52014DC0531

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Euroopan tutkimusneuvoston toiminnasta ja ”Ideat”-erityisohjelman tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2013

1. Johdanto ja oikeusperusta

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) perustettiin komission päätöksellä 2007/134/EY[1], ja sen keskeisenä tehtävänä on ”Ideat”-erityisohjelman täytäntöönpano. Sen kokonaisbudjetti on 7,51 miljardia euroa.

ERC muodostuu riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja sitä tukevasta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta, joka perustettiin ERC:n toimeenpanovirastona (ERCEA)[2] toimeenpanovirastoja koskevien yleissäännösten mukaisesti. Komissio antoi ”Ideat”-ohjelman täytäntöönpanon ja tieteellisen neuvoston tukemisen toimeenpanoviraston tehtäväksi vuonna 2008, ja toimeenpanovirasto sai itsehallintovaltuudet heinäkuussa 2009.

Tässä komission vuosikertomuksessa, joka on laadittu yhteistyössä ERC:n tieteellisen neuvoston ja ERC:n toimeenpanoviraston kanssa, esitetään ”Ideat”-erityisohjelmasta tehdyn neuvoston päätöksen 4 artiklan 4 kohdan ja liitteen I mukaisesti komission arvio ERC:n toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta vuonna 2013. Tätä kertomusta täydentää tieteellisen neuvoston kertomus ohjelman tieteellisestä toteutuksesta ja saavutuksista vuonna 2013.[3]

2 Strategia-asiat

Tieteellisen neuvoston tehtävänä on laatia ERC:n tieteellinen strategia ja myös ERC:n tärkein strategia-asiakirja, vuosittainen ”Ideat”-työohjelma.

2.1 Toimintatyypit

”Ideat”-työohjelman ytimen muodostavat kaksi apurahatyyppiä:

Uransa varhaisvaiheessa olevien tutkijoiden apurahojen (Starting Grants) tuella on tarkoitus luoda tutkijoille työskentelyolosuhteet, joissa heistä voi tulla riippumattomia ja joissa he voivat ryhtyä toimimaan johtavina tutkijoina.

Kokeneiden tutkijoiden apurahojen (Advanced Grants) tarkoituksena on tukea ensiluokkaisia ja vakiintuneita johtavia tutkijoita tarjoamalla tarvittavat resurssit, jotta heidän tutkimusryhmänsä voisivat jatkaa työtään ja pyrkiä uusiin läpimurtoihin alallaan.

Tieteellinen neuvosto otti vuonna 2012 kahden vuoden pilottihankkeena käyttöön Synergy Grants -apurahat, jotka on suunnattu päätutkijoiden ja heidän tutkimusryhmiensä muodostamille pienille ryhmille. Toisin kuin konsortioiden tapauksessa, Synergy Grants ‑apurahat kohdennetaan yksittäisille päätutkijoille, jotka voivat toisiaan täydentävien taitojensa, tietämyksensä ja resurssiensa ansiosta käsitellä yhteisesti tutkimusongelmia tietämyksen eturintamassa ja edetä pidemmälle kuin mihin yksittäiset tutkijat voisivat päästä yksinään. Synergy Grants -apurahoissa noudatetaan ERC:n tiukkaa, huippuosaamista painottavaa lähestymistapaa, ja niitä voidaan hakea kaikille tieteenaloille.

ERC:n apurahan saaneille tarjotaan uutta apurahamuotoa, Proof of Concept, jolla tuetaan ERC:n rahoittamista hankkeista syntyvien ideoiden innovaatiopotentiaalin osoittamista. Sen tavoitteena on kattaa rahoituksen puute innovaation tuotteistamisen alkuvaiheessa.

2.2 ”Ideat”-erityisohjelman vuoden 2013 työohjelma

Tieteellinen neuvosto hyväksyi 12. maaliskuuta 2012 ”Ideat”-erityisohjelman työohjelman vuodeksi 2013, ja komissio vahvisti sen 9. heinäkuuta 2012[4].

