PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan investointirahasto (EIR) perustettiin vuonna 1994 tarkoituksena ”kannustaa kestävää ja tasapainoista kasvua yhteisön sisällä”. EIR:n perussäännön 2 artiklassa EIR velvoitetaan tukemaan EU:n poliittisia tavoitteita. EIR:n nykyiseen toimintaan kuuluvat toisaalta sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin, keskisuurta pienemmän markkina-arvon rahastoihin ja välirahoitusrahastoihin, millä pyritään parantamaan riskipääoman saatavuutta nopeasti kasvaville ja innovatiivisille pk-yrityksille. Lisäksi EIR myöntää takauksia ja erillistakauksia arvopaperistamisen välityksellä tavoitteena parantaa rahoituksen välittäjien lainanantokapasiteettia ja sen myötä velkarahoituksen saatavuutta ja velkaehtoja tuensaajina olevien pk-yritysten kannalta. EIR toimii käyttäen joko omia varojaan tai hallinnoimalla valtuutuksia[1] EIP:n, komission tai kansallisten ja alueellisten hallintojen puolesta.

EIR:n perussäännön mukainen tavoite tukea EU:n politiikkoja on näkynyt viimeaikaisen kriisin aikana sekä pääomasijoitusten että takausten poikkeuksellisena kasvuna. Tämän toiminnan odotetaan johtavan vuonna 2013 yhteensä 1,5 miljardin euron sitoumuksiin pääomasijoitusrahastoissa ja niiden 6,4 miljardin euron vipuvaikutukseen. Takausten osalta EIR:n arvioidaan vuonna 2013 sitovan 1,9 miljardia euroa, joka johtaa pk-yrityksille kohdennettuihin 7,5 miljardin euron lainoihin[2].

Vuonna 2007 tehdyn pääoman korotuksen jälkeen EIR:n merkitty kokonaispääoma on 3 miljardia euroa jaettuna 3 000 osakkeeseen, joista jokaisen nimellisarvo on 1 miljoona euroa. EIR:n maksettu pääoma on tällä hetkellä 600 miljoonaa euroa (toisin sanoen 20 prosenttia merkitystä pääomasta). Lokakuusta 2013 lähtien EIR:n omistajat ovat EIP (62,1 %), Euroopan unioni (30 %) ja 24 julkista ja yksityistä rahoituslaitosta (7,9 %).

Kesäkuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi kehittämään EIR:n toimintaa varsinkin sen pääomasijoitusten osalta yhdessä olemassa olevien kansallisten rakenteiden kanssa. Kesäkuussa 2013 Eurooppa-neuvosto kehotti lisäämään EIR:n erillistakausvalmiuksia. Tämä kehotus liittyi ”Euroopan uuteen investointiohjelmaan”, jossa painotetaan erityisesti EIR:n ydintoimialaan kuuluvaa pk-yritysten rahoitusta. Lokakuussa Eurooppa-neuvosto puolestaan pyysi, että edelleen olisi kaikin keinoin pyrittävä palauttamaan talouden normaali luotottaminen ja helpottamaan investointien rahoitusta, erityisesti pk-yritysten osalta.

Näiden Eurooppa-neuvoston päätelmien johdosta EIR on kartoittanut rahoitusratkaisuja, joilla pyritään tukemaan pk-yrityksiä edelleen ja varmistamaan varojen mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Niiden täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan kahta pääasiallista toteutustapaa:

· helpotetaan velkarahoituksen suuntaamista pk-yrityksille erillistakausoperaatioiden, myös pk-yrityksiä koskevan aloitteen avulla ja

· luodaan lisävalmiuksia yksityiselle pääomasijoittamiselle, välipääomarahoitukselle, pääomasijoittamiselle ja kasvupääomasijoittamiselle.

EIR:n omat varat ovat avainasemassa näiden toimintojen tukemisessa sekä sen varmistamisessa, että edut yhteensovitetaan muiden valtuutusten kanssa, esimerkiksi EU:n valtuutusten, kuten Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmien kanssa, yhteissijoitusten kautta.

Näiden aloitteiden ansiosta EIR:n odotetaan kaksinkertaistavan takaus- ja pääomasijoitustoimintansa tulevina vuosina. EIR:n liiketoiminnan osa-alueisiin liittyy erilaisia riskejä, joiden johdosta on syytä varata tietty määrä pääomia tuleviin tarpeisiin. Riskinhallintasyistä kohdennettujen pääomien yhteismäärä ei saisi ylittää EIR:n omien varojen määrää. Kun otetaan huomioon edellä kuvatut kasvusuunnitelmat, nykyisen puskurin odotetaan supistuvan nopeasti. Tämän vuoksi EIR:n käytettävissä olevaa pääomaa on lisättävä, jotta pystytään täyttämään lakisääteiset pääomavaatimukset ja säilyttämään EIR:n AAA-luottoluokitus, joka on elintärkeä sen erillistakaustoiminnan kannalta.

EIR oli alun perin esittänyt kaksi vaihtoehtoista tapaa lisätä valmiuksiaan:

· Skenaario 1: Maksetun pääoman osuuden korottaminen 20 prosentista 40 prosenttiin

· Skenaario 2: Merkityn pääoman korottaminen maksetun pääoman osuuden säilyessä 20 prosentissa.

Skenaariossa 1 kaikkien nykyisten osakkeenomistajien olisi osallistuttava korottamiseen tai myytävä osakkeensa EIR:ssä, koska erisuuruiset osakekohtaiset maksetun pääoman osuudet eivät olisi mahdollisia. Skenaariossa 2 puolestaan jää nykyisten osakkeenomistajien valittavaksi, haluavatko ne merkitä uusia osakkeita vai eivät suhteessa niiden nykyiseen osuuteen EIR:n pääomasta.

