PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tällä ehdotuksella laaditaan uudelleen ja muutetaan yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö).

Ehdotuksessa otetaan huomioon suurempi poliittinen painoarvo, joka viisumipolitiikan taloudellisilla vaikutuksilla on Euroopan unionin laajempaan talouteen ja erityisesti matkailuun, jotta voidaan varmistaa parempi yhdenmukaisuus Eurooppa 2020 ‑strategian kasvutavoitteiden kanssa komission tiedonannon Yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpano ja kehittäminen kasvun vauhdittamiseksi EU:ssa[1] mukaisesti.

Ehdotus perustuu myös päätelmiin, jotka on tehty komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle viisumisäännöstön täytäntöönpanon arvioinnista antaman kertomuksen[2] pohjalta. Kertomukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja[3], joka sisältää yksityiskohtaisen arvioinnin.

Tässä ehdotuksessa esitetään myös kaksi toimenpidettä perheenjäsenten yhteydenpidon helpottamiseksi: Ehdotuksella otetaan käyttöön menettelyjä koskevia helpotuksia sellaisten unionin kansalaisten luona vieraileville lähisukulaisille, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, ja kolmannessa maassa oleskelevien unionin kansalaisten lähisukulaisille, jotka haluavat vierailla yhdessä unionin kansalaisen kanssa siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen tämä on.

Lisäksi siinä selkeytetään, että samat menettelyjä koskevat helpotukset olisi myönnettävä vähintään EU-kansalaisten sellaisille perheenjäsenille, joihin sovelletaan Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY 5 artiklan 2 kohdan toista kohtaa.

Yleinen tausta

Yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) on sovellettu 5 päivästä huhtikuuta 2010. Säännöksiä, jotka koskevat ilmoittamista viisumin epäämis-, mitätöimis- ja kumoamispäätöksistä ja tällaisten päätösten perusteena olevista syistä sekä oikeudesta hakea muutosta tällaisiin päätöksiin, on sovellettu 5 päivästä huhtikuuta 2011.

Viisumisäännöstön 57 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvioinnin viisumisäännöstön soveltamisesta kahden vuoden kuluttua siitä, kun sen kaikkia säännöksiä on alettu soveltaa (toisin sanoen 5 päivänä huhtikuuta 2013). Arviointi ja siihen liittyvä valmisteluasiakirja on toimitettu kyseisille toimielimille. Viisumisäännöstön 57 artiklan 2 kohdan mukaan arvioinnin ohella komissio voi esittää ehdotuksen asetuksen muuttamisesta.

Arviointikertomuksen päätelmien perusteella komissio päätti esittää kertomuksen ohella toimielimille tämän ehdotuksen asetuksen muuttamiseksi.

Samalla kun säilytetään ulkorajojen turvallisuus ja varmistetaan Schengen-alueen moitteeton toiminta, ehdotetuilla muutoksilla helpotetaan laillisten matkustajien matkustamista ja yksinkertaistetaan oikeudellista kehystä jäsenvaltioiden eduksi esimerkiksi ottamalla käyttöön joustavammat konsuliyhteistyötä koskevat säännöt. Yhteisen viisumipolitiikan pitäisi osaltaan lisätä kasvua ja olla yhdenmukainen EU:n muiden politiikkojen, kuten ulko-, kauppa-, koulutus-, kulttuuri- ja matkailupolitiikkojen, kanssa.

Nykyiset säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö).

2.         KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Intressitahojen kuuleminen

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutusten arviointi[4], johon sisältyy intressitahojen kuuleminen.

Vaikutusten arviointi

Edellä 1. jaksossa mainitun arviointikertomuksen pohjalta on määritelty kaksi keskeistä ongelma-aluetta:

1)         Menettelyjen kokonaiskesto ja (suorat ja välilliset) kokonaiskustannukset sekä niiden hankaluus

Vaikutusten arvioinnissa käsitellään tätä monitahoista ongelma-aluetta yksityiskohtaisesti. Sääntelyvaihtoehdoista pitkään voimassa olevien toistuvaisviisumeiden myöntämistä ja tiettyjä menettelyä koskevia helpotuksia pidettiin ainoana molempia tahoja hyödyttävänä ratkaisuna. Näin voidaan vähentää konsulaattien hallinnollisia rasitteita. Samalla ratkaisun katsotaan tuovan merkittäviä helpotuksia tietyille matkustajaryhmille. Käytännössä se vastaisi viisumivapautta toistuvaisviisumin voimassaolon ajaksi, mikä aiheuttaisi huomattavia säästöjä ja tehokkuusetuja niin viisuminhakijoille (aika ja kustannukset) kuin konsulaateillekin (aika). Sen vuoksi toimintavaihtoehdot, joilla tähän ongelma-alueeseen voidaan puuttua, ovat varsin samanlaisia. Erimielisyyttä aiheuttavat ainoastaan se, keitä edunsaajat ovat, ja toistuvaisviisumien voimassaolon pituus, kuten seuraavassa todetaan.

Vähimmäistason sääntelyvaihtoehto: menettelyn pakollinen helpottaminen ja vähintään vuoden ja myöhemmin kolme vuotta voimassa olevien toistuvaisviisumien pakollinen myöntäminen usein matkustaville henkilöille (hakijat, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet laillisesti vähintään kolme viisumia (hakupäivää edeltävien 12 kuukauden aikana), jotka on rekisteröity viisumitietojärjestelmään).

Keskitason vaihtoehto: menettelyn pakollinen helpottaminen ja vähintään kolme vuotta ja myöhemmin viisi vuotta voimassa olevien toistuvaisviisumien pakollinen myöntäminen säännöllisesti matkustaville henkilöille (hakijat, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet laillisesti vähintään kaksi viisumia, jotka on rekisteröity viisumitietojärjestelmään).

Enimmäistason vaihtoehdossa ulotettaisiin menettelyn pakollinen helpottaminen ja välittömästi viisi vuotta voimassa olevien toistuvaisviisumien pakollinen myöntäminen koskemaan valtaosaa hakijoista (’VIS-rekisteröidyt hakijat’) edellyttäen ainoastaan, että he ovat käyttäneet laillisesti yhden viisumin (hakupäivää edeltävien 12 kuukauden aikana), joka on rekisteröity viisumitietojärjestelmään.

Vaikutusten arvioinnissa todettiin, että näillä vaihtoehdoilla voitaisiin yhdenmukaistaa edelleen oikeudellista kehystä ja edetä kohti todella yhteistä viisumipolitiikkaa. Näillä vaihtoehdoilla voi olla taloudellista vaikutusta jäsenvaltioihin, koska matkustajat, joilla on pitkään voimassa oleva toistuvaisviisumi, matkustavat todennäköisesti useammin Schengen-alueelle kuin ilman tällaista viisumia. Vaikutusten arvioinnissa esitetyssä vähimmäistason vaihtoehdossa Schengen-alueelle matkustettaisiin arviolta 500 000 kertaa useammin, keskitason vaihtoehdossa noin 2 miljoonaa ja enimmäistason vaihtoehdossa noin 3 miljoonaa kertaa useammin. Lisääntynyt matkustaminen Schengen-alueelle toisi mukanaan myös lisätuloa: noin 300 miljoonaa euroa (mikä ylläpitäisi noin 7 600 kokoaikaista työpaikkaa) vähimmäistason vaihtoehdossa, yli miljardi euroa (noin 30 000 kokoaikaista työpaikkaa) keskitason ja noin 2 miljardia euroa (50 000 kokoaikaista työpaikkaa) enimmäistason vaihtoehdossa. Vaikutusten arvioinnista kävi ilmi myös se, että enimmäistason vaihtoehdon mahdollisesti erittäin suureen taloudelliseen vaikutukseen liittyy suurempi turvallisuusriski.

Mikään näistä vaihtoehdoista ei aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Itse asiassa yhtenä toimintavaihtojen taustalla vaikuttavana tekijänä on saada aikaan säästöjä sekä jäsenvaltioille ja konsulaateille että viisuminhakijoille. Nämä vaihtoehdot johtavat asteittain siihen, että hakijoilta säästyy kustannuksia, lähinnä sen vuoksi, että myönnetään yhä enemmän pitkään voimassa olevia toistuvaisviisumeita. Hakijoiden näkökulmasta enimmäistason vaihtoehto on luonnollisesti tuloksellisin ja vähimmäistason vaihtoehto tuloksettomin. Kun viisumihakemusten määrä pienenee toistuvaisviisumijärjestelyn käyttöönoton myötä, on odotettavissa, että jäsenvaltiot saavat viisumeista vähemmän tuloja. Toisaalta toistuvaisviisumien myöntämien myös vähentää kustannuksia, koska käsiteltävänä on vähemmän viisumihakemuksia: taloudellinen hyöty ylittää merkittävästi arvioidut kustannukset kaikissa vaihtoehdoissa.

On selvää, että enimmäistason vaihtoehdolla voi olla hyvin suuri taloudellinen vaikutus, mutta siihen liittyy myös mahdollisesti suurempi turvallisuusriski. Tämän riskin lieventämiseksi ehdotetaan, että pidempään voimassa olevia toistuvaisviisumeita myönnetään asteittain ’VIS-rekisteröidyille säännöllisesti matkustaville henkilöille’ (ensin kolmeksi vuodeksi ja sen jälkeen, kun kyseistä viisumia on käytetty laillisesti kolme vuotta, viideksi vuodeksi). Tällaisen toiminnan vaikutusten odotetaan olevan vaikutusten arvioinnissa määriteltyjen keski- ja enimmäistason vaihtoehtojen välissä, ja taloudellinen vaikutus on todennäköisesti lähempänä enimmäistason vaihtoehtoa.

2)         Riittämätön maantieteellinen kattavuus viisumien käsittelyssä

Tämän ongelma-alueen vähimmäistason vaihtoehtona oli kumota viisumisäännöstön 41 artikla (yhteiset tilat, yhteiset viisumikeskukset) ja ottaa käyttöön yleiskäsite ’Schengen-viisumikeskus’, mikä johtaisi realistisempaan ja joustavampaan määritelmään tietyntyyppisestä konsuliyhteistyöstä. Keskitason vaihtoehtona oli ottaa ’Schengen-viisumikeskuksen’ käsitteen lisäksi käyttöön myös ’pakollisen edustuksen’ käsite, jonka mukaisesti silloin, kun jäsenvaltio, jonka toimivaltaan viisumihakemuksen käsittely kuuluu, ei ole läsnä tai edustettuna (jonkinlaisen järjestelyn nojalla) tietyssä kolmannessa maassa, millä tahansa muulla kyseisessä maassa läsnä olevalla jäsenvaltiolla olisi velvollisuus käsitellä viisumihakemukset sen puolesta. Enimmäistason vaihtoehtona viisumihakemusten keräämisen ja käsittelyn kattavuuden parantamiseksi komission täytäntöönpanopäätöksissä voitaisiin määritellä, millainen viisumihakemuksia keräävän Schengen-verkoston pitäisi olla kolmansissa maissa, kun otetaan huomioon edustusjärjestelyt, yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa ja resurssien yhdistäminen muilla tavoin.

Vaikutusten arvioinnissa todettiin, että enimmäistason toimintavaihtoehdolla voisi olla myönteisin vaikutus järkeistettäessä edustusta viisumihakemusten keräämistä ja käsittelyä varten. Se voisi myös tarjota tärkeitä etuja viisuminhakijoille ja merkittäviä tehokkuusetuja konsulaateille. Sen toteutettavuus vaikuttaa kuitenkin huonolta. Vaikutusten arvioinnin perusteella keskitason vaihtoehtoa pidettiin parhaana. Vaikutusten arvioinnissa osoitetaan, että ’pakollisella edustuksella’ varmistettaisiin konsuliedustuksen kattavuus kaikissa kolmansissa maissa, joissa on läsnä vähintään yksi viisumihakemuksia käsittelevä konsulaatti. Tästä voisi olla etua noin 100 000 hakijalle, koska he voisivat tehdä hakemuksen asuinmaassaan eikä heidän tarvitsisi enää matkustaa sellaiseen maahan, jossa toimivaltainen jäsenvaltio on läsnä tai edustettuna.

Kaikkien toimintavaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia pidettiin suhteellisen vaatimattomina. Itse asiassa ongelman luonteen vuoksi toimintavaihtoehdoilla ei pyritty ensisijaisesti lisäämään talouskasvua vaan tarjoamaan parempaa palvelua viisuminhakijoille ja luomaan hyvä oikeudellinen kehys jäsenvaltioita varten niiden resurssien käytön järkeistämiseksi. ’Pakollisen edustuksen’ rahoitusvaikutusten ei katsottu olevan merkittävät, koska jos jollekin jäsenvaltiolle jossakin kolmannessa maassa esitetään enemmän viisumihakemuksia, kyseinen valtio on periaatteessa jo varmistanut konsuliedustuksen olemalla läsnä tai edustettuna. Sen lisäksi viisumimaksu kattaa periaatteessa käsittelyn keskimääräiset kustannukset.

Muilla kuin sääntelytoimenpiteitä koskevilla ehdotuksilla katsottiin olevan hyvin vähän myönteistä vaikutusta ongelmien ratkaisemiseen tai toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamiseen, joten niitä ei pidetty kovinkaan tehokkaina.

Arviointikertomuksessa ehdotetaan ja tässä ehdotuksessa käsitellään lukuisia muita (useimmiten hyvin teknisiä) näkökohtia. Vaikutusten arviointi ei kata näitä näkökohtia, koska suunnitelluilla muutoksilla ei katsottu olevan merkittäviä tai mitattavia budjettivaikutuksia tai yhteiskunnallisia tai taloudellisia vaikutuksia. Ehdotetuista muutoksista useimmilla pyritään selkeyttämään tai muuttamaan tai täydentämään tiettyjä viisumisäännöstön säännöksiä niiden sisältöä muuttamatta.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Yhteenveto

Ehdotetut muutokset koskevat seuraavia näkökohtia:

On tarkistettu säännöksiä, jotka koskevat yksittäisten jäsenvaltioiden tiettyjen kolmansien maiden kansalaisilta edellyttämän lentokentän kauttakulkuviisumin käyttöönottoa, avoimuuden ja suhteellisuuden varmistamiseksi (3 artikla).

Asetukseen on lisätty määritelmät ’VIS-rekisteröidyt hakijat’ ja ’VIS-rekisteröidyt säännöllisesti matkustavat henkilöt’, jotta voidaan tehdä selvä ero viisuminhakijoiden eri ryhmien välillä ja ottaa samalla huomioon viisumitietojärjestelmän täysimääräinen käyttö (2 artikla). Tämä erottelu otetaan huomioon menettelyn kaikissa vaiheissa (5, 10, 12, 13, 18 ja 21 artikla). Yleiskatsaus siitä, miten menettelyjä on helpotettu, esitetään seuraavassa.

|| Hakemuksen jättäminen henkilökohtaisesti || Sormenjälkien ottaminen || Liiteasiakirjat || Myönnettävä viisumi

Ensikertalainen hakija – ei VIS-rekisteröity || KYLLÄ || KYLLÄ || Kattava luettelo kaikista maahantulon edellytyksistä || Matkan tarkoitusta vastaava kertaviisumi. Toistuvaisviisumien myöntäminen on kuitenkin mahdollista, jos konsulaatti pitää hakijaa luotettavana.

VIS-rekisteröity hakija (joka ei matkusta säännöllisesti) || EI || EI, paitsi jos sormenjälkiä ei ole kerätty viimeisten 59 kuukauden aikana || Kattava luettelo kaikista maahantulon edellytyksistä || Kertaviisumi tai toistuvaisviisumi

VIS-rekisteröity säännöllisesti matkustava henkilö || EI || EI || Ainoastaan todiste matkan tarkoituksesta Oletus (’viisumihistorian’ perusteella) siitä, että maahanmuutto- ja turvallisuusriskejä sekä oleskelukustannusten kattamiseen riittäviä varoja koskevat maahantulon edellytykset ovat täyttyneet. || Ensimmäinen hakemus: toistuvaisviisumi kolmeksi vuodeksi Myöhemmät hakemukset: toistuvaisviisumi viideksi vuodeksi

Toimivaltaista jäsenvaltiota koskevia säännöksiä (5 artikla) on yksinkertaistettu, jotta hakijoiden olisi helpompi tietää, mihin hakemus tulee jättää, ja sen varmistamiseksi, että he voivat periaatteessa aina jättää hakemuksen asuinmaassaan. Tällä tarkoitetaan, että silloin kun toimivaltainen jäsenvaltio ei ole läsnä eikä edustettuna tietyssä paikassa, hakijalla on oikeus tehdä hakemus jossakin läsnä olevista konsulaateista artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

Näillä säännöksillä myönnetään tiettyjä, menettelyjä koskevia helpotuksia unionin kansalaisten lähisukulaisille heidän liikkuvuutensa parantamiseksi ja erityisesti perhevierailujen helpottamiseksi (8, 13, 14 ja 20 artikla).

Ensinnäkin säännöksillä myönnetään helpotuksia perheenjäsenille, jotka aikovat vierailla sellaisten unionin kansalaisten luona, jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, ja kolmannessa maassa oleskeleville unionin kansalaisten perheenjäsenille, jotka haluavat vierailla yhdessä EU-kansalaisten kanssa siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia nämä ovat. Kumpikaan näistä henkilöryhmistä ei kuulu direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan. EU:n useiden kolmansien maiden kanssa tekemät ja täytäntöönpanemat viisumihelpotussopimukset osoittavat, kuinka tärkeää on helpottaa tällaisia vierailuja: Ukrainan ja Moldovan kanssa viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyillä muutetuilla sopimuksilla sekä Armenian ja Azerbaidžanin kanssa viisumien myöntämisen helpottamisesta äskettäin tehdyillä sopimuksilla (esim. viisumimaksun perimättä jättäminen ja pitkään voimassa olevien toistuvaisviisumien myöntäminen) helpotetaan näiden kolmansien maiden kansalaisten vierailuja sellaisten lähisukulaisten luokse, joilla on oleskelujäsenvaltion kansalaisuus. Tämä unionin käytäntö pitäisi ottaa yleiseen käyttöön viisumisäännöstön avulla.

Toiseksi säännösten mukaisesti samat helpotukset myönnetään vähintäänkin direktiivin 2004/38/EY kattamissa tilanteissa oleville henkilöille. Kuten direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vaatia maahantuloviisumia EU-kansalaisen perheenjäseneltä, joka ei ole EU-kansalainen, silloin kun kyseinen EU-kansalainen käyttää oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Unionin tuomioistuin[5] vahvistaa, että  tällaisilla perheenjäsenillä on oikeus päästä asianomaisen jäsenvaltion alueelle sekä oikeus saada tätä varten viisumi. Direktiivin 5 artiklan 2 kohdan toisen kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on kaikin tavoin helpotettava[6] näiden henkilöiden tarvitsemien viisumien saantia. Tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian nopeutettua menettelyä noudattaen.

On syytä huomata, että edellä mainitun direktiivin 2004/38/EY 5 artiklan 2 kohdan säännös vastaa pääosin samalla direktiivillä kumotun direktiivin 68/360/ETY[7] 3 artiklan 2 kohdan säännöstä. Direktiivin 68/360/ETY 3 artiklan 2 kohta hyväksyttiin aikana, jolloin yhteisön toimivaltaan ei kuulunut viisumeita koskevan lainsäädännön antaminen. Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta 1. toukokuuta 1999 alkaen yhteisön toimivaltaan sisältyy viisumeita koskevan lainsäädännön antaminen. Tätä nykyisin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimuksen’, 77 artiklaan sisältyvää toimivaltaa käytettiin hyväksyttäessä viisumisäännöstö. On suotavaa selkeyttää direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettuja helpotuksia, ja on asianmukaista tehdä se viisumisäännöstöllä, jossa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt viisumien myöntämistä koskevista edellytyksistä ja menettelyistä. Samalla kun kunnioitetaan jäsenvaltioiden vapautta myöntää lisähelpotuksia, olisi tietyille sellaisten unionin kansalaisten lähisukulaisille, jotka eivät ole hyödyntäneet oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella, ehdotettuja helpotuksia sovellettava vähintäänkin direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa. Tällaisiin helpotuksiin kuuluu direktiivin 2004/38/EY 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa olevan velvollisuuden yhtenäinen täytäntöönpano viisumisäännöstöllä niissä jäsenvaltioissa, joita viisumisäännöstö sitoo.

Viisumimaksun perimättä jättämistä koskevista säännöksistä tehdään pakolliset hakijoiden yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi (14 artikla). Sellaisten hakijoiden ryhmiä, joilta ei peritä viisumimaksua, on laajennettu, esim. alle 18-vuotiaiset alaikäiset, tai täydennetty (sellaisten unionin kansalaisten lähisukulaiset, jotka eivät käytä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen).

Menettelyjä helpotetaan monin tavoin:

– On kumottu periaate, jonka mukaan kaikkien hakijoiden on jätettävä hakemus henkilökohtaisesti (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.1 kohta, 7 kappale).Yleensä hakijoiden henkilökohtaista läsnäoloa konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa edellytetään ainoastaan viisumitietojärjestelmään tallennettavien sormenjälkien ottamiseksi (9 artikla).

– Hakemuksen jättämisen määräaikaa on pidennetty, jotta matkustajat voivat suunnitella matkoja etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja. Vastaavasti hakemuksen jättämiselle on asetettu vähimmäismääräaika, jotta jäsenvaltioilla on aikaa hakemusten perusteellista arviointia ja työn organisointia varten (8 artikla).

– Tavallista viisumihakemuslomaketta (liite I) on yksinkertaistettu, ja asetukseen on lisätty maininta hakemuslomakkeen täyttämisestä sähköisesti (10 artikla).

– Asetuksen liitteessä II esitetty luettelo liiteasiakirjoista ei ole enää ohjeellinen. Sen lisäksi erotetaan toisistaan tuntemattomat hakijat ja VIS-rekisteröidyt säännöllisesti matkustavat henkilöt sen mukaan, mitä liiteasiakirjoja heiltä vaaditaan (13 artikla). Asetuksen 13 artiklassa on vahvistettu säännöksiä, jotka koskevat valmistelevaa työtä paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa luettelojen mukauttamiseksi paikallisiin olosuhteisiin.

– Tuntemattoman viisuminhakijan (siis henkilön, joka ei ole hakenut viisumia aikaisemmin) olisi todistettava, että hän täyttää viisumin myöntämistä koskevat edellytykset.

– Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota asiassa Koushkaki[8] äskettäin annettuun tuomioon, jonka mukaan viisumisäännöstön 23 artiklan 4 kohtaa, 32 artiklan 1 kohtaa ja 35 artiklan 6 kohtaa (uudelleenlaaditun viisumisäännöstön 20 artiklan 4 kohtaa, 29 artiklan 1 kohtaa ja 32 artiklan 5 kohtaa) ”on tulkittava siten, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat yhtenäistä viisumia koskevan hakemuksen tutkittuaan evätä kyseisen viisumin hakijalta vain siinä tapauksessa, että hakijaa vastaan voidaan vedota johonkin näissä säännöksissä luetelluista viisumin epäämisperusteista. Näillä viranomaisilla on kyseistä hakemusta tutkiessaan näiden säännösten soveltamisedellytysten sekä merkityksellisten tosiseikkojen arvioinnin osalta laaja harkintavalta, kun ne päättävät, voidaanko hakijaa vastaan vedota johonkin näistä epäämisperusteista.”

– Euroopan unionin tuomioistuin totesi myös, että viisumisäännöstön 32 artiklan 1 kohtaa (nyt 29 artiklan 1 kohtaa), kun sitä luetaan yhdessä sen 21 artiklan 1 kohdan (nyt 18 artiklan 1 kohdan) kanssa, ”on tulkittava siten, että edellytyksenä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudelle myöntää yhtenäinen viisumi on se, ettei niillä hakijan asuinmaan yleinen tilanne ja toisaalta hänen henkilökohtainen tilanteensa, jotka on selvitettävä hakijan antamien tietojen nojalla, huomioon ottaen ole perusteltua syytä epäillä hakijan aikomusta poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen kuin haetun viisumin voimassaolo päättyy”.

– Olisi oletettava, että ’VIS-rekisteröidyt säännöllisesti matkustavat henkilöt’ täyttävät laittoman maahanmuuton riskiä ja oleskelukustannusten kattamiseen tarvittavia varoja koskevat maahantulon edellytykset. Tämä oletus olisi kuitenkin voitava peruuttaa yksittäisissä tapauksissa.

– Ehdotuksessa vahvistetaan, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat kiistää oletuksen maahantulon edellytysten täyttymisestä yksittäisissä tapauksissa, sekä se, millaisin perustein näin voidaan tehdä (18 artiklan 9 kohta).

