Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52015AE1593

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” [COM(2015) 80 final] ja ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen – Euroopan sähköverkon parantaminen vuoteen 2020 mennessä” [COM(2015) 82 final]

    EUVL C 383, 17.11.2015, p. 84–90 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    17.11.2015   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 383/84


    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia”

    [COM(2015) 80 final]

    ja

    ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen – Euroopan sähköverkon parantaminen vuoteen 2020 mennessä”

    [COM(2015) 82 final]

    (2015/C 383/12)

    Esittelijä:

    Ulla SIRKEINEN

    Toinen esittelijä:

    Pierre-Jean COULON

    Euroopan komissio päätti 9. ja 25. maaliskuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

    ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia”

    [COM(2015) 80 final], ja

    ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen – Euroopan sähköverkon parantaminen vuoteen 2020 mennessä”

    [COM(2015) 82 final].

    Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 16. kesäkuuta 2015.

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 1.–2. heinäkuuta 2015 pitämässään 509. täysistunnossa (heinäkuun 1. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon yksimielisesti 100 äänellä.

    1.   Päätelmät ja suositukset

    ETSK toteaa seuraavaa:

    1.1

    EU:n energiapolitiikassa on onnistuttu osittain, etenkin uusiutuvan energian käytön ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisäämisessä. Useimpia energiapoliittisia kysymyksiä käsitellään kuitenkin edelleen pääasiassa kansallisina etuina.

    1.2

    Haasteita on aiempaa enemmän: kaasun toimitusvarmuuteen vaikuttavat riskit; kasvaneet energiakustannukset, jotka haittaavat kuluttajia ja heikentävät teollisuuden kilpailukykyä sekä suurten ajoittaisen uusiutuvan energian osuuksien vaikutukset sähköjärjestelmän vakauteen.

    1.3

    Energiatoimitusten turvaaminen Euroopassa edellyttää erittäin suuria investointeja. Sijoittajat tarvitsevat mahdollisimman ennakoitavaa ja luotettavaa poliittista kehystä.

    1.4

    Jotta voidaan vastata eurooppalaisten odotuksiin, energiakysymyksiin on tartuttava entistä johdonmukaisemmalla tavalla. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja täysin toimivat energian sisämarkkinat ovat välttämättömiä.

    1.5

    Ehdotus Euroopan energiaunioniksi on hyväksytty ja se on pantava kiireesti täytäntöön. Tämä voi johtaa siihen, että energian vapaasta liikkuvuudesta tulee EU:n viides vapaus!

    ETSK suosittelee seuraavaa:

    1.6

    Aloitteen onnistuminen edellyttää selkeämpää viestiä – johtavaa visiota – siitä, miten EU:n kansalaiset ja yritykset hyötyvät energiaunionista.

    1.7

    Prioriteettiasema tulisi toimitusvarmuuden ja kestävyyden ohella antaa myös kansalaisten ja yritysten energiakustannuksille. Siellä missä sähkön lopullisten hintojen nousu johtuu poliittisista toimista, korjauksia voidaan oikeutetusti odottaa.

    1.8

    Energiasta olisi tultava keskeinen osa EU:n ulkopolitiikkaa, sillä kilpailu energialähteistä lisääntyy ja hankintalähteitä on monipuolistettava.

    1.9

    Kuten ETSK:n tukemassa etenemissuunnitelmassa ehdotetaan, komission olisi ehdotuksia energialainsäädännön eri osien tarkistuksia varten valmistellessaan vältettävä epäjohdonmukaisuuksia ja kustannusnousuja ja pyrittävä pikemminkin yksinkertaistamaan menettelyjä.

    1.10

    Yhteistyössä kuluttajien itsensä kanssa olisi kehitettävä kuluttajia aktivoivia menetelmiä, mukaan lukien TVT:n innovatiivinen käyttö. Energiaköyhyyttä tulisi käsitellä ensisijaisesti sosiaalipoliittisin toimenpitein.