EIR:n johto keskusteli syyskuussa 2013 epävirallisesti kaikkien EIR:n rahoituslaitososakkeenomistajien kanssa vaihtoehdoista EIR:n pääoman korottamiseksi, ja nämä suhtautuivat myönteisesti pääoman korotukseen sinänsä. Sen sijaan tilannetta, jossa osakkeenomistajat velvoitettaisiin osallistumaan tai menettämään koko omistusosuutensa, ei pidetty hyväksyttävänä. Lisäksi vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että on tärkeää säilyttää EIR:n kolmijakoinen omistajarakenne. Sen vuoksi EIR käytti lopullisessa ehdotuksessaan skenaariota 2.

EIR:n hallitus hyväksyi 26. marraskuuta 2013 perusperiaatteet, joiden mukaan EIR:n merkittyä pääomaa korotetaan enintään 1 500 miljoonalla eurolla, josta 20 prosenttia olisi maksettua pääomaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että EU merkitsisi 450 lisäosaketta. Tekniset yksityiskohdat ja menettely esitetään hallitukselle ajallaan. EIR:n perussäännön mukaisesti yhtiökokouksen on hyväksyttävä EIR:n osakepääoman korotus, ja komissiolla on tämän päätöksen osalta ehkäisevässä asemassa oleva vähemmistö[3].

EIR:n hallitus hyväksyi joulukuussa 2013 EIR:n osakepääoman korotuksen ja antoi luvan asian esittämiseen EIP:n valtuustolle.

Myös joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota ja EIP:tä parantamaan EIR:n valmiuksia korottamalla sen osakepääomaa ja pyrkimään lopulliseen yhteisymmärrykseen toukokuussa 2014.

Pääomankorotusta täydennettäisiin uudella EIP:n riskipääomavaltuutuksella (Risk Enhancement Mandate, EREM), jonka suuruus olisi enintään 2,3 miljardia euroa kaudella 2014–2016. EIR odottaa, että i) pääoman korotuksen mukanaan tuoman lisäkapasiteetin ja ii) EIP:n uuden valtuutuksen myötä se pystyy käyttämään vuosittain 2–3 miljardia euroa erillistakaustransaktioihin (jotka johtavat vuosittain 11–20 miljardin euron antolainaustoimiin pk-yrityksille) vuodesta 2014 alkaen. Huippuvuosi olisi vuonna 2015. Lisäksi otetaan käyttöön 400 miljoonan euron sitoumukset yksityisistä pääomasijoituksista.

Pääoman korotuksen yhteydessä pyritään lujittamaan nykyistä julkisen ja yksityisen osakkeenomistuksen yhdistelmää rahoituslaitososakkeenomistajien täysimääräisen osallistumisen avulla. Samalla saadaan mahdollisuus laajentaa EIR:n osakkeenomistajakantaa houkuttelemalla mukaan lisää samanmielisiä kansallisia ja/tai alueellisia kehityspankkeja komission tuella toteutetun ulkoisen arvioinnin mukaisesti ja Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2012 antamien päätelmien hengessä.

Koska on tarpeen ryhtyä Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisiin toimiin oikea-aikaisesti ja EU:n poliittisia tavoitteita kasvun ja työpaikkojen luomiseksi kriisinjälkeisessä tilanteessa on tuettava pikaisesti, kapasiteettia olisi pyrittävä parantamaan EIR:n pääoman korotuksen myötä jo vuonna 2014. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely olisi saatava päätökseen, jotta EU voi tukea EIR:n pääoman korotusta sen yhtiökokouksessa keväällä 2014. Muussa tapauksessa asia siirtyisi vuoteen 2015.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kuten EU:n osuudesta EIR:n edelliseen pääomankorotukseen tehdyssä neuvoston päätöksessä 2007/247/EY[4] edellytetään, komissio toteutti vuonna 2012 EIR:n omista varoista toteutettavaa toimintaa koskevan ulkopuolisen arvioinnin. Tämän arvioinnin yhteydessä otettiin huomioon eri sidosryhmien (jäsenvaltioiden edustajien, EIP:n, rahoituslaitosten, komission) näkemykset. Lisäksi arvioijat kuulivat osakkeita omistavia rahoituslaitoksia, pääomasijoitus- ja/tai riskipääomasijoitusrahastojen hoitajia, jotka olivat saaneet sijoituksia EIR:n omista varoista, sellaisten arvopaperistamistoimien alullepanijoita, joihin EIR oli osallistunut, sekä asiaan liittyvien toimialojen elinten edustajia. Tässä arvioinnissa vahvistui EU:n osakkeenomistuksen lisäarvo seuraavin perustein:

· EU:n osuuden kautta Euroopan komissio on edustettuna EIR:n yhtiökokouksessa ja EIR:n hallituksessa (kaksi jäsentä seitsemästä), minkä myötä EU:lla on merkittävä vaikutusvalta EIR:n strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden määrittämisessä. Tämä auttaa EU:n poliittisten tavoitteiden edistämisessä ja niiden ankkuroimisessa EIR:n toimintaan;

· EU:n osakkeenomistus luo kehyksen EU:n politiikkojen edistämiselle yhteistyösuhteessa EIP:n ja muiden rahoitusalan julkisten ja yksityisten osakkeenomistajien kanssa. Yhteinen toiminta hallituksessa muiden osakkeenomistajien, erityisesti EIP:n kanssa, lisää pk-yritysten rahoittamisen alan organisatorista ymmärrystä ja vahvistaa yhteistyösuhdetta tärkeimpien sidosryhmien kanssa;

· Luottoluokituksen vakaus: EIP:n ja EU:n osakkuuskumppanuus EIR:ssä on ollut EIR:n AAA/Aaa -luokituksen perusta. Vahva luottoluokitus on elintärkeä EIR:n rahoitusvälineiden vaikuttavuuden kannalta.