– Lyhennetään määräaikaa, jossa viisumihakemuksesta on tehtävä päätös (20 artikla), koska myös ennalta kuulemiseen varattua aikaa lyhennetään (19 artikla). Otetaan käyttöön lyhemmät määräajat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien unionin kansalaisten perheenjäsenten ja sellaisten unionin kansalaisten lähisukulaisten, jotka eivät käytä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, hakemusten tutkimista varten.

– On mahdollista myöntää toistuvaisviisumi, joka on voimassa pidempään kuin matkustusasiakirja (11 artiklan a kohta).

– Matkasairausvakuutusta koskevat säännökset olisi poistettava, koska kyseisen vakuutuksen lisäarvoa ei milloinkaan onnistuttu näyttämään (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.2 kohta, 14 kappale).

– Vakiolomake viisumin epäämisestä, mitätöimisestä tai kumoamisesta ilmoittamista ja sen perustelemista varten on tarkistettu, jotta se kattaa lentokentän kauttakulkuviisumin epäämistä koskevat erityiset perusteet ja jotta varmistetaan, että asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan asianmukaisesti muutoksenhakumenettelyistä.

– On annettu säännöksiä, jotka poikkeavat viisumien myöntämistä poikkeuksellisesti ulkorajalla koskevista yleisistä säännöksistä. Pyrkiessään edistämään lyhytaikaista matkailua jäsenvaltiot voivat myöntää viisumeja ulkorajoilla väliaikaisen menettelyn nojalla, kun menettelyn organisatoriset järjestelyt on annettu tiedoksi ja julkaistu (33 artikla).

– On lisätty joustavat säännöt, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden optimoida resurssien käytön, lisätä konsuliedustuksen kattavuutta ja kehittää jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä (38 artikla).

– Sitä, että jäsenvaltiot käyttävät ulkoisia palveluntarjoajia, ei enää pidetä viimeisenä keinona.

– Jäsenvaltioita ei velvoiteta varaamaan hakijoille mahdollisuutta jättää hakemus suoraan konsulaattiin paikoissa, joissa ulkoinen palveluntarjoaja on valtuutettu keräämään viisumihakemukset (poistetaan entisen 17 artiklan 5 kohta). Tapaamisaika olisi kuitenkin myönnettävä välittömästi oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien unionin kansalaisten perheenjäsenille ja sellaisten unionin kansalaisten lähisukulaisille, jotka eivät käytä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, sekä hakijoille, jotka voivat perustella hätätapauksen olemassaolon.

– Jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain komissiolle yhteistyöstä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa, mukaan lukien palveluntarjoajien valvonnasta.

– Edustusjärjestelyjä koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan (39 artikla) (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.5 kohta, 20 kappale, ja 2.1.4 kohta, 41 kappale).

– Kuten arviointikertomuksessa (3.2 kohta) selitettiin, riittävän yksityiskohtaisten tilastotietojen puute estää tiettyjen säännösten täytäntöönpanon arviointia. Sen vuoksi muutetaan liitettä VII siten, että varmistetaan kaikkien asiaankuuluvien tietojen kerääminen riittävästi eriytettyinä, jotta voidaan tehdä perusteellinen arviointi. Kaikki tällaiset tiedot voidaan ottaa (jäsenvaltioittain) viisumitietojärjestelmästä, lukuun ottamatta tietoja maksutta myönnettyjen viisumien lukumäärästä, mutta kun otetaan huomioon yhteys jäsenvaltion valtion kassaan, näidenkin tietojen pitäisi olla helposti saatavissa.

– Vahvistetaan yleisölle suunnattua tiedotusta koskevaa oikeudellista kehystä (45 artikla):

–        komissio luo Schengen-alueen yhteisen viisumiaiheisen internetsivuston

–       komissio laatii mallin siitä, mitä tietoja viisuminhakijoille annetaan.

Tekniset muutokset

– Poistetaan viittaus ”kauttakulkuun” matkan tarkoituksena (lähinnä 1 artiklan 1 kohta), kun otetaan huomioon, että lyhytaikaisia viisumeita ei sidota tarkoitukseen. Viittaus on säilytetty ainoastaan silloin, kun siihen viitataan matkan tarkoituksena, esim. viisumisäännöstön liitteessä II luetellaan tarvittavat liiteasiakirjat matkan tarkoituksen mukaan.

– Vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt sellaisia tilanteita varten, joissa henkilötodistus ja voimassa oleva viisumi ovat kadonneet (7 artikla).

– Asetetaan täsmälliset määräajat (15 päivää) jäsenvaltioiden ilmoituksille, jotka koskevat edustusjärjestelyjä, ennalta kuulemista ja jälkikäteen annettavia tietoja.

– Delegoidaan SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti komissiolle valta muuttaa asetuksen muita kuin keskeisiä osia, kuten luetteloa niistä kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi heidän kulkiessaan jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta (liite III), ja luetteloa oleskeluluvista, joiden haltijoilta ei vaadita lentokentän kauttakulkuviisumia jäsenvaltioiden lentokentillä (liite IV).

– SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisesti komissiolle olisi siirrettävä toimivalta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan kussakin paikassa paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi käytettävä luettelo liiteasiakirjoista, viisumitarrojen täyttämistä ja kiinnittämistä koskevat yksityiskohdat sekä säännöt viisumeiden myöntämisestä merenkulkijoille ulkorajoilla. Sen vuoksi entiset liitteet VII, VIII ja IX olisi poistettava.

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohta.

Tässä ehdotuksessa laaditaan uudelleen yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö), jonka perustana ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen vastaavat säännökset eli sen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta ja b alakohdan ii alakohta.

Toissijaisuusperiaate

Unionille annetaan SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdassa toimivalta säätää toimenpiteistä, jotka koskevat ”viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa”.

Tässä ehdotuksessa pysytään tässä määräyksessä asetetuissa rajoissa. Tämän ehdotuksen tavoitteena on kehittää ja parantaa viisumisäännöstön toimenpiteitä, jotka koskevat edellytyksiä ja menettelyjä viisumien myöntämiseksi enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana kestävää oleskelua varten jäsenvaltioiden alueella. Jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan tätä tavoitetta yksinään, koska viisumisäännöstö on voimassa oleva unionin säädös, jota ainoastaan unioni itse voi muuttaa.

Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaan unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano.

Viisumisäännöstö luotiin vuonna 2009 asetuksella sen varmistamiseksi, että sitä sovellettaisiin samalla tavoin kaikissa Schengenin säännöstöä soveltavissa jäsenvaltioissa. Ehdotettu aloite on voimassa olevan asetuksen muutos, joten se voidaan toteuttaa ainoastaan asetuksen muodossa. Sisältönsä puolesta tämä aloite rajoittuu voimassa olevan asetuksen parantamiseen ja perustuu siihen sisältyviin poliittisiin tavoitteisiin ja yhteen uuteen tavoitteeseen, joka on talouskasvu. Ehdotus on tämän vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Sääntelytavan valinta

Tällä ehdotuksella laaditaan uudelleen yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö). Tämän vuoksi sääntelytavaksi voidaan valita vain asetus.

4.         TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

5.           LISÄSEIKAT

Perussopimuksiin liitetyistä pöytäkirjoista ja kolmansien maiden kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista aiheutuvat seuraukset

Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osasto, joten siihen sovelletaan ns. vaihtelevan geometrian järjestelmää, joka perustuu Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan asemasta tehtyihin pöytäkirjoihin sekä Schengen-pöytäkirjaan. Tämä ehdotus koskee Schengenin säännöstön kehittämistä. Sen vuoksi on otettava huomioon eri pöytäkirjoista aiheutuvat seuraukset Tanskalle, Irlannille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Islannille ja Norjalle sekä Sveitsille ja Liechtensteinille. Samoin on otettava huomioon useista liittymisasiakirjoista aiheutuvat seuraukset. Näiden valtioiden tilannetta kuvaillaan yksityiskohtaisesti tämän asetusehdotuksen johdanto-osan 49–57 kappaleessa. Tässä ehdotuksessa esitetty vaihtelevan geometrian järjestelmä vastaa alkuperäiseen viisumisäännöstöön sovellettavaa järjestelmää. Siihen on kuitenkin lisätty viittaus vuonna 2011 tehtyyn Kroatian liittymisasiakirjaan.

Yhteys samaan aikaan tehtävään ehdotukseen asetukseksi kiertomatkaviisumin luomisesta[9]

Tähän ehdotukseen lainsäädäntömenettelyn aikana mahdollisesti tehtävillä muutoksilla on vaikutusta asetusehdotukseen kiertomatkaviisumin luomisesta, joten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että varmistetaan tarvittava synergia näiden kahden ehdotuksen välillä neuvotteluprosessin aikana. Jos neuvottelujen aikana näyttää siltä, että nämä kaksi ehdotusta voidaan hyväksyä samanlaisissa aikarajoissa, komissio aikoo yhdistää ne yhdeksi uudelleenlaadintaehdotukseksi. Jos lainsäätäjät pääsevät sopimukseen tästä ehdotuksesta ennen kuin voidaan olettaa, että lähiaikoina päästään sopimukseen myös kiertomatkaviisumin luomista koskevasta asetusehdotuksesta, tässä ehdotuksessa olevia suunniteltuun kiertomatkaviisumiin liittyviä säännöksiä (3 artiklan 7 kohta, 12 artiklan 3 kohta, 18 artiklan 6 kohta) ei pitäisi säilyttää vaan lisätä ne viisumisäännöstöön myöhemmin tehtävällä muutoksella sen jälkeen, kun kiertomatkaviisumiehdotuksesta on lopulta päästy sopimukseen.

Yhteenveto ehdotetuista muutoksista

1 artikla – Muutokset viisumisäännöstöön

1 artikla – Kohde ja soveltamisala

– Horisontaalinen muutos: koko tekstistä on poistettava viittaukset sanaan ”kauttakulku” silloin kun se viittaa matkan tarkoitukseen.

2 artikla – Määritelmät

– Lisätään 6 kohta, jossa viitataan ’kiertomatkaviisumin’ määritelmään kyseistä viisumia koskevassa asetuksessa.

– Lisätään 7 kohta, jossa määritellään (unionin kansalaisten) ’lähisukulaiset’.

– Lisätään 8 kohta, jossa määritellään ’VIS-rekisteröity hakija’ sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmästä saadaan täysi hyöty.

– Lisätään 9 kohta, jossa määritellään ’VIS-rekisteröity säännöllisesti matkustava henkilö’ sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmästä saadaan täysi hyöty ja että hakijan ’viisumihistoria’ otetaan huomioon.

– Lisätään 12 kohta, jossa ’voimassa oleva’ on määritelmänsä mukaisesti sellainen, jonka voimassaolo ei ole päättynyt ja joka ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty.

– Lisätään 16 kohta, jossa määritellään ’merenkulkija’ sen varmistamiseksi, että kaikki aluksilla työskentelevä henkilöstö hyötyy menettelyjen helpottamisesta.

3 artikla – Kolmansien maiden kansalaiset, joilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi

– Tarkistetaan 4 kohdan säännöksiä, jotka koskevat yksittäisten jäsenvaltioiden tiettyjen kolmansien maiden kansalaisilta edellyttämän lentokentän kauttakulkuviisumin käyttöönottoa, jotta asianmukainen institutionaalinen oikeudellinen kehys kattaa ne.

5 artikla – Jäsenvaltio, joka on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen ja tekemään siitä päätöksen

– Muutetaan 1 kohdan b alakohtaa siten, että säilytetään ainoastaan yksi objektiivinen kriteeri, nimittäin ’oleskelun kesto’, määritettäessä jäsenvaltio, joka on toimivaltainen tutkimaan hakemuksen silloin, kun suunniteltu matka käsittää yhtä useamman kohteen. On lisätty myös säännöksiä kattamaan tilanteet, joissa matkustaja aikoo tehdä useita matkoja eri jäsenvaltioihin lyhyen ajan sisällä, esim. kahden kuukauden aikana.

– Muutetaan 2 kohtaa sellaisten tilanteiden huomioimiseksi, joissa ”toimivaltainen” jäsenvaltio ei ole läsnä eikä edustettuna siinä kolmannessa maassa, jossa hakija laillisesti oleskelee. Säännökset kattavat kaikki mahdolliset tilanteet, ja niissä tarjotaan ratkaisuja, joissa ilmenee Schengen-yhteistyön perustana olevan yhteistyön henki ja luottamus.

7 artikla – Toimivalta myöntää viisumi jäsenvaltion alueella laillisesti oleville kolmansien maiden kansalaisille

– Muutetaan 1 kohtaa 5 artiklan muuttamisen seurauksena.

– Lisätään 2 ja 3 kohta yhdenmukaisen oikeudellisen kehyksen luomiseksi sellaisia tilanteita varten, joissa kolmannen maan kansalainen hukkaa matkustusasiakirjansa tai se varastetaan häneltä jäsenvaltioiden alueella oleskelun aikana.

8 artikla – Hakemuksen jättämistä koskevat käytännön ohjeet

– Artiklan 1 kohdassa hakemuksen jättämiselle vahvistetaan pisin ja lyhin mahdollinen määräaika.

– Lisätään 3 kohta, jossa säädetään, että tietyissä tilanteissa unionin kansalaisten sukulaisille olisi myönnettävä helpotuksia ja tapaamisaika olisi myönnettävä välittömästi.

– Muutetaan 4 kohtaa siten, että valinnaisesta (’voi’) tehdään pakollinen (’on sallittava’), mikä tarkoittaa sitä, että kiireelliset tapaukset on aina käsiteltävä välittömästi.

– Muutetaan 5 kohtaa sääntöjen selkeyttämiseksi siitä, kuka voi jättää hakemuksen hakijan puolesta, ja lisätään viittaus ammatillisiin, koulutus-, urheilu- tai kulttuuriyhdistyksiin tai ‑järjestöihin kaupallisista organisaatioista erillisinä.

– Entisen 40 artiklan 4 kohta on siirretty tähän 6 kohdaksi muutettuna siten, että se kattaa ainoastaan yhden säännöksen, jonka mukaan hakijoita voidaan vaatia käymään henkilökohtaisesti ainoastaan yhdessä toimipaikassa hakemuksen jättämiseksi.

9 artikla – Hakemuksen jättämistä koskevat yleiset säännöt

– Artiklan 1 kohta on korvattu uudella tekstillä, jotta otetaan huomioon sellaisen yleisperiaatteen kumoaminen, jonka mukaan kaikkien hakijoiden on jätettävä hakemus henkilökohtaisesti (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.1 kohta, 7 kappale).

– Muutetaan 2 kohtaa 1 kohdan muuttamisen seurauksena.

10 artikla – Hakemuslomake

– Muutetaan 1 kohtaa lisäämällä siihen viittaus mahdollisuudesta täyttää hakemuslomake sähköisesti.

– Lisätään 2 kohta sen varmistamiseksi, että hakemuslomakkeen sähköinen versio vastaa täsmälleen liitteessä I olevaa hakemuslomaketta.

– Yksinkertaistetaan 4 kohtaa sen varmistamiseksi, että lomake on aina saatavilla vähintään sen jäsenvaltion virallisella kielellä, johon viisumia haetaan, ja toimipisteen sijaintimaan virallisella kielellä.

11 artikla – Matkustusasiakirja

– Muutetaan a alakohtaa lisäämällä viittaus uuteen säännökseen 21 artiklan 2 kohdassa, ks. jäljempänä.

– Muutetaan b alakohtaa sen varmistamiseksi, että hakijan matkustusasiakirjassa on yksi tyhjä aukeama, jotta viisumitarra sekä maahantulo- ja maastalähtöleimat voidaan panna vierekkäin. Tämä helpottaa rajatarkastuksia (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.2 kohta, 11 kappale).

12 artikla – Biometriset tunnisteet

– Muutetaan 2 ja 4 kohtaa 9 artiklan 1 kohdan muuttamisen seurauksena.

– Muutetaan 3 kohtaa ’kiertomatkaviisumia’ koskevan ehdotuksen huomioon ottamiseksi.

13 artikla – Liiteasiakirjat

– Lisätään 2 kohta, jotta otetaan huomioon VIS-rekisteröidyille säännöllisesti matkustaville henkilöille myönnettävät helpotetut menettelyt, mikä tarkoittaa, että tähän ryhmään kuuluvien hakijoiden täytyy esittää ainoastaan todiste matkan tarkoituksesta.

– Lisätään 3 kohta, jotta tietyissä tilanteissa unionin kansalaisten sukulaisille voidaan myöntää helpotuksia tai jotta tällaisia helpotuksia voidaan selkeyttää.

– Muutetaan 4 kohtaa sen vahvistamiseksi, että liitteessä II esitetty yhtenäinen luettelo hakijoilta vaadittavista liiteasiakirjoista on tyhjentävä.

– Lisätään 6 kohta sen varmistamiseksi, että hakijat voivat faksata alkuperäiset liiteasiakirjat tai toimittaa niiden jäljennökset. Tämän jälkeen hakijoiden olisi toimitettava alkuperäiset asiakirjat paitsi erityistapauksissa, jolloin alkuperäinen asiakirja voidaan vaatia ainoastaan, jos asiakirjojen aitous herättää epäilyksiä.

– Lisätään 7 kohdan a alakohtaan viittaus ’yksityiseen’ majoitukseen.

– Lisätään 10 kohta täytäntöönpanosäännösten huomioon ottamiseksi.

14 artikla – Viisumimaksu

– Nostetaan 3 kohdan a alakohdassa olevaa ikärajaa, jotta viisumimaksua ei peritä alle 18-vuotiailta alaikäisiltä (aikaisemmin alle 6-vuotiailta), ja näin poistetaan 6–12-vuotiaita koskevat alennukset sekä mahdollisuus jättää viisumimaksu perimättä samalta ikäryhmältä.

– Muutetaan 3 kohdan c alakohtaa, jotta viittaus sen kattamiin henkilöryhmiin on selvä.

– Artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaan viisumimaksu on pakko jättää perimättä virka- ja diplomaattipassien haltijoilta.

– Artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaan viisumimaksu on pakko jättää perimättä sellaisilta 25-vuotiailta ja sitä nuoremmilta, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin, ja näin poistetaan mahdollisuus jättää viisumimaksu perimättä samalta ryhmältä ja pakko jättää viisumimaksu perimättä 25-vuotiailta ja sitä nuoremmilta edustajilta, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.

– Lisätään f ja g alakohta viisumimaksun perimättä jättämiseksi tietyissä tilanteissa unionin kansalaisten sukulaisilta tai sen selkeyttämiseksi, miten heihin sovelletaan viisumimaksuista vapauttamista.

              Katso myös komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.3 kohta, 15 kappale.

15 artikla – Palvelumaksu

– Poistetaan 1 kohdassa palvelumaksun yhteydessä oleva sana ’lisäksi’.

– Muutetaan 3 kohtaa 14 artiklan muuttamisen seurauksena.

18 artikla – Maahantulon edellytysten tarkastaminen ja riskinarviointi

– Lisätään 2 kohta, jotta otetaan huomioon 2 artiklaan lisätty 9 kohta ja 13 artiklan 1 kohtaan lisätty e alakohta.

– Lisätään 3 kohta sen selkeyttämiseksi, että on jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuulla perustella maahantulon edellytysten täyttämistä koskevan oletuksen peruuttaminen yksittäisissä tapauksissa, sekä sen määrittämiseksi, millaisin perustein peruuttamisesta voidaan päättää.

– Muutetaan 6 kohtaa kiertomatkaviisumia koskevan ehdotuksen huomioon ottamiseksi ja poistetaan harhaanjohtava ilmaus ”toisen jäsenvaltion myöntämän”.

– Muutetaan 10 kohtaa, jotta jäsenvaltiot voivat mieluummin käyttää nykyaikaisia viestintävälineitä hakijan haastattelemiseksi kuin vaatia hakijaa saapumaan henkilökohtaisesti konsulaattiin.

19 artikla – Ennalta kuuleminen

– Muutetaan 2 kohtaa, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot antavat vastauksensa viiden eikä seitsemän päivän kuluessa kuulemisesta.

– Artiklan 3 kohdassa varmistetaan, että jäsenvaltiot ilmoittavat ennalta kuulemisesta viimeistään 15 kalenteripäivää ennen toimenpiteen käyttöönottoa, jotta hakijoille ilmoitetaan siitä ajoissa ja jotta muut jäsenvaltiot voivat valmistautua teknisesti.

– Poistetaan vanhentunut 5 kohta.

20 artikla – Hakemusta koskeva päätös

– Artiklan 1 kohdan mukaan päätöksentekoon varattu aika lyhennetään enintään 10 kalenteripäivään. Tämä muutos tehdään 19 artiklan 2 kohdan muuttamisen seurauksena ja viisumisäännöstön täytäntöönpanon arvioinnista saatujen tulosten perusteella (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.6 kohta, 22 kappale).

– Muutetaan 2 kohtaa päätöksentekoon varatun enimmäismääräajan lyhentämiseksi 20 päivään, ja poistetaan kohdan loppuosa, koska on poistettu säännös, jonka nojalla edustettu jäsenvaltio voi vaatia, että sitä kuullaan asioissa, joihin sovelletaan edustusta.

– Lisätään 3 kohta helpotusten myöntämiseksi tietyissä tilanteissa unionin kansalaisten lähisukulaisille ja sen selkeyttämiseksi, millaisista muutoksista on kyse.

– Poistetaan entinen 3 kohta, koska lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen tutkimiseen ei pitäisi sallia käytettävän 60 kalenteripäivää.

– Poistetaan 4 kohdan d alakohta, koska on poistettu säännös, joka mahdollisti edustetun jäsenvaltion kuulemisen. Näin poistetaan vaatimus siitä, että edustetun jäsenvaltion on käsiteltävä tietyt asiat pikemminkin kuin edustavan jäsenvaltion.

21 artikla – Yhtenäisen viisumin myöntäminen

– Korvataan 2 kohdalla entisen 24 artiklan 1 kohdan neljäs ja viides alakohta.

– Muutetaan 2 kohdan ensimmäistä kohtaa siten, että poistetaan viittaus ’kahteen maahantuloon’ turhana ja viitataan mahdollisuuteen myöntää toistuvaisviisumi, joka on voimassa kauemmin kuin matkustusasiakirja.

– Lisätään 3 ja 4 kohta, jotta otetaan huomioon 2 artiklan muutettu 10 kohta ja otetaan käyttöön puolueettomasti määritellyt kriteerit tiettyjen helpotusten myöntämistä varten.

– Muutetaan 5 kohtaa siten, että se kattaa muutkin viisuminhakijat, joille voidaan myöntää toistuvaisviisumi.

24 artikla – Viisumitarran täyttöohjeet

– Lisätään 2 kohta 51 artiklan 2 kohdan huomioon ottamiseksi.

– Muutetaan 3 kohtaa, jotta vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden huomautuksia viisumitarroista (ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, 2.1.1.6 kohta, 27 kappale).

– Muutetaan 5 kohtaa sen varmistamiseksi, että ainoastaan kertaviisumi voidaan myöntää käsin täytettynä.

25 artikla – Täytetyn viisumitarran mitätöinti

– Muutetaan 2 kohtaa, jotta otetaan huomioon tarve luoda asianmukainen oikeusperusta viisumikäsikirjassa suositellulle parhaalle käytännölle.

26 artikla – Viisumitarran kiinnittäminen

– Lisätään 2 kohta 51 artiklan 2 kohdan säännösten huomioon ottamiseksi.

28 artikla – Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille ilmoittaminen

– Muutetaan 2 kohtaa oikea-aikaisen tiedottamisen varmistamiseksi muille jäsenvaltioille (ks. 19 artiklaa koskevat huomautukset).

29 artikla – Viisumin epääminen

– Poistetaan 1 kohdan a alakohdan vii alakohta, koska matkasairausvakuutusta koskeva vaatimus on poistettu.

– Muutetaan 3 kohtaa lisäämällä viittaus siitä, että jäsenvaltioiden on annettava yksityiskohtaiset tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä.

– Poistetaan 4 kohta, koska on poistettu säännös, jonka mukaan edustetun jäsenvaltion on käsiteltävä tietyt asiat pikemminkin kuin edustavan jäsenvaltion.

31 artikla – Mitätöinti ja kumoaminen

– Muutetaan 4 kohtaa 13 artiklaan tehtyjen muutosten huomioon ottamiseksi.

32 artikla – Ulkorajalla poikkeuksellisesti haettavat viisumit

– Otsikkoa muutetaan 33 artiklan lisäämisen seurauksena.

– Poistetaan 2 kohta, koska matkasairausvakuutusta koskeva vaatimus on poistettu.