Hakemusten määrän voimakkaan kasvun vuoksi Starting Grant -järjestelmä jaettiin vuonna 2013 kahteen erilliseen ehdotuspyyntöön, jotka osoitetaan uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille (”starters”) ja vakiintumisvaiheessa oleville tutkijoille (”consolidators”). Consolidator Grants -apurahoilla tuetaan vielä uransa vakiintumisvaiheessa olevia tutkijoita (7–12 vuotta tohtorintutkinnon suorittamisesta), jotka työskentelevät jo usein oman tutkimusryhmän kanssa. Uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat (”starters”, 2–7 vuotta tohtorintutkinnon suorittamisesta) ovat vasta itsenäistymisvaiheen alussa.

Lisäksi tieteellinen neuvosto virallistaa tieteellistä vilppiä koskevan lähestymistapansa.

2.3 Vertaisarviointimenetelmät

ERC:n arvioinnit perustuvat korkeatasoisten vertaisarviointilautakuntien rakenteeseen. Lautakuntien jäsenet valitsee tieteellinen neuvosto. Niissä on edustettuina tieteenharjoittajia, insinöörejä ja tutkijoita EU:sta ja sen ulkopuolelta. Lautakunnat kattavat tutkimusalojen koko kirjon, ja ne on järjestetty kolmen tärkeimmän tiedealan mukaisesti: fysikaaliset tieteet ja tekniset tieteet, biotieteet sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet. Starting, Consolidator ja Advanced Grants -apurahoille oli aiempia ehdotuspyyntöjä vastaavasti 25 lautakuntaa. Proof of Concept -ehdotukset arvioi erityinen vertaisarviointiryhmä etäarviointina. Nämä asiantuntijat valittiin sillä perusteella, että he tunsivat prosessin, jossa hankkeita autetaan pääsemään lähemmäs markkinoita tai vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Synergy Grants -ehdotukset arvioi viisi eri lautakuntaa kaksivaiheisella arviointimenettelyllä, joka on erityisesti suunniteltu tähän tarkoitukseen.

3. Ohjelman toteuttaminen

Vuonna 2013 ERC:n toimeenpanoviraston hallinnoimat toimintamäärärahat olivat suuremmat kuin koskaan. Maksusitoumusten kokonaismäärä oli 1,8 miljardia euroa ja maksumäärärahojen 1,1 miljardia euroa. Sekä maksumäärärahat että maksusitoumukset oli käytetty kokonaan vuoden 2013 lopussa.

3.1 Apurahat

Vuoden 2008 työohjelmasta lähtien ERC:n ehdotuspyyntöihin liittyvä hakuprosessi on ollut yksivaiheinen (hakijoiden on jätettävä heti täydelliset ehdotukset) ja arviointi kaksivaiheinen.

Apurahat myönnetään parhaiksi arvioiduille hanke-ehdotuksille käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Apurahatarjous määräytyy hanke-ehdotuksen ja vertaisarvioinnissa suositellun rahoituksen perusteella.

3.1.1      ERC:n Starting Grants -apurahat vuonna 2013

Vuoden 2013 Starting Grants -apurahojen haku julkaistiin heinäkuussa 2012. Ohjeelliset määrärahat olivat 398 miljoonaa euroa. Hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä 3 329, ja ne jakautuivat aloittain seuraavasti: 1 486 hanke-ehdotusta fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä (45 % ehdotuksista), 1 073 biotieteissä (32 %) ja 770 yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä (23 %). Apurahoja myönnettiin yhteensä 300 hanke-ehdotukselle (tiedot joulukuulta 2013). Apurahoja myönnettiin yli 430 miljoonaa euroa, ja yksittäisen apurahan keskimääräinen suuruus oli noin 1,5 miljoonaa euroa.

