällä raportointivaatimukset jommankumman puolivuotiskertomuksen yhteydessä.

3.6.Valvonnan poistaminen sisärajoilla

Neuvosto ei ole vielä pystynyt antamaan päätöstä valvonnan poistamisesta Bulgarian ja Romanian vastaisilla sisärajoilla. Komissio antaa edelleen täyden tukensa Bulgarian ja Romanian liittymiselle Schengen-alueeseen.

Maaliskuussa 2015 Kroatia ilmoitti virallisesti valmiudestaan Schengen-arviointiin (1. heinäkuuta 2015 alkaen). Maan tavoitteena on rajavalvonnan poistaminen sisärajoilla.

4.Liitännäistoimenpiteet

4.1.Schengenin tietojärjestelmän (SIS) käyttö

Yksi raportointijakson merkittävimpiä tapahtumia oli se, että Yhdistynyt kuningaskunta liittyi alustavasti Schengenin tietojärjestelmään 22 ja alkoi syöttää tietoja järjestelmään ja käyttää SIS-tietoja 13. huhtikuuta 2015 lähtien 23 . SIS/SIRENE-arviointikäynti tehdään kesäkuussa, minkä jälkeen (edellyttäen, että arvioinnin tulokset ovat myönteisiä) neuvosto voi muuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen alustavasta lopulliseksi.

Raportointijakson aikana komissio teki useita aloitteita täytäntöönpanon yhtenäistämiseksi ja Schengenin tietojärjestelmän käytön tehostamiseksi. Komissio päivitti SIRENE-käsikirjan 29. tammikuuta 2015, ja uudistettu käsikirja tuli voimaan 30. tammikuuta 2015 24 . Schengenin tietojärjestelmään tehtyjen muutosten ja teknisten päivitysten ansiosta asiaankuuluvat Schengen-valtioiden viranomaiset voivat vaihtaa tietoja terroristiepäillyistä entistä nopeammin ja kohdistetummin. Muutoksilla ja päivityksillä myös vahvistetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä mitätöidä henkilöllisyyden tunnistamiseen käytetyt asiakirjat niiltä henkilöiltä, jotka saattavat liittyä terroristiryhmiin Euroopan unionin ulkopuolella, ja tehostetaan huomattavasti rajavalvontaa, sillä kyseiset asiakirjat on takavarikoitava ulkorajoilla matkustusasiakirjoja tarkastettaessa.

Päivitetty SIRENE-käsikirja vahvistaa oikeusvarmuutta ja perusoikeuksia. Muutoksilla puututaan ongelmiin, jotka periytyivät edellisestä järjestelmästä (SIS1+), ja ne myös heijastelevat niitä uusia haasteita ja vaatimuksia, joita on havaittu toisen sukupolven SIS-järjestelmän ensimmäisen toimintavuoden aikana. Niissä määritellään muun muassa yksityiskohtaiset kriteerit kuulutusten poistamiselle ja yhtenäiset säännöt kuulemismenettelylle, joka koskee kolmansien maiden kansalaisia, joista on annettu Schengen-alueelle saapumista tai siellä oleskelua koskeva kuulutus, mutta joilla on oleskelulupa.

Raportointijakson aikana komissio hyväksyi päätöksen 25 , jolla luodaan yhtenäiset SIS-testiolosuhteet jäsenvaltioille, jotka ovat liittymässä järjestelmään tai muuttamassa huomattavasti kansallisia sovelluksiaan.

Samalla kun uusien esinekuulutusten lukumäärä ja toimintojen käyttö ovat useimmissa jäsenvaltioissa lisääntyneet, niiden välillä on yhä huomattavia eroavaisuuksia ja komissio seuraa edelleen tarkasti tilannetta. Kaikki jäsenvaltiot eivät vielä kykene liittämään asiakirjoihin valokuvia, sormenjälkiä tai linkkejä uusia toimintoja käyttäessään. Helmikuussa 2015 komissio aloitti tutkinnan, jossa Virolta edellytetään aikataulua SIS-järjestelmän uusien esineluokkien ja toimintojen täysimittaisesta täytäntöönpanosta ja käytöstä. Komissio on myös virallisesti ottanut esille SIS-järjestelmän uusien esineluokkien ja toimintojen viivästyneen täytäntöönpanon Sveitsin kanssa.