Arvioinnissa ilmeni, että EIR:n omista varoista toteutettava toiminta tuottaa huomattavaa lisäarvoa rahoitusmarkkinoilla, mikä kertoo EIR:n markkinasuuntautuneesta lähestymistavasta toimintalinjojen vaikutusten aikaansaamiseen. Lisäksi siinä yksilöitiin joukko aloja, joilla EIR:n omista varoista toteutettavan toiminnan vaikutusta voitaisiin tehostaa. Komissio on laatinut arvioinnin päätelmien johdosta seurantatoimia koskevan toimintasuunnitelman, joka esitettiin neuvostolle ja parlamentille marraskuussa 2012 ja jota pannaan parhaillaan täytäntöön. Arvioinnin tärkeimmät päätelmät ja komission pyynnöstä toteutetut toimet ovat seuraavat:

· On tarpeen selkeyttää niitä EU:n poliittisia tavoitteita, joiden saavuttaminen on asetettu EIR:n tehtäväksi. Tässä yhteydessä olisi tarkistettava toivottua taloudellisten ja poliittisten tulosten tasapainoa sekä haluttua osinkojen jakamisen tasoa. EIR on laatinut komission pyynnöstä hallitukselle raportin, joka koskee EIR:n lisäarvokehystä, sekä jälkikäteen tehtävää vaikutusten arviointia koskevan selonteon, jotka valmistuivat huhtikuussa 2013. Tämän seurauksena esitetään jälkikäteen tehtävää arviointia koskeva raportti, johon kerätään tietoja yksittäisten pk-yrityksille suunnattujen transaktioiden todellisista vaikutuksista. Lisäksi komissio pyysi uutta arviointia EIR:n osinkopolitiikasta. EIR:n vuotuisessa yhtiökokouksessa päätettiin vuonna 2013 luopua vakiomuotoisesta 40 prosentin osingonmaksusta (laskettuna nettovoitosta) ja jakaa osinkona 20 prosenttia nettovoitosta. Päätöstä tarkastellaan uudelleen vuoden 2014 yhtiökokouksessa.

· Koska jokaisella osakkeenomistajaryhmällä on erillinen ja osoitettavissa oleva arvonsa EIR:n täyden lisäarvon saavuttamisessa, EIR:n kolmijakoinen rakenne olisi pyrittävä säilyttämään täysimääräisesti. Rahoituslaitosten osuus olisi vähintäänkin pidettävä ennallaan ja ihannetapauksessa sitä olisi laajennettava. Tämän päätelmän johdosta komissio pyysi EIR:n johtoa ryhtymään toimiin uusien samanmielisten rahoituslaitosten saamiseksi osakkeenomistajiksi. Lisäksi EIR:n johtoa on pyydetty raportoimaan hallitukselle säännöllisesti toimista, joita EIR on toteuttanut uusien rahoituslaitososakkeenomistajien houkuttelemiseksi.

· Koska ainoastaan EIP:n EIR:lle myöntämän riskipääomavaltuutuksen välityksellä tehdyillä järjestelmällisillä yhteissijoituksilla on rajallinen lisäarvo, EIR:ää pyydetään tekemään säännöllisesti yhteissijoituksia myös muiden valtuutusten välityksellä, esimerkiksi EU:n valtuutusten, kuten Horisontti 2020- ja COSME-ohjelmien välityksellä. Näin on tarkoitus varmistaa etujen parempi yhteensovittaminen komission ja EIR:n välillä.

Koska käytettävissä on hiljattain tehty ulkopuolinen arviointi, komissio ehdottaa suhteellisuusperiaatteen ja aikaisemman käytännön mukaisesti, ettei virallista vaikutustenarviointia tehdä.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Yhteisön jäsenyydestä Euroopan investointirahastossa 6 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/375/EY[5] 3 artiklassa on erityinen säännös pääoman korottamisesta. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, joka koskee niin kutsuttuja toissijaisia oikeusperustoja, tämän säännöksen ei kuitenkaan katsota tulevan kyseeseen EIR:n pääoman korotusta koskevan uuden päätöksen oikeusperustana. Sen sijaan olisi ehdotettava primaarilainsäädännön mukaista oikeusperustaa.

Kun otetaan huomioon EIR:n tavoitteet ja toiminnot, jotka esitetään sen perussäännössä ja sen johtoelinten perussäännön mukaan antamissa päätöksissä, sekä pääoman korotuksen ensisijainen tavoite, joka on

– ryhtyä toimiin sen johdosta, että Eurooppa-neuvosto on pyytänyt lisäämään EIR:n erillistakausvalmiuksia erityisesti pk-yritysten tukemiseksi, ja

– luoda lisävalmiuksia pääomasijoittamiseen pk-yritysten ja yritysten innovaatioiden, tutkimuksen ja teknisen kehityksen tukemiseen jäsenvaltioissa,

millä edistetään toimia unionin teollisuuden tukemiseksi, SEUT-sopimuksen 173 artiklan 3 kohdan katsotaan olevan asianmukainen oikeusperusta ehdotetulle pääoman korotukselle.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Koska osakepääomaa ehdotetaan korotettavaksi enintään 1,5 miljardilla eurolla, komission on ostettava enintään 450 uutta osaketta.

Jäljempänä olevassa taulukossa on yhteenveto EU:n osuuden kehityksestä EIR:n pääomassa ehdotetun pääoman korotuksen jälkeen. Siinä esitetään EU:n merkitsemä EIR:n pääoma jaettuna maksettuun pääomaan ja vaadittaessa maksettavaan osaan ennen pääoman korotusta ja sen jälkeen.