33 artikla – Ulkorajalla väliaikaisen menettelyn nojalla haettavat viisumit

– Nämä säännökset on lisätty asetukseen, jotta jäsenvaltiot voivat edistää lyhytaikaista matkailua. Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää viisumeja ulkorajoilla myös väliaikaisen menettelyn nojalla eikä pelkästään tapauskohtaisesti kunkin kolmannen maan kansalaisen henkilökohtaisen tilanteen perusteella. Artiklassa asetetaan väliaikaisen menettelyn organisatorisista järjestelyistä ilmoittamista ja julkaisemista koskevat säännöt ja vahvistetaan, että myönnetyn viisumin voimassaolo rajoitetaan sen myöntäneen jäsenvaltion alueelle.

– Artiklan 6 kohdassa täsmennetään jäsenvaltion raportointivaatimukset.

34 artikla – Viisumin myöntäminen ulkorajalla merenkulkijoille

– Lisätään 3 kohta 51 artiklan 2 kohdan säännösten huomioon ottamiseksi.

38 artikla – Konsulaattien organisointi ja yhteistyö

– Artiklan 1 kohdan toinen virke on vanhentunut.

– Muotoillaan uudelleen 2 kohdan b alakohta, koska entinen 41 artikla kumotaan ja koska ulkoistamista ei enää pidetä viimeisenä keinona.

– Korvataan 4 kohta lisäämällä 8 artiklaan 6 kohta.

39 artikla – Edustusjärjestelyt

– Artiklan 1 kohta vastaa entisen 8 artiklan 1 kohtaa.

– Artiklan 2 kohdassa kuvataan hakemusten ja tietojen keruuta ja siirtämistä jäsenvaltioiden kesken silloin, kun yksi jäsenvaltio edustaa toista yksinomaan hakemusten ja biometristen tunnisteiden keräämisen osalta.

– Muutetaan 3 kohtaa sen huomioon ottamiseksi, että on poistettu edustetun jäsenvaltion mahdollisuus vaatia saada osallistua asioihin, joiden käsittelyyn sovelletaan edustusta.

– Artiklan 4 ja 5 kohta vastaavat entisen 8 artiklan 5 ja 6 kohtaa.

– Artiklan 6 kohdassa asetetaan vähimmäismääräaika, jossa edustettujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle edustusjärjestelyjen tekemisestä tai niiden voimassaolon päättymisestä.

– Artiklan 7 kohdassa säädetään, että edustavien jäsenvaltioiden on samaan aikaan ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja asianomaisilla alueilla toimiville Euroopan unionin edustustoille edustusjärjestelyistä tai niiden voimassaolon päättymisestä.

– Artiklan 8 kohta vastaa entisen 8 artiklan 9 kohtaa.

40 artikla – Kunniakonsulien käyttö

– Poistetaan 1 kohdasta sana ’myös’.

41 artikla – Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

– Poistetaan entinen 3 kohta, koska siinä tarkoitettu yhdenmukaistaminen ei ole käytännössä mahdollista, sillä jäsenvaltiot tekevät yleensä maailmanlaajuisia sopimuksia ulkoisten palveluntarjoajien kanssa.

– Muutetaan 5 kohdan e alakohtaa 9 artiklan muuttamisen seurauksena.

– Muutetaan 12 kohtaa siten, että jäsenvaltioita vaaditaan raportoimaan vuosittain yhteistyöstään sekä liitteessä IX tarkoitetusta ulkoisten palveluntarjoajien valvonnasta.

42 artikla – Tietojen salaaminen ja suojattu siirtäminen

– Muutetaan 1, 2 ja 4 kohtaa entisen 8 artiklan kumoamisen huomioon ottamiseksi.

43 artikla – Jäsenvaltioiden yhteistyö kaupallisten organisaatioiden kanssa

– Muutetaan 1 kohtaa, koska entisen 2 artiklan 11 kohta kaupallisen organisaation määritelmästä poistetaan.

– Muutetaan 5 kohdan toista alakohtaa sen varmistamiseksi, että yleisölle annetaan tietoa akkreditoiduista kaupallisista organisaatioista.

45 artikla – Yleisölle suunnattu tiedotus

– Muutetaan 1 kohdan c alakohtaa entisen 41 artiklan kumoamisen huomioon ottamiseksi.

– Poistetaan 1 kohdan entinen e alakohta entisen 20 artiklan kumoamisen huomioon ottamiseksi.

– Lisätään 3 kohta, jossa säädetään, että komissio laatii yhdenmukaisen mallin 45 artiklan 1 kohdassa edellytettyjen tietojen antamista varten.

– Lisätään 4 kohta, jossa säädetään, että komissio perustaa Schengenin internetsivuston, jolla on kaikki olennaiset viisumin hakemista koskevat tiedot.

46 artikla – Paikallinen Schengen-yhteistyö

– Muutetaan 1 kohdan ensimmäistä virkettä ja a alakohtaa, jotta niissä säädetään, että liiteasiakirjoista laaditaan yhtenäiset luettelot paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa.

– Muutetaan 1 kohdan b alakohtaa ja poistetaan viimeinen alakohta 14 artiklan muuttamisen seurauksena.

– Muutetaan 2 kohtaa, koska 45 artiklaan lisättiin 3 kohta.

– Muutetaan 3 kohdan a alakohtaa säätämällä viisumeja koskevien paikallistason tilastotietojen toimittamisesta neljännesvuosittain ja lisäämällä viittaus kiertomatkaviisumiin.

– Muutetaan 3 kohdan b alakohtaa ensimmäisen virkkeen uudelleen muotoilun seurauksena.

– Muutetaan 7 kohtaa, jotta siinä säädetään, että komissio laatii paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa laadittujen vuosiraporttien pohjalta vuosikertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

48 ja 49 artikla – Siirretyn säädösvallan käyttäminen

– Lisätään nämä artiklat, jotta voidaan ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 290 artiklan delegoituja säädöksiä koskevat määräykset.

50 artikla – Viisumisäännöstön käytännön soveltamista koskevat ohjeet

– Muutetaan artiklaa 51 artiklan 2 kohdan säännösten huomioon ottamiseksi.

51 artikla – Komiteamenettely

– Muutetaan artiklaa, jotta otetaan huomioon asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaista komission täytäntöönpanovallan käyttöä koskevat säännökset.

52 artikla – Ilmoittaminen

– Muutetaan 1 kohdan g alakohtaa 38 artiklan muuttamisen seurauksena.

– Muutetaan 2 kohtaa, koska 45 artiklaan lisättiin 4 kohta.

54 artikla – Seuranta ja arviointi

– Nämä ovat säädösten seurantaa ja arviointia koskevat vakiosäännökset.

55 artikla – Voimaantulo

– Kyseessä on vakiosäännös, jossa säädetään asetuksen voimaantulosta ja sen välittömistä vaikutuksista. Asetuksen soveltaminen alkaa vasta kuusi kuukautta sen voimaantulon jälkeen, lukuun ottamatta 51 artiklan 2 kohtaa, jota sovelletaan kolme kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen, jotta jää aikaa 24, 26, 32 ja 50 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseksi.           

Liitteet

– Korvataan liite I.

– Liite V:

– poistetaan entinen 7 kohta, joka koskee matkasairausvakuutusta

– lisätään uusi 10 kohta kattamaan tapaukset, joissa hylätään lentokentän kauttakulkuviisumia koskeva hakemus.

ê 810/2009 (mukautettu)

2014/0094 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisön Ö unionin Õ viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö)

(uudelleenlaadittu)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen Ö Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’ Õ, ja erityisesti sen 62 Ö 77 Õ artiklan 2 kohdan a alakohdan ja b kohdan ii alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[10],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

ò uusi

(1)       Euroopan unionin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 810/2009[11] on tehty merkittäviä muutoksia useita kertoja. Koska asetukseen tehdään uusia muutoksia, se olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

ê 810/2009 johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

Sellaisen alueen luomiseen, jolla toteutetaan henkilöiden vapaa liikkuvuus, olisi EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan mukaisesti liityttävä ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevia toimenpiteitä.

ê 810/2009 johdanto-osan 2 kappale (mukautettu)

Perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevilla toimenpiteillä vahvistetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi suunniteltua oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevat säännöt, mukaan lukien viisumia myönnettäessä jäsenvaltioissa noudatettavat menettelyt ja edellytykset.

ò uusi

(2)       Unionin viisumipolitiikka, joka oikeuttaa enintään 90 päivän oleskeluun minkä tahansa 180 päivän jakson aikana, on keskeinen tekijä pyrittäessä luomaan yhteinen alue, jolla ei ole sisärajoja. Viisumien myöntämisedellytyksiä ja –menettelyjä koskevien sääntöjen olisi perustuttava yhteisvastuun periaatteeseen ja jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen.

ê 810/2009 johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

(3)       Viisumipolitiikkaa koskevan yhteisen säännöstön laatiminen erityisesti konsolidoimalla ja kehittämällä voimassa olevaa yhteisön säännöstöä (14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen[12] ja yhteisen konsuliohjeiston asiaa koskevat määräykset[13] on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseksi Euroopan unionissa tehdyssä Haagin ohjelmassa[14]  määriteltyä Ö Asetuksen (EY) N:o 810/2009 tavoitteena on muun muassa Õ yhteisen viisumipolitiikan kehittämistä kehittäminen edelleen osana monikerroksista järjestelmää, jonka avulla pyritään helpottamaan laillistaen matkustamistaen Ö helpottamiseksi Õ ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa laittoman maahanmuuton Ö torjumiseksi Õ yhdenmukaistamalla kansallista lainsäädäntöä ja paikallisten konsuliedustustojen menettelyjä yhä enemmän.

ê 810/2009 johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

(4)       Edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät, Ö Olisi lisäksi varmistettava, että Õ olisi myönnettävä toistuvaisviisumeita Ö myönnetään tietyin edellytyksin Õ jäsenvaltioiden konsulaattien hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja usein tai säännöllisesti matkustavien henkilöiden matkustamisen helpottamiseksi. Konsulaattien rehellisiksi ja luotettaviksi tietämien hakijoiden olisi mahdollisimman pitkälle voitava käyttää yksinkertaistettua menettelyä.

ò uusi

(5)       Asetuksella (EY) N:o 810/2009 selkeytettiin ja yksinkertaistettiin oikeudellista kehystä sekä uudenaikaistettiin ja yhdenmukaistettiin viisumimenettelyjä huomattavasti. Menettelyjen helpottamiseksi tarkoitettuja yksittäistapauksissa subjektiivisten perusteiden pohjalta sovellettavia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta riittävästi. 

(6)       Älykkään viisumipolitiikan pitäisi säilyttää turvallisuus ulkorajoilla ja varmistaa samalla Schengen-alueen tehokas toiminta sekä helpottaa mahdollisuuksia lailliseen matkustamiseen. Yhteisen viisumipolitiikan pitäisi osaltaan lisätä kasvua ja olla yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen, kuten ulko-, kauppa-, koulutus-, kulttuuri- ja matkailupolitiikkojen, kanssa.

(7)       Tällä asetuksella olisi säädettävä tietyistä menettelyihin liittyvistä helpotuksista kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuuden ja perhevierailujen helpottamiseksi silloin kun on kyse vierailusta sellaisten lähisukulaisten luo, jotka ovat unionin kansalaisia ja jotka oleskelevat sen jäsenvaltion alueella, jonka kansalaisia he ovat, ja silloin kun kolmannessa maassa oleskelevien unionin kansalaisten lähisukulaiset haluavat käydä yhdessä unionin kansalaisen kanssa siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen tämä on.

(8)       Vähintään samat helpotukset olisi myönnettävä perheenjäsenille, jotka kuuluvat direktiivin 2004/38/EY[15] soveltamisalaan sen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(9)       Olisi erotettava toisistaan viisumia ensi kertaa hakevat uudet hakijat ja henkilöt, joille on jo aiemmin myönnetty viisumi ja jotka on rekisteröity viisumitietojärjestelmään (VIS), jotta voidaan helpottaa rekisteröityihin matkustajiin sovellettavaa menettelyä ja tarttua samalla laittoman maahanmuuton ongelmaan ja joidenkin matkustajien aiheuttamaan turvallisuusongelmaan. Tämä ero olisi tehtävä menettelyn kaikissa vaiheissa.

(10)     Olisi oletettava, että hakijat, jotka on rekisteröity viisumitietojärjestelmään ja jotka ovat saaneet ja käyttäneet laillisesti kaksi viisumia 12 kuukauden aikana ennen hakemuksen tekemistä, täyttävät laittoman maahanmuuton riskiä ja oleskelukustannusten kattamiseen tarvittavia riittäviä varoja koskevat maahantulon edellytykset. Tämä oletus olisi kuitenkin voitava peruuttaa, jos toimivaltaiset viranomaiset osoittavat, että yksi tai kumpikaan näistä edellytyksistä ei täyty yksittäisissä tapauksissa. 

(11)     Arvioitaessa sitä, onko viisumia käytetty laillisesti, olisi katsottava, onko noudatettu sellaisia tekijöitä kuin oleskelun sallittu kesto, viisumin kelpoisuusalue sekä työmarkkinoille pääsyä ja taloudellisen toiminnan harjoittamista koskevat säännöt.

ê 810/2009 johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

ð uusi

(12)     On tarpeen vahvistaa säännöt lentokenttien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Ö Tämän vuoksi Õ ð olisi laadittava ï Yhteiseen luetteloon yhteinen luettelo kuuluvien kolmansienista maiden maista ð , joiden ï kansalaisilta olisi vaadittava lentokentän kauttakulkuviisumi. Laittomien maahanmuuttajien äkillisen joukoittaisen ð laajamittaisen ï maahantulon yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava Ö ottaa väliaikaisesti käyttöön vaatimus, jonka mukaan tietyn Õ vaatia sitä myös muiden, yhteiseen luetteloon kuulumattomien kolmansien maiden Ö kolmannen maan kansalaisilta edellytetään lentokentän kauttakulkuviisumi Õ. Jäsenvaltioiden yksittäisiä päätöksiä olisi tutkittava uudelleen vuosittain. ð Tätä varten olisi vahvistettava edellytykset ja menettelyt sen varmistamiseksi, että tällaisen toimenpiteen voimassaoloaikaa rajoitetaan ja että suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen soveltaminen olisi rajoitettava siihen tilanteeseen, jonka vuoksi toimenpide otettiin käyttöön. ï

ò uusi

(13)     Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevaa vaatimusta ei pitäisi soveltaa henkilöihin, joilla on tiettyjen maiden myöntämä viisumi ja oleskelulupa.

(14)     Olisi tehtävä selväksi, mikä jäsenvaltio on toimivaltainen tutkimaan viisumihakemuksen erityisesti silloin, kun suunniteltu vierailu suuntautuu useaan jäsenvaltioon.

(15)     Viisuminhakijoiden pitäisi voida jättää hakemus asuinmaassaan silloinkin, kun yleisten sääntöjen nojalla toimivaltainen jäsenvaltio ei ole siellä läsnä tai edustettuna.

(16)     Olisi varmistettava, että viisuminhaltijoita, joiden matkustusasiakirja on hukkunut tai varastettu jäsenvaltioiden alueella oleskelun aikana, kohdellaan yhdenmukaisesti.

ê 810/2009 johdanto-osan 9 kappale

(17)     Koska biometriset tunnisteet rekisteröidään viisumitietojärjestelmään viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus)[16] mukaisesti, hakijan henkilökohtaisen läsnäolon olisi ainakin ensimmäisen hakemuksen yhteydessä oltava yksi viisumin hakemisen perusedellytyksistä.

ê 810/2009 johdanto-osan 10 kappale

(18)     Mahdollisten seuraavien viisumihakemusten käsittelyn helpottamiseksi sormenjäljet olisi voitava jäljentää niiden ensimmäisestä viisumitietojärjestelmään tallentamisesta 59 kuukauden ajan. Tämän ajanjakson jälkeen sormenjäljet olisi kerättävä uudelleen.

ê 810/2009 johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)

(19)     Kaikki jäsenvaltion viisuminhakumenettelyn aikana saamat asiakirjat, tiedot ja biometriset tunnisteet on Ö olisi Õ katsottava 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaisiksi konsuliedustuston asiakirjoiksi, ja niitä on Ö olisi Õ kohdeltava asianmukaisesti Ö sen mukaisesti Õ.

ê 810/2009 johdanto-osan 12 kappale

(20)     Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[17].

ò uusi

(21)     Menettelyn eri vaiheille olisi asetettava määräajat erityisesti, jotta matkustajat voivat suunnitella matkoja etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja konsulaateissa.

(22)     Jäsenvaltioiden konsulaattien olisi perittävä sama viisumimaksu viisumihakemusten käsittelystä. Henkilöryhmien, joilta viisumimaksu jätetään perimättä, olisi oltava yhtenäiset ja selkeästi määritellyt. Jäsenvaltioiden olisi voitava jättää viisumimaksu perimättä yksittäistapauksissa.

(23)     Hakijoita ei pitäisi vaatia esittämään matkasairausvakuutusta tehdessään viisumihakemuksen lyhytaikaista oleskelua varten, koska se olisi suhteeton rasite eikä ole todisteita siitä, että lyhytaikaisten viisumien haltijat muodostavat suuremman riskin jäsenvaltioiden julkisen terveydenhuollon menojen kannalta kuin viisumivaatimuksesta vapautetut kolmansien maiden kansalaiset.

(24)     Ammatillisten yhdistysten, kulttuuriyhdistysten ja urheilujärjestöjen sekä akkreditoitujen kaupallisten organisaatioiden olisi voitava tehdä hakemus viisuminhakijoiden puolesta.

(25)     Olisi selkeytettävä säännöksiä, jotka koskevat muun muassa lisäaikaa, viisumitarran täyttämistä ja täytetyn viisumitarran mitätöintiä.

(26)     Pitkään voimassa olevat toistuvaisviisumit olisi myönnettävä puolueettomasti määriteltyjen kriteerien perusteella. Toistuvaisviisumin voimassaoloaika voisi olla pidempi kuin matkustusasiakirjan, johon se on kiinnitetty.

(27)     Hakemuslomakkeissa olisi otettava huomioon viisumitietojärjestelmän käyttöönotto. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan annettava mahdollisuus täyttää ja jättää viisumihakemukset sähköisesti sekä hyväksyttävä faksitse tai jäljennöksinä toimitetut liiteasiakirjat. Alkuperäisiä asiakirjoja olisi vaadittava ainoastaan erityistapauksissa.

(28)     Vakiolomakkeessa, jossa ilmoitetaan viisumin epäämistä, mitätöimistä tai kumoamista koskevat perusteet, olisi oltava kohta, jossa ilmoitetaan lentokentän kauttakulkuviisumin epäämistä koskevat erityiset perusteet, ja lomakkeessa olisi varmistettava, että asianomaiselle henkilölle ilmoitetaan asianmukaisesti muutoksenhakumenettelyistä.

(29)     Sääntöjen, jotka koskevat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tiedonvaihtoa viisumin myöntämiseksi merenkulkijoille ulkorajoilla ja sitä varten täytettävää lomaketta, olisi oltava mahdollisimman yksinkertaiset ja selkeät.

(30)     Viisumin myöntämisen ulkorajalla olisi oltava periaatteessa poikkeuksellista. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava edistää lyhytaikaista matkailua, minkä vuoksi niiden pitäisi voida myöntää viisumeja ulkorajoilla väliaikaisen menettelyn nojalla, kun menettelyn organisatoriset järjestelyt on annettu tiedoksi ja julkaistu. Tällaisten menettelyjen olisi oltava väliaikaisia, ja myönnetyn viisumin voimassaolo olisi rajoitettava sen myöntäneen jäsenvaltion alueelle.

ê 810/2009 johdanto-osan 6 kappale (mukautettu)

ð uusi

(31)     Viisuminhakijoiden vastaanottojärjestelyt olisi toteutettava ihmisarvoa kunnioittaen. Viisumihakemusten käsittelyn tulisi tapahtua ammattimaisesti ja kunnioittavasti ja sen olisi oltava oikeassa suhteessa ð , eikä siinä ei pitäisi ylittää sitä, mikä on tarpeen ï toiminnan tavoitteisiin tavoitteiden Ö saavuttamiseksi Õ.

ê 810/2009 johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

ð uusi

(32)     Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yleisölle tarjottujen palvelujen laatu on korkeatasoinen ja hyvän hallintokäytännön mukainen. Niiden olisi osoitettava työhön riittävästi koulutettua henkilöstöä ja riittävät varat viisuminhakumenettelyn helpottamiseksi mahdollisimman suuressa määrin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikkiin hakijoihin sovelletaan yhden palvelupisteen periaatetta Ö viisuminhakijan olisi voitava jättää hakemus käymällä vain yhdessä paikassa Õ. ð Tämän ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa mahdollisuutta haastatella hakijaa henkilökohtaisesti. ï

ê 810/2009 johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)

ð uusi

(33)     Menettelyn helpottamiseksi olisi harkittava Ö Asetuksessa (EY) N:o 810/2009  säädetään Õ useita erilaisia yhteistyömuotoja useista erilaisista yhteistyömuodoista  , kuten rajoitettua edustusta, yhteisiä tiloja, yhteisiä viisumikeskuksia, kunniakonsulien käyttöä ja yhteistyötä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa, jolloin huomioon olisi otettava erityisesti direktiivin 95/46/EY mukaiset tietosuojavaatimukset Ö jäsenvaltioiden kesken, jotta ne voivat yhdistää resursseja ja lisätä konsuliedustuksen kattavuutta hakijoiden eduksi Õ. Jäsenvaltioiden olisi tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti määritettävä organisaatiorakenne, jota ne käyttävät kussakin kolmannessa maassa. ð Olisi säädettävä joustavista säännöistä, jotka antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja lisätä konsuliedustuksen kattavuutta. Jäsenvaltiot voisivat harjoittaa keskinäistä yhteistyötään (’Schengenin viisumikeskukset’) missä tahansa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvassa muodossa tavoitteenaan lisätä konsuliedustuksen maantieteellistä kattavuutta, vähentää jäsenvaltioiden kustannuksia, lisätä Euroopan unionin näkyvyyttä ja parantaa viisuminhakijoille tarjottavaa palvelua. ï

ê 810/2009 johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

ð uusi

(34)     Jäsenvaltioilla tulisi olla viisumeita varten edustus kaikissa kolmansissa maissa, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi. ð Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä laajentamaan konsuliedustuksen kattavuutta. ï Jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia jossakin kolmannessa maassa tai jonkin kolmannen maan osassa, olisi Ö sen vuoksi Õ pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä, jotta viisuminhakijoilla ei olisi suhteettomia vaikeuksia konsulaattiin pääsemisessä.

ò uusi

(35)     Edustusjärjestelyjen olisi oltava toimivat, tällaisten järjestelyjen tekemisessä jäsenvaltioiden kesken olisi vältettävä esteitä, ja edustavan jäsenvaltion olisi vastattava viisumihakemuksen koko käsittelystä ilman, että edustettu jäsenvaltio osallistuu siihen.

ê 810/2009 johdanto-osan 14 kappale

ð uusi

(36)     On tarpeen laatia säännökset niitä tilanteita varten, joissa jäsenvaltio päättää tehdä hakemusten keruussa yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Tällainen päätös voidaan tehdä, jos erityisissä olosuhteissa tai toimialueeseen liittyvien syiden vuoksi yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa edustuksen, rajoitetun edustuksen, yhteisten tilojen tai yhteisen viisumikeskuksen muodossa ei osoittaudu asianmukaiseksi kyseisen jäsenvaltion kannalta. Järjestelyt olisi luotava noudattaen viisumien myöntämistä koskevia yleisiä periaatteita ja direktiivin 95/46/EY mukaisia tietosuojavaatimuksia. Lisäksi järjestelyjen luomisessa ja täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon tarve välttää edullisen viisumikohtelun etsimistä (visa shopping).

ê 810/2009 johdanto-osan 15 kappale

Kun jäsenvaltio on päättänyt tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa, sen olisi varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen diplomaatti- tai konsuliedustustoihin.

ê 810/2009 johdanto-osan 16 kappale (mukautettu)

ð uusi

(37)     Jäsenvaltion olisi tehtävä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa jonkin sellaisen oikeudellisen välineen nojalla, johon sisältyy määräyksiä säännöksiä kyseisen palveluntarjoajan tarkoista velvoitteista, Ö jäsenvaltioiden Õ välittömästä ja rajoittamattomasta pääsystä sen tiloihin, hakijoille annettavista tiedoista, luottamuksellisuudesta sekä yhteistyön keskeyttämistä tai päättämistä koskevista edellytyksistä ja menettelyistä. ð Jäsenvaltioiden olisi raportoitava vuosittain komissiolle yhteistyöstä ulkoisten palveluntarjoajien kanssa, mukaan lukien palveluntarjoajien valvonnasta. ï

ê 810/2009 johdanto-osan 17 kappale

Tällä asetuksella poiketaan henkilökohtaista läsnäoloa diplomaatti- tai konsuliedustustossa koskevasta yleisestä säännöstä, koska sillä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa hakemusten keräämiseksi ja vahvistetaan yhden palvelupisteen periaate hakemusten jättämistä varten. Tällä ei kuitenkaan rajoiteta mahdollisuutta pyytää hakijaa henkilökohtaiseen haastatteluun.