3.1.2      ERC:n Consolidator Grants -apurahat vuonna 2013

Vuoden 2013 Consolidator Grants -apurahojen haku julkaistiin marraskuussa 2012. Ohjeelliset määrärahat olivat 523 miljoonaa euroa. Hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä 3 673, ja ne jakautuivat aloittain seuraavasti: 1 668 hanke-ehdotusta fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä (45 % ehdotuksista), 1 203 biotieteissä (33 %) ja 802 yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä (22 %). Apurahoja myönnettiin yhteensä 312 hanke-ehdotukselle (tiedot joulukuulta 2013). Apurahoja myönnettiin yli 590 miljoonaa euroa, ja yksittäisen apurahan keskimääräinen suuruus oli noin 1,9 miljoonaa euroa.

3.1.3      ERC:n Advanced Grants -apurahat vuonna 2013

Vuoden 2013 Advanced Grants -apurahojen haku julkaistiin heinäkuussa 2012. Ohjeelliset määrärahat olivat 662 miljoonaa euroa. Hanke-ehdotuksia saatiin yhteensä 2 408, ja ne jakautuivat aloittain seuraavasti: 1 053 hanke-ehdotusta fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä (44 %), 788 biotieteissä (33 %) ja 567 yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä (23 %). Arvioinnin perusteella apurahoja myönnettiin yhteensä 289 hanke-ehdotukselle (tiedot joulukuulta 2013) ja yhteensä noin 670 miljoonaa euroa, ja yksittäisen apurahan keskimääräinen suuruus oli noin 2,4 miljoonaa euroa.

3.1.4      ERC:n Proof of Concept -apurahat vuonna 2013

Vuoden 2013 Proof of Concept -ehdotuspyyntö julkaistiin tammikuussa 2013. Hakemusten jättämisen ensimmäinen määräaika oli 24. huhtikuuta ja toinen 3. lokakuuta. Määrärahat olivat 10 miljoonaa euroa, jotka jaettiin suunnilleen puoliksi hakukertojen välillä. Ensimmäiseen määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 145 ehdotusta ja toiseen mennessä 147. Arvioinnin perusteella apurahoja myönnettiin yhteensä 33 hanke-ehdotukselle ensimmäisellä kierroksella ja 34:lle toisella.

3.1.5      ERC:n Synergy Grants -apurahat vuonna 2013

Työohjelmissaan vuosiksi 2012 ja 2013 ERC:n tieteellinen neuvosto käynnisti pilottihankkeena uuden rahoitusmuodon, ERC:n Synergy Grants -apurahan. Toisen Synergy Grant -ehdotuspyynnön (2013) tuloksena saatiin 449 hakemusta, kun vuonna 2012 niitä saatiin yli 700. Vuonna 2013 rahoitusta myönnettiin 13 Synergy-hankkeelle. Koska jokaisessa Synergy Grants -hankkeessa on mukana 2–4 päätutkijaa, näiden 13 apurahan avulla tuetaan 45:tä ensiluokkaista tutkijaa. Apurahoja saaneista 13 ehdotuksesta yhdeksän oli vastannut myös vuoden 2012 Synergy-ehdotuspyyntöön. Synergy-ehdotuspyyntöön vuonna 2013 osoitetut kokonaismäärärahat olivat 150 miljoonaa euroa.

3.2 ERC:n ja NSF:n välinen yhteistyö

Euroopan komissio ja Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö (National Science Foundation, NSF) allekirjoittivat 13. heinäkuuta 2012 ERC:n ja NSF:n välisen täytäntöönpanojärjestelyn. Tämän jälkeen toteutettiin jatkotoimia, jotta Yhdysvalloissa asuvat ja NSF:n valitsemat nuoret huippulahjakkuudet voisivat viettää jonkin aikaa (6–12 kuukautta) Euroopassa ERC:n apurahan saaneissa tutkimusryhmissä. Aloitteen tavoitteena on saattaa yhteen tutkijoita, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista ja joiden vahvuudet täydentävät toisiaan, jotta voidaan laajentaa tieteen rajoja ja parantaa näiden kahden mantereen välistä tieteellistä ja teknologista yhteistyötä. Ensimmäisen kiinnostuksenilmaisupyynnön tuloksena kaksitoista Yhdysvalloissa asuvaa tutkijaa valmistautui liittymään kahteentoista ERC:n apurahan saaneeseen tutkimusryhmään. Toinen hakukierros on käynnistymässä.