EU:n osuus EIR:n pääomasta (miljoonaa euroa)

Maksettu pääoma || Vaadittaessa maksettava pääoma || Merkitty kokonaispääoma korotuksen jälkeen

Nykyinen (ennen v. 2014) || Ehdotettu lisäys || Yhteensä || Nykyinen (ennen v. 2014) || Ehdotettu lisäys || Yhteensä

180 || 90 || 270 || 720 || 360 || 1 080 || 1 350

EU merkitsisi EIR:n uudet osakkeet neljän vuoden ajanjaksolla vuodesta 2014 alkaen. Kyseisten 450 osakkeen ostamiseen arvioidaan tarvittavan noin 175 miljoonaa euroa. Arvio perustuu EIR:n ennusteisiin sen osakkeiden hinnan kehityksestä merkintäjaksolla vuosina 2014–2017. Osakkeiden merkintähinta perustuu sovittuun kaavaan (Repurchase Share Price Undertaking, RSPU). Siihen sisältyy pääoman maksettu osuus sekä erilaiset varannot (esim. sääntömääräinen vararahasto, kertyneet voittovarat) ja varainhoitovuoden voitto, josta on vähennetty maksetut osingot. Varantojen muutoksia on vaikea arvioida, kun otetaan huomioon, että yksi niistä kuvastaa EIR:n tekemien yksityisten pääomasijoitusten markkina-arvon muutoksia ja EIR:n käteisvaroihin liittyviä arvonmuutoksia. Todellinen osakkeen hinta kullakin merkintäjaksolla perustuu edellisen vuoden tarkastettuihin tilinpäätösasiakirjoihin.

Komissio ehdottaa, että EIR:n vuosina 2014–2017 maksamat osingot käytetään osittain uusien osakkeiden kustannusten kattamiseen. Jos oletetaan vuoden 2013 osinkojen 20 prosentin maksutason pysyvän ennallaan seuraavien neljän vuoden ajan, kyseisellä ajalla saatavien osinkojen suuruus voidaan arvioida noin 11,5 miljoonaksi euroksi. On kuitenkin korostettava sitä, että EIR käyttää oletusarvona 33 prosentin osingonmaksua laskelmissaan asiakirjassa, jossa EIR:n pääoman korottamista ehdotetaan sen hallitukselle. Jos oletetaan osinkojen olevan tällä tasolla, 450 osakkeen ostaminen edellyttäisi noin 172 miljoonaa euroa ja vuosina 2014–2017 saadut osingot olisivat arviolta 19 miljoonaa euroa. Osingoista päättää vuosittain EIR:n yhtiökokous.

Tämän vuoksi tässä vaiheessa ei ole mahdollista laskea tarkasti koko merkintäajalle sen paremmin osakkeen merkintähintaa kuin osinkojen tasoakaan. Missään tapauksessa EU:n sen osuudesta lisäykseen maksaman hinnan ei kuitenkaan odoteta ylittävän 170 miljoonan euron alustavaa talousarviomäärärahaa lisättynä vuosilta 2014–2017 saatavilla osingoilla. Komissio ehdottaa, että pk-yritysten rahoituksensaannin parantamiseen käytetään rahoitusvälineitä varten COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien yhteydessä jo ohjelmoituja määrärahoja.

EIR:n tavoin COSME-asetuksen tavoitteena on parantaa erityisesti pk-yritysten rahoituksensaantia ja siten edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria. Horisontti 2020 ‑asetuksessa rahoitusvälineisiin viitataan pääasiallisena rahoitusmuotona ohjelmasta tuettaville ketjun markkinapään toimille, ja EIR:llä on tärkeä osa tällaisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa. Sen vuoksi ehdotetaan, että osa COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin kohdennetuista määrärahoista käytetään ehdotettuun EIR:n pääoman korotukseen. Tarvittavasta varainhoitovuoden 2014 talousarvion muutoksesta tehdään erillinen lisätalousarvioesitys.

 

2014/0034 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin osuudesta Euroopan investointirahaston pääoman korottamisessa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Yhteisön jäsenyydestä Euroopan investointirahastossa 6 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/375/EY[6] mukaan Euroopan investointirahasto, jäljempänä ’rahasto’, perustettiin vuonna 1994, jotta voidaan ”kannustaa kestävää ja tasapainoista kasvua yhteisön sisällä”.

(2)       Sen jälkeen, kun rahaston merkittyä pääomaa korotettiin vuonna 2007, rahaston osakepääoma on 3 miljardia euroa, joka on jaettu 3 000 osakkeeksi. Kunkin osakkeen arvo on yksi miljoona euroa, ja niiden nimellisarvosta on maksettava 20 prosenttia. Komission edustama unioni osallistui rahaston merkityn pääoman edelliseen korotukseen yhteisön osuudesta Euroopan investointirahaston pääoman korottamisessa 19 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/247/EY[7] mukaisesti.

(3)       Näin ollen komission edustama unioni on tällä hetkellä merkinnyt 900 rahaston osaketta, joiden nimellisarvo on 900 miljoonaa euroa, josta on maksettu 180 miljoonaa euroa.

(4)       Kesäkuun 28 ja 29 päivänä 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi ”kasvu- ja työllisyyssopimuksen” älykkään, kestävän, osallistavan, resurssitehokkaan ja työpaikkoja luovan kasvun aikaansaamiseksi. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto korosti päätelmissään, että Euroopan unionin tasolla tarvitaan lisää kiireellisiä toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopassa, talouselämän rahoituksensaannin parantamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseksi tuotanto- ja investointipaikkana, minkä lisäksi olisi kehitettävä rahaston toimintaa varsinkin sen pääomasijoitusten osalta yhdessä olemassa olevien kansallisten rakenteiden, kuten kansallisten kehityspankkien ja laitosten kanssa.

(5)       Eurooppa-neuvosto käynnisti kokouksessaan 28 ja 29 päivänä kesäkuuta 2013 Euroopan uuden investointiohjelman, jolla pyritään edistämään sijoituksia ja luotonsaantia tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja parantamalla talouselämän rahoittamista. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto pyysi päätelmissään komissiota ja EIP:tä panemaan ensisijaisena täytäntöön Euroopan investointirahaston erillistakausvalmiuksien lisäämisen.

(6)       Joulukuussa 2013 kokoontunut Eurooppa-neuvosto muistutti, että talouden ja erityisesti pk-yritysten normaalin luotottamisen palauttaminen on edelleen ensisijaisena tavoitteena, ja kehotti komissiota ja EIP:tä lisäämään edelleen rahaston kapasiteettia korottamalla sen pääomaa tarkoituksena päästä lopulliseen sopimukseen toukokuuhun 2014 mennessä.