ê 810/2009 johdanto-osan 19 kappale

ð uusi

(38)     Tilastotiedot ovat tärkeä apuväline muuttoliikkeiden valvonnassa, ja niitä voidaan käyttää myös tehokkaana hallinnointivälineenä. Sen vuoksi tilastotietoja olisi kerättävä säännöllisesti yhtenäisessä muodossa. ð Olisi kerättävä yksityiskohtaisia tietoja viisumeista vertailukelpoisten tilastojen laatimista varten, jotta tämän asetuksen täytäntöönpanon arviointi perustuisi tosiseikkoihin. ï

ê 810/2009 johdanto-osan 23 kappale (mukautettu)

ð uusi

(39)     Ö Suurelle yleisölle olisi annettava kaikki olennaiset viisumin hakemista koskevat tiedot, ja yhteisen viisumipolitiikan näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä olisi parannettava. Tätä varten olisi perustettava Õ Schengen-alueen yhteinen viisumiaiheinen internetsivusto yhteisen viisumipolitiikan näkyvyyden ja yhtenäisyyden parantamiseksi ð ja olisi laadittava yhteinen malli siitä, mitä tietoja jäsenvaltiot antavat yleisölle ï. Tällaisen sivuston avulla suurelle yleisölle voidaan antaa kaikki viisumin hakemista koskevat asiaankuuluvat tiedot.

ê 810/2009 johdanto-osan 18 kappale (mukautettu)

(40)     Paikallinen Schengen-yhteistyö on olennaisen tärkeää sekä yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukaisen soveltamisen että maahanmuutto- ja/tai turvallisuusriskin perusteellisen arvioinnin kannalta. Koska paikalliset olosuhteet vaihtelevat, Ö tiettyjen Õ säännösten käytännön soveltamista olisi arvioitava kussakin paikassa toimivien jäsenvaltioiden diplomaatti- ja konsuliedustustojen kesken säännösten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi, jotta voidaan estää edullisimman viisumikohtelun tarjoavan edustuston etsiminen ja viisuminhakijoiden eriarvoinen kohtelu.

ò uusi

(41)     Jos jossakin paikassa ei ole yhtenäistä luetteloa liiteasiakirjoista, jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, mitkä nimenomaiset liiteasiakirjat viisuminhakijoiden on toimitettava todistaakseen täyttävänsä tässä asetuksessa vaaditut maahantulon edellytykset. Jos liiteasiakirjoista on olemassa yhtenäinen luettelo, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia joitakin poikkeuksia luettelon vaatimuksista viisumin hakemisen helpottamiseksi silloin, kun niiden alueella järjestetään merkittäviä kansainvälisiä tapahtumia.  Tällaisten tapahtumien pitäisi olla suuria ja erityisen tärkeitä niiden matkailuun kohdistuvista tai kulttuurivaikutusten kannalta, kuten kansainväliset näyttelyt, maailmannäyttelyt ja eri urheilulajien mestaruuskilpailut.

ê 810/2009 johdanto-osan 27 kappale

(42)     Kun jäsenvaltio järjestää olympia- tai paralympiakisat, olisi sovellettava erityistä menettelyä kisojen osanottajien viisumien myöntämisen helpottamiseksi.

ê 810/2009 johdanto-osan 20 kappale

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti[18].

ê 810/2009 johdanto-osan 21 kappale

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä muutokset tämän asetuksen liitteisiin. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

ê 810/2009 johdanto-osan 22 kappale

Olisi laadittava ohjeet käytänteistä ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava viisumihakemusten käsittelyssä, jotta voidaan varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan käytännössä yhdenmukaisesti.

ò uusi

(43)     Jotta yhteinen luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi heidän kulkiessaan jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta, ja luettelo oleskeluluvista, joiden haltijoilta ei vaadita lentokentän kauttakulkuviisumia jäsenvaltioiden lentokentillä, voidaan mukauttaa muuttuviin olosuhteisiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(44)     Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa toimintaohjeet käytänteistä ja menettelyistä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava viisumihakemusten käsittelyssä, kullakin toimialueella sovellettavat luettelot liiteasiakirjoista, viisumitarraan merkittävät pakolliset tiedot, säännöt viisumitarran kiinnittämisestä ja säännöt viisumin myöntämisestä rajalla merenkulkijoille. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[19] mukaisesti. Tällaisia täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyttäessä olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

ê 810/2009 johdanto-osan 26 kappale (mukautettu)

(45)     Euroopan yhteisön Ö unionin Õ ja kolmansien maiden välillä tehdyissä kahdenvälisissä sopimuksissa, joiden tarkoituksena on helpottaa viisumihakemusten käsittelyä, voidaan poiketa tämän asetuksen säännöksistä.

ê 810/2009 johdanto-osan 30 kappale

(46)     Jäsenvaltioiden alueelle pääsyä koskevat ehdot tai viisumien myöntäminenstä koskevat ehdot eivät vaikuta sääntöihin, jotka tällä hetkellä koskevat matkustusasiakirjojen pätevyyden tunnustamista.

ê 810/2009 johdanto-osan 28 kappale (mukautettu)

ð uusi

(47)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa Ttämän asetuksen tavoitetta, joka on sellaisten viisumien myöntämistä koskevien menettelyjen ja ð yhteisten ï edellytysten Ö ja menettelyjen Õ vahvistaminen, joita sovelletaan, kun jäsenvaltioiden kautta tapahtuvan kauttakulun tai jäsenvaltioiden alueella oleskelun on tarkoitus kestää enintään kolme kuukautta Ö 90 päivää Õ kuuden kuukauden Ö minkä hyvänsä 180 päivän jakson Õ aikana, vaan se voidaan saavuttaa ð ainoastaan ï paremmin yhteisön Ö unionin Õ tasolla, joten yhteisö Ö unioni Õ voi toteuttaa toimenpiteitä Ö Euroopan unionista tehdyn Õ perustamissopimuksen Ö , jäljempänä ’SEU-sopimus’, Õ 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen Ö tämän Õ tavoitteen saavuttamiseksi.

ê 810/2009 johdanto-osan 29 kappale (mukautettu)

ð uusi

(48)     Tässä asetuksessa noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. ð Asetuksessa pyritään takaamaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa tarkoitettu yksityis- ja perhe-elämän täydellinen kunnioittaminen, 8 artiklassa tarkoitettu henkilötietojen suoja ja 24 artiklassa tarkoitettu lasten oikeuksien kunnioittaminen. ï

ê 810/2009 johdanto-osan 31 kappale (mukautettu)

ð uusi

(49)     Euroopan unionista tehtyyn Ö SEU- Õ sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamis Ö unionin toiminnasta tehtyyn Õ sopimukseen liitetynssä, Tanskan asemasta koskevan tehdyssä pöytäkirjanssa Ö N:o 22 olevien Õ 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 54 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

ê 810/2009 johdanto-osan 32 kappale (mukautettu)

(50)     Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön  täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[20], ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[21]  1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

ê 810/2009 johdanto-osan 33 kappale (mukautettu)

Olisi sovittava järjestelystä, jonka mukaisesti Islannin ja Norjan edustajat voivat osallistua niiden komiteoiden työhön, jotka avustavat komissiota sen käyttäessä tämän asetuksen mukaista täytäntöönpanovaltaansa. Tällaista järjestelyä on suunniteltu edellä mainittuun osallistumista koskevaan sopimukseen liitetyssä Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin ja Norjan välisessä kirjeenvaihdossa komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa[22]. Komissio on esittänyt neuvostolle tällaista järjestelyä koskevan suosituksen luonnoksen.

ê 810/2009 johdanto-osan 34 kappale

(51)     Sveitsin osalta tällä ehdotuksella asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyssä välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[23] ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdanssa, tarkasteltuna yhdessä mainitun sopimuksen tekemisestä tehdyn neuvoston päätöksen 2008/146/EY[24] 3 artiklan kanssa, soveltamisalaan tarkoitettuun alaan.

ê 810/2009 johdanto-osan 35 kappale (mukautettu)

ð uusi

(52)     Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa välisessä pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä mainitun pöytäkirjan allekirjoittamisesta ð tekemisestä ï tehdyn annetun neuvoston päätöksen 2008/261/EY 2011/350/EU[25] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

ê 154/2012 johdanto-osan 11 kappale

(53)     Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 12 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

ê 154/2012 johdanto-osan 12 kappale

(54)     Bulgarian ja Romanian osalta tämä asetus on vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 12 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

ò uusi

(55)     Kroatian osalta tämä asetus on vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

ê 810/2009 johdanto-osan 36 kappale

(56)     Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[26] mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

ê 810/2009 johdanto-osan 37 kappale (mukautettu)

(57)     Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[27] mukaisesti. Irlanti ei siten sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, se asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.,

ê 810/2009 johdanto-osan 38 kappale (mukautettu)

Tämä asetus on, 3 artiklaa lukuun ottamatta, vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

ê 810/2009 (mukautettu)

OVAT ANTANEET HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET MÄÄRÄYKSET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

ê 610/2013 6 artiklan 1 kohta (mukautettu)

1. Tällä asetuksella vahvistetaan sellaisten viisumien myöntämistä koskevat menettelyt ja edellytykset Ö edellytykset ja menettelyt Õ, jotka myönnetään jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvaa kauttakulkua tai sellaisia jäsenvaltioiden alueella oleskeluja varten, joiden tarkoitus on kestää enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana.

ê 810/2009 (mukautettu)

2. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilla on luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, 15 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001[28] mukaisesti oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, tämän kuitenkaan rajoittamatta

              a) sellaisten kolmansien maiden kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä;

              b) vastaavia oikeuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vastaavia oikeuksia osalta, joilla on yhtäältä yhteisön unionin ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten ja näiden perheenjäsenten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.

3. Tässä asetuksessa luetellaan myös ne kolmannet maat, joiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan Chicagon yleissopimuksen liitteen 9 mukaisesta vapaan kauttakulun periaatteesta poiketen, ja vahvistetaan menettelyt ja edellytykset Ö edellytykset ja menettelyt Õ viisumien myöntämiseksi jäsenvaltioiden lentokenttien kansainvälisen alueen kautta tapahtuvaa kauttakulkua varten.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

              1. ’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole EY:n perustamissopimuksen Ö SEUT-sopimuksen Õ 17 Ö 20 Õ artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

              2. ’viisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa, joka tarvitaan:

ê 610/2013 6 artiklan 2 kohta (mukautettu)

         a) jäsenvaltioiden alueen kautta tapahtuvaan kauttakulkuun tai jäsenvaltioiden alueella oleskeluun, jonka on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä hyvänsä ensimmäisestä maahantulosta jäsenvaltioiden alueelle alkavan 180 päivän jakson aikana; Ö tai Õ

ê 810/2009

         b) kauttakulkuun jäsenvaltioiden lentokenttien kansainvälisen alueen kautta;

              3. ’yhtenäisellä viisumilla’ kaikkien jäsenvaltioiden alueella voimassa olevaa viisumia;

              4. ’alueellisesti rajoitetulla viisumilla’ viisumia, joka on voimassa yhden tai useamman jäsenvaltion, mutta ei kaikkien jäsenvaltioiden, alueella;

              5. ’lentokentän kauttakulkuviisumilla’ viisumia, joka on voimassa jäsenvaltioiden yhden tai useamman lentokentän kansainvälisen alueen kauttakulkua varten;

ò uusi

              6. ’kiertomatkaviisumilla’ [asetuksen (EU) N:o…/…] 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyä viisumia;

7. ’lähisukulaisilla’ puolisoa, lapsia, vanhempia, huoltajia, isovanhempia ja lapsenlapsia;

8. ’VIS-rekisteröidyllä hakijalla’ hakijaa, jota koskevat tiedot on rekisteröity viisumitietojärjestelmään;

9. ’VIS-rekisteröidyllä säännöllisesti matkustavalla henkilöllä’ viisuminhakijaa, joka on rekisteröity viisumitietojärjestelmään ja joka on saanut kaksi viisumia hakupäivää edeltävien 12 kuukauden aikana;

ê 810/2009

ð uusi

              610. ’viisumitarralla’ yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1683/95[29] määriteltyä yhtenäisen viisumin kaavaa;

              711. ’tunnustetulla matkustusasiakirjalla’ yhden tai useamman jäsenvaltion tunnustamaa matkustusasiakirjaa ð ulkorajojen ylittämistä ja ï viisumin kiinnittämistä varten ð Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1105/2011/EU[30] mukaisesti ï;

ò uusi

              12. ’voimassa olevalla matkustusasiakirjalla’ matkustusasiakirjaa, joka ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty ja jonka voimassaoloaika, sellaisena kuin asiakirjan myöntänyt viranomainen on sen määrittänyt, ei ole päättynyt;

ê 810/2009

ð uusi

              813. ’erillisellä viisumilomakkeella’ sellaisen yhtenäisen kaavan mukaista lomaketta lomakkeen yhtenäistä kaavaa, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta; kaava määritellään sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta, 18 päivänä helmikuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 333/2002[31];

              914. ’konsulaatilla’ jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliedustustoa, joka on valtuutettu myöntämään viisumeita ja jonka päällikkönä toimii 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyssä konsulisuhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa määritelty lähetetty konsulivirkamies;

              1015. ’hakemuksella’ viisumihakemusta;

              11. ’kaupallisella organisaatiolla’ yksityistä hallinnollisia asioita hoitavaa toimistoa, liikenneyritystä tai matkatoimistoa (matkanjärjestäjää tai jälleenmyyjää).

ò uusi

              16. ’merenkulkijalla’ henkilöä, joka on työsuhteessa tai muutoin toimii tai työskentelee jossakin ominaisuudessa aluksella, johon sovelletaan vuoden 2006 merityötä koskevaa yleissopimusta.

ê 810/2009

ð uusi

II OSASTO

LENTOKENTÄN KAUTTAKULKUVIISUMI

3 artikla

Kolmansien maiden kansalaiset, joilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi

1. Liitteessä IV III olevassa luettelossa mainittujen kolmansien maiden kansalaisilta vaaditaan lentokentän kauttakulkuviisumi heidän kulkiessaan jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta.

ò uusi

2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 48 artiklan mukaisesti liitteessä III olevan kolmansia maita koskevan luettelon muuttamisesta.

Jos erittäin kiireelliset syyt uusiin riskeihin liittyvissä tapauksissa sitä edellyttävät, tämän kohdan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 49 artiklassa säädettyä menettelyä.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

23. Laittomien maahanmuuttajien äkillisen joukoittaisen Ö laajamittaisen Õ maahantulon yhteydessä yksittäiset jäsenvaltiot voivat edellyttää muilta kuin 1 kohdassa tarkoitetuilta kolmansien maiden kansalaisilta lentokentän kauttakulkuviisumia heidän kulkiessaan niiden Ö sen Õ alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista päätöksistä ennen niiden voimaantuloa sekä lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen peruuttamisesta. ð Tällaisen toimenpiteen kesto saa olla enintään 12 kuukautta. Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen soveltamisala ja kesto eivät saa ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä laittomien maahanmuuttajien äkilliseen laajamittaiseen maahantuloon vastaamiseksi. ï

ò uusi

4. Silloin kun jäsenvaltio aikoo ottaa käyttöön lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen 3 kohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava siitä mahdollisimman pian komissiolle sekä annettava seuraavat tiedot:

(a) lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan suunnitellun vaatimuksen syy osoittamalla laittomien maahanmuuttajien äkillinen laajamittainen maahantulo;

(b) lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen suunnitellun käyttöönoton soveltamisala ja kesto.

5. Sen jälkeen kun asianomainen jäsenvaltio on antanut 4 kohdan mukaisen ilmoituksen, komissio voi antaa asiasta lausunnon.

6. Jäsenvaltio voi jatkaa lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen soveltamista ainoastaan kerran, jos vaatimuksen poistaminen johtaisi laittomien maahanmuuttajien laajamittaiseen maahantuloon. Tällaiseen jatkamiseen sovelletaan 3 kohtaa.

7. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tiedot tämän artiklan soveltamisesta.

ê 810/2009

3. Ilmoitukset tarkistetaan 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa vuosittain kyseessä olevan maan lisäämiseksi liitteessä IV olevaan luetteloon.

4. Jos kolmatta maata ei lisätä liitteessä IV olevaan luetteloon, asianomainen jäsenvaltio voi edellyttäen, että 2 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, pitää voimassa lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen tai peruuttaa sen.

ê 810/2009

ð uusi

58. Seuraaviin ryhmiin kuuluvat henkilöt vapautetaan 1 ja 3 kohdassa säädetystä lentokentän kauttakulkuviisumia koskevasta vaatimuksesta:

              a) voimassa olevan yhtenäisen viisumin, ð kiertomatkaviisumin, ï pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan haltijat;

ê 154/2012 1 artikla (mukautettu)

ð uusi

              b) kolmansien maiden kansalaiset, joilla on voimassa oleva oleskelulupa, jonka on myöntänyt jokin sellainen jäsenvaltio, joka ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, tai jokin sellainen jäsenvaltio, joka ei vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, tai kolmansien maiden kansalaiset, joilla on jokin liitteessä V IV mainittu Andorran, Kanadan, Japanin, San Marinon tai Amerikan yhdysvaltojen myöntämä voimassa oleva oleskelulupa, joka takaa haltijalleen rajoittamattoman paluuoikeuden ð , tai kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa Alankomaiden kuningaskunnan Karibialla olevia alueita (Aruba, Curaçao, Sint Maarten, Bonaire, Sint Eustatius ja Saba) varten ï ;

              c) kolmansien maiden kansalaiset, joilla on jossakin sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, Ö tai Õ jossakin sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ð tai jossakin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa maassa ï tai Kanadassa, Japanissa tai Amerikan yhdysvalloissa, voimassa oleva viisumi, ð tai kolmansien maiden kansalaiset, joilla on Alankomaiden kuningaskunnan Karibialla olevilla alueilla (Aruba, Curaçao, Sint Maarten, Bonaire, Sint Eustatius ja Saba) voimassa oleva viisumi, ï kun he matkustavat viisumin myöntäneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan tai kun he palaavat viisumin myöntäneestä maasta käytettyään kyseistä viisumia;

ê 810/2009

ð uusi

              d) edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ð direktiivin 2004/38/EY 3 artiklassa ï tarkoitetut Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenet;

              e) diplomaatti- ð , virka-, virkamatka- tai erityisïpassin haltijat;

              f) lentokoneiden miehistön jäsenet, jotka ovat kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan Chicagon yleissopimuksen sopimuspuolena olevan valtion kansalaisia.

ò uusi

9.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 48 artiklan mukaisesti, jotta voidaan muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa voimassa olevista oleskeluluvista, joiden haltijoilta ei vaadita lentokentän kauttakulkuviisumia jäsenvaltioiden lentokentillä.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

III OSASTO

MENETTELYT JA EDELLYTYKSET  Ö JA MENETTELYT Õ VIISUMIEN MYÖNTÄMISEKSI

I LUKU

Hakemuksiin liittyviin menettelyihin osallistuvat viranomaiset

4 artikla

Viranomaiset, joilla on toimivalta osallistua hakemuksiin liittyviin menettelyihin

1. Konsulaatit käsittelevät hakemukset ja tekevät niiden johdosta päätökset.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen henkilötarkastuksista vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset voivat käsitellä hakemuksia ja tehdä niistä päätöksiä ulkorajoilla 3532 ð , 33 ï ja 3634 artiklan mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden Euroopan ulkopuolisilla merentakaisilla alueilla asianomaisten jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset voivat käsitellä hakemuksia ja tehdä niistä päätöksiä.

4. Jäsenvaltio voi vaatia, että muut kuin 1 ja 2 kohdassa nimetyt Ö tarkoitetut Õ viranomaiset osallistuvat hakemusten käsittelyyn ja niitä koskevien päätösten tekemiseen.

5. Jäsenvaltio voi vaatia, että toinen jäsenvaltio kuulee sitä tai antaa sille ilmoituksen 2219 ja 3128 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Jäsenvaltio, joka on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen ja tekemään siitä päätöksen

1. Yhtenäistä viisumia koskevan hakemuksen käsittelyä ja sitä koskevaa päätöstä varten toimivaltainen jäsenvaltio on

              a) jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen ainoa kohde;

              b) jos matka sisältää useamman kuin yhden kohteen, ð tai jos tarkoituksena on matkustaa useita kertoja kahden kuukauden aikana, ï jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen pääasiallinen kohde ð päivinä lasketun ï oleskelun keston tai tarkoituksen osalta; tai

              c) jos pääasiallista kohdetta ei voida määritellä, se jäsenvaltio, jonka ulkorajan kautta hakija aikoo saapua jäsenvaltioiden alueelle.

42. Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä sen estämiseksi, että hakemusta ei voida käsitellä eikä sitä koskevaa päätöstä tehdä sen vuoksi, että Ö Jos Õ 1–3 kohdan ð a tai b alakohdan ï mukaisesti toimivaltainen jäsenvaltio ei ole läsnä tai edustettuna siinä kolmannessa maassa, jossa hakija 6 artiklan mukaisesti jättää hakemuksen., ð hakijalla on oikeus jättää hakemus ï

ò uusi

a) suunnitellun matkan kohteena olevista jäsenvaltioista jonkun konsulaattiin,

b) sen jäsenvaltion konsulaattiin, johon hakija saapuu ensimmäisenä, jos a alakohtaa ei voida soveltaa,

c) kaikissa muissa tapauksissa minkä tahansa sellaisen jäsenvaltion konsulaattiin, joka on edustettuna kyseisessä maassa.

ê 810/2009

3. Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan hakemuksen käsittelyä ja sitä koskevan päätöksen tekemistä varten toimivaltainen jäsenvaltio on

              a) kauttakulun koskiessa vain yhtä lentokenttääasemaa jäsenvaltio, jonka alueella kauttakulkulentokenttäasema sijaitsee; tai

              b) jos kauttakulku koskee kahta tai useampaa lentokenttääasemaa, se jäsenvaltio, jonka alueella ensimmäinen kauttakulkulentokenttäasema sijaitsee.

6 artikla

Konsulaatin alueellinen toimivalta

1. Hakemuksen käsittelee ja siitä tekee päätöksen se toimivaltaisen jäsenvaltion konsulaatti, jonka toimialueella hakija laillisesti oleskelee.

2. Toimivaltaisen jäsenvaltion konsulaatti käsittelee sellaisen laillisesti maassa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen esittämän hakemuksen ja tekee siitä päätöksen, joka ei asu konsulaatin toimialueella, jos hakija on perustellut hakemuksen jättämisen kyseiseen konsulaattiin.

7 artikla

Toimivalta myöntää viisumi jäsenvaltion alueella laillisesti oleville kolmansien maiden kansalaisille

1. Kolmansien maiden kansalaisten, jotka ovat laillisesti jonkin jäsenvaltion alueella ja joilta vaaditaan viisumi yhden tai useamman jäsenvaltion alueelle saapumista varten, on haettava viisumia sen jäsenvaltion konsulaatista, joka on toimivaltainen 5 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti.

ò uusi

2. Kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat hukanneet matkustusasiakirjansa tai joiden matkustusasiakirja on varastettu jäsenvaltioiden alueella oleskelun aikana, voivat lähteä alueelta ilman viisumia tai muuta lupaa sellaisen rajanylitykseen oikeuttavan voimassa olevan matkustusasiakirjan perusteella, jonka on myöntänyt heidän kansalaisuusmaansa konsulaatti.

3. Sillon kun 2 kohdassa tarkoitetut kolmansien maiden kansalaiset aikovat jatkaa matkustamista Schengen-alueella, sen jäsenvaltion viranomaisten, jossa he ovat ilmoittaneet viisumin hukkaamisesta tai varastamisesta, on myönnettävä viisumitietojärjestelmään rekisteröityjen tietojen perusteella viisumi, jonka voimassaoloaika ja sallitun oleskelun kesto ovat samat kuin alkuperäisessä viisumissa.

ê 810/2009

ð uusi

II LUKU

Hakemus

98 artikla

Hakemuksen jättämistä koskevat käytännön ohjeet

1. Hakemus on jätettävä ð voidaan jättää ï aikaisintaan kolme ð kuusi ï kuukautta ð ja viimeistään 15 kalenteripäivää ï ennen suunnitellun vierailun alkua. Vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnetyn toistuvaisviisumin haltijat voivat jättää hakemuksen ennen viisumin voimassaolon päättymispäivää.