Vastaava aloite, jonka on tarkoitus lisätä uransa alussa olevien korealaisten tutkijoiden mahdollisuuksia tulla Eurooppaan ja liittyä ERC:n apurahoja saaneisiin tutkimusryhmiin, allekirjoitettiin Korean tasavallan tieteestä, tieto- ja viestintätekniikasta ja tulevaisuuden suunnittelusta vastaavan ministeriön ja Euroopan komission välillä 8. marraskuuta 2013.

3.3 Ohjelmakomitea

”Ideat”-erityisohjelman ohjelmakomitea toimii virallisten tehtäviensä lisäksi tärkeänä viestintäkanavana jäsenvaltioiden ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden, tieteellisen neuvoston, ERC:n pääsihteerin ja komission välillä. Vuonna 2013 ohjelmakomitean kokoukset pidettiin 16. huhtikuuta ja 15. lokakuuta.

3.4 Eettinen arviointi

Vuonna 2013 neljä ihmisalkion kantasoluihin liittyvää ehdotusta läpäisi eettisen arvioinnin ja sääntelykomiteamenettelyn. Kaksi muuta on juuri läpäissyt eettisen arvioinnin.

Käytössä olevien apurahojen eettisten näkökohtien valvonnan osalta sisäisen valvonnan järjestelmässä on pantu täytäntöön eettisen valvonnan tarkastusmenettely, jonka avulla varmistetaan, että ehdotetuissa tutkimushankkeissa noudatetaan hakusäännöissä mainittuja eettisiä periaatteita. Vuonna 2013 laadittiin noin 270 eettisen valvonnan tarkastusilmoitusta.

3.5 Muutoksenhaku

Vuonna 2013 haettiin muutosta 261 apurahapäätökseen. Osuus hanke-ehdotusten kokonaismäärästä oli suunnilleen sama kuin vuonna 2012 (noin 2,5 %). Vaikka kaksi muutoksenhakutapausta johti myönteiseen arviointiin vuonna 2013, ne eivät paljastaneet arviointiprosessissa järjestelmään liittyviä puutteita.

3.6 Viestintä

Vuonna 2013 kehitettiin tulevaan Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyviä merkittäviä aloitteita, joiden tarkoitus on lisätä ERC:n näkyvyyttä Euroopassa ja sen ulkopuolella. ERC laati useita lehdistötiedotteita ehdotuspyynnöistään sekä suuren määrän artikkeleita, joissa kerrottiin ERC:n rahoittamasta tutkimuksesta ja joita levitettiin aktiivisesti sosiaalisen median verkostoissa. Tietyt tapahtumat soveltuivat hyvin viestintä- ja lehdistötoimiin: 3 000. ERC-apurahan juhlistaminen, Maailman talousfoorumin kokous Davosissa, Maailman talousfoorumin kesäkokous Kiinassa ja ERC:n ja European Round Table of Industrialists ‑ryhmän yhteinen kirje unionin tutkimusmäärärahojen puolesta. Syyskuussa puheenjohtajavaltio Liettua järjesti konferenssin, jossa käsiteltiin yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin investoimisesta saatavaa hyötyä Euroopassa. ERC osallistui tapahtumaan aktiivisesti.

Kansainvälinen tiedotuskampanja ”ERC Goes Global”, jota johtaa ERC:n pääsihteeri, siirtyi Argentiinaan, Chileen, Meksikoon, Intiaan, Kiinaan sekä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Kampanjassa tiedotetaan tutkijoille ERC:n rahoituksesta ja luodaan tiiviimpiä yhteyksiä kyseisten maiden johtavien yliopistojen avainhenkilöihin ja tutkijoihin.