(7)       Rahaston tämänhetkinen omien varojen määrä ei mahdollista rahaston toiminnan merkittävää lisäämistä Eurooppa-neuvoston kehotuksen mukaisesti, sillä rahaston takaus- ja pääomasijoitustoiminta ei saa ylittää sen perussäännön 26 artiklassa säädettyjä tai rahaston yhtiökokouksen määrittelemiä enimmäismääriä. Lisäksi rahaston käytettävissä olevien omien varojen määrä rajoittaa sen erillistakausvalmiuksia.

(8)       Sen vuoksi rahaston hallitus on 26 päivänä marraskuuta 2013 hyväksynyt perusperiaatteet, joiden mukaan rahaston merkittyä pääomaa korotetaan enintään 1 500 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa omien varojen tarvittavan lisäämisen. Pääoman korottamisen tekniset yksityiskohdat ja seikkaperäinen menettely esitetään hallitukselle ajallaan, ja samalla pyydetään lupaa esittää ehdotus rahaston vuoden 2014 yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

(9)       Rahaston osakkeenomistajien olisi oman harkintansa mukaan merkittävä uusia osakkeita vuonna 2014 alkavana ja vuonna 2017 päättyvänä nelivuotiskautena. Uusien osakkeiden hinta olisi määritettävä joka vuosi erikseen rahaston osakkeenomistajien välillä sovitun nettoarvon laskemiseen käytettävän kaavan perusteella.

(10)     Unionin osakkuudesta rahastossa saatavat vuosittaiset osingot katsotaan vuosina 2014–2017 ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, joilla katetaan osa pääoman korotuksen kustannuksista. Pääoman korottamiseen osoitettaisiin tällä tavoin lisää määrärahoja ja näin tuettaisiin tavoitetta säilyttää unionin suhteellinen osuus rahaston pääomasta nykytasolla (30 prosenttia).

(11)     Unionin on aiheellista osallistua rahaston pääoman korotukseen, jotta saavutetaan unionin tavoitteet edistää aloitekyvyn ja yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kehittämisen kannalta suotuisaa toimintaympäristöä sekä innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevaan politiikkaan sisältyvien teollisuutta palvelevien mahdollisuuksien parempaa hyväksikäyttöä, kuten kesäkuussa 2012, kesäkuussa 2013 ja joulukuussa 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä ilmaistiin ja kasvu- ja työllisyyssopimuksessa sekä Euroopan uudessa investointiohjelmassa yksityiskohtaisesti esitettiin.

(12)     Jotta unionin edustaja EIR:n yhtiökokouksessa voisi äänestää pääoman korotuksesta mahdollisimman pian, päätöksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unioni merkitsee Euroopan investointirahaston, jäljempänä ’rahasto’, nykyisen osuutensa lisäksi rahastosta enintään 450 osaketta, joista kunkin nimellisarvo on 1 miljoona euroa. Osakkeiden merkitseminen ja vuosittaiset maksut toteutetaan rahaston yhtiökokouksen hyväksymien ehtojen mukaisesti.

2 artikla

Unioni ostaa uudet rahaston osakkeet neljän vuoden aikana vuodesta 2014 alkaen. Unionin osakkuudesta rahastossa saatavat osingot katsotaan vuosina 2014–2017 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[8] 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, joilla katetaan osa osakkeiden merkitsemisen kustannuksista.

Lisäksi Euroopan unionin yleisessä talousarviossa asetetaan käyttöön koko jaksolle enintään 170 miljoonaa euroa jäljelle jäävien kustannusten kattamiseksi hyödyntäen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1a jo ohjelmoituja määrärahoja, jotta kohdennettujen menojen kokonaismäärää ei muuteta. Talousarviositoumus voidaan jakaa vuosittaisiin eriin neljälle vuodelle asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 85 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan investointirahaston (EIR) pääoman korottamisen ja unionin siihen osallistumisen hyväksyminen

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[9]

Osasto 01 – Talous- ja rahoitusasiat

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[10]

ýEhdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen

¨Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen

1.4.        Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tavoite: aktiivisen yhteistyön tekeminen EIP:n ja EIR:n kanssa EU:n politiikkojen toteuttamisessa

Tavoite: tiiviin yhteistyön jatkaminen EIP:n ja EIR:n kanssa rahoitusvälineiden muovaamiseksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteutumisen tukemiseksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro

1. Tavoite: EU:n etujen edistäminen EIP:n/EIR:n johtoelimissä ja EU:n sekä EIP:n/EIR:n välisen yhteistyön lujittaminen sen varmistamiseksi, että EIP:n/EIR:n lainanantotoiminta on EU:n poliittisten painopisteiden mukaista erityisesti EU:n sisällä

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Luku 01.04 Rahoitustoiminnot ja -välineet

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Pääoman korottamisen myötä EIR voi ryhtyä Eurooppa-neuvoston päätelmissä edellytettyihin toimiin kahden väylän kautta:

· pääoman korotuksella helpotetaan velkarahoituksen tarjoamista pk-yrityksille (toteutetaan erillistakauksin ja takausoperaatioin).

· pääoman korotuksella lisätään yksityiseen pääomasijoittamiseen, välipääomarahoitukseen, pääomasijoittamiseen ja kasvupääomaan liittyviä sijoitusvalmiuksia.

Lisäksi pääoman korottaminen antaa EIR:lle mahdollisuuden yhteissijoittaa omia varojaan komission valtuutusten, kuten COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien, kanssa ja huolehtia näin siitä, että komission ja EIR:n edut sovitetaan entistä paremmin yhteen varainhoitoasetuksen mukaisesti. Nyt toteutettavaan pääomankorotukseen osallistumalla varmistetaan lisäksi, että EU:n osuus EIR:n pääomasta pysyy vähintään vakiona eikä supistu.