ê 810/2009 (mukautettu)

2. Hakijoita voidaan Ö Konsulaatit voivat Õ vaatia Ö hakijoita Õ varaamaan tapaamisaikaajan hakemuksen jättämistä varten. Tapaaminen on yleensä järjestettävä kahden viikon kuluessa sen pyytämisestä.

ò uusi

3. Konsulaatin on sallittava hakemuksen jättäminen joko ilman tapaamisaikaa tai tapaamisaika on myönnettävä välittömästi unionin kansalaisten lähisukulaisille, jotka

a) aikovat vierailla sellaisten lähisukulaistensa luona, jotka ovat unionin kansalaisia ja oleskelevat kansalaisuusjäsenvaltiossaan;

b) aikovat matkustaa yhdessä niiden lähisukulaistensa kanssa, jotka ovat kolmannessa maassa oleskelevia unionin kansalaisia, siihen jäsenvaltioon, jonka kansalaisuus unionin kansalaisella on.

4. Konsulaatin on sallittava hakemuksen jättäminen joko ilman tapaamisaikaa tai tapaamisaika on myönnettävä välittömästi direktiivin 2004/38/EY 3 artiklassa tarkoitetuille unionin kansalaisten perheenjäsenille.

 

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

35. Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa konsulaattin voi ð on ï salliattava hakijoiden jättävän hakemuksensa joko ilman tapaamisaikaa tai heille ð on ï myönnetääntävä tapaamisaika välittömästi.

46. ð Rajoittamatta 12 artiklan soveltamista hakemuksen voi jättää

a) hHakija, tai

b) Ö jäljempänä 43 artiklassa tarkoitettu Õ akkreditoiduttu kaupallisetnen organisaatiot voivat 45 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista, taikka 42 tai 43 artiklan mukaisesti, jättää hakemukset konsulaattiin Ö tai Õ

Ö c) ammatillinen, koulutus-, urheilu- tai kulttuuriyhdistys tai ‑järjestö. Õ

Ö 7. Hakijan ei voida vaatia käyvän henkilökohtaisesti useammassa kuin yhdessä toimipaikassa hakemuksen jättämiseksi. Õ

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

109 artikla

Hakemuksen jättämistä koskevat yleiset säännöt

1. Hakijoiden on hakemusta jättäessään oltava läsnä käytävä henkilökohtaisesti , sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13, 42, 43 ja 45 artiklan säännöksiä ð jättämässä sormenjälkensä 12 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti ï .

ò uusi

2.  VIS-rekisteröityjä hakijoita ei vaadita jättämään hakemusta henkilökohtaisesti silloin, kun heidän sormenjälkensä on tallennettu viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta aikaisemmin.

ê 810/2009 (mukautettu)

2. Konsulaatit voivat poiketa 1 kohdan vaatimuksesta siinä tapauksessa, että hakijan luotettavuus ja rehellisyys on tunnettu.

3. Hakemusta jättäessään hakijan on

            a) esitettävä hakemuslomake 1110 artiklan mukaisesti;

            b) esitettävä matkustusasiakirja 1211 artiklan mukaisesti;

              c) esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti tai, kun viisumitietojärjestelmä on käytössä, VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 48 artiklan mukaisesti, ja tämän asetuksen 1312 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;

              d) sallittava tarvittaessa sormenjälkiensä ottaminen 1312 artiklan mukaisesti;

              e) maksettava viisumimaksu 1614 artiklan mukaisesti;

              f) toimitettava 14 13 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetut liiteasiakirjat;.

              g) todistettava tarvittaessa, että hänellä on 15 artiklassa tarkoitettu riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus.

1110 artikla

Hakemuslomake Hakulomake

1. Jokaisen hakijan on jätettävä liitteessä I säädetty hakemuslomake Ö käsin tai sähköisesti Õ täytettynä ja allekirjoitettuna. Kaikkien hakijan matkustusasiakirjassa mainittujen henkilöiden on toimitettava erillinen hakemuslomake. Alaikäisten on toimitettava pysyvän tai väliaikaisen huoltajan tai laillisen holhoojan allekirjoittama hakemuslomake.

ò uusi

2. Sähköisen hakemuslomakkeen on tarvittaessa vastattava liitteessä I olevaa mallia.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

23. Konsulaattien on pidettävä hakemuslomake laajasti ja helposti saatavilla, ja se on toimitettava maksutta hakijoille.

34. Lomakkeen on oltava saatavilla ð vähintään ï seuraavilla kielillä:

              a) sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon viisumia haetaan; Ö ja Õ

              b) konsulaatin sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä;.

              c) sekä konsulaatin sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä että sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon viisumia haetaan; tai

              d) kun on kyse edustuksesta, edustavan jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetun kielen tai tarkoitettujen kielten lisäksi lomake voidaan pitää saatavilla jollakin muulla Ö millä tahansa yhdellä tai useammalla muulla Õ Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä.

45. Jos hakemuslomake ei ole saatavilla diplomaatti- tai konsuliedustuston sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, hakijoilla on oltava erikseen käytettävissään hakemuslomakkeen käännös sille kielelle tai niille kielille.

56. Hakemuslomake on käännettävä edustuston sijaintimaan viralliselle kielelle tai virallisille kielille 4846 artiklassa säädetyn Ö tarkoitetun Õ paikallisen konsuliSchengen-yhteistyön puitteissa.

67. Konsulaatin on ilmoitettava hakijoille, millä kielellä tai kielillä hakemuslomake voidaan täyttää.

1211 artikla

Matkustusasiakirja

Hakijan on esitettävä voimassa oleva matkustusasiakirja, joka täyttää seuraavat kriteerit:

              a) sen on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta suunnitellun jäsenvaltioiden alueelta poistumisen jälkeen, tai jos kyseessä on useampi vierailu, suunnitellun viimeisen jäsenvaltioiden alueelta poistumisen jälkeen Ö, tämän kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 2 kohdan soveltamistaÕ. Perustellussa hätätapauksessa tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa;

              b) siinä on oltava ainakin kaksi ð yksi ï tyhjää ð aukeama ï sivua ð , ja jos useammalla hakijalla on yhteinen matkustusasiakirja, siinä on oltava yksi tyhjä aukeama kutakin hakijaa kohden ï ;

              c) sen on oltava myönnetty viimeisten kymmenen vuoden aikana.

1312 artikla

Biometriset tunnisteet

1. Jäsenvaltioiden on kerättävä hakijalta hänen valokuvastaan ja kymmenestä sormenjäljestään koostuvat biometriset tunnisteet siten, että menettelyssä noudatetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Yhdistyneiden Kansakuntien lasten oikeuksien yleissopimuksessa annettuja suojalausekkeita.

2. Hakijan henkilökohtaista läsnäoloa on edellytettävä silloin, kun hän Kun hakija esittää ensimmäisen hakemuksensa. Tällöin hakijalta , häneltä on kerättävä seuraavat biometriset tunnisteet:

-           valokuva, joka skannataan tai otetaan hakemusta esitettäessä, ja

-           hänen kymmenen sormenjälkeään, jotka otetaan alas painetuista sormista ja kerätään digitaalisesti.

3. Jos hakijalta aiempaa ð lyhytaikaista viisumia tai kiertomatkaviisumia koskevaa ï hakemusta varten kerätyt sormenjäljet on tallennettu ensimmäistä kertaa viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, ne jäljennetään seuraavaan hakemukseen.

Jos kuitenkin voidaan perustellusti epäillä hakijan henkilöllisyyttä, konsulaatin on kerättävä sormenjäljet ensimmäisen alakohdan mukaisen ajanjakson aikana.

Lisäksi jos hakemuksen jättämisajankohtana ei voida välittömästi vahvistaa, että sormenjäljet kerättiin ensimmäisen alakohdan mukaisen ajanjakson aikana, hakija voi pyytää sormenjälkiensä keräämistä.

4. VIS-aAsetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti kuhunkin hakemukseen liitetty valokuva on tallennettava viisumitietojärjestelmään. Hakijan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä tätä varten.

Valokuvaa koskevien teknisten vaatimusten osalta on noudatettava kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan N:o 9303 osassa 1, 6. laitos, vahvistettuja kansainvälisiä vaatimuksia.

5. Sormenjälkien ottamisessa on noudatettava ICAOn normeja sekä viisumitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä biometrisiä tunnisteita koskevien standardien teknisistä eritelmistä 22 päivänä syyskuuta 2006 tehtyä komission päätöstä 2006/648/EY[32].

6. Edellä olevan 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten pätevän ja asianmukaisesti valtuutetun henkilökunnan on kerättävä biometriset tunnisteet. Myös 4240 artiklassa tarkoitetun kunniakonsulin tai 4341 artiklassa tarkoitetun ulkoisen palveluntarjoajan pätevä ja asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta voi konsulaattien valvonnassa kerätä biometriset tunnisteet. Asianomaisten jäsenvaltioiden on kaikissa epäselvissä tapauksissa järjestettävä mahdollisuus tarkistaa konsulaatissa sormenjäljet, jotka on ottanut ulkoinen palveluntarjoaja.

7. Seuraaviin hakijoihin ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta:

              a) alle 12-vuotiaat lapset;

              b) henkilöt, joiden sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta. Jos sormenjälkiä ei voida ottaa kaikista kymmenestä sormesta, on otettava sormenjäljet mahdollisimman monesta sormesta. Jos sormenjälkien ottaminen on mahdotonta väliaikaisesti, hakijan edellytetään antavan sormenjäljet hakiessaan viisumia seuraavan kerran. Edellä 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus pyytää lisäselvityksiä syistä, joiden vuoksi sormenjälkien ottaminen on väliaikaisesti mahdotonta. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset menettelyt hakijan ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa henkilön sormenjälkien tallentamisessa järjestelmään on vaikeuksia;

              c) valtion- tai hallitusten päämiehet ja kansallisten hallitusten jäsenet mukana seuraavine puolisoineen ja heidän virallisten valtuuskuntiensa jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia;

              d) hallitsijat ja muut jonkin kuninkaallisen perheen korkeassa asemassa olevat jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia.

8. Edellä 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viisumitietojärjestelmään on tehtävä merkintä ”ei sovelleta” VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

1413 artikla

Hakemuksen liitteet Liiteasiakirjat

1. Yhtenäistä viisumia hakiessaan hakijan on esitettävä

            a) matkan tarkoitukseen liittyvät selvitykset;

              b) majoitukseen liittyvät selvitykset tai todisteet siitä, että hänellä on riittävät varat majoituskustannusten kattamiseen;

              c) selvitys siitä, että hakijalla on riittävät varat oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai että hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat Schengenin rajasäännöstön Ö Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006[33] Õ 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti;

              d) tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida hakijan aikomusta poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen haettavan viisumin voimassaolon päättymistä.

ò uusi

2. Edellä 1 kohdan b, c ja d alakohtaa ei sovelleta hakijoihin, jotka ovat VIS-rekisteröityjä säännöllisesti matkustavia henkilöitä ja jotka ovat käyttäneet laillisesti kaksi aikaisemmin myönnettyä viisumia.

3.  Edellä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen unionin kansalaisten lähisukulaisten on toimitettava ainoastaan asiakirjatodisteet, joista käy ilmi perhesuhde unionin kansalaiseen ja se, että he vierailevat unionin kansalaisen luona tai matkustavat yhdessä tämän kanssa.

Direktiivin 2004/38/EY 3 artiklassa tarkoitettujen unionin kansalaisten perheenjäsenten on toimitettava ainoastaan asiakirjatodisteet, joista käy ilmi, että he matkustavat unionin kansalaisen mukana tai seuraavat tätä ja direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu perhesuhde tai direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muunlainen suhde unionin kansalaiseen.

ê 810/2009 (mukautettu)

34. Liitteessä II on esimerkkiluettelo liiteasiakirjoista, jotka konsulaatti voi vaatia hakijalta voidaan vaatia sen tarkistamiseksi tarkistaakseen, että 1 ja 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

65. Konsulaatit voivat poiketa vaatimuksesta toimittaa yhdestä tai useammasta yksi tai useampi 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettu asiakirja vaatimuksesta siinä tapauksessa, että hakijan luotettavuus ja rehellisyys, erityisesti aiempien viisumien laillinen käyttö, on niiden tiedossa, jos on varmaa, että hakija täyttää Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 5 artiklan 1 kohdan vaatimukset jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisajankohtana.

ò uusi

6. Konsulaatti aloittaa viisumihakemusten käsittelyn faksitse toimitettujen liiteasiakirjojen tai niiden jäljennösten pohjalta. Hakijoiden, joita ei ole vielä rekisteröity viisumitietojärjestelmään, on toimitettava alkuperäiset asiakirjat. Konsulaatti voi pyytää alkuperäisiä asiakirjoja hakijoilta, jotka ovat VIS-rekisteröityjä hakijoita tai VIS-rekisteröityjä säännöllisesti matkustavia henkilöitä, ainoastaan jos on aiheellista epäillä tietyn asiakirjan aitoutta.

ê 810/2009 (mukautettu)

47. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijat esittävät ylläpitositoumusta ja/tai yksityistä majoitussitoumusta koskevan selvityksen täyttämällä kunkin jäsenvaltion laatiman lomakkeen. Kyseisessä lomakkeessa on ilmoitettava erityisesti:

              a) onko se tarkoitettu ylläpito- ylläpitösitoumusta ja/tai Ö yksityistä Õ majoitussitoumusta koskevaa selvitystä varten;

              b) onko isäntänä Ö ylläpitäjänä Õ toimiva Ö tai kutsun esittänyt henkilö Õ yksityishenkilö, yritys vai organisaatio;

              c) isäntänä Ö ylläpitäjänä Õ toimivan Ö tai kutsun esittäneen henkilön Õ henkilöllisyys ja yhteystiedot;

              d) kutsuttu hakija tai kutsutut hakijat;

              e) majoituspaikan osoite;

              f) oleskelun kesto ja tarkoitus;

              g) mahdolliset perhesiteet isäntänä Ö ylläpitäjänä Õ toimivaan Ö tai kutsun esittäneeseen henkilöön Õ

              h) asetuksen (EY) N:o 767/2008 37 artiklan 1 kohdassa edellytetyt tiedot.

Lomake on laadittava jäsenvaltion virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä. Lomakkeessa on annettava sen allekirjoittavalle henkilölle VIS-asetuksen 37 artiklan 1 kohdassa edellytetyt tiedot. Lomakkeen malli on annettava tiedoksi komissiolle.

28. Lentokentän kauttakulkuviisumia hakiessaan hakijan on esitettävä

a) selvitykset, jotka koskevat suunnitellun lentokentän kauttakulun jälkeen tehtävää jatkomatkaa lopulliseen määränpäähän;

b) tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida hakijan aikomusta olla tulematta jäsenvaltioidenmaiden alueelle.

59. Kullakin toimialueella on tutkittava Ö laadittava Õ paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa olisiko liiteasiakirjojen luetteloita täydennettävä tai yhdenmukaistettava paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista varten.

ò uusi

10. Jäsenvaltiot voivat sallia, että tehdään poikkeus 4 ja 9 kohdassa tarkoitetusta liiteasiakirjojen luettelosta silloin, kun hakijat osallistuvat niiden alueella järjestettäviin kansainvälisiin suurtapahtumiin, joiden katsotaan olevan erityisen tärkeitä niiden matkailuun kohdistuvien tai kulttuurivaikutusten kannalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

11. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kullakin toimialueella käytettävät liiteasiakirjojen luettelot paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

15 artikla

Matkasairausvakuutus

1. Yhtenäistä viisumia yhtä tai kahta maahantuloa varten hakevien on osoitettava, että heillä on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, joka kattaa lääketieteellisistä syistä kotimaahan palauttamisesta, hätätilanteessa annettavasta sairaanhoidosta ja/tai hätätilanteessa annettavasta sairaalahoidosta tai kuolemasta jäsenvaltioiden alueella oleskelun aikana mahdollisesti aiheutuvat kulut.

2. Yhtenäistä viisumia useampaa kuin kahta maahantuloa varten (”toistuvaisviisumi”) hakevien on osoitettava, että heillä on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, joka on voimassa ensimmäisen suunnitellun vierailun ajan.

Lisäksi näiden hakijoiden on allekirjoitettava hakemuslomakkeessa oleva ilmoitus, jonka mukaan he ovat tietoisia siitä, että heillä on oltava matkasairausvakuutus myös myöhempiä oleskelukertoja varten.

3. Vakuutuksen on oltava voimassa kaikkialla jäsenvaltioiden alueella ja koko suunnitellun oleskelun tai kauttakulun ajan. Vakuutuksen vähimmäismäärän on oltava 30 000 euroa.

Kun hakijalle myönnetään useamman kuin yhden jäsenvaltion alueen kattava alueellisesti rajoitettu viisumi, vakuutuksen on oltava voimassa ainakin asianomaisissa jäsenvaltioissa.

4. Hakijoiden olisi periaatteessa otettava vakuutus asuinmaassaan. Jos tämä ei ole mahdollista, vakuutus on pyrittävä hankkimaan jostain toisesta maasta.

Kun toinen henkilö hankkii vakuutuksen hakijan nimissä, sovelletaan 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

5. Arvioidessaan vakuutusturvan riittävyyttä konsulaattien on varmistettava, ovatko vakuutusyhtiön vastaiset vaateet perittävissä jossain jäsenvaltiossa.

6. Vakuutusta koskevan vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän, jos todetaan, että viisuminhakijan ammatillisen tilanteen voidaan olettaa takaavan riittävän vakuutusturvan. Poikkeusta, joka koskee velvoitetta todistaa matkasairausvakuutuksen olemassaolo, voidaan soveltaa erityisiin ammattiryhmiin, kuten merimiehiin, joilla on matkasairausvakuutus ammattitoimintaan liittyvistä syistä.

7. Diplomaattipassin haltijat on vapautettava vaatimuksesta, jonka mukaan hakijalla on oltava matkasairausvakuutus.

1614 artikla

Viisumimaksu

1. Hakijan on maksettava 60 euron viisumimaksu.

2. Vähintään 6-vuotiaista mutta alle 12-vuotiaista lapsista viisumimaksu on 35 euroa.

32. Viisumimaksun suuruus tarkistetaan säännöllisesti hallinnollisten kulujen huomioon ottamiseksi.

43. Viisumimaksua ei peritä hakijoilta, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä Seuraavat ryhmät Ö eivät maksa viisumimaksua Õ :

              a) alle 6-vuotiaat lapset ð alle 18-vuotiaat alaikäiset ï ;

              b) koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille;

              c) yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi 28 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/761/EY mukaisesti ð, neuvoston direktiivin 2005/71/EY[34] mukaisesti ï tieteellistä tutkimusta ð tai tieteelliseen seminaariin tai konferenssiin osallistumista ï varten matkustavat kolmansien maiden tutkijat;

ò uusi

 d) diplomaatti- ja virkapassien haltijat;

ê 810/2009 (mukautettu)

 de) voittoa tuottamattomien järjestöjen 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat Ö henkilöt Õ edustajat, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.;

ò uusi

f) edellä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut unionin kansalaisten lähisukulaiset;

g) direktiivin 2004/38/EY 3 artiklassa tarkoitetut unionin kansalaisten perheenjäsenet saman direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

5. Viisumimaksu voidaan jättää perimättä

            a) yli 6-vuotiailta mutta alle 12-vuotiailta lapsilta;

            b) virka- ja diplomaattipassien haltijoilta;

            c) sellaisilta 25-vuotiailta ja sitä nuoremmilta, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa yhdenmukaistamaan kyseisten poikkeusten soveltaminen.

64. Ö Jäsenvaltiot voivat Õ Viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa viisumimaksua tai ne voidaan jättää sen perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua tai ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua taikka humanitaarisista syistä.

75. Viisumimaksu peritään joko euroina tai sen kolmannen maan kansallisena valuuttana tai siinä kolmannessa maassa yleensä käytettävänä valuuttana, jossa hakemus on jätetty, eikä sitä palauteta, lukuun ottamatta 1816 artiklan 2 kohdassa ja 1917 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Kun viisumimaksu peritään muuna valuuttana kuin euroina, tänä valuuttana perityn viisumimaksun määrä määritetään ja tarkistetaan säännöllisesti soveltamalla Euroopan keskuspankin vahvistamaa euron valuuttaviitekurssia. Perittävä määrä voidaan pyöristää, ja konsulaattien on varmistettava paikallisin Schengen-yhteistyöjärjestelyin, että ne perivät samanlaiset maksut.

86. Hakijalle annetaan kuitti maksetusta viisumimaksusta.

1715 artikla

Palvelumaksu

1. Jäljempänä 41 artiklassa tarkoitettu Uulkoinen palveluntarjoaja voi lisäksi periä 43 artiklassa tarkoitetun palvelumaksun. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa yhtä tai useampaa 4341 artiklan 26 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.

2. Kyseinen palvelumaksu on yksilöitävä 4341 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa, että hakijalta perittävä palvelumaksu on asianmukaisessa suhteessa ulkoisen palveluntarjoajan tarjoamiin palveluihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi niiden on pyrittävä yhtenäistämään sovellettava palvelumaksu.

43. Palvelumaksu saa olla enintään puolet 1614 artiklan 1 kohdassa säädetynstä viisumin viisumimaksun määrästä, riippumatta 1614 artiklan 2, 4, 5 ja 6  ð 3 ja 4 ï kohdassa määrätyistä mahdollisista alennuksista tai poikkeuksista viisumia koskevaan viisumimaksuun.

5. Asianomaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen tai niiden konsulaatteihin.

III LUKU

Hakemuksen tutkiminen ja siitä päättäminen

1816 artikla

Konsulaatin toimivallan tutkiminen

1. Kun hakemus on jätetty, konsulaatin on tarkistettava, onko se toimivaltainen tutkimaan hakemuksen ja päättämään siitä 5 ja 6 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Jos konsulaatti ei ole toimivaltainen, sen on palautettava viipymättä hakemuslomake ja hakijan toimittamat asiakirjat sekä viisumimaksu ja ilmoitettava, mikä konsulaatti on toimivaltainen.

1917 artikla

Tutkittavaksi ottaminen

1. Toimivaltaisen konsulaatin on tarkistettava, että:

a)           hakemus on jätetty 98 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ajankohtana,

b)           hakemus sisältää 109 artiklan 3 kohdan a–c alakohdassa mainitut asiat,

c)           hakijan biometriset tiedot on kerätty, ja

d)           viisumimaksu on peritty.

2. Kun toimivaltainen konsulaatti on todennut, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, hakemus on otettava tutkittavaksi ja konsulaatin on:

a)           noudatettava VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 8 artiklassa kuvattuja menettelyjä, ja

b)           tutkittava hakemus tarkemmin.

Ainoastaan asianmukaisesti valtuutettu konsulaatin henkilökunta voi tallentaa tiedot viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 6 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan sekä 9 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

3. Jos toimivaltainen konsulaatti toteaa, etteivät 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, hakemusta ei oteta tutkittavaksi ja konsulaatin on viipymättä:

a)           palautettava hakemuslomake ja kaikki hakijan toimittamat asiakirjat,

b)           hävitettävä kerätyt biometriset tiedot,

c)           palautettava viisumimaksu, ja

d)           jätettävä hakemus tutkimatta.

4. Edellä olevasta poiketen hakemus, joka ei täytä 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, voidaan ottaa tutkittavaksi humanitaarisista syistä tai kansallisen edun perusteella.

20 artikla

Leima, joka osoittaa, että hakemus otetaan tutkittavaksi

1. Kun hakemus otetaan tutkittavaksi, toimivaltainen konsulaatti merkitsee leiman hakijan matkustusasiakirjaan. Leiman on oltava liitteessä III olevan mallin mukainen ja se on sijoitettava kyseisen liitteen säännösten mukaisesti.

2. Diplomaatti-, virka/virkamatka- ja erityispasseja ei leimata.

3. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan jäsenvaltioiden konsulaatteihin siihen päivään asti, jona yhteinen viisumijärjestelmä toimii täysimääräisesti kaikilla alueilla VIS-asetuksen 48 artiklan mukaisesti.

2118 artikla

Maahantulon edellytysten tarkastaminen ja riskinarviointi

1. Yhtenäistä viisumia koskevaa hakemusta tutkittaessa on varmistettava, täyttääkö hakija Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdan mukaiset maahantulon edellytykset, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä sen arvioimiseen, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski tai vaara jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja aikooko hakija poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen kuin haettavan viisumin voimassaolo päättyy.