Näiden vierailujen lisäksi ERC oli läsnä merkittävissä kansainvälisissä tiedekonferensseissa, tapahtumissa ja näyttelyissä sekä uramessuilla ja seminaareissa, joita olivat muun muassa seuraavat: European Month of the Brain -teemakuukausi, Nobel-palkinnon saajien 63. tapaaminen Lindaussa, European Society for Cognitive Psychology -seuran konferenssi, European Economic Association -järjestö, Euroopan sosiologiliitto (ESA), teknologiafoorumi European Forum Alpbach, EMBO-tapaaminen, Young Academy of Europe -foorumin vuositapaaminen sekä Bostonissa helmikuussa 2013 järjestetty Yhdysvaltojen tieteenedistämisjärjestön (AAAS) vuositapaaminen.

Eri puolilla Eurooppaa sijaitsevat kansalliset yhteyspisteet, joista jaetaan tietoa potentiaalisille hakijoille, pidettiin jatkuvasti ajan tasalla ERC:n ehdotuspyynnöistä ja tapahtumista, myös Brysselissä järjestettävissä puolivuosittaisissa kokouksissa (kesä- ja marraskuussa 2013). ”ERC Goes Global” -kampanjan ansiosta kansallisten yhteyspisteiden verkostoa laajennetaan vähitellen kiinnostuneiden kolmansien maiden edustajien kanssa. Brysselissä järjestettiin ensimmäistä kertaa Eurooppalaisen tutkimusalueen ulkopuolella toimivien kansallisten yhteyspisteiden ad hoc -tapaaminen.

3.7 ”Ideat”-erityisohjelman seuranta, arviointi ja vaikutusten arviointi

ERC juhlisti 15. tammikuuta 2013 3 000.:ta apurahan saajaa. Ideat-ohjelman jatkuva seuranta toi esiin seuraavat tulokset vuodelta 2013:

· ERC:n apurahan saajien joukossa on kahdeksan Nobel-palkinnon ja kolme Fields-mitalin saajaa. Kaikkiaan 134 ERC:n apurahan saajaa on saanut muita arvostettuja kansainvälisiä tiedepalkintoja.

· Vuosina 2008–2013 vertaisarvioiduissa vaikutusvaltaisissa julkaisuissa on ilmestynyt yli 20 000 artikkelia, joissa mainitaan ERC:ltä saatu rahoitus.

· Kukin ERC:n apurahan saaja työllistää keskimäärin kuusi tutkijaa ja edistää tällä tavoin uuden huippututkijoiden sukupolven kouluttamista.

· Hankkeista otetun merkittävän otoksen arviointi osoittaa, että noin puolet kaikista ERC:n rahoittamien tutkimusryhmien jäsenistä on kotoisin eri maasta kuin hankkeensa päätutkija. Lisäksi ERC:n rahoittamien tutkimusryhmien jäseninä on tutkijoita lähes kaikista Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) maista sekä 55:stä ERA:n ulkopuolisesta maasta. Tämä on varmasti osoitus ERC:n maailmanlaajuisesta vetovoimasta. Sama analyysi osoittaa myönteisiä lukuja myös sukupuolijakauman osalta: Ajankohtaisten arvioiden mukaan noin 38 prosenttia tutkimusryhmien jäsenistä on naisia, mikä on suurempi osuus kuin naisten osuus apurahojen saajista (20 %). Biotieteissä sekä yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä tutkimusryhmien naispuolisten jäsenten osuus on jo 50 prosenttia kaikista jäsenistä (23 prosenttia fysikaalisissa tieteissä ja teknisissä tieteissä). Suurin osa heistä on tutkimusuransa alussa olevia tohtoreita tai tohtoriopiskelijoita. .

· ERC:n toimeenpanoviraston itsenäisen toiminnan alkamisesta tuli heinäkuussa 2012 kuluneeksi kolme vuotta. Toimeenpanovirastosta tehtiin ulkopuolinen arviointi, johon sisältyi kustannushyötyanalyysi. Arviointiraportti valmistui vuonna 2013 ja toimitettiin 27. tammikuuta 2014 budjettivallan käyttäjälle (Euroopan parlamentille ja neuvostolle[5]) sekä tilintarkastustuomioistuimelle[6].