Erillistakaukset ja takausoperaatiot

EIR:n odotetaan seuraavan ohjelmakauden aikana lisäävän erillistakaustoimintaansa huomattavasti, siten että se käyttää tähän toimintaan vuosittain 2,0–3,0 miljardia euroa (minkä on tarkoitus johtaa vuosittain 11–20 miljardin euron pk-yrityksille suunnattuun antolainaukseen). Tähän kiinnitetään erityistä huomiota vuosina 2015–2016. Erillistakaustoiminnan tehostaminen edellyttää EIR:n omien varojen lisäämistä 400 miljoonalla eurolla, mitä täydentää EIP:n enintään 2,3 miljardin euron valtuutus vuosiksi 2014–2016. Toiminnan lisäämisen pitäisi johtaa EIR:n erillistakaus- ja takausoperaatioiden piiriin kuuluvien pk-yritysten määrän 50 prosentin kasvuun.

Pääomasijoitusoperaatiot

Lisäpääoman myötä EIR pystyy keskittymään entistä paremmin siemen-, riskipääoma- ja kasvupääomamarkkinoilla vallitseviin kriittisiin aukkoihin. Näiden avainasemassa olevien aloitteiden avulla tuetaan sekä tutkimus-, kehitys- että innovaatiopolitiikkaa että työpaikkoihin, kasvuun ja sosiaaliseen koheesioon liittyvää politiikkaa. Näiden 400 miljoonan euron lisäsitoumusten tueksi tarvitaan yhteensä 150–200 miljoonaa euroa lisää EIR:n omia varoja. Toiminnan lisäämisen pitäisi johtaa EIR:n pääomasijoitusoperaatioista hyötyvien pk-yritysten määrän 50 prosentin kasvuun.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Tavoitteiden saavuttamista mitataan erillistakaustransaktioiden määrällä, saavutetulla kannustinvaikutuksella, pk-yritysten käyttöön saadun velkarahoituksen määrällä, tuettujen pk-yritysten määrällä sekä maantieteellisen eriyttämisen laajuudella. Tuloksia mitataan EIR:n erillistakaus- ja takausoperaatioiden piiriin kuuluvien pk-yritysten määrän kasvulla.

Pääomasijoitustoimien vaikutusta mitataan transaktioiden lukumäärällä, tuettujen yritysten lukumäärällä, vipuvaikutuksella (eli yhteissijoitusten kokonaismäärällä) sekä kannustinvaikutuksella (eli suoraan EIR:n ansioksi luettavien yhteissijoitusten määrällä), lopullisille tuensaajille suunnattujen maksujen määrällä sekä maantieteellisen eriyttämisen laajuudella. Tuloksia mitataan EIR:n pääomasijoitusoperaatioista hyötyvien pk-yritysten määrän kasvulla.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

EIR käyttää omia varojaan pääomana takaustoiminnassa ja pääomasijoituksissa. EIR:n omien varojen tämänhetkinen suuruus rajoittaa sen mahdollisuuksia lisätä merkittävästi pääomasijoitustoimintaansa ja erillistakaustoimintaansa, johon kesäkuun 2012, kesäkuun 2013 ja joulukuun 2013 Eurooppa-neuvostot kehottivat.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EIR:n pääoman korotuksen tuomien lisävalmiuksien myötä EIP-ryhmä pystyy seuraavien seitsemän vuoden aikana rahoittamaan arviolta noin 45 miljardin euron lisälainat ja leasingsopimukset. Pääoman korottaminen parantaisi lisäksi EIR:n mahdollisuuksia yhteistyöhön sen osakkeenomistajien (komission, EIP:n ja rahoituslaitosten) sekä kolmansien osapuolten kanssa erillistakausoperaatioiden täytäntöönpanossa.

EIR:n lisäsijoitusvalmiuksia käytetään myös eurooppalaisilla pääomasijoitusmarkkinoilla, erityisesti yritysten käynnistys- ja siemenvaiheen rahoituksen alalla. Tämä tehostaa EIR:n osuutta EU 2020 -strategian tavoitteiden eli älykkään, kestävän ja työpaikkoja luovan kasvun luomisessa, erityisesti pantaessa täytäntöön seuraavia, pk-yritysten rahoituksensaannin helpottamiseen tähtääviä lippulaiva-aloitteita:

· Innovaatiounioni

· Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka

· Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi.

Lisäksi ehdotettu pääoman korotus tarjoaisi mahdollisuuden vahvistaa rahoituslaitosten asemaa EIR:ssä niiden omistusosuuksien lisäämisen kautta.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Neuvoston päätöksessä 2007/247/EY edellytetään, että rahaston omista varoista toteutetaan arviointi 31 päivään heinäkuuta 2012 mennessä. Arvioinnista kävi ilmi EIR:n omista varoista toteutettavan toiminnan lisäarvo rahoituksen kohdentamisessa Euroopan pk-yritysten toimintaan (riskipääoma ja velkarahoitus). Se kattaa toteutuneiden sijoitusten määrän, innovatiivisten rahoitusvälineiden kehittämisen sekä kumppanuuteen ja tiedonvaihtoon perustuvien sijoitusinfrastruktuurien ja toimintaympäristöjen muodostamisen. Kuten perusteluissa (2 jakso, Intressitahojen kuuleminen ja vaikutusten arviointi) todetaan, arvioinnin päätelmänä oli, että EU:n osuuden säilyttämiselle EIR:ssä on vahvat ja pätevät perusteet.

Todetusta lisäarvosta huolimatta arvioinnissa havaittiin myös alueita, joilla EIR:n omista varoista toteutettavan toiminnan vaikutuksia voitaisiin vielä tehostaa. Komissio on laatinut arvioinnin päätelmien johdosta seurantatoimia koskevan toimintasuunnitelman, jonka avulla pyritään edelleen parantamaan EU:n omistusosuudesta EIR:ssä koituvaa lisäarvoa. Toimintasuunnitelma esitettiin neuvostolle ja parlamentille marraskuussa 2012, ja sitä pannaan parhaillaan täytäntöön.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Komissio edistää järjestelmällisesti EIP-ryhmän tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä aloitteita. Tällaiset tehokkaat toimet ovat yhä tarpeellisempia elpymisen tukemiseksi haavoittuvassa taloudellisessa tilanteessa.