ò uusi

2. Tutkittaessa yhtenäistä viisumia koskevaa hakemusta, jonka jättänyt VIS-rekisteröity säännöllisesti matkustava henkilö on käyttänyt laillisesti kaksi aikaisemmin saamaansa viisumia, on oletettava, että hakija täyttää maahantulon edellytykset, jotka liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin ja vaaraan jäsenvaltioiden turvallisuudelle, ja että hakijalla on riittävät varat oleskelukustannusten kattamista varten.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua oletusta ei sovelleta silloin, kun konsulaatilla on perustellut syyt epäillä, että nämä maahantulon edellytykset eivät täyty, viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen, kuten aiemman viisumin peruuttamista koskevien päätösten, perusteella, tai passiin merkittyjen maahantulo- ja maastalähtöleimojen perusteella. Tällaisissa tilanteissa konsulaatit voivat järjestää haastattelun ja vaatia lisäasiakirjoja.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

24. Jokaisen hakemuksen osalta on tarkistettava viisumitietojärjestelmän tiedot VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ  8 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 15 artiklan mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.

35. Ö Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista, Õ Ttarkastaessaan, täyttääkö hakija maahantulon edellytykset, konsulaatin on tarkistettava seuraavata seikat:

              a) että esitetty matkustusasiakirja ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty;

              b) hakijan esittämät tiedot suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja olosuhteista; onko että hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on varma, tai että kykeneekö hän kykenee hankkimaan laillisesti tällaiset varat;

              c) onko hakija määrätty maahantulokieltoon Schengenin tietojärjestelmässä (SIS);

              d) että hakijan ei katsota muodostavan uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 2 artiklan 19 kohdan mukaisesti eikä kansainvälisille suhteille eikä häntä erityisesti ole jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon;.

              e) hakijalla on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan.

46. Konsulaatin on tarvittaessa tarkistettava aikaisempien ja suunniteltujen oleskelujen pituus sen varmistamiseksi, ettei hakija ole ylittänyt jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun enimmäiskestoa, riippumatta ð kiertomatkaviisumin, ï pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai toisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan nojalla sallitusta mahdollisesta oleskelusta.

57. Toimeentuloon tarvittavat varat arvioidaan suunnitellun oleskelun keston ja tarkoituksen mukaan jäsenvaltioiden Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 34 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti asettamien ohjeellisten määrien perusteella soveltamalla asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden edullisessa majoituksessa tapahtuvan ylläpidon keskihintoja oleskelupäivien lukumäärällä kerrottuna. Ylläpito- Ylläpitositoumusta ja/tai yksityistä majoitussitoumusta koskeva selvitys voi myös olla osoituksena toimeentuloon tarvittavien varojen olemassaolosta.

68. Lentokentän kauttakulkuviisumia koskevaa hakemusta tutkittaessa konsulaatin on erityisesti tarkistettava:

            a) että esitetty matkustusasiakirja ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty;

b) asianomaisen kolmannen maan kansalaisen lähtö- ja tulopaikat sekä suunnitellun matkareitin ja lentokentän kauttakulun johdonmukaisuus;

            c) todisteet jatkomatkasta lopulliseen määränpäähän.

79. Hakemuksen tutkinta perustuu erityisesti esitettyjen asiakirjojen aitouteen ja luotettavuuteen sekä hakijan antamien ilmoitusten totuudenmukaisuuteen ja luotettavuuteen.

810. Konsulaatit voivat hakemusta tutkiessaan perustelluissa tapauksissa kutsua hakijan ð järjestää ï haastatteluun ja pyytää lisäasiakirjoja.

911. Aiempi viisumin epääminen ei johda automaattisesti uuden hakemuksen epäämiseen. Uutta hakemusta on arvioitava kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella.

2219 artikla

Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten ennalta kuuleminen

1. Jäsenvaltio voi vaatia, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava sen keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä hakemuksia. Tällaista kuulemista ei sovelleta lentokentän kauttakulkuviisumeja koskeviin hakemuksiin.

2. Kuultujen keskusviranomaisten on annettava lopullinen vastauksensa seitsemän ð viiden ï kalenteripäivän kuluessa kuulemisesta. Jos vastausta ei ole annettu tässä määräajassa, katsotaan, ettei niillä ole perusteita vastustaa viisumin myöntämistä.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseistä ennalta kuulemista koskevan vaatimuksen esittämisestä tai sen peruuttamisesta ð vähintään 15 kalenteripäivää ï ennen kuin sitä aletaan soveltaa. Nämä tiedot on annettava myös paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa asianomaisella lainkäyttöalueella.

4. Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tällaisista ilmoituksista.

5. VIS-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetusta Schengenin konsultointiverkoston korvaamispäivästä alkaen ennalta kuuleminen suoritetaan mainitun asetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2320 artikla

Hakemusta koskeva päätös

1. Hakemusta koskeva päätös on tehtävä 15 ð 10 ï kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona 1917 artiklan mukaisesti tutkittavaksi otettu hakemus on jätetty.

2. Tätä määräaikaa voidaan yksittäisissä tapauksissa jatkaa enintään 30 ð 20 ï kalenteripäivään, erityisesti jos hakemusta on tarpeen tarkastella lähemmin tai kun on kyse edustuksesta ja edustetun jäsenvaltion viranomaisia kuullaan.

3. Jos erityistapauksissa tarvitaan muita asiakirjoja, tätä määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti jatkaa 60 päivään.

ò uusi

3. Edellä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen unionin kansalaisten lähisukulaisten ja direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen unionin kansalaisten perheenjäsenten hakemuksista on päätettävä viiden kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona hakemus on jätetty. Tätä määräaikaa voidaan yksittäisissä tapauksissa jatkaa enintään 10 kalenteripäivään, erityisesti jos hakemusta on tarpeen tarkastella lähemmin.

ò uusi

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja on sovellettava enimmäismääräaikoina direktiivin 2004/38/EY 3 artiklassa tarkoitettuihin unionin kansalaisten perheenjäseniin  saman direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

ê 810/2009

45. Ellei hakemusta ole peruutettu, on päätettävä:

            a) yhtenäisen viisumin myöntämisestä 2421 artiklan mukaisesti;

              b) alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisestä 2522 artiklan mukaisesti;

ò uusi

              c) lentokentän kauttakulkuviisumin myöntämisestä 23 artiklan mukaisesti; tai

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

c)d) viisumin epäämisestä 3229 artiklan mukaisesti;. tai

              d) hakemuksen käsittelyn keskeyttämisestä ja sen siirtämisestä edustetun jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Sormenjälkien ottamisen fyysinen mahdottomuus 1312 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti ei saa vaikuttaa viisumin myöntämiseen tai epäämiseen.

IV LUKU

Viisumin myöntäminen

2421 artikla

Yhtenäisen viisumin myöntäminen

1. Viisumin voimassaoloajasta ja sallitun oleskelun kestosta päätetään 2118 artiklan mukaisesti suoritetun hakemuksen käsittelyn perusteella.

2. Viisumi voidaan myöntää yhtä, kahta tai useampaa maahantuloa varten. ð Toistuvaisviisumin ï Vvoimassaoloaika saa olla enintään viisi vuotta. ð Toistuvaisviisumin voimassaoloaika voi olla pidempi kuin passin, johon se on kiinnitetty. ï

Kauttakulun yhteydessä sallitun oleskelun pituuden on vastattava kauttakulkuun tarvittavaa aikaa.

Rajoittamatta 1211 artiklan a alakohdan soveltamista ð kertaviisumin ï viisumin voimassaoloaikaan sisältyy 15 päivän lisäaika. Jäsenvaltiot voivat päättää olla myöntämättä tällaista lisäaikaa yleisen järjestyksen tai jonkin jäsenvaltion kansainvälisten suhteiden vuoksi.

ò uusi

3. VIS-rekisteröidyille säännöllisesti matkustaville henkilöille, jotka ovat käyttäneet laillisesti kaksi aikaisemmin saamaansa viisumia, on myönnettävä vähintään kolme vuotta voimassa oleva toistuvaisviisumi.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuille hakijoille, jotka ovat laillisesti käyttäneet kolme vuotta voimassa olevan toistuvaisviisumin, on myönnettävä viisi vuotta voimassa oleva toistuvaisviisumi sillä edellytyksellä, että hakemus jätetään vuoden sisällä kolme vuotta voimassa olleen toistuvaisviisumin voimassaolon päättymispäivästä.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

25. Rajoittamatta 12 artiklan a alakohdan soveltamista, ð Enintään 5 vuotta voimassa oleva ïtoistuvaisviisumien ð voidaan myöntää ï voimassaoloaika voi olla kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

              a) hakija Ö hakijalle,  joka Õ todistaa tarpeen tai perustelee aikomuksen matkustaa usein ja/tai säännöllisesti erityisesti ammatillisista tai perhesyistä; kyseeseen tulevat esimerkiksi liiketoiminnan harjoittajat, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa säännöllisiä virallisia yhteyksiä ylläpitävät virkamiehet, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin, unionin kansalaisten perheenjäsenet, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäsenet, sekä merimiehet; ja

              b) ð kun ï hakija todistaa rehellisyytensä ja luotettavuutensa, erityisesti aiempien yhtenäisten tai alueellisesti rajoitettujen viisumien sääntöjenmukaisen käytön, taloudellisen tilanteensa alkuperämaassa ja vilpittömän aikomuksensa poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen haettavan Ö hakemansa Õ viisumin voimassaolon päättymistä.

36. VIS-asetuksen Ö Asetuksen (EY) N:o 767/2008 Õ 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, kun tällaisen viisumin myöntämistä koskeva päätös on tehty.

ê 810/2009 (mukautettu)

2522 artikla

Alueellisesti rajoitetun viisumin myöntäminen

1. Alueellisesti rajoitettu viisumi myönnetään poikkeuksellisesti seuraavissa tapauksissa:

              a) kun jäsenvaltio, jota asia koskee, katsoo, että humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi on tarpeen,

         i) poiketa periaatteesta, jonka mukaan Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdassa ja c–e alakohdassa säädettyjen maahantuloedellytysten on täytyttävä;

         ii) myöntää viisumi huolimatta siitä, että 22 19 artiklan mukaisesti kuultu jäsenvaltio vastustaa yhtenäisen viisumin myöntämistä; tai

         iii) myöntää viisumi asian kiireellisyyden vuoksi, vaikka 22 19 artiklan mukaista ennalta ennakkokuulemista ei ole toteutettu;

              tai

ê 610/2013  6 artiklan 3 kohta

              b) kun konsulaatin perusteltuina pitämistä syistä hakijalle myönnetään uusi viisumi saman 180 päivän jakson aikana tapahtuvaa oleskelua varten hakijalle, joka tämän 180 päivän kuluessa on jo käyttänyt 90 päivää voimassa olevaa yhtenäistä viisumia tai alueellisesti rajoitettua viisumia.

ê 810/2009 (mukautettu)

2. Alueellisesti rajoitettu viisumi on voimassa ainoastaan myöntävän jäsenvaltion alueella. Se voi poikkeuksellisesti olla voimassa useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella edellyttäen, että kukin näistä jäsenvaltioista suostuu tähän.

3. Kun yksi tai useampi jäsenvaltio, mutta eivät kaikki, ei tunnusta hakijan matkustusasiakirjaa, myönnetään viisumi, joka on voimassa ainoastaan niiden jäsenvaltioiden alueella, jotka tunnustavat matkustusasiakirjan. Jos viisumin myöntävä jäsenvaltio ei tunnusta hakijan matkustusasiakirjaa, viisumi on voimassa ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

4. Kun alueellisesti rajoitettu viisumi on myönnetty 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, myöntävän jäsenvaltion keskusviranomaisten on ilmoitettava asiaa koskevat tiedot viipymättä muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5. VIS-aAsetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, kun tällaisen viisumin myöntämistä koskeva päätös on tehty.

2623 artikla

Lentokentän kauttakulkuviisumin myöntäminen

1. Lentokentän kauttakulkuviisumi on voimassa jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten.

2. Rajoittamatta 1211 artiklan a alakohdan soveltamista viisumin voimassaoloaikaan sisältyy 15 päivän lisäaika.

Jäsenvaltiot voivat päättää olla myöntämättä tällaista lisäaikaa yleisen järjestyksen tai jonkin jäsenvaltion kansainvälisten suhteiden vuoksi.

3. Rajoittamatta 1211 artiklan a alakohdan soveltamista, useaan kauttakulkuun oikeuttava lentokentän kauttakulkuviisumi voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi.

4. Useaan kauttakulkuun oikeuttavia lentokentän kauttakulkuviisumeja myönnettäessä koskevaa päätöstä tehtäessä on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

            a) hakijan tarve kauttakulkuun usein ja/tai säännöllisesti; ja

            b) hakijan rehellisyys ja luotettavuus, erityisesti aiempien yhtenäisten tai alueellisesti rajoitettujen viisumien tai lentokentän kauttakulkuviisumien sääntöjenmukainen käyttö, taloudellinen tilanne hänen alkuperämaassaan ja vilpitön aikomus jatkaa matkaansa.

5. Jos hakijalta vaaditaan 3 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti lentokentän kauttakulkuviisumi, se on voimassa ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kauttakulkua varten.

6. VIS-aAsetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 10 artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, kun tällaisen viisumin myöntämistä koskeva päätös on tehty.

ê 810/2009 (mukautettu)

2724 artikla

Viisumitarran täyttöohjeet

1. Viisumitarraa täytettäessä siihen on merkittävä liitteessä VII säädetyt pakolliset tiedot ja koneellisesti luettava kenttä on täytettävä noudattaen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan N:o 9303 osaston 2 mukaisia vaatimuksia.

ò uusi

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset ohjeet viisumitarran täyttämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

23. Jäsenvaltiot voivat tehdä viisumitarran ”huomautuksia”-kenttään kansallisia merkintöjä, jotka eivät saa olla samoja kuin liitteessä VII tarkoitetut pakolliset ð 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistetut ï tiedot Ö eivätkä Õ ð ilmaista matkan tarkoitusta ï .

34. Kaikki viisumitarraan merkittävät tiedot on painettava, eikä painettuun viisumitarraan saa tehdä muutoksia käsin.

45. ð Kertaviisumin ï Vviisumitarraan saa merkitä tietoja käsin ainoastaan ylivoimaisen teknisen esteen vuoksi. Käsin täytettyyn viisumitarraan ei saa tehdä muutoksia.

56. Kun viisumitarra täytetään käsin tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti, tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 10 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

2825 artikla

Täytetyn viisumitarran mitätöinti

1. Jos viisumitarrassa, jota ei ole vielä kiinnitetty matkustusasiakirjaan, havaitaan virhe, viisumitarra on mitätöitävä.

2. Jos virhe havaitaan sen jälkeen kun viisumitarra on jo kiinnitetty matkustusasiakirjaan, viisumitarra mitätöidään tekemällä sen päälle vinoristi pysyvällä musteella ð ja optisesti muuttuva elementti tuhotaan ï , minkä jälkeen kiinnitetään uusi viisumitarra eri sivulle.

3. Jos virhe havaitaan sen jälkeen kun asianomaiset tiedot on tallennettu viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, virhe on korjattava kyseisen asetuksen 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

ê 810/2009 (mukautettu)

2926 artikla

Viisumitarran kiinnittäminen

1. Tulostettu viisumitarra, joka sisältää 27 24 artiklassa ja liitteessä VII säädetyt tiedot, kiinnitetään matkustusasiakirjaan liitteessä VIII olevien säännösten mukaisesti.

ò uusi

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset ohjeet viisumitarran kiinnittämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

ê 810/2009 (mukautettu)

23. Jos myöntävä jäsenvaltio ei tunnusta hakijan matkustusasiakirjaa, käytetään viisumin kiinnittämiseen tarkoitettua erillistä lomaketta.

34. Kun viisumitarra on kiinnitetty erilliselle viisumilomakkeelle, kyseiset tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 10 artiklan 1 kohdan j alakohdan mukaisesti.

45. Erilliset viisumit, jotka myönnetään hakijan matkustusasiakirjaan merkityille henkilöille, kiinnitetään kyseiseen matkustusasiakirjaan.

56. Jos myöntävä jäsenvaltio ei tunnusta matkustusasiakirjaa, johon kyseiset henkilöt on merkitty, erilliset viisumitarrat kiinnitetään erillisiin viisumilomakkeisiin.

3027 artikla

Myönnetystä viisumista johtuvat oikeudet

Pelkkä yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin hallussapito ei ilman muuta merkitse maahantulo-oikeutta.

ê 810/2009 (mukautettu)

 ð uusi

3128 artikla

Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille ilmoittaminen

1. Jäsenvaltio voi vaatia, että sen keskusviranomaisille ilmoitetaan lentokentän kauttakulkuviisumeja lukuun ottamatta viisumeista, jotka muiden jäsenvaltioiden konsulaatit ovat myöntäneet tiettyjen kolmansien maiden kansalaisille tai tiettyihin ryhmiin kuuluville kolmansien maiden kansalaisille.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kyseisten tietojen saamista ilmoittamista koskevan vaatimuksen käyttöönotosta tai sen peruuttamisesta ð vähintään 15 kalenteripäivää ï ennen kuin sitä aletaan soveltaa. Nämä tiedot on annettava myös paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa asianomaisella lainkäyttöalueella.

3. Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tällaisista ilmoituksista.

4. VIS-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen tiedot on toimitettava mainitun asetuksen 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3229 artikla

Viisumin epääminen

1. Rajoittamatta 2522 artiklan 1 kohdan soveltamista viisumi evätään

              a) jos hakija:

         i) esittää virheellisen, väärän tai väärennetyn matkustusasiakirjan;

         ii) ei perustele suunnitellun oleskelun tarkoitusta tai olosuhteita;

         iii) ei esitä todisteita riittävistä varoista oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai siitä että hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat;

ê 610/2013 6 artiklan 4 alakohta

         iv) on jo oleskellut jäsenvaltioiden alueella 90 päivää kuluvan 180 päivän jakson aikana yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin perusteella;

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

         v) on määrätty maahantulokieltoon SIS:ssä;

         vi) saattaa muodostaa uhan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 2 artiklan 19 kohdan mukaisesti tai kansainvälisille suhteille, erityisesti, jos hänet on jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon; tai

         vii) ei pysty osoittamaan, että hänellä on riittävä matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan;

              tai

              b) jos on perustellut syyt epäillä hakijan esittämien liiteasiakirjojen aitoutta tai niiden sisällön todenmukaisuutta, hakijan esittämien ilmoitusten luotettavuutta tai hänen aikomustaan poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen haetun viisumin voimassaolon päättymistä.

2. Epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI V olevalla vakiolomakkeella.

3. Hakijalla on oikeus hakea muutosta viisumihakemuksen epäämispäätökseen. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille ð yksityiskohtaiset ï tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI V mukaisesti.

4. Edellä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edustavan jäsenvaltion konsulaatin on ilmoitettava hakijalle edustetun jäsenvaltion päätöksestä.

54. Tieto viisumin epäämisestä tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 12 artiklan mukaisesti.

V LUKU

Myönnetyn viisumin muuttaminen

3330 artikla

Viisumin jatkaminen

1. Myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa jatketaan, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että viisuminhaltija on osoittanut, että jäsenvaltioiden alueelta lähteminen ei ole ylivoimaisen esteen vuoksi tai humanitaarisista syistä mahdollista ennen myönnetyn viisumin voimassaoloajan ja/tai sallitun oleskelun keston päättymistä. Tällainen viisumin jatkaminen myönnetään maksutta.

2. Myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa voidaan jatkaa, jos viisumin viisuminhaltija voi osoittaa, että voimassaolon tai oleskelun keston jatkaminen on tarpeen vakavista henkilökohtaisista syistä. Tällaisesta viisumin jatkamisesta peritään 30 euron maksu.

3. Ellei viisumia jatkava viranomainen toisin päätä, jatketun viisumin kelpoisuusalueen rajoitus säilyy samana kuin alkuperäisessä viisumissa.

4. Viisumin jatkamiseen toimivaltaisia viranomaisia ovat sen jäsenvaltion viranomaiset, jonka alueella kolmannen maan kansalainen hakee viisumin jatkamista.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, millä viranomaisella on toimivalta jatkaa viisumeja.

6. Viisumin jatkaminen merkitään viisumitarralla.

7. Tieto viisumin jatkamisesta tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 14 artiklan mukaisesti.

3431 artikla

Mitätöinti ja kumoaminen

1. Viisumi mitätöidään, jos käy ilmi, että viisumin myöntämistä koskevat edellytykset eivät täyttyneet sen myöntämisajankohtana, erityisesti jos on vakavia perusteita olettaa, että viisumi on saatu vilpillisesti. Viisumin mitätöivät periaatteessa sen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat mitätöidä viisumin, jolloin mitätöimisestä on ilmoitettava viisumin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2. Viisumi kumotaan, jos käy ilmi, että sen myöntämistä koskevat edellytykset eivät enää täyty. Viisumin kumoavat periaatteessa sen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset. Toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kumota viisumin, jolloin kumoamisesta on ilmoitettava viisumin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3. Viisumi voidaan kumota viisuminhaltijan pyynnöstä. Viisumin myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava kumoamisesta.

4. Viisuminhaltijan Kkykenemättömyys esittää rajalla yksi tai useampi 1413 artiklan 34 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista ei saa kuitenkaan ilman muuta johtaa viisumin mitätöimistä tai kumoamista koskevaan päätökseen.

5. Jos viisumi mitätöidään tai kumotaan, siihen merkitään leima ”MITÄTÖN” tai ”KUMOTTU” ja viisumitarran optisesti vaihtuva tekijä, turvatekijänä käytetty piilokuva ja sana ”viisumi” on tuhottava yliviivaamalla ne se.

6. Viisumin mitätöinti- tai kumoamispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI V olevalla vakiolomakkeella.

7. Viisuminhaltijalla, jonka viisumi on mitätöity tai kumottu, on oikeus hakea muutosta, ellei viisumia ole kumottu hänen pyynnöstään 3 kohdan mukaisesti. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka teki mitätöintiä tai kumoamista koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI V mukaisesti.

8. Tieto viisumin mitätöinnistä tai kumoamisesta tallennetaan viisumitietojärjestelmään VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 13 artiklan mukaisesti.

VI LUKU

Ulkorajalla myönnettävät viisumit

3532 artikla

Ulkorajalla Ö poikkeuksellisesti Õ haettavat viisumit

1. Viisumi voidaan poikkeustapauksissa myöntää rajanylityspaikalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

              a) hakija täyttää Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset;

              b) hakija ei ole pystynyt hakemaan viisumia etukäteen ja esittää vaadittaessa perusteeksi asiakirjoja, joista ilmenee ennalta arvaamaton ja pakottava maahantulon syy; ja

              c) katsotaan, että hakijan paluu alkuperä- tai asuin- taikka kauttakulkumaahan muiden valtioiden kuin Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien jäsenvaltioiden kautta on taattu.

2. Kun viisumia haetaan ulkorajalla, matkasairausvakuutusta koskevaa vaatimusta ei tarvitse soveltaa, jos matkasairausvakuutusta ei ole saatavilla kyseisellä rajanylityspaikalla tai humanitaarisista syistä.

32. Ulkorajalla myönnettävä viisumi on yhtenäinen viisumi, joka oikeuttaa haltijan enintään 15 päivän oleskeluun riippuen suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja edellytyksistä. Kauttakulun yhteydessä sallitun oleskelun pituuden on vastattava kauttakulkuun tarvittavaa aikaa.

43. Jos Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 5 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, viisumin myöntämisestä rajalla vastaavat viranomaiset voivat myöntää tämän asetuksen 2522 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti alueellisesti rajoitetun viisumin, joka on voimassa ainoastaan myöntävän jäsenvaltion alueella.

54. Kolmannen maan kansalaiselle, joka kuuluu sellaiseen henkilöryhmään, joiden osalta vaaditaan 22 19 artiklassa tarkoitettu ennalta kuuleminen, ei periaatteessa myönnetä viisumia ulkorajalla.

Tällaisille henkilöille voidaan kuitenkin 2522 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa myöntää ulkorajalla alueellisesti rajoitettu viisumi, joka on voimassa myöntävän jäsenvaltion alueella.

65. Viisumi on viisumin epäämisestä 3229 artiklan 1 kohdassa säädettyjen perusteiden lisäksi evättävä rajanylityspaikalla, elleivät tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty.

76. Sovelletaan 3229 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä VI V säädettyjä viisumin epäämisen perustelemista ja epäämisestä ilmoittamista sekä viisumin epäämisestä ja muutoksenhakuoikeuttadesta ilmoittamista koskevia säännöksiä.

ò uusi

33 artikla

Ulkorajalla väliaikaisen menettelyn nojalla haettavat viisumit

1. Pyrkiessään edistämään lyhytaikaista matkailua jäsenvaltio voi päättää myöntää viisumeja ulkorajoilla väliaikaisen menettelyn nojalla henkilöille, jotka täyttävät 32 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa säädetyt edellytykset.