    1.11

    Kysyntää on erityisesti innovatiivisille rahoitusideoille, joiden avulla voidaan hyödyntää etenkin rakennusten ja liikenteen energiatehokkuudessa piilevää merkittävää potentiaalia.

    1.12

    EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) kaipaa rakenneuudistusta, mutta toimet päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla ovat aivan yhtä tärkeitä.

    1.13

    Hiilivuoto-ongelmaan on syytä suhtautua erittäin vakavasti, kunnes maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ovat olemassa. Teollisuuden parhaiden toimijoiden on saatava täysimääräinen korvaus suorien ja välillisten kustannusten kasvusta.

    1.14

    Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian, erityisesti bioenergian, kehittämistä on tuettava ilman, että käyttäjäkustannukset nousevat.

    1.15

    Tulevien energiahaasteiden ratkaiseminen edellyttää vankempaa tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Energiaan tuotantopanoksena mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi suhtautuminen tarjoaa EU:hun laajan kasvu- ja työllisyyspotentiaalin.

    1.16

    Uudessa energiahallinnossa on varmistettava johdonmukaisuus eri energianäkökohtien ja EU-tason tavoitteiden saavuttamisen välillä. ETSK:n ehdottama eurooppalainen energiavuoropuhelu olisi käynnistettävä viipymättä.

    1.17

    Sähköverkkojen yhteenliitännän tehostamistoimet on pantava kiireesti täytäntöön, nopeammat hyväksymismenettelyt mukaan lukien. Voitaisiin tutkia, onko kaikkien todella mahdollista pyrkiä samaan tavoitteeseen.

    2.   Johdanto

    2.1

    Energiapolitiikalla on EU:ssa kolme päätavoitetta: toimitusvarmuus, kestävyys ja kilpailukyky. EU:n lainsäädäntö kattaa energiamarkkinat ja myös energian ympäristö- ja ilmastonäkökohdat. EU-rahoituksella tuetaan energia-alan tutkimusta ja kehittämistä sekä alan infrastruktuurin kehittämistä. Energian käytön tehokkuus kuuluu luonteensa mukaisesti pitkälti paikallisen tai kansallisen vastuun piiriin, ja tässä on otettava huomioon sisämarkkinanäkökohdat. Perussopimukset antavat jäsenvaltioille oikeuden päättää omista energialähteistään ja energiapaletistaan.

    2.2

    Unionin energiapolitiikat ovat onnistuneet osittain. Vuodelle 2020 asetetut 20-20-20-tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian osuuden nostamiselle saavutettaneen etuajassa, ja energiatehokkuuden parantaminen näyttää kehittyvän lähes tavoitellusti, joskin osittain talouden taantuman johdosta. Markkinoita on avattu ja kuluttajien valintamahdollisuuksia on lisätty. Käytännössä energiapolitiikka koetaan pääasiassa edelleen kansalliseksi kysymykseksi. EU:n lainsäädäntöä on pantu täytäntöön hitaasti tai puutteellisesti, eikä todellisia toimivia sisämarkkinoita ole saavutettu. EU:n ja jäsenvaltioiden tasoilla eri energianäkökohtia koskevat politiikat ovat olleet pirstoutuneita ja usein epätasapainossa.

    2.3

    Tilanteen korjaamiseksi Notre Europe – Institut Jacques Delors -laitos ehdotti vuonna 2010 Euroopan energiayhteisön perustamista. ETSK kannatti tätä aloitetta aktiivisesti.