Lisäksi EIR:n omilla varoilla täydennetään EU:n ja EIP:n valtuutuksia (kuten COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin kuuluvia rahoitusvälineitä ja EIP:n riskipääomavaltuutusta). EIR:n omia varoja tarvitaan EU-varoista syntyvän vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– x Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2017.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe [alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV],

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[11]

Vuoden 2014 talousarviosta lähtien

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

EIR:n vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan vuosikertomus toimitetaan edelleen neuvostolle ja Euroopan parlamentille, kuten neuvoston päätöksessä 2007/247/EY säädetään.

Hallitus arvioi suurimman osan EIR:n yksittäisistä toimista ja seuraa pääomasijoitus- ja takaussalkkuja. Hallitus myös varmistaa, että rahastoa hallinnoidaan rahaston perussäännön ja hallituksen hyväksymien erityisten suuntaviivojen mukaisesti. Komissio on nimennyt kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä rahaston hallitukseen. Seurantaa toteutetaan myös EIR:n, tilintarkastustuomioistuimen ja komission välisellä kolmenkeskisellä sopimuksella, jossa määrätään asiakirjojen ja EU:n osuutta EIR:n pääomasta koskevien tietojen antamisesta tilintarkastustuomioistuimelle.

EIR:n luottokelpoisuuden arvioinnista vastaa kolme keskeistä luokituslaitosta: Fitch, Moody's ja Standard & Poor's.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Tämä ehdotus ei vaikuta riskiin, joka liittyy EU:n osuuteen EIR:stä. EIR:n sijoitus- ja riskinhallintarakenteet säilyvät ennallaan. Riskienhallintatoiminnot ovat parhaiden markkinakäytänteiden, sovellettavien standardien, lainsäädännön ja Basel II ‑vaatimusten mukaisia.

2.2.2.     Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

EIR:n riskienhallinta- ja -seurantatoiminnot kattavat rahaston kaiken toiminnan. Niillä seurataan säännöllisesti yksittäisiin transaktioihin liittyviä riskejä, myös salkkutasolla, ja arvioidaan uusia ja meneillään olevia transaktioita.

Ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EIR:n tilit vuosittain EIR:n tilintarkastuslautakunnan toimeksiannosta. Osakkeenomistajat hyväksyvät tilit varsinaisessa yhtiökokouksessa.

EIP:lle ulkoistetussa sisäisessä tarkastuksessa tarkastellaan ja arvioidaan sisäisten valvontajärjestelmien suunnittelua ja tehokkuutta. Tilintarkastuslautakunta tapaa sisäisen tilintarkastajan säännöllisesti ja valvoo sovittujen toimien toteutusta.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Kyseessä oleva pääoman korotus koskee osuutta kansainvälisessä rahoituslaitoksessa. EIR:n perussäännössä määrätään EIR:n sisäisten ja ulkopuolisten tilintarkastajien suorittamasta säännöllisestä valvonnasta.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

EIR:llä on riippumaton vaatimustenmukaisuuden ja operatiivisen riskin jaosto, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että EIR:n kaikessa toiminnassa sovelletaan riippumattomuuden suhteen tiukimpia mahdollisia normeja kansainvälisten hyvien käytänteiden mukaisesti.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa vuonna 2014 jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuoti­sen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM ([12]) || EFTA-mailta[13] || Ehdokas­mailta[14] || Kolman­sil­ta mailta || Varainhoitoasetuk­sen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 a || 01.04.01.01 – Euroopan investointirahasto — Merkitystä pääomasta maksettujen osien käyttöönasettaminen 01.04.01.02 – Euroopan investointirahasto — Merkitystä pääomasta vaadittaessa maksettavissa oleva osa || JM || EI || EI || EI || EI

1 a || 02.02.02 – Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

1 a || 08.02.02.02 – Riskirahoituksen saatavuuden helpottaminen tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin || JM || KYLLÄ || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

Ehdotuksella ei lisätä vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 1a ohjelmoituja kokonaismenoja, sillä EIR:n pääoman korotukseen käytetään COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmiin liittyviin rahoitusvälineisiin ohjelmoituja määrärahoja. 

 

EIR:n pääoman korotuksen rahoituslähteet || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017

Budjettikohta 02.02.02 – Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin || Sitoumukset || 21,250 || 21,250 || 21,250 || 21,250

|| Maksut || 21,250 || 21,250 || 21,250 || 21,250

Budjettikohta 08.02.02.02 – Riskirahoituksen saatavuuden helpottaminen tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin || Sitoumukset || 21,250 || 21,250 || 21,250 || 21,250

|| Maksut || 21,250 || 21,250 || 21,250 || 21,250

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake   || 01 04 || Rahoitustoiminnot ja -välineet

<…….> pääosasto || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020 || YHTEENSÄ

ŸToimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero: 01040101 || Sitoumukset || 1. || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 0 || 0 || 0 || 170,000*

Maksut || (2) || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500++++++++ || 0 || 0 || 0 || 170,000*

Budjettikohdan numero: 01040102 || Sitoumukset || (1a) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

Maksut || (2a) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. ||

|| || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[15] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero: || || (3) || || || || || || || ||

<….> PO määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1a +1b+1c +3 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 0 || 0 || 0 || 170,000

Maksut || =2a+2b+2c+3 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 0 || 0 || 0 || 170,000

ŸToimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || || || || 170,000

Maksut || (5) || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || || || || 170,000

ŸTiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen   OTSAKKEESEEN 1a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || || || || 170,000

Maksut || =5+ 6 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || 42,500 || || || || 170,000

|| || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake   || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2012 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020 || YHTEENSÄ