SIS-järjestelmän täysimittainen käytettävyys ulkorajoilla on ensiarvoisen tärkeää Schengen-alueen turvallisuuden kannalta. Puolaan kohdistunut tätä koskeva tutkinta (ks. kuudes puolivuotiskertomus) johti uuteen SIS/SIRENE Schengen -arviointikäyntiin maaliskuussa 2015. Käynnin tulokset ovat parhaillaan arvioitavina, ja niitä tarkastellaan seuraavassa puolivuotiskertomuksessa. Maaliskuussa komissio myös aloitti Italiaan kohdistuvan virallisen tutkinnan, joka koskee SIS II -päätöksen 26 24 artiklan täytäntöönpanoa niiden kuulutusten osalta, joilla evätään saapuminen Schengen-alueelle tai oleskelu siellä, ja erityisesti SIS-järjestelmän käyttöä ulkorajoilla ja tähän kuulutusluokkaan kuuluvien tietojen laatua.

4.2.Viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttö

Alun perin oli tarkoitus ottaa VIS-järjestelmä käyttöön raportointijakson aikana alueella 17 (Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina) sekä alueella 18 (Venäjä), mutta maailmanlaajuinen VIS-järjestelmän käyttöönotto keskeytettiin väliaikaisesti. Koska viisumien myöntämisellä näillä alueilla on huomattava vaikutus VIS-järjestelmän kokonaiskapasiteettiin (yli 55 prosenttia), käyttöönoton edellytyksenä on, että biometrisen tunnistusjärjestelmän (BMS) kapasiteetin laajentaminen saatetaan loppuun. Kyseisellä järjestelmällä tuetaan sormenjälkiin perustuvia toimia, kuten tunnistamista ja todentamista. Joulukuussa 2014 eu-LISA ilmoitti, että VIS/BMS pystyy tukemaan VIS-järjestelmän käyttöönottoa alueella 17 ja muilla alueilla, koska sen kokonaiskapasiteetti kasvatetaan maaliskuun 2015 loppuun mennessä 6,5-kertaiseksi syyskuun 2014 tasoon verrattuna. Useat jäsenvaltiot kuitenkin esittivät poliittisia, taloudellisia ja teknisiä epäilyjä järjestelmän käyttöönotosta jäljellä olevilla alueilla. Siksi näille alueille sovittiin uusi aikakehys, jota tarkastellaan seuraavassa puolivuotiskertomuksessa.

Kuten kuudennessa puolivuotiskertomuksessa todettiin, sormenjälkien käyttö viisuminhaltijoiden henkilöllisyyden tarkistamiseksi Schengenin rajanylityspaikoilla tuli pakolliseksi 11. lokakuuta 2014 niiden viisuminhaltijoiden osalta, joiden tiedot (tarvittaessa myös sormenjäljet) on tallennettu VIS-järjestelmään. Toistaiseksi tilastot viittaavat siihen, että vain osa viisuminhaltijoista, jotka ovat antaneet sormenjälkensä viisumia hakiessaan, tarkastetaan rajoilla sormenjälkien perusteella. Nykyisessä tilanteessa on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat tarkasti VIS-järjestelmän rajatarkastusvaatimuksia (myös sormenjälkiä koskevia vaatimuksia) ja myös vastaisuudessa tiedottavat matkustajille riittävästi tästä rajalla sovellettavasta uudesta vaatimuksesta.

4.3.Viisumipolitiikka ja takaisinottoa koskevat sopimukset

Asetuksessa (EY) N:o 539/2001 säädetty keskeyttämismekanismi ja tarkistettu vastavuoroisuusmekanismi

Tähän mennessä yksikään jäsenvaltio ei ole pyytänyt tammikuussa 2014 voimaan tulleen uuden keskeyttämismekanismin 27 soveltamista. Kuten jo kuudennessa puolivuotiskertomuksessa todettiin, komissio on hyväksynyt kertomuksen, jossa arvioidaan viisumikohtelun vastavuoroisuuden puuttumista tiettyjen kolmansien maiden kanssa 28 . Kertomuksessa todettiin, että koska kyseiset kolmannet maat ovat vahvistaneet vastavuoroisen viisumivapauden olevan myös niiden tavoitteena, koska kolmikantaisuuteen perustuva lähestymistapa on tuottanut myönteisiä tuloksia 29 ja koska yksikään kyseisistä jäsenvaltioista ei ole esittänyt komissiolle pyyntöä, että niiden tietyt kansalaisryhmät poistettaisiin viisumivapauden piiristä, tässä vaiheessa ei pidä ryhtyä toimenpiteisiin viisumivapauden poistamiseksi. Kolmikantaneuvottelujen toinen kierros Australian, Japanin, Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa pidettiin tammi–helmikuussa 2015.