2. Tällaisen menettelyn soveltaminen on rajoitettava viiteen kuukauteen kunakin kalenterivuonna, ja on selkeästi määriteltävä ryhmät, joihin menettelyä sovelletaan.

3. Edellä olevasta 22 artiklan 1 kohdasta poiketen tällaisen menettelyn nojalla myönnetty viisumi on voimassa ainoastaan myöntävän jäsenvaltion alueella, ja se oikeuttaa haltijan enintään 15 kalenteripäivän oleskeluun riippuen suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja edellytyksistä.

4. Kun viisumi evätään ulkorajalla, jäsenvaltio ei voi asettaa asianomaiselle liikenteenharjoittajalle Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja velvoitteita.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava suunnitelluista menettelyistä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään kolme kuukautta ennen niiden käyttöönottoa. Ilmoituksessa on määriteltävä ryhmät, joihin menettelyä sovelletaan, menettelyn maantieteellinen soveltamisala ja sen organisatoriset järjestelyt sekä toimenpiteet, joilla varmistetaan, että viisumin myöntämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Komissio julkaisee tämän ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava yksityiskohtainen täytäntöönpanokertomus komissiolle kolmen kuukauden kuluttua menettelyn soveltamisen lopettamisesta. Kertomuksessa on oltava tiedot myönnettyjen ja evättyjen viisumien lukumäärästä (mukaan lukien asianomaisten henkilöiden kansalaisuus), oleskelun kestosta ja paluuprosentista (mukaan lukien niiden henkilöiden kansallisuus, jotka eivät palaa).

ê 810/2009 (mukautettu)

3634 artikla

Viisumin myöntäminen ulkorajalla kauttakulkumatkalla oleville merimiehille merenkulkijoille

1. Merimiehelle Merenkulkijalle, jolla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, voidaan myöntää viisumi kauttakulkua varten rajalla, jos

              a) hän täyttää 3532 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset; ja

              b) hän ylittää kyseisen rajan siirtyäkseen alukseen, palatakseen alukseen tai poistuakseen aluksesta, jossa hän tulee työskentelemään tai on työskennellyt merimiehenä merenkulkijana.

2. Ennen kuin rajalla kauttakulkumatkalla olevalle merimiehelle merenkulkijalle myönnetään rajalla viisumi, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on noudatettava liitteessä IX olevassa 1 osassa säädettyjä sääntöjä ja varmistettava, että kyseistä merimiestä merenkulkijaa koskevat tarvittavat tiedot on vaihdettu liitteessä IX olevassa 2 osassa säädetyn ja asianmukaisesti täytetyn, kauttakulkumatkalla olevia merimiehiä koskevan lomakkeen avulla.

ò uusi

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä säännöt viisumin myöntämisestä rajalla merenkulkijoille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

ê 810/2009

34. Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta 3532 artiklan 32, 43 ja 54 kohdan soveltamista.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

IV OSASTO

HALLINNOLLISTEN ASIOIDEN HOITO JA JÄRJESTÄMINEN

3735 artikla

Viisumipalveluiden järjestäminen

1. Jäsenvaltiot vastaavat konsulaattiensa viisumipalveluiden järjestämisestä.

Hakijoiden kanssa välittömästi tekemisissä olevia virkailijoita varten on tarvittaessa laadittava tehtävänkiertojärjestelmä, jotta voidaan estää valppauden heikentyminen ja suojata henkilöstöä paikallisen painostuksen kohteeksi joutumiselta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä selkeisiin työjärjestelyihin ja selkeään vastuunjakoon hakemuksia koskevien lopullisten päätösten tekemisessä. Viisumitietojärjestelmän ja Schengenin tietojärjestelmän käyttö ja muiden luottamuksellisten tietojen saanti on rajoitettava koskemaan tiettyä, asianmukaisesti valtuutettua henkilöstöä. Luvaton pääsy tällaisiin tietokantoihin on estettävä asianmukaisin toimenpitein.

2. Viisumitarrojen säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava asianmukaisia turvatoimia petosten ja katoamisten välttämiseksi. Kunkin konsulaatin on pidettävä kirjaa viisumitarravarastostaan ja kirjattava ylös, miten kukin tarra on käytetty.

3. Jäsenvaltioiden konsulaattien on arkistoitava hakemukset. Kussakin asiakirjakansiossa on oltava hakemuslomake, jäljennökset liiteasiakirjoista siihen liittyvistä lisäselvityksistä, selvitys suoritetuista tarkistuksista ja myönnetyn viisumin viitetiedot, jotta henkilöstö voi tarvittaessa rekonstruoida hakemusta koskevan päätöksenteon taustan.

Hakemusasiakirjakansiot on säilytettävä vähintään kaksi vuotta alkaen päivästä, jona 2320 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemusta koskeva päätös tehtiin.

3836 artikla

Hakemusten käsittelyä ja konsulaattien valvontaa varten tarvittavat resurssit

1. Jäsenvaltioiden on osoitettava hakemusten käsittelyyn liittyviin tehtäviin riittävästi pätevää henkilöstöä, jotta voidaan varmistaa, että yleisölle tarjottujen palvelujen laatu on riittävä ja yhdenmukainen.

2. Toimitilojen tulee täyttää asianmukaiset toimivuuden vaatimukset, ja niissä on voitava toteuttaa tarvittavat turvatoimet.

3. Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on annettava sekä kotimaasta lähetetylle että paikalta palkatulle henkilöstölle asianmukainen koulutus, ja niiden vastuulla on toimittaa henkilöstölle täydelliset, täsmälliset ja ajantasaiset tiedot asiaa koskevasta Ö unionin Õ ja kansallisesta ja yhteisön lainsäädännöstä.

4. Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on varmistettava, että hakemusten käsittelyä valvotaan säännöllisesti asianmukaisella tavalla, ja toteutettava korjaavia toimenpiteitä, jos todetaan, että tämän asetuksen säännöksistä on poikettu.

3937 artikla

Henkilöstön käyttäytyminen

1. Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti.

2. Konsulaattihenkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen tavoitteisiin nähden.

3. Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.

4038 artikla

Ö Konsulaattien organisointi ja Õ Yyhteistyömuodot

1. Kunkin jäsenvaltion on huolehdittava hakemuksiin liittyvien menettelyjen järjestämisestä. Hakemukset on periaatteessa jätettävä jäsenvaltion konsulaattiin.

2. Jäsenvaltioiden on

              a) varustettava konsulaattinsa ja viisumien myöntämisestä rajoilla vastaavat viranomaiset biometristen tunnisteiden keräämiseen tarvittavilla välineillä, samoin kuin kunniakonsuleidensa toimitilat, jos niissä on tarkoitus kerätä biometrisiä tunnisteita 4240 artiklan mukaisesti; ja/tai

              b) tehtävä yhteistyötä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa tai muiden asianmukaisten yhteyksien avulla rajoitetun edustuksen, yhteisten tilojen tai yhteisen viisumikeskuksen muodossa 41 artiklan mukaisesti ð edustusjärjestelyjen tai minkä tahansa muunlaisen konsuliyhteistyön muodossa ï .

3. Erityisissä olosuhteissa tai paikallisesta tilanteesta johtuvista syistä, esimerkiksi jos

              a) hakijoiden suuren määrän vuoksi hakemusten ja tietojen keruuta ei ole mahdollista järjestää ajoissa ja asianmukaisissa olosuhteissa, tai

              b) toiminnan maantieteellistä kattavuutta kyseisen kolmannen maan alueella ei voida varmistaa muulla tavalla,

ja jos 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut yhteistyömuodot eivät ole kyseisen jäsenvaltion kannalta asianmukaisia,

Ö 3. Õ jJäsenvaltio voi viimeisenä keinona turvautua Ö myös Õ yhteistyöhön tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa 4341 artiklan mukaisesti.

4. Järjestelyn muodon valinta ei saa johtaa siihen, että hakijaa vaaditaan käymään henkilökohtaisesti useammassa kuin yhdessä toimipaikassa hakemuksen jättämiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta oikeuteen kutsua hakija henkilökohtaiseen haastatteluun 21 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

54. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle , kuinka ne aikovat järjestää hakemuksiin liittyvät menettelyt ð konsulaattiensa organisoinnista ja konsuliyhteistyöstä ï kullakin edustuston konsulaatin sijaintipaikkakunnalla.

ò uusi

65. Jos yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa lopetetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava täyden palvelun jatkuvuus.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

839 artikla

Edustusjärjestelyt

1. Jäsenvaltio voi sopia, että se edustaa toista jäsenvaltiota, joka on toimivaltainen 5 artiklan mukaisesti, hakemusten käsittelyä ja viisumien myöntämistä varten kyseisen jäsenvaltion puolesta. Jäsenvaltio voi myös edustaa toista jäsenvaltiota rajoitetusti ainoastaan hakemusten keruussa ja biometristen tunnisteiden rekisteröimisessä.

2. Kun edustavan jäsenvaltion konsulaatti harkitsee viisumin epäämistä, sen on toimitettava hakemus edustetun jäsenvaltion asiaan kuuluville viranomaisille, jotta ne voivat tehdä hakemusta koskevan lopullisen päätöksen 20 artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa asetetun määräajan kuluessa.

32. ð Silloin kun edustus rajoittuu hakemusten keruuseen, ï Hhakemusten ja tietojen keruu ja siirtäminen edustetulle jäsenvaltiolle on suoritettava noudattaen asiaankuuluvia tietosuojaa ja -turvallisuutta koskevia sääntöjä.

3. Edustavan ja edustetun jäsenvaltion välillä sovitaan kahdenvälisestä järjestelystä, joka sisältää seuraavaa Ö . Järjestelyssä Õ

              a) siinä on määriteltävä edustuksen kesto, jos kyseessä on vain tilapäinen järjestely, ja sen päättymiseen liittyvät menettelyt;

              b) siinä voidaan määrätä, erityisesti jos edustetulla jäsenvaltiolla on asianomaisessa kolmannessa maassa konsulaatti, että edustettu jäsenvaltio antaa käyttöön tiloja, henkilöstöä ja varoja;.

              c) siinä voidaan määrätä, että edustavan jäsenvaltion on toimitettava tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten hakemukset edustetun jäsenvaltion keskusviranomaisille kuulemista varten 22 artiklan mukaisesti;

              d) poikkeuksena 2 kohtaan kahdenvälisellä järjestelyllä voidaan edustavan jäsenvaltion konsulaatti valtuuttaa epäämään viisumin myöntäminen hakemuksen käsittelyn jälkeen.

54. Jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia kolmannessa maassa, on pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on konsulaatteja kyseisessä maassa.

65. Sen varmistamiseksi, että konsulaattiin pääsy jonkin seudun tai maantieteellisen alueen heikon liikenneinfrastruktuurin tai pitkien välimatkojen vuoksi ei vaadi hakijoilta suhteettomia ponnistuksia, jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia kyseisellä seudulla tai alueella, on pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on konsulaatteja kyseisellä seudulla tai alueella.

76. Edustetun jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle edustusjärjestelyjen tekemisestä tai niiden voimassaolon päättymisestä ð viimeistään kaksi kuukautta ï ennen kuin ne tulevat voimaan tai niiden voimassaolo päätetään.

87. Edustavan jäsenvaltion konsulaatin on samanaikaisesti ilmoitettava Ö samaan aikaan 6 kohdassa annettavan ilmoituksen kanssa Õ sekä muiden jäsenvaltioiden konsulaateille että asianomaiseilla alueeilla toimivaille komission Ö Euroopan unionin Õ edustustoille edustusjärjestelyistä tai niiden voimassaolon päättymisestä ennen niiden voimaantuloa tai voimassaolon päättämistä.

98. Jos edustavan jäsenvaltion konsulaatti päättää tehdä yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa 4341 artiklan mukaisesti tai 4543 artiklan mukaisten akkreditoitujen kaupallisten organisaatioiden kanssa, tällaisen yhteistyön on katettava edustusjärjestelyjen piiriin kuuluvat hakemukset. Edustetun jäsenvaltion keskusviranomaisille on ilmoitettava etukäteen tämän yhteistyön yksityiskohtaisista säännöistä.

41 artikla

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

1. Jos järjestetään yhteiset tilat, yhden tai useamman jäsenvaltion konsulaattien henkilökunnan on huolehdittava hakemuksiin liittyvistä menettelyistä (myös biometristen tunnisteiden keräämisestä), jotka sille on osoitettu toisen jäsenvaltion konsulaatissa, ja jaettava välineistö kyseisen jäsenvaltion kanssa. Asianomaisten jäsenvaltioiden on sovittava yhteisten tilojen käytön kestosta ja sen päättymistä koskevista edellytyksistä sekä sille jäsenvaltiolle tulevasta viisumimaksun osuudesta, jonka konsulaattia on käytetty.

2. Jos perustetaan yhteisiä viisumikeskuksia, kahden tai useamman jäsenvaltion konsulaattien henkilökunta on koottava samaan rakennukseen, jotta hakijat voivat jättää hakemuksensa (ja biometriset tunnisteet voidaan kerätä). Hakijat on ohjattava hakemuksen käsittelystä ja sitä koskevan päätöksen tekemisestä vastaavan jäsenvaltion puoleen. Jäsenvaltioiden on sovittava kyseisen yhteistyön kestosta ja sen päättymistä koskevista edellytyksistä sekä kustannusten jaosta osallistuvien jäsenvaltioiden kesken. Yhden jäsenvaltion on vastattava logistiikkaa ja diplomaattisuhteita koskevien sopimusten tekemisestä vastaanottajamaan kanssa.

3. Jos yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa lopetetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava täyden palvelun jatkuvuus.

4240 artikla

Kunniakonsulien käyttö

1. Myös kKunniakonsulit voidaan valtuuttaa suorittamaan jotkin tai kaikki 4341 artiklan 65 kohdassa tarkoitetut tehtävät. Turvallisuuden ja tietosuojan takaamiseksi on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet.

2. Jos kunniakonsuli ei ole jäsenvaltion virkamies, tehtävien suorittamisessa on noudatettava liitteessä X VI asetettuja vaatimuksia lukuun ottamatta kyseisen liitteen D kohdan c alakohdassa olevia määräyksiä.

3. Jos kunniakonsuli on jäsenvaltion virkamies, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että tehtävien suorittamiseen sovelletaan vastaavia vaatimuksia kuin ne, joita sovellettaisiin, jos tehtävät suorittaisi sen konsulaatti.

4341 artikla

Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa

1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä tekemään yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa yhdessä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta julkisia hankintoja ja kilpailua koskeviin sääntöihin.

2. Ulkoisen palveluntarjoajan kanssa tehtävän yhteistyön on perustuttava liitteessä X VI säädettyjen vaatimusten mukaiseen oikeudelliseen välineeseen.

3. Jäsenvaltioiden on paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdettava tietoja ulkoisten palveluntarjoajien valinnasta ja asiaankuuluvien oikeudellisten välineiden ehtojen ja edellytysten vahvistamisesta.

43. Ainoastaan konsulaatti voi tutkia hakemukset ja tarvittaessa haastatella hakijoita, tehdä viisumien myöntämistä koskevan hakemuksesta päätöksen sekä tulostaa viisumitarrat ja kiinnittää ne.

54. Ulkoisilla palveluntarjoajilla ei saa olla pääsyä viisumitietojärjestelmään missään olosuhteissa. Viisumitietojärjestelmää voi käyttää ainoastaan konsulaattien asianmukaisesti valtuutettu henkilökunta.

65. Ulkoiselle palvelujentarjoajalle voidaan antaa oikeus suorittaa yksi tai useampia seuraavista tehtävistä:

              a) viisumivaatimuksia ja hakemuslomakkeita koskevien yleisten tietojen antaminen;

              b) tietojen antaminen hakijalle vaadituista liiteasiakirjoista tarkistusluettelon perusteella;

              c) tietojen ja hakemusten keruu (myös biometristen tunnisteiden kerääminen) ja hakemusten toimittaminen konsulaatille;

              d) viisumimaksun periminen;

              e) ð hakijan ï ajanvarausten hoitaminen tekeminen ð tarvittaessa ï henkilökohtaista käyntiä varten konsulaattiinissa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona;

              f) matkustusasiakirjojen, tarvittaessa myös epäämisilmoitusten, kerääminen konsulaatista ja niiden toimittaminen hakijoille.

76. Valitessaan ulkoista palveluntarjoajaa asianomaisten jäsenvaltioiden on tutkittava yrityksen vakavaraisuus ja luotettavuus, mukaan lukien tarvittavat toimiluvat, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhtiöjärjestys ja sopimukset pankkien kanssa, sekä varmistuttava siitä, ettei eturistiriitaa ole olemassa.

87. Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että valittu ulkoinen palveluntarjoaja noudattaa sille 2 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä asetettuja ehtoja.

98. Asianomaisten jäsenvaltioiden on huolehdittava tietojen käsittelyä koskevien tietosuojasääntöjen noudattamisesta, ja jäsenvaltioita niitä on valvottava direktiivin 95/46/EY 28 artiklan mukaisesti.

Yhteistyö ulkoisen palveluntarjoajan kanssa ei rajoita eikä poista asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaista vastuuta hakijoiden henkilötietoja koskevien velvollisuuksien rikkomisesta ja 65 kohdassa tarkoitetun yhden tai useamman tehtävän suorittamisesta. Tämä säännös määräys ei vaikuta asianomaisen kolmannen maan lainsäädännön mukaisiin mahdollisiin toimiin, jotka voidaan kohdistaa suoraan ulkoiseen palveluntarjoajaan.

109. Asianomaisten jäsenvaltioiden on annettava ulkoiselle palveluntarjoajalle koulutusta, jota asianmukaisen palvelun ja riittävien tietojen tarjoaminen hakijoille edellyttää.

1110. Asianomaisten jäsenvaltioiden on valvottava tarkoin 2 kohdassa tarkoitetun oikeudellisen välineen täytäntöönpanoa muun muassa seuraavilta osin:

              a) viisumivaatimuksia ja hakemuslomakkeita koskeva yleinen neuvonta, jota ulkoinen palveluntarjoaja antaa hakijoille;

              b) kaikki tarpeelliset tekniset ja organisatoriset turvatoimet henkilötietojen suojaamiseksi vahingossa tapahtuvalta tai laittomalta tuhoamiselta, vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, muuttamiselta, luvattomalta luovuttamiselta tai käytöltä, erityisesti jos yhteistyöhön kuuluu hakemusten ja tietojen siirtäminen asianomaisten jäsenvaltioiden konsulaattiin, sekä kaikilta muilta henkilötietojen luvattomilta käsittelytavoilta;

              c) biometristen tunnisteiden kerääminen ja välittäminen;

              d) tietosuojasäännösten noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet.

Asianomaisten jäsenvaltioiden konsulaattien on tätä varten tehtävä säännöllisesti satunnaistarkastuksia ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa.

1211. Jos yhteistyö ulkoisen palveluntarjoajan kanssa lopetetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava täyden palvelun jatkuvuus.

1312. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle jäljennös 2 kohdassa tarkoitetusta oikeudellisesta välineestä. ð Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kunkin vuoden 1 päivään tammikuuta mennessä yhteistyöstään kaikkialla maailmassa toimivien ulkoisten palveluntarjoajien kanssa sekä ulkoisten palveluntarjoajien toiminnan liitteessä VI olevassa C kohdassa tarkoitetusta valvonnasta. ï

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

4442 artikla

Tietojen salaaminen ja suojattu siirtäminen

1. Kun on kyse edustusta koskevista järjestelyistä jäsenvaltioiden ð keskinäisestä yhteistyöstä ï välillä, jäsenvaltioiden yhteistyöstä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa ja kunniakonsulien käytöstä, edustettujen jäsenvaltioiden tai asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot salataan kokonaan riippumatta siitä, siirretäänkö ne sähköisesti vai fyysisesti sähköisellä tallennusvälineellä edustavien jäsenvaltioiden viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoiselta palveluntarjoajalta tai kunniakonsulilta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille.

2. Kolmansissa maissa, joissa edustavan jäsenvaltion viranomaisten edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoisen palveluntarjoajan tai kunniakonsulin asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirrettyjen siirtämien tietojen salaaminen on kielletty, edustetut jäsenvaltiot tai asianomaiset jäsenvaltiot eivät saa sallia edustavan jäsenvaltion tai ulkoisen palveluntarjoajan tai kunniakonsulin siirtää tietoja tietojen siirtämistä sähköisesti.

Tässä tapauksessa edustettujen tai asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköiset tiedot siirretään fyysisesti edustavan jäsenvaltion viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoiselta palveluntarjoajalta tai kunniakonsulilta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille kokonaan salatussa muodossa sähköisellä tallennusvälineellä jonkin jäsenvaltion konsulivirkamiehen toimesta tai, jos tietojen siirtäminen edellyttäisi suhteettomia tai aiheettomia toimia, jossakin muussa turvallisessa ja suojatussa muodossa, esimerkiksi käyttämällä vakiintuneita toimijoita, joilla on kokemusta arkaluonteisten asiakirjojen ja tietojen kuljettamisesta asianomaisessa kolmannessa maassa.

3. Siirron turvallisuustaso on kaikissa tapauksissa mukautettava tietojen arkaluonteisuuteen.

4. Jäsenvaltiot tai yhteisö Ö Unioni Õ pyrkiivät pääsemään asianomaisten kolmansien maiden kanssa yhteisymmärrykseen edustavan jäsenvaltion viranomaisilta edustettujen jäsenvaltioiden viranomaisille tai ulkoiselta palveluntarjoajalta tai kunniakonsulilta asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille sähköisesti siirrettävien tietojen salaamista koskevan kiellon poistamisesta.

ê 810/2009 (mukautettu)

4543 artikla

Jäsenvaltioiden yhteistyö kaupallisten organisaatioiden kanssa

1. Jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä kaupallisten organisaatioiden kanssa hakemusten jättämistä varten Ö hyväksyä, että yksityinen hallinnollisia asioita hoitava toimisto, liikenneyritys tai matkatoimisto, kuten matkanjärjestäjä tai jälleenmyyjä (jotka ovat kaupallisia organisaatioita) jättää hakemukset, Õ mutta ei sitä, että se kerää biometriset tunnisteet lukuun ottamatta biometristen tunnisteiden keräämistä.

2. Tällainen yYhteistyö Ö kaupallisten organisaatioiden kanssa Õ perustuu jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten myöntämään akkreditointiin. Akkreditoinnin tulee erityisesti perustua seuraavien seikkojen tarkistukseen:

              a) kaupallisen organisaation senhetkinen tilanne: voimassa oleva toimilupa, kaupparekisteriin rekisteröityminen, yhteistyösopimukset pankkien kanssa;

              b) voimassa olevat sopimukset jäsenvaltioihin sijoittautuneiden, majoitus- ja muita valmismatkapalveluita tarjoavien liikekumppanien kanssa;

              c) liikenneyritysten kanssa tehdyt sopimukset, joihin on sisällyttävä menomatka ja taattu paluumatka, jota ei voi muuttaa.

3. Akkreditoituja kaupallisia organisaatioita on valvottava säännöllisesti satunnaistarkastuksin, joiden yhteydessä hakijoita haastatellaan joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse, tarkistetaan matkat ja majoitus sekä se, että matkasairausvakuutus on riittävä ja kattaa yksittäiset matkailijat, ja tarpeen mukaan tarkistetaan myös ryhmän paluuseen liittyvät asiakirjat.

4. Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdetaan tietoja akkreditoitujen kaupallisten organisaatioiden toiminnassa havaituista sääntöjenvastaisuuksista ja kaupallisten organisaatioiden toimittamien hakemusten hylkäämisestä sekä havaituista matkustusasiakirjoihin liittyvistä petoksista ja suunnitellun matkan toteutumatta jäämisestä.

5. Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdetaan luetteloita kaupallisista organisaatioista, jotka kukin konsulaatti on akkreditoinut tai joiden akkreditoinnin se on peruuttanut, jolloin mukaan on liitettävä tiedot akkreditoinnin peruuttamiseen johtaneista syistä.

Kunkin konsulaatin on huolehdittava siitä, että Ö annettava Õ yleisölle annetaan tiedoksi luettelo niistä akkreditoiduista kaupallisista organisaatioista, joiden kanssa se tekee yhteistyötä.

4644 artikla

Tilastojen laatiminen

Jäsenvaltioiden on laadittava viisumeita koskevat vuosittaiset tilastot liitteessä XII liitteen VIII olevan taulukon mukaisesti. Tilastot on toimitettava edellisen kalenterivuoden osalta 1 päivään maaliskuuta mennessä.