    2.4

    Etualalle on vastikään noussut uusia energiaan liittyviä haasteita. Muutamissa jäsenmaissa huoli energian toimitusvarmuudesta on suuri. Kuluttajat ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kärsivät energiakustannusten kasvusta taloudellisen laskusuhdanteen aikana. Teollisuudella on vaikeuksia kilpailla muiden alueiden alhaisempia energiahintoja vastaan ja jos teollisuuden taantuminen jatkuu, yhdistettynä monissa jäsenvaltioissa hiilivuotoon, työpaikkojen ja kasvun lisäksi vaarassa on itse energiakäänne. Uusiutuvien energiamuotojen alalla saavutetuista merkittävistä tuloksista huolimatta Eurooppa on vaarassa menettää kärkisijansa. Eräissä maissa uusiutuvien energialähteiden yhä suurempi osuus aiheuttaa sähköjärjestelmän hallintaongelmia, ja perinteinen energiatuotanto muuttuu yhä kannattamattomammaksi. Energiansaannin turvaaminen edellyttää komission mukaan (1) vuosina 2020–2030 noin 2  000 miljardin euron investointeja tuotanto- ja verkkoinfrastruktuuriin, riippumatta siitä, panostetaanko perinteisiin vai vaihtoehtoisiin energiamuotoihin.

    3.   Komission tiedonannot

    3.1

    Jean-Claude Junckerin johtama uusi komissio on määritellyt energiapolitiikan yhdeksi kymmenestä painopistealastaan. Eurooppa-neuvosto asetti lokakuussa 2014 vuoteen 2030 ulottuvat energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen vähintään 27 prosenttiin sekä energiatehokkuuden parantaminen vähintään 27 prosentilla.

    3.2

    Komissio julkaisi 25. helmikuuta 2015 tiedonannon aiheesta ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (2). Strategiassa on viisi toisiaan vahvistavaa ja toisiinsa liittyvää ulottuvuutta, joiden tarkoituksena on parantaa energiaturvallisuutta ja tehdä energiasta kestävämpää ja kilpailukykyisempää:

    energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus

    täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat

    energiatehokkuus hillitsemässä kysyntää

    vähähiiliseen talouteen siirtyminen

    tutkimus, innovointi ja kilpailukyky.

    3.3

    Strategia kattaa komission yleisen vision energiaunionista. Siinä kuvaillaan lyhyesti viiden ulottuvuuden haasteet ja ehdotetaan tämän pohjalta viittätoista toimenpidettä. Strategian liitteenä on etenemissuunnitelma, jossa on luetteloitu komission suunnittelemat toimet lähinnä kuluvaksi vuodeksi ja vuodeksi 2016. Useimmissa toimissa kyse on voimassa olevan lainsäädännön tarkistamisesta.

    3.4

    Samassa paketissa komissio julkaisi tiedonannon aiheesta ”Sähköverkkojen 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttaminen – Euroopan sähköverkon parantaminen vuoteen 2020 mennessä” (3) sekä tiedonannon aiheesta ”Pariisin pöytäkirja – ilmastonmuutoksen torjuntatoimet vuoden 2020 jälkeen” (4).

    4.   Yleistä

    4.1

    Komitea katsoo, että Euroopan komission aloite Euroopan energiaunionin perustamiseksi vastaa aikaisempaa ajatusta Euroopan energiayhteisöstä, ja kannattaa siis aloitetta.

    4.2

    Pystyäkseen vastaamaan valtavaan rahoitustarpeeseen sijoittajat tarvitsevat mahdollisimman nopeasti ennustettavan ja luotettavan lainsäädäntökehyksen vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi. Komission esittelemiin toimiin ja etenemissuunnitelmaan ei sisälly suuria muutoksia, vaan nykyisen lainsäädännön tarkistamista ja päivittämistä. Tärkeintä on täytäntöönpano. Nyt on äärimmäisen tärkeää, ettei tiukasta aikataulusta poiketa. Tietysti on yhtä tärkeää, ettei Euroopan parlamentti eikä neuvosto ryhdy hidastelemaan asiassa.

    4.3

    ETSK:n mielestä aloitteen onnistuminen edellyttäisi kuitenkin selkeämpää viestiä – johtavaa visiota – siitä, miten EU:n kansalaiset ja yritykset hyötyvät energiaunionista. Tämän vision tulisi säilyä kaikkien asianomaisten päätöksentekijöiden mielessä.