Länsi-Balkanin maiden viisumipakon poistamisen jälkeinen seurantamekanismi

Turvapaikanhakijoiden määrä viidestä Länsi-Balkanin viisumivapaasta maasta Schengen-alueelle ja Schengen-ehdokasvaltioihin on kasvanut tasaisesti sen jälkeen kun viisumipakko poistettiin vuonna 2009. Vuonna 2014 hakijoita oli 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013 (vertailun vuoksi mainittakoon, että turvapaikkahakemusten kokonaismäärä Schengen-alueelle ja Schengen-ehdokasvaltioihin kasvoi viime vuonna 45 prosenttia 30 ). Siksi tilanne vaikutti edelleen viisumivapaan matkustamisen järjestelyihin. Jäsenvaltioista tilanne vaikutti tuntuvimmin Saksaan, jonka osuus kaikista Länsi-Balkanin maiden kansalaisten tekemistä turvapaikkahakemuksista oli lähes 78 prosenttia. Seuraavaksi eniten hakemuksia tehtiin Ranskaan, Ruotsiin ja Belgiaan. Serbian kansalaiset olivat edelleen suurin länsibalkanilaisten turvapaikanhakijoiden ryhmä (45 prosenttia vuonna 2014). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat Albanian kansalaiset (22 prosenttia). Viidestä Länsi-Balkanin maasta kotoisin olevien hakijoiden osuus kaikista Schengen-alueella ja Schengen-ehdokasvaltioissa vuonna 2014 turvapaikkaa hakeneista oli 11 prosenttia eli jokseenkin yhtä suuri kuin vuonna 2013 (12 prosenttia).

Komissio esitti 25. helmikuuta 2015 viidennen kertomuksen Länsi-Balkanin maiden viisumipakon poistamisen jälkeisestä seurannasta 31 . Kertomuksessa komissio esittää arvionsa täytäntöönpannuista toimenpiteistä, tarkastelee viisumivapaan matkustamisen järjestelyjen toimivuutta ja antaa niistä suosituksia, mukaan lukien toimet, jotka kunkin viisumivapauden piirissä olevan Länsi-Balkanin maan sekä EU:n jäsenvaltioiden olisi toteutettava.

Takaisinotto- ja viisumihelpotussopimukset ja viisumipakon poistaminen

Valtion- ja hallitusten päämiesten 6. maaliskuuta 2014 antaman Ukrainaa koskevan lausunnon mukaisesti 32 Venäjän federaation kanssa viisumiasioista käytävät kahdenväliset neuvottelut ovat edelleen keskeytyksissä.

Moldovan tasavallan kansalaiset, joilla on biometrinen passi, ovat voineet matkustaa ilman viisumia 28. huhtikuuta 2014 lähtien, ja tämä järjestely on pantu toimeen tyydyttävällä tavalla raportointijakson aikana. Takaisinotosta ja viisumihelpotuksista Valko-Venäjän kanssa käytävien neuvottelujen kolmas kierros käytiin 11. ja 12. maaliskuuta Minskissä. Pääneuvottelijat pääsivät sopimukseen kummatkin sopimukset kattavasta pakettiratkaisusta, joka on kuitenkin vielä saatettava jäsenvaltioiden vahvistettavaksi. Vuoden 2015 alussa neuvosto muutti neuvotteluohjeita, jotka koskevat viisumihelpotussopimusta Valko-Venäjän kanssa. Niihin sisällytettiin mahdollisuus myöntää viisumivapaus diplomaattipassien haltijoille. Tähän säännökseen liittyy joukko suojatoimia, kuten useita mahdollisuuksia viisumivapauden kumoamiseen.

Takaisinotto- ja viisumihelpotussopimus Kap Verden kanssa tuli voimaan 1. joulukuuta 2014. Neuvosto hyväksyi 15. joulukuuta 2014 neuvotteluohjeet Tunisian kanssa tehtävää takaisinotto- ja viisumihelpotussopimusta varten. Viisumihelpotussopimuksesta käytävien neuvottelujen ensimmäinen istunto Marokon kanssa pidettiin 19. ja 20. tammikuuta ja samalla myös neuvottelut takaisinottosopimuksesta aloitettiin uudelleen.

Komissio esitti 30. lokakuuta 2014 kertomukset, joissa arvioidaan, kuinka Peru ja Kolumbia ovat toteuttaneet vaatimukset, joiden nojalla niiden kansalaiset voivat hyötyä viisumivapaasta matkustamisesta Schengen-alueelle 33 . Kokonaisarviointi kummastakin maasta oli myönteinen, ja 11. maaliskuuta 2015 komissio suositti neuvostolle, että Perun ja Kolumbian kanssa aloitetaan neuvottelut viisumivapaudesta. Saatuaan neuvostolta neuvotteluohjeet komissio aloitti marraskuussa 2014 neuvottelut viisumivapaudesta 16 pienen Karibian ja Tyynenmeren saarivaltion ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa. Komissio esitti 5. maaliskuuta 2015 neuvostolle päätösluonnokset viisumivapaussopimusten allekirjoittamisesta, väliaikaisesta soveltamisesta ja tekemisestä ensimmäisen maaryhmän kanssa (Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Timor-Leste, Vanuatu, Samoa, Trinidad ja Tobago, Saint Vincent ja Grenadiinit, Saint Lucia, Grenada ja Dominica).