4 Euroopan tutkimusneuvoston rakenne 4.1 Tieteellinen neuvosto

Tieteellisen neuvoston jäsenistö vaihtui asteittain helmikuussa ja huhtikuussa 2013. Uusista jäsenistä ilmoitettiin komission edellisessä vuosikertomuksessa neuvostolle ja Euroopan parlamentille[7].

Tieteellinen neuvosto piti vuonna 2013 viisi täysistuntoa: kolme Brysselissä, yhden Bratislavassa (Slovakiassa) ja yhden Utrechtissa (Alankomaissa). Tieteellisen neuvoston jäsenet kokoontuvat myös työryhmiin käsittelemään seuraavia erityiskysymyksiä: innovointi ja suhteet teollisuuteen, tutkimustulosten avoin saatavuus, kansainvälistyminen ja sukupuolijakauma. Uusi keskeisiä tulosindikaattoreita käsittelevä työryhmä aloitti toimintansa vuonna 2013. Sen tehtävänä on kehittää etenemissuunnitelma sen seuraamiseksi ja arvioimiseksi, miten ERC on suoriutunut tehtävästään niiltä osin, joita voidaan lähestyä tällaisten työkalujen avulla. Tieteellisen neuvoston lokakuussa 2012 hyväksymän, tieteellistä vilppiä koskevan ERC:n toimintatavan mukaisesti ERCEA ja eturistiriitoja, tieteellistä vilppiä ja eettisiä kysymyksiä käsittelevä tieteellisen neuvoston pysyvä komitea analysoivat vuonna 2013 kymmenen tieteelliseen vilppiin liittyvää tapausta.

Tieteellisen neuvoston täysistunnot ja neuvoston jäsenten tapaamiset ERC:n sidosryhmien kanssa valmistellaan toimeenpanoviraston organisatorisella ja hallinnollisella tuella. Toimeenpanovirasto antaa myös neuvoja ja laatii analyysejä auttaakseen tieteellistä neuvostoa hoitamaan ”Ideat”-erityisohjelman liitteessä 1 kuvatut tieteellisen neuvoston tehtävät. Se myös tukee tieteellisen neuvoston työryhmien ja pysyvien komiteoiden toimintaa.

Varmistaakseen yhteydenpidon Euroopan komissioon ja toimeenpanovirastoon tieteellisen neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, ERC:n pääsihteeri ja toimeenpanoviraston johtaja kokoontuivat säännöllisesti ERC:n johtoryhmänä. Myös toimeenpanoviraston ylempi johto osallistui näihin kokouksiin. Johtoryhmä kokoontui Brysselissä kymmenen kertaa vuonna 2013 valmistellakseen etenkin tieteellisen neuvoston kokouksia tai toteuttaakseen niiden perusteella jatkotoimia.

4.2 ERC:n toimeenpanovirasto

ERC:n toimeenpanovirasto on vastannut heinäkuusta 2009 lähtien työohjelman mukaisesti kaikista hallintoon ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä seikoista.

Viraston toimintaa valvoo komission nimittämä johtokunta. Johtokunnan puheenjohtajana toimii tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston pääjohtaja ja siihen kuuluu jäseninä kaksi tieteellisen neuvoston jäsentä. Johtokunta piti vuonna 2013 kolme kokousta ja teki päätöksiä, jotka koskivat toimeenpanoviraston vuotuista työohjelmaa, määrärahoja ja tilejä sekä organisaatiorakennetta.

4.2.1      Toimeenpanoviraston henkilöstö

Vuonna 2013 toimintamäärärahoja oli varattu niin, että henkilöstöön kuuluisi 100 väliaikaista toimihenkilöä, 281 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 8 kansallista asiantuntijaa, eli henkilöstöä olisi yhteensä 389. Vuonna 2013 joulukuun lopussa toimeenpanoviraston palveluksessa oli yhteensä 379 henkilöä: 99 väliaikaista toimihenkilöä, 270 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 10 kansallista asiantuntijaa.