    4.4

    Monet sidosryhmät ovat huolissaan epäyhtenäisestä lainsäädännöstä ja puuttumisesta liian moniin energiatalouden näkökohtiin. Jotta voidaan vastata eurooppalaisten odotuksiin erityisesti uusien haasteiden osalta, energiakysymyksiin on tartuttava entistä johdonmukaisemmalla tavalla. Tämä koskee politiikan eri tavoitteita ja aloja sekä kansallisten ja laajempien EU-tason etujen yhteensovittamista.

    4.5

    ETSK on vakuuttunut siitä, että energiapolitiikan päämäärien saavuttaminen edellyttää ehdottomasti jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä ja täysin toimivia energian sisämarkkinoita. Tarvitaan lisää uusiutuvia energialähteitä ulkoisen riippuvuuden ja päästöjen vähentämiseksi. On käynyt selväksi, että sähköjärjestelmä, jossa vaihtelevasti saatavilla olevaa energiaa tarjoavien uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa, toimii paremmin ylikansallisilla markkinoilla. Myös varakapasiteetin, huippukuormituksen ja (kaasun) varastoinnin kustannukset ovat alhaisempia suuremmilla markkinoilla.

    4.6

    Prioriteettiasema tulisi toimitusvarmuuden ja kestävyyden ohella antaa myös kansalaisten ja yritysten energiakustannuksille. Kun kansalaiset tuntevat vieraantuvansa yhä enemmän EU:sta ja ovat hädissään taloudellisen taantuman johdosta, energiakustannukset kuuluvat epäilemättä heidän kannaltaan tärkeiden kysymysten joukkoon. Sama pätee myös kansainvälisillä markkinoilla kilpaileviin yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, ja niiden työntekijöihin.

    4.7

    Siellä missä energian ja erityisesti sähkön loppuhintojen nousu johtuu ensisijaisesti veroja ja maksuja koskevista poliittisista päätöksistä, korjaustoimia voidaan oikeutetusti odottaa. Komission olisi edettävä suunnitelmissaan tarkistaa hintoja ja ohjata tukitoimenpiteitä. Samalla komission tulisi esittää, mitkä hintavaikutukset suunnitelluilla päästökauppajärjestelmän muutoksilla ja ympäristölle haitallisten energiamuotojen tukien (5) luvatuilla leikkauksilla tulee olemaan.

    5.   Erityistä

    Energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus

    5.1

    ETSK yhtyy komission käsitykseen siitä, että toimitusvarmuuden keskeisiä tekijöitä ovat energian sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen ja energiatehokkaampi kulutus. Lisäksi on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota kansainväliseen geopoliittiseen tilanteeseen. Maailmanlaajuinen kilpailu energiavaroista kiihtyy, minkä olisi EU:n energiahuollon monipuolistamisen ohella oltava keskeisiä osia EU:n ulko- ja kauppapoliittisissa toimissa.

    5.2

    Energialähteiden monipuolistaminen riippuu ensisijaisesti kansallisista energiapaleteista ja energian tuotantovalinnoista. EU voi ja sen tulisi tukea infrastruktuurin kehittämistä. Kaasutoimituksiin kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota. Kaasun kysynnän kehittymistä EU:ssa olisi tutkittava perusteellisesti ja infrastruktuureja koskevia investointisuunnitelmia olisi mukautettava tutkimustuloksia vastaaviksi. Lisähuomiota tulisi kiinnittää muihin, erityisesti jäsenvaltioiden omiin energialähteisiin.

    5.3

    Jäsenvaltioille tulisi olla selvää, että niiden intressien mukaista on tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä ja vaihtaa tietoja (kaasu- tai muilla) markkinoilla, joilla niillä on vastassaan valta-asemassa oleva toimittaja tai kartelli. Yhteistyön ei kuitenkaan tulisi estää markkinoiden toimintaa. Jäsenvaltioiden välillä voidaan odottaa solidaarisuutta, mutta se edellyttää luottamusta ja yhteisten velvoitteiden ja sääntöjen kunnioittamista. Energiasaarekkeiden ongelmat vaativat erityishuomiota, mukaan lukien saarten erityispiirteet mantereeseen verrattuna.