EU:n ja Jordanian välinen liikkuvuuskumppanuus allekirjoitettiin 9. lokakuuta ja liikkuvuuskumppanuuden yhteisen julistuksen liite hyväksyttiin 8. joulukuuta 2014. Tämä tasoitti tietä neuvotteluille viisumihelpotussopimuksesta rinnan takaisinottosopimuksen kanssa. Valmisteluvierailu Ammaniin 17. ja 18. helmikuuta 2015 loi pohjaa näille neuvotteluille. Vierailun tulosten pohjalta laaditaan alustavat neuvotteluohjeet, jotka komissio aikoo antaa neuvostolle vuoden 2015 toisella puoliskolla, jotta neuvottelut Jordanian kanssa voidaan aloittaa.

(1) KOM(2011) 561 lopullinen.

(2)  Ellei toisin mainita, 2 luvun tiedot ovat peräisin Frontex-riskianalyysiverkoston (FRAN) tietojenvaihtojärjestelmästä ja kattavat sekä Schengen-alueen että Schengen-ehdokasvaltiot. Tiedot koskevat vain niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka on tavattu ylittämässä rajaa tai pyrkimässä maahan laittomasti ulkorajoilla olevien rajanylityspaikkojen välillä (väliaikaiset ulkorajat pois lukien). Kroatiaa koskevat tiedot ovat mukana järjestelmässä EU:hun liittymispäivästä alkaen.

(3)  Erona edelliseen puolivuotiskertomukseen on se, että Apulian ja Calabrian reitti on yhdistetty keskisen Välimeren reittiin.

(4)  Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(5)  Kyseisessä kolmessa tapauksessa miehistö jätti aluksen matkan loppuvaiheessa.

(6)  18. toukokuuta 2015 saatavilla ollut tieto.

(7)  Tärkeimmät viisi kansallisuutta vuonna 2015 olivat: Eritrea, Somalia, Nigeria, Gambia ja Senegal (syyrialaiset ovat sijalla 6).

(8)  Yöllä 18.–19. huhtikuuta 2015 laittomia maahanmuuttajia kuljettanut alus kaatui. Tämän kertomuksen laatimishetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan ainoastaan 28 maahanmuuttajaa pelastettiin ja 24 ruumista löydettiin (joidenkin pelastuneiden mukaan aluksella oli ollut noin 700 maahanmuuttajaa).

(9)  http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-4813_en.htm

(10)  http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/04/23-special-euco-statement/

(11)

   Asetus (EU) N:o 604/2013 (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(12)  Komissio hyväksyi lokakuussa valmisteluasiakirjan, jossa arvioidaan suunnitelman (SWD(2014) 316 final) täytäntöönpanon nykytilaa.

(13)  Eurostatin tiedot.

(14)  COM(2015) 185 final.

(15)  http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/02/150212-european-council-statement-fight-against-terrorism/

(16)  Neuvoston asiakirja N:o 16825/10, 23.11.2010.

(17)  Kolmannen maan kansalainen, joka ei (enää) täytä edellytyksiä, joiden nojalla sallitaan lyhytaikainen oleskelu jäsenvaltioiden alueella.

(18)  Tämä voi tarkoittaa asiakirjan hakemista ja saamista väärän nimen ja henkilöllisyyden perusteella tai ulkonäön muuttamista niin, että henkilö voi esiintyä toisena henkilönä käyttääkseen tämän henkilöasiakirjoja.

(19)  Asetus (EY) N:o 562/2006 (EUVL L 105, 13.4 2006, s. 1).

(20)  Asetus (EU) N:o 377/2014 (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).

(21)  Asetus (EU) N:o 1053/2013 (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(22)  Poikkeuksena ovat maahanpääsyn epäämistä koskevat kuulutukset, joita koskevissa Schengenin säännöstön osissa Yhdistynyt kuningaskunta ei ole osapuolena.

(23)  Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/215 (EUVL L 36, 12.2.2015, s. 8).

(24)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/219 (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 326) (EUVL L 44, 18.2.2015, s. 75).

(25)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/450 (tiedoksiannettu numerolla C(2015) 1612) (EUVL L 74, 18.3.2015, s. 31).

(26)  Neuvoston päätös 2007/533/YOS (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).

(27)  Asetus (EU) N:o 1289/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 74).

(28)  C(2014) 7218 final, 10.10.2014.

(29)  Kuudennen puolivuotiskertomuksen 4.3 luvun mukaan.

(30)  Eurostatin tieto (13.4.2015).

(31) COM(2015) 58 final.

(32)  https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/141372.pdf

(33)  COM(2014) 663 final (Peru) ja COM(2014) 665 final (Kolumbia).