ê 810/2009 (mukautettu)

4745 artikla

Yleisölle suunnattu tiedotus

1. Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten ja konsulaattien on annettava suurelle yleisölle kaikki viisumin hakemista koskevat tarvittavat tiedot, erityisesti:

              a) viisumin hakemiseen liittyvät kriteerit, edellytykset ja menettelyt;

              b) ohjeet tapaamisajan sopimiseksi, jos sellainen on tarpeen;

              c) tieto siitä, mihin hakemus voidaan jättää (toimivaltainen konsulaatti, yhteinen viisumikeskus tai ulkoinen palveluntarjoaja);

              d) akkreditoidut kaupalliset organisaatiot;

              e) tieto siitä, että 20 artiklassa tarkoitetulla leimalla ei ole oikeudellisia vaikutuksia;

              fe) 2320 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetyt hakemusten käsittelyn määräajat;

              gf) ne kolmannet maat, joiden kansalaisiin tai tiettyihin näiden kansalaisten ryhmiin sovelletaan kuulemista ennalta tai niille ilmoittamista;

              hg) se, että hakemuksen hylkäämistä koskevat päätökset on annettava tiedoksi hakijalle ja että päätöksessä on mainittava sen perustelut ja että hakijalla on oikeus hakea muutosta evättyyn hakemukseen sekä tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä, mukaan lukien toimivaltainen viranomainen sekä muutoksenhakua koskeva määräaika;

              ih) se, että viisumi ei ilman muuta anna oikeutta maahantuloon, vaan että viisuminhaltijaa vaaditaan osoittamaan, että hän täyttää Schengenin rajasäännöstön Ö asetuksen (EY) N:o 562/2006 Õ 5 artiklassa säädetyt maahantulon edellytykset ulkorajalla.

2. Edustavan jäsenvaltion ja edustetun jäsenvaltion on ilmoitettava julkisesti 839 artiklassa tarkoitetuista edustusjärjestelyistä ennen niiden voimaantuloa.

ò uusi

3.         Komissio laatii tietojen antamista koskevan vakiomallin 1 kohdan  säännösten soveltamista varten.

4.         Komissio perustaa Schengen-alueen viisumiaiheisen internetsivuston, jolla on kaikki olennaiset viisumin hakemista koskevat tiedot.

ê 810/2009 (mukautettu)

ð uusi

V OSASTO

PAIKALLINEN SCHENGEN-YHTEISTYÖ

4846 artikla

Jäsenvaltioiden konsulaattien välinen paikallinen Schengen-yhteistyö

1. Jotta voidaan varmistaa, että yhteistä viisumipolitiikkaa sovelletaan yhdenmukaisella tavalla ja että tarvittaessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, jäsenvaltioiden konsulaattien ja komission on tehtävä kullakin toimialueella yhteistyötä ja erityisesti arvioitava, onko tarpeen laatia:

              a) Ö laadittava Õ yhtenäinen luettelo hakijoilta vaadittavista lisäselvityksistä liiteasiakirjoista 14 13 artiklan ja liitteen II mukaisesti;

              b) Ö varmistettava Õ yhteiset kriteerit hakemusten käsittelyä varten siltä osin, mikä koskee viisumimaksun maksamista koskevia poikkeuksia 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti sekä yhteinen käännös hakemuslomakkeestan käännökseen liittyviä seikkoja 1110 artiklan 56 kohdan mukaisesti;

              c) Ö laadittava Õ säännöllisesti päivitettävä, tyhjentävä luettelo edustuston konsulaatin sijaintimaan myöntämistä matkustusasiakirjoista Ö ja päivitettävä sitä säännöllisesti Õ .

Jos paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa laadittu arvio osoittaa, että jonkin a–c alakohdassa tarkoitetun seikan osalta tarvitaan yhdenmukaista lähestymistapaa, tällaista lähestymistapaa koskevat toimenpiteet hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa on laadittava yhteinen tiedote ð komission 45 artiklan 3 kohdan mukaisen tietojen antamista koskevan vakiomallin pohjalta ï yhtenäisistä viisumeista, alueellisesti rajoitetuista viisumeista ja lentokentän kauttakulkua varten myönnettävistä viisumeista, eli viisumiin liittyvistä oikeuksista ja sen hakemisen edellytyksistä, sekä tarvittaessa luettelo 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista lisäselvityksistä.

3. ð Jäsenvaltiot vaihtavat ï Ppaikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa vaihdetaan tietoja seuraavista seikoista

              a) kuukausittaiset ð neljännesvuosittaiset ï tilastotiedot ð haetuista, ï myönnetyistä ja evätyistä yhtenäisistä viisumeista, alueellisesti rajoitetuista viisumeista, ja lentokentän kauttakulkua varten myönnetyistä kauttakulkuviisumeista ð ja kiertomatkaviisumeista ï  sekä hylättyjen viisumihakemusten lukumäärästä;

              b) tiedot maahanmuutto- ja/tai turvallisuusriskien arviointia varten, kuten Ö erityisesti Õ

         i) edustuston konsulaatin sijaintimaan sosioekonomisesta rakenteesta;

         ii) paikallisista tietolähteistä mukaan lukien sosiaaliturva, sairausvakuutus, verorekisterit, maahantuloa ja maastapoistumista koskevat tiedot;

         iii) virheellisten, väärien tai väärennettyjen asiakirjojen käytöstä;

         iv) laittoman maahanmuuton reiteistä;

         v) viisumien epäämisestä;

              c) tiedot yhteistyöstä liikenneyritysten kanssa;.

              d) tiedot vakuutusyhtiöistä, jotka tarjoavat asianmukaisia matkasairausvakuutuksia, mukaan lukien vakuutusten kattavuuden tarkistaminen ja mahdollinen ylivakuutus.

4. Jäsenvaltioiden ja komission kesken järjestetään säännöllisesti paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa kokouksia, joissa käsitellään yhteisen viisumipolitiikan soveltamiseen liittyviä käytännön seikkoja. Komissio kutsuu kokoukset koolle toimialueelle, ellei komission pyynnöstä toisin sovita.

Lisäksi voidaan järjestää asiakohtaisia kokouksia ja perustaa alaryhmiä, joissa käsitellään paikalliseen Schengen-yhteistyöhön liittyviä erityiskysymyksiä.

65. Kokouksiin voidaan tapauskohtaisesti kutsua edustajia myös niiden jäsenvaltioiden konsulaateista, jotka eivät vielä sovella yhteisön unionin viisumisäännöstöä, tai kolmansista maista, jotta myös heidän kanssaan voidaan vaihtaa tietoja viisumeihin liittyvistä kysymyksistä.

56. Paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa järjestettävistä kokouksista laaditaan säännöllisesti lyhyt raportti, jota levitetään paikallisesti. Komissio voi delegoida raporttien laatimisen jollekin jäsenvaltiolle. Kunkin jäsenvaltion konsulaatit toimittavat raportit edelleen maansa keskusviranomaisille.

ð 7. Kullakin toimialueella laaditaan vuosiraportti kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä. ï Komissio laatii näiden raporttien pohjalta kutakin toimialuetta ð paikallisen Schengen-yhteistyön tilaa ï koskevan vuosiraportin, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

VI OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

4947 artikla

Olympia- tai paralympiakisoihin liittyvät järjestelyt

Olympia- tai paralympiakisojen järjestäjinä toimivien jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä XI VII säädettyjä erityisiä menettelyjä ja edellytyksiä, joilla helpotetaan viisumien myöntämistä kisojen osanottajille.

50 artikla

Liitteisiin tehtävät tarkistukset

Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia ja jotka liittyvät liitteiden I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII ja XII muuttamiseen, hyväksytään 52 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

ò uusi

48 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään komissiolle valta antaa 3 artiklan 2 ja 9 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 ja 9 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevien 3 artiklan 2 ja 9 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

49 artikla

Kiireellinen menettely

1. Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 48 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi. 

ê 810/2009 (mukautettu) (adapted)

51 50 artikla

Viisumisäännöstön Ö Tämän asetuksen Õ käytännön soveltamista koskevat ohjeet

Tämän asetuksen säännösten käytännön soveltamista koskevat toimintaohjeet laaditaan 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

ò uusi

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tämän asetuksen säännösten käytännön soveltamista koskevat toimintaohjeet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

ê 810/2009 (mukautettu)  (adapted)

ð uusi

52 51 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’viisumikomitea’. ð Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. ï

2. Jos Kun viitataan tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ð asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa ï ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset ja edellyttäen, että tämän menettelyn mukaisesti hyväksytyt täytäntöönpanotoimet eivät muuta tämän asetuksen keskeisiä säännöksiä.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetyksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

53 52 artikla

Ilmoittaminen

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

              a) edellä 839 artiklassa tarkoitetut edustusjärjestelyt;

              b) ne kolmannet maat, joiden kansalaisilta yksittäiset jäsenvaltiot edellyttävät 3 artiklan mukaisesti lentokentän kauttakulkuviisumia heidän kulkiessaan niiden alueella sijaitsevien lentokenttien kansainvälisen alueen kautta;

              c) tarvittaessa 1413 artiklan 47 kohdassa tarkoitettu kansallinen lomake ylläpitositoumusta ja/tai yksityistä majoitussitoumusta yksityismajoitus- ja/tai ylläpitositoumusta varten;

              d) luettelo kolmansista maista, joiden osalta vaaditaan 2219 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ennalta kuulemista;

              e) luettelo kolmansista maista, joiden osalta vaaditaan 3128 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoittamista;

              f) 2724 artiklan 23 kohdassa tarkoitetut, viisumitarran ”huomautuksia”-kenttään tehtävät kansalliset lisämerkinnät;

              g) 3330 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut viranomaiset, joilla on toimivalta jatkaa viisumeja;

              h) 4038 artiklassa tarkoitettuaut ð konsulaattien organisointia ja ï valitut yhteistyötämuodot Ö koskeva valinta Õ;

              i) 46 44 artiklan ja liitteen XII VIII mukaisesti laaditut tilastot.

2. Komissio ilmoittaa toimittaa 1 kohdan nojalla saamansa tiedot muille jäsenvaltioille ja julkaisee ne jatkuvasti päivitettävällänä sähköisenä julkaisuna ð 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla Schengen-alueen viisumiaiheisella internetsivustolla ï .

54 artikla

Asetuksen (EY) N:o 767/2008 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

              1) Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

         a) Korvataan a kohta seuraavasti:

          ”a)’yhtenäistä viisumia’, sellaisena kuin se on määriteltynä yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009[35] (viisumisäännöstö) 2 artiklan 3 kohdassa;”

         b) poistetaan b alakohta;

         c) korvataan c alakohta seuraavasti:

          ”c)’lentokentän kauttakulkuviisumia’, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 810/2009 2 artiklan 5 kohdassa;”;

         d) korvataan d alakohta seuraavasti:

          ”d)’alueellisesti rajoitettua viisumia’, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 810/2009 2 artiklan 4 kohdassa;”;

         e) poistetaan e alakohta.

              2) Korvataan 8 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”Viisumiviranomaisen on hakemuksen saatuaan” seuraavasti:

              ”Jos hakemus otetaan tutkittavaksi asetuksen (EY) N:o 810/2009 19 artiklan mukaisesti, viisumiviranomaisen on”.

              3) Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

         a) Korvataan otsikko seuraavasti:

”Hakemuksen yhteydessä tallennettavat tiedot”.

         b) Muutetaan 4 kohta seuraavasti:

          i) Korvataan a kohta seuraavasti:

          ”a) nykyinen sukunimi, sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet), etunimi tai etunimet, syntymäaika, -paikka, -maa sekä sukupuoli;”

          ii) Poistetaan e alakohta.

          iii) Korvataan g alakohta seuraavasti:

          ”g) Kohdejäsenvaltio(t) ja suunnitellun oleskelun tai kauttakulun kesto;”

          iv) Korvataan h alakohta seuraavasti:

          ”h) matkan päätarkoitus (tai -tarkoitukset);”

          v) Korvataan i alakohta seuraavasti:

          ”i) suunniteltu saapumispäivä Schengen-alueelle ja suunniteltu lähtöpäivä Schengen-alueelta;”

          vi) Korvataan j alakohta seuraavasti:

          ”j) jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;”

          vii) Korvataan k alakohta seuraavasti:

          ”k) hakijan kotiosoite;”

          viii) Korvataan l alakohdassa englanninkielisessä toisinnossa sana ”school” seuraavasti: ”educational establishment” (ei koske suomenkielistä toisintoa).

          ix) Korvataan m alakohdassa sanat ”isän ja äidin” ilmaisulla ”huoltajan tai laillisen holhoojan”.

              4) Lisätään 10 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

         ”k) tarvittaessa tieto siitä, että viisumitarra on täytetty käsin.”

              5) Korvataan 11 artiklan johdantokappale seuraavasti:

              ”Jos toista jäsenvaltiota edustava viisumiviranomainen keskeyttää hakemuksen käsittelyn, sen on lisättävä hakemukseen seuraavat tiedot:”

              6) Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

         a) Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

          ”a) viisumin statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että viisumi on evätty ja onko kyseinen viranomainen evännyt sen toisen jäsenvaltion puolesta”.

         b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

         ”2. Hakemustiedostossa on ilmoitettava myös viisumin epäämisen perustelut, joita voivat olla yksi tai useampi seuraavista syistä:

          a) hakija:

          i) esittää virheellisen, väärän tai väärennetyn matkustusasiakirjan;

          ii) ei perustele suunnitellun oleskelun tarkoitusta tai olosuhteita;

          iii) ei esitä todisteita riittävistä varoista oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän ei kykene hankkimaan tällaisia varoja laillisin keinoin;

          iv) on jo oleskellut jäsenvaltioiden alueella kolme kuukautta kuluvien kuuden kuukauden aikana yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin perusteella;

          v) on määrätty maahantulokieltoon Schengenin tietojärjestelmässä (SIS);

          vi) saattaa muodostaa uhan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 19 artiklan mukaisesti tai kansainvälisille suhteille, erityisesti, jos hänet on jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa samoin perustein määrätty maahantulokieltoon;

          vii) ei pysty osoittamaan, että hänellä on riittävä matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan;

          b) toimitetut tiedot suunnitellun oleskelun tarkoituksen ja edellytysten perustelemiseksi eivät olleet luotettavia;

          c) hakijan aikomusta poistua jäsenvaltion alueelta ennen viisumin voimassaolon päättymistä ei ole voitu varmistaa;

          d) ei ole toimitettu riittäviä todisteita siitä, että hakija ei ole voinut hakea viisumia ennakolta, minkä perusteella viisumia haetaan rajalla.”

              7) Korvataan 13 artikla seuraavasti:

”13 artikla

Mitätöityyn tai peruutettuun viisumiin lisätyt tiedot

              1. Kun on päätetty mitätöidä tai peruuttaa viisumi, päätöksen tehnyt viisumiviranomainen lisää seuraavat tiedot hakemusasiakirjoihin:

         a) viisumin statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että viisumi on mitätöity tai peruutettu;

         b) viranomainen, joka mitätöi tai peruutti viisumin, sekä viranomaisen sijaintipaikka;

         c) päätöksen tekopaikka ja -aika.

              2. Hakemustiedostoon merkitään myös viisumin mitätöinnin tai peruuttamisen syyt, joita ovat:

         a) yksi tai useampi 12 artiklan 2 kohdassa luetelluista syistä;

         b) viisumin peruuttamista koskeva viisuminhaltijan pyyntö.”

              8) Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

         a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

          i) Korvataan johdantokappale seuraavasti:

          ”1. Jos myönnetyn viisumin voimassaoloaikaa ja/tai sallitun oleskelun kestoa on päätetty pidentää, viisumin pidentäneen viisumiviranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:”

          ii) Korvataan d alakohta seuraavasti:

          ”d) pidennetyn viisumin viisumitarran numero;”.

          iii) Korvataan g alakohta seuraavasti:

          ”g) alue, jolla viisumin haltijalla on oikeus matkustaa, jos pidennetyn viisumin alueellinen voimassaolo poikkeaa alkuperäisestä viisumista;”.

         (b) Poistetaan 2 kohdan c alakohta.

              9) Korvataan 15 artiklan 1 kohdassa ilmaisu ”viisumin voimassaolon pidentämistä tai lyhentämistä” ilmaisulla ”tai viisumin pidentämistä”.

              10) Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

         a) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

          ”4. jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;”

         b) Korvataan 6 kohta seuraavasti:

          ”6. myönnetyn viisumin tyyppi”;

         c) Korvataan 11 kohta seuraavasti:

          ”11. matkan päätarkoitus (tai -tarkoitukset);”.

              11) Poistetaan 18 artiklan 4 kohdan c alakohdasta, 19 artiklan 2 kohdan c alakohdasta, 20 artiklan 2 kohdan d alakohdasta ja 22 artiklan 2 kohdan d alakohdasta ilmaisu ”tai lyhennetty”.

              12) Poistetaan 23 artiklan 1 kohdan d alakohdasta ilmaisu ”sen voimassaoloaikaa on lyhennetty”.

55 artikla

Asetuksen (EY) N:o 562/2006 muutokset

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 562/2006 liitteessä V oleva A osa seuraavasti:

              a) Korvataan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

         ”c) tarvittaessa mitätöitävä tai kumottava viisumi yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö)[36] 34 artiklassa määrätyin edellytyksin;”

              b) Poistetaan 2 kohta.

5653 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan Schengenin sopimuksen soveltamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn yleissopimuksen 9–17 artikla Ö asetus (EY) N:o 810/2009 ja korvataan se tällä asetuksella kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta Õ.

2. Kumotaan seuraavat:

              a) Schengenin toimeenpanevan komitean 28 päivänä huhtikuuta 1999 tekemä päätös yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista laitoksista (SCH/Com-ex (99) 13) (yhteinen konsuliohjeisto liitteineen);

              b) Schengenin toimeenpanevan komitean 14 päivänä joulukuuta 1993 tekemät päätökset yhdenmukaisen viisumin pidentämisestä (SCH/Com-ex (93) 21) ja yhdenmukaisten viisumien mitätöimisessä ja peruuttamisessa sekä niiden voimassaolon lyhentämisessä noudatettavista yhteisistä periaatteista (SCH/Com-ex (93) 24), Schengenin toimeenpanevan komitean 22 päivänä joulukuuta 1994 tekemä päätös yhdenmukaisten viisumien myöntämiskäytäntöä koskevien tilastotietojen vaihtamisesta (SCH/Com-ex (94) 25), Schengenin toimeenpanevan komitean 21 päivänä huhtikuuta 1998 tekemä päätös myönnettyjä viisumeja koskevien tilastotietojen vaihdosta (SCH/Com-ex (98) 12) ja Schengenin toimeenpanevan komitean 16 päivänä joulukuuta 1998 tekemä päätös kutsua, ylläpitositoumusta ja majoitusta koskevana todisteena käytettävän yhdenmukaisen asiakirjan käyttöönotosta (SCH/Com-ex (98) 57);

              c) lentokenttien kauttakulkujärjestelystä 4 päivänä maaliskuuta 1996 hyväksytty yhteinen toiminta 96/197/YOS[37];

              d) täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 789/2001[38];

              e) vapaasta liikkuvuudesta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin nojalla 28 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1091/2001[39];

              f) viisumien myöntämisestä rajalla, mukaan lukien tällaisten viisumien myöntäminen kauttakulkumatkalla oleville merimiehille, 27 päivänä helmikuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 415/2003[40];

              g) diplomaatti- ja konsuliedustustoille annetun yhteisen konsuliohjeiston muuttamisesta biometristen tunnisteiden käyttöönoton ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämistä koskevien määräysten osalta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 390/2009[41] 2 artikla

3. Viittauksia kumottuunihin välineisiin Ö asetukseen Õ pidetään viittauksina tähän asetukseen Ö , ja ne on luettava Õ liitteessä XIII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

5754 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio laatii kahden ð kolmen ï vuoden kuluttua siitä, kun tämän asetuksen kaikkia säännöksiä on alettu soveltaa, ð 55 artiklan 2 kohdassa säädetystä päivästä ï arvioinnin sen ð tämän asetuksen ï soveltamisesta. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan tämän asetuksen säännösten soveltamista tämän kuitenkaan vaikuttamatta 3 kohdassa tarkoitettuihin selvityksiin.

2. Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arvioinnin perusteella komissio tekee tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamisesta.

3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen 13 12 artiklan, 17 15 artiklan sekä 40–44 38–42 artiklan soveltamisesta kolmen vuoden kuluttua viisumitietojärjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen joka neljäs vuosi; kertomukseen sisältyvät biometristen tunnisteiden keräämisen ja käytön täytäntöönpano, valitun ICAO-standardin soveltuvuus, tietosuojasääntöjen noudattaminen, kokemukset ulkoisista palveluntarjoajista ottaen erityisesti huomioon biometristen tietojen kerääminen, sormenjälkien jäljentämistä koskevan 59 kuukauden säännön soveltaminen sekä hakemuksiin liittyvien menettelyjen järjestäminen. Kertomukseen sisältyvät myös VIS-asetuksen Ö (EY) N:o 767/2008 Õ 17 artiklan 12, 13 ja 14 kohdan sekä 50 artiklan 4 kohdan nojalla tapaukset, joissa sormenjälkiä ei ole voitu tosiseikkojen perusteella antaa tai joissa niitä ei ole oikeudellisista syistä vaadittu, verrattuna niiden tapausten lukumäärään, joissa sormenjäljet on otettu. Kertomukseen sisältyvät tiedot tapauksista, joissa henkilöltä, joka ei ole voinut tosiasiallisesti antaa sormenjälkiä, on evätty viisumi. Kertomukseen liitetään tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

4. Edellä Ensimmäisessä 3 kohdassa tarkoitetuista kertomuksista ensimmäisessä käsitellään myös alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella.

5855 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, Ö sitä päivää seuraavana päivänä, Õ kun se on julkaistu jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 5 päivästä huhtikuuta 2010 alkaen Ö [kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä] Õ .

3. Ö Edellä olevaa 51 artiklaa sovelletaan [kolmen kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä] Õ.

3. Edellä olevaa 52 artiklaa ja 53 artiklan 1 kohdan a–h kohtaa ja 2 kohtaa sovelletaan 5 päivästä lokakuuta 2009 alkaen.

4. Schengenin konsultointiverkoston (Tekniset määritelmät) osalta 56 artiklan 2 kohdan d alakohtaa sovelletaan VIS-asetuksen 46 artiklassa tarkoitetusta päivästä.

5. Asetuksen 32 artiklan 2 ja 3 kohtaa, 34 artiklan 6 ja 7 kohtaa sekä 35 artiklan 7 kohtaa sovelletaan 5 päivästä huhtikuuta 2011 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen Ö perussopimusten Õ mukaisesti.

Tehty […],

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                         Puheenjohtaja

[1]               COM(2012) 649 final.

[2]               COM(2014) 165.

[3]               Komission valmisteluasiakirja SWD (2014) 101.

[4]               SWD (2014) 67 ja SWD (2014) 68.

[5]               Ks. mm. asia C-503/03, komissio v. Espanja, tuomio 31.1.2006.

[6]               Tuomioistuin tulkitsee direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen perheenjäsenten maahanpääsyn ja oleskelun helpottamisen käsitettä siten, että jäsenvaltioille asetetaan ”velvollisuus antaa tietty etusija sellaisten henkilöiden tekemille hakemuksille, jotka ovat erityisessä riippuvaisuussuhteessa unionin kansalaiseen, muiden kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja maassa oleskelua koskeviin hakemuksiin nähden”. Asia C-83/11, Rahman, tuomio 5.9.2012.

[7]               Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, jäsenvaltioiden työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkumista ja oleskelua yhteisön alueella koskevien rajoitusten poistamisesta (68/360/ETY), EYVL L 257, 19.10.1968, s. 13.

[8]               Asia C-84/12, Koushkaki, tuomio 19.12.2013, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

[9]               COM(2014) 163 final.

[10]             EUVL […].

[11]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

[12]             EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

[13]             EUVL C 326, 22.12.2005, s. 1.

[14]             EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.

[15]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

[16]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

[17]             Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

[18]             EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[19]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

[20]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[21]             Neuvoston päätös, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

[22]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 53.

[23]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[24]             Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

[25]             EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3 Neuvoston päätös, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

[26]             Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

[27]             Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

[28]             Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1).

[29]             Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1).

[30]             Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).

[31]             Neuvoston asetus (EY) N:o 333/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 4).

[32]             Komission päätös 2006/648/EY, tehty 22 päivänä syyskuuta 2006, viisumitietojärjestelmän kehittämiseen liittyviä biometrisiä tunnisteita koskevien standardien teknisistä eritelmistä, (EUVL L 267, 27.9.2006, s. 41).

[33]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1).

[34]             Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15).

[35]             EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.

[36]             EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.

[37]             EYVL L 63, 13.3.1996, s. 8.

[38]             EYVL L 116, 26.4.2001, s. 2.

[39]             EYVL L 150, 6.6.2001, s. 4.

[40]             EUVL L 64, 7.3.2003, s. 1.

[41]             EUVL L 131, 28.5.2009, s. 1.