    Täysin yhdentyneet energian sisämarkkinat

    5.4

    Sähkö- ja kaasuverkkojen päivittäminen on ratkaisevan tärkeää energiaunionin täytäntöönpanon kannalta. Sähköverkkojen yhteenliitäntää käsitellään asiaa koskevaa tiedonantoa käsittelevässä kohdassa 6.

    5.5

    Energia-ala ja erityisesti energiamarkkinat kärsivät asianomaisten direktiivien täytäntöönpanon puutteista ja edelleen heikosta yhteistyöstä siirtoverkonhaltijoiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten välillä. ETSK kannattaa asiaa koskevia komission ehdotuksia, mutta varoittaa hallintotaakan ja -kustannusten lisäämisestä.

    5.6

    Tukku- ja vähittäismarkkinoiden väliset yhteydet ovat heikkoja tai ainakin vaikeasti havaittavissa. Hinnoittelusta on tehtävä avoimempaa. Keskeisiä kysymyksiä vaikuttavat olevan riittämättömät hintasignaalit investointeja varten sekä kysyntäpuolen joustavuuden puute. Haasteena on uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvu sekä kysymys siitä, tuleeko varmistaa ylikapasiteetti vai pyrkiä tasapainoon ja huipputuottamiskykyyn. Asianomaisia säännöksiä on tarkistettava, mutta näissä toimissa komission tulisi välttää käyttäjäkustannusten nousua ja samalla tukea rajatylittäviä markkinoita edistäviä ratkaisuja.

    5.7

    Sähkö- ja kaasumarkkinat ovat jo yhä enenevästi kehittyneet käytännössä toistensa naapurissa sijaitsevien maiden alueellisiksi markkinoiksi. Tämä on tervetullut kehitys tiellä kohti EU:n laajuisia markkinoita, ja päätöksentekijöiden tulisi tukea sitä. Erityisen tärkeää on hyvien käytänteiden ja kokemusten vaihtaminen alueiden välillä ja koko EU:ssa. Tässäkin on vältettävä hallintotaakan lisäämistä.

    5.8

    Yhteisen edun mukaista on aktivoida energiamarkkinoiden kuluttajia, mutta tätä ei voida tehdä pakolla. On kehitettävä huolellisesti valittuja menettelyitä ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan innovatiivista käyttöä yhteistyössä kuluttajien itsensä kanssa, jotta voidaan hyödyntää kysynnänohjauksessa piilevää potentiaalia ja näin laskea kustannuksia.

    5.9

    Monien jäsenvaltioiden heikossa asemassa olevat kuluttajat ovat nykyisessä taloustilanteessa entistä haavoittuvampia. ETSK yhtyy komission ajatukseen, jonka mukaan näitä kuluttajia olisi ensisijaisesti tuettava riittävillä sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä. Komitean aiemmin ehdottama energiaköyhyyden seurantakeskus auttaisi todellisten tarpeiden tunnistamisessa.

    Energiatehokkuus hillitsemässä energian kysyntää

    5.10

    Energiatehokkuuden osalta ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan valtaosa työstä on tehtävä kansallisella ja paikallisella tasolla. Menestyksekkäitä EU-toimia tällä alalla ovat olleet merkintäsäännöt ja ekologista suunnittelua koskevat säännöt, joita on tarkistettava säännöllisesti.

    5.11

    ETSK suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää ehdotuksia, joilla pyritään varmistamaan, että tehokkuustoimet ja kysyntäpuolen ohjaus voivat kilpailla yhtäläisin edellytyksin energiamarkkinoilla edellyttäen, että tämä on käyttäjien todellisten intressien mukaista.