Joulukuun 2013 tilastojen mukaan toimeenpanoviraston henkilöstöstä noin 35 prosenttia on miehiä ja 65 prosenttia naisia. Sukupuolijakauma pitkälle erikoistuneen henkilöstön osalta (tehtäväryhmään IV kuuluvat väliaikaiset ja sopimussuhteiset toimihenkilöt) on sellainen, että 59 prosenttia toimihenkilöistä on naisia. Vuoden 2013 lopussa ERCEA:n palveluksessa olevassa henkilöstössä oli 25 EU-maan kansalaisia.

5 Päätelmät ja ERC:n näkymät Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa

Vuonna 2013 ERC toteutti ensimmäistä kertaa perustamisensa jälkeen neljä merkittävää ehdotuspyyntökierrosta yhdessä vuodessa. Niiden määrärahat olivat yhteensä 1,8 miljardia euroa. Eri puolilla Eurooppaa myönnettiin 900 apurahaa. ERC on tähän mennessä myöntänyt apurahoja 4 000 taholle, ja hakemusten määrä kasvaa jatkuvasti. ERC tuottaa jo nyt suuria määriä uusia löydöksiä, tietämystä ja ideoita. Kuuden vuoden olemassaolonsa aikana se on saanut ensiluokkaisen maineen, ja siitä on nopeasti tulossa eturintamassa tehtävän huipputason tutkimuksen kiintopiste Euroopassa.

Vuonna 2013 konsolidoitiin ja viimeisteltiin myös EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ja hyväksyttiin Horisontti 2020, seuraava tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma. ERC:n budjetin kasvattaminen on merkinnyt tunnustusta sille, että ERC on ollut Euroopan yhdentymisen menestystarina, ja vahvistaa sen asemaa maailman tutkimusrintamalla.

Kuten edellisessä vuosikertomuksessa kerrottiin ja niiden ERC:n työryhmän suositusten mukaisesti, jotka otettiin huomioon Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevissa ehdotuksissa, komissio perusti korkean tason riippumattoman hakukomitean ERC:n seuraavan johtajan löytämiseksi[8]. Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaan ERC:n johtaja, joka huolehtii myös ERC:n pääsihteerin tehtävistä, on sijoittautunut Brysseliin ja omistaa suurimman osan ajastaan ERC:n toiminnalle. Hakukomitea, jonka puheenjohtajana toimi Lord Sainsbury of Turville, raportoi komissiolle heinäkuussa 2013, ja raportin perusteella nimitettiin professori Jean-Pierre Bourguignon ERC:n ensimmäiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toimivaksi johtajaksi[9].

Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa toimivan ERC:n oikeusperusta vahvistettiin joulukuussa 2013 komission päätöksellä 2013/C 373/09[10], jolla myös uusittiin tieteellisen neuvoston kokoonpano ja nimitettiin kolme uutta jäsentä: professori Nils Christian Stenseth (Centre for Ecological and Evolutionary Synthesis, University of Oslo), professori Martin Stokhof (Department of Philosophy, Faculty of Humanities, University of Amsterdam) ja professori Michel Wieviorka (Fondation Maison des sciences de l’homme, École des hautes études en sciences sociales, Pariisi). Lisäksi komissio uusi ERC:n toimeenpanoviraston tehtävänannon päätöksellään 2013/779/EU[11].

[1]               EUVL L 57, 24.2.2007, s. 14.

[2]               Komission päätös 2008/37/EY, tehty 14 päivänä joulukuuta 2007, tieteen eturintamassa tehtävän tutkimuksen alalla toteutettavaa ”Ideat”-erityisohjelmaa hallinnoivan Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston perustamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti (EUVL L 9, 12.1.2008, s. 15).

[3]               erc.europa.eu/sites/default/files/publication/files/erc_annual_report_2013.pdf

[4]               K(2012)4562, 9.7.2012, ei julkaistu.

[5]               Ares(2014)181203

[6]               Ares(2014)181052

[7]               COM(2013) 318, 30.5.2013.

[8]               europa.eu/rapid/press-release_IP-12-1393_en.htm

[9]               europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1260_en.htm

[10]             EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.

[11]             EUVL L 346, 20.12.2013, s. 58.