 <…….> pääosasto ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

Ÿ Muut hallintomenot || || || || || 0,200* || || || 0,200*

<….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 2,034

* ulkopuolisten konsulttien suorittama arviointi

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 2,034

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014[16] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 42,762 || 42,762 || 42,762 || 42,762 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 172,034

Maksut || 42,762 || 42,762 || 42,762 || 42,762 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 172,034

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp­pi[17] || Keski­määr. kustan­nukset || EI || Kus­tannus || EI || Kus­tannus || EI || Kus­tannus || EI || Kus­tannus || EI || Kus­tannus || EI || Kus­tannus || EI || Kus­tannus || Luku­määrä yhteen­sä || Kustan­nukset yhteen­sä

ERITYISTAVOITE 1[18] EU:n etujen edistäminen EIP:n/EIR:n johtoelimissä ja EU:n sekä EIP:n/EIR:n välisen yhteistyön lujittaminen sen varmistamiseksi, että EIP:n/EIR:n lainanantotoiminta on EU:n poliittisten painopisteiden mukaista erityisesti EU:n sisällä || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || 42,500 || || 42,500 || || 42,500 || || 42,500 || || 0 || || 0 || || 0 || || 170,000

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 42,500 || || 42,500 || || 42,500 || || 42,500 || || 0 || || 0 || || 0 || || 170,000

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014[19] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 1,834

Muut hallintomenot || || || || || 0,200 || || || 0,200

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 2,034

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[20] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 2,034

YHTEENSÄ || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,262 || 0,462 || 0,262 || 0,462 || 2,034

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna):[21] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[22] || - päätoimipaikassa || || || || || || ||

|| - edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2 || 2

01.04 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ehdotuksen vuoksi on hoidettava varsinkin seuraavat tehtävät: - lainsäädäntöehdotuksen laatiminen - lainsäädäntömenettelyn seuranta Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa - suhteet ja viestintä EIR:n kanssa, erityisesti valmisteltaessa komission kantaa ehdotuksiin, jotka esitetään EIR:n hallitukselle, sekä raportoinnin yhteydessä - komission kannan valmistelu ehdotuksiin, jotka esitetään EIR:n hallitukselle - lainsäädännössä säädettyjen kertomusten laatiminen.

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ¨ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Komissio ehdottaa, että pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseen käytetään rahoitusvälineitä varten COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmien yhteydessä jo ohjelmoituja määrärahoja. Niitä vastaavat budjettikohdat ovat 02.02.02 – Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin ja 08.02.02.02 – Riskirahoituksen saatavuuden helpottaminen tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin. Määrärahat kohdennetaan Otsakkeessa 01 budjettikohtaan 01.04.01.01 – Euroopan investointirahasto — Merkitystä pääomasta maksettujen osien käyttöönasettaminen. Kuten edellä mainitaan, tarvittava määrä on 170 000 000 euroa vuosien 2014–2018 monivuotisen rahoituskehyksen aikana. 

¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[23].

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– X  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨ vaikutukset omiin varoihin

– X          vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[24]

Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018–2020

Momentti 850 || || 2,477 || 2,078 || 3,112 || 3,800 || p.m || p.m || p.m

Momentille kirjataan Euroopan investointirahaston unionin rahoitusosuudesta maksamat mahdolliset osingot.

EIR:n perussäännön 24 artiklan mukaisesti EIR:n tavoitteena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. EIR:n yhtiökokouksen tekemän päätöksen mukaisesti EIR jakaa vuotuisesta nettovoitosta osinkoja osakkeenomistajilleen. Yhteisön osakkuuden osalta nämä osingot palautetaan EU:n talousarvioon (momentti 850: Euroopan investointirahaston maksamat osingot).

EIR saa nykyjään tuloja pääasiassa sijoitustoiminnasta (treasury-toiminta), hallinnointipalkkioista ja rahaston omiin varoihin perustuvasta takaustoiminnasta. Koska osakkeiden merkintähintaan vaikuttavia tulevia nettotuloja ja tulevaisuudessa saatavia osinkoja koskevia lopullisia lukuja on vaikea arvioida tarkasti, komissio ehdottaa osingoista saatavien tulojen sitomista menopuolen budjettikohtaan 01 04 01 01. Tulot sidotaan pelkästään pääoman korotuksen ajaksi. Edellä esitetyt luvut perustuvat arvioihin olettaen, että nykyinen 20 prosentin osingonmaksu jatkuu ennallaan seuraavien neljän vuoden ajan. Osingoista päättää kuitenkin vuosittain EIR:n yhtiökokous.

[1]               Käsitettä ’valtuutus’ käytetään perusteluissa siten, että se kattaa kaiken EIR:n toiminnan, johon käytetään muitakin kuin pelkästään sen omia varoja. Valtuutuksiin kuuluvat myös EU:n ohjelmat, joiden hallinnointi on siirretty EIR:lle.

[2]               Luvut perustuvat EIR:n sisäisiin arvioihin.

[3]               EIR:n perussäännön mukaan EIR:n yhtiökokous voi päättää osakepääoman korottamisesta 85 prosentin enemmistöllä annetuista äänistä. Näin ollen komissio voisi estää yhtiökokouksen päätöksen, sillä sen hallussa on 30 prosenttia EIR:n osakkeista.

[4]               Neuvoston päätös 2007/247/EY, tehty 19 päivänä huhtikuuta 2007, yhteisön osuudesta Euroopan investointirahaston pääoman korottamisessa (EUVL L 107, 25.4.2007, s. 5).

[5]               EYVL L 173, 7.7.1994, s. 12.

[6]               EYVL L 173, 7.7.1994, s. 12.

[7]               EYVL L 107, 25.4.2007, s. 5.

[8]               EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[9]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[10]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[11]               Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa  http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[12]               JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[13]               EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[14]               Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[15]               Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[16]               Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[17]               Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[18]               Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”. ”Erityistavoitteet”.

[19]               Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[20]               Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[21]               Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, edustustojen nuoremmat asiantuntijat.

[22]               Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[23]               Katso (vuodet 2007–2013 kattavan) toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[24]               Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.