    5.12

    ETSK yhtyy ajatukseen, jonka mukaan rakennus- ja liikennealoilla energiatehokkuuden – tai käytännössä energian säästämisen – potentiaali on suuri ja sitä tulisi hyödyntää huolellisesti suunnitelluin toimenpitein. Esimerkiksi energiasertifiointia ja rakennusmateriaalimerkintöjä koskevia järjestelmiä olisi tarkistettava. Innovatiivisille rahoitusideoille on kysyntää.

    Vähähiiliseen talouteen siirtyminen

    5.13

    ETSK on laatimassa erillistä lausuntoa Pariisin ilmastokokouksen valmistelusta. ETSK kannattaa lähtökohtaisesti EU:n välttämättömiä pyrkimyksiä riittävän kokonaisvaltaisten, oikeudellisesti sitovien sitoumusten saavuttamiseksi.

    5.14

    ETSK antaa aikaisempien lausuntojensa mukaisesti tukensa myös EU:n päästökauppajärjestelmää (EU ETS) koskeville rakenteellisille uudistusehdotuksille. Aivan yhtä tärkeitä ovat päätökset tulevista, lähinnä kansallisista toimista päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla.

    5.15

    EU:n on syytä suhtautua hiilivuoto-ongelmaan erittäin vakavasti, kunnes maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ovat olemassa. Hiilivuodon uhkaamille energiavaltaisille teollisuudenaloille on taattava, että EU:n päästökauppajärjestelmästä aiheutuvien sekä välittömien että välillisten kustannusten nousu korvataan suhteessa niiden kasvihuonekaasutehokkuuteen siten, että parhaat suoriutujat saavat täysimääräisen korvauksen. Välillisiä korvauksia varten tarvitaan EU:n laajuinen kehys, jotta vältetään EU:n sisäisen kilpailun vääristyminen.

    5.16

    ETSK kannattaa ehdottomasti tavoitetta varmistaa EU:n maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla. Tukitoimia tarvitaan, mutta niissä on noudatettava kilpailu- ja markkinasääntöjä, niiden on oltava markkinapohjaisia ja niiden avulla on vältettävä kohottamasta loppukäyttäjien energiahintoja. Kypsän ja kilpailukykyisen teknologian tukeminen tulisi lopettaa asteittain. ETSK kannattaa komission pyrkimyksiä näiltä osin.

    5.17

    Uusiutuvien energialähteiden lisäksi erilaisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisteknologioiden ja -ratkaisujen – vähäpäästöisen teknologian – kehittämisen tulisi olla EU:n tavoitteena.

    5.18

    ETSK yhtyy komission näkemykseen siitä, että EU tarvitsee investointeja kasvipohjaiseen biotalouteen, joka voi toimia keskeytymättömän uusiutuvan energian tärkeänä lähteenä. Alan suunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon myös vaikutukset ympäristöön, maankäyttöön ja elintarviketuotantoon. Vesivoimakin tarjoaa mahdollisuuksia.

    Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä edistävä energiaunioni

    5.19

    ETSK kannattaa ehdotettua uutta tutkimus- ja innovointistrategiaa, mutta toistaa aiemmissa lausunnoissaan esittämänsä näkemyksen, että tulevien energiahaasteiden ratkaiseminen edellyttää enemmän resursseja. Komitea korostaa erityisesti tarvetta edistää yksityistä rahoitusta hyödyntämällä EU:n toimenpiteitä ja osallistumalla tiiviimmin maailmanlaajuiseen t&k-yhteistyöhön.

    5.20

    EU:n kilpailukyky ei kuitenkaan perustu pelkästään johtoasemaan energia- ja ilmastoalan teknologioissa. Se riippuu yhtä paljon ellei enemmänkin siitä, että energiaa käytetään tuotantopanoksena niin tehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti kuin mahdollista – kilpailijoita paremmin. Tämä on kattavampi ja varmempi tapa varmistaa kasvu ja työpaikkojen lisääntyminen Euroopassa.

    5.21

    Siirtymä on ilmeinen kaikilla talouden aloilla. ETSK korostaa olevansa vakuuttunut siitä, että siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat menestyksen kannalta avainasemassa. EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla käytävällä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on tässä kehityskulussa keskeinen merkitys.

    Energiaunionin hallinto

    5.22

    ETSK kannattaa täysimääräisesti komission pyrkimyksiä varmistaa energiapolitiikan näkökohtien johdonmukaisuus ja yhteensovittaminen jäsenvaltioiden kesken. Uuden hallinnon on myös pyrittävä varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen EU:n tasolla vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioille ei tulisi kuitenkaan asettaa lisää suunnittelu- tai raportointivelvoitteita, vaan sen sijaan nykyisiä velvoitteita tulisi virtaviivaistaa.

    5.23

    ETSK panee tyytyväisenä merkille, että komissio on huomioinut sidosryhmien kanssa käytävää energia-alan vuoropuhelua koskevan komitean aloitteen. Komitea odottaa nyt tätä koskevaa yksityiskohtaista toimintasuunnitelmaa.

    6.   Huomioita 10 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamista koskevasta tiedonannosta

    6.1

    Vaihtelevasti saatavilla olevaa energiaa tarjoavien uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaminen edellyttää huippu- ja varakapasiteetin kustannusten laskemistavoitteen tavoin verkkokapasiteetin lisäämistä. Yhteenliitäntäkapasiteetin lisäämisen tarve on monin paikoin aivan ilmeinen ja jopa kiireellinen. On yllättävää, että hyvin monissa tapauksissa 10 prosentin tavoitteesta ollaan vielä hyvinkin kaukana. Tiedonannossa ehdotetut toimenpiteet ovat tervetulleita. ETSK on kommentoinut asiaa jo aiemmin, mm. eurooppalaisesta yhteistyöstä energiaverkkojen alalla hiljattain antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa.

    6.2

    Yhteistä etua koskevien hankkeiden lähestymistapa vaikuttaa asianmukaiselta. Vaikuttaa myös tehokkaalta asettaa etusijalle sellaisten hankkeiden rahoittaminen, jotka lisäävät yhteenliitäntäkapasiteettia huomattavimmin nykyisistä alle 10 prosentin tasoista. Samalla vaikuttaa järkevältä ottaa huomioon kyseisten maiden taloudellinen tilanne.

    6.3

    Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva asetus on pantava hyvin nopeasti täysimääräisesti täytäntöön. Välttämättömimpiä ovat pyrkimykset lyhentää hyväksymismenettelyitä. Lisäksi kyse on alasta, jolla tulisi tutkia kaikkia mahdollisuuksia prosessien virtaviivaistamiseksi ja nopeuttamiseksi ottamalla paikalliset sidosryhmät aikaisessa vaiheessa mukaan. ETSK on ehdottanut mm. tätä tarkoitusta varten eurooppalaisen energiavuoropuhelun käynnistämistä. Tämä olisi otettava huomioon laadittaessa energiainfrastruktuurifoorumia koskevaa ehdotusta.

    6.4

    Tästä huolimatta voitaisiin tarkastella, onko sama tavoite kaikille jäsenvaltioille niiden koosta, energiapaletista, naapurustosta jne. riippumatta todellakin toteuttamiskelpoinen. Tasaista sähkönhintaa voitaisiin käyttää riittävän rajayhdysjohtojen kapasiteetin indikaattorina.

    Bryssel 1. heinäkuuta 2015

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

    Henri MALOSSE


    (1)  COM(2014) 903 final.

    (2)  COM(2015) 80 final.

    (3)  COM(2015) 82 final.

    (4)  COM(2015) 81 final.

    (5)  Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi näiden tukien määrän olevan Euroopassa 330 miljardia euroa vuodessa.


    Top