19.8.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/87

Esittelijä

:

Henk Kool (NL, PES), Haagin kaupunginhallituksen jäsen

Viiteasiakirjat

:

Ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi

1.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä pankkilaitosten kanssa keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeittensa rahoittamiseksi. Ottaen huomioon, että paikallis- ja alueviranomaiset vastaavat kahdesta kolmasosasta kaikista julkisista investoinneista EU:ssa ja että yksistään vuonna 2011 kyse oli 179 miljardista eurosta eli 1,4 prosentista EU:n bruttokansantuotteesta (mikä on unionin 1 prosentin kokonaisbudjettia suurempi summa) on täysin selvää, että pankkien häiriönsietokyky on ensisijaisen tärkeä kysymys paikallis- ja alueviranomaisten kannalta, ja että meneillään oleva pankkialan sääntelyn uudistus tulee vaikuttamaan niihin suuresti.

2.

kiinnittää huomiota siihen, että näkökanta, jonka mukaan pankkivalvonta ja uudistusten hallinnointi olisi tehokkaampaa EU:n tasolla kuin jäsenvaltiotasolla toteutettuna, on saanut laajaa kannatusta poliittiselta ja taloustieteelliseltä kannalta.

3.

pitää tervetulleina komission ehdotuksia asetuksiksi EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavista rakennetoimenpiteistä sekä arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä. Komitea korostaa, että on erittäin tärkeää välttää luomasta lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia rasitteita.

4.

pahoittelee kuitenkin, että komission helmikuussa 2012 perustaman korkean tason asiantuntijaryhmän ehdotusten soveltamisalaa on supistettu ja kunnianhimoa vähennetty merkittävästi. Komitea toteaa, että ehdotuksilla ei tule olemaan kovinkaan suurta vaikutusta asianomaisiin pankkeihin, erityisesti kun otetaan huomioon, että Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat jo päättäneet vastaavanlaisista kansallisista uudistuksista (1).

5.

panee merkille, että molempien komission esittämien asetusluonnosten tarkoituksena on yhdenmukaistaa tiettyjä sääntöjä, joilla pyritään vahvistamaan pankkitoiminnan ja rahoituslaitosten sääntelypuitteita. Koska kohteena olevien laitosten välillä on erittäin tiiviitä kytköksiä ja koska ne saattavat aiheuttaa järjestelmäriskin, asetukset voidaan panna täytäntöön ainoastaan Euroopan unionin tasolla. AK katsoo siksi, että käytetty oikeusperusta (SEUTin 114 artikla) on asianmukainen ja että ehdotettu lainsäädäntö on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

6.

korostaa uudelleen, että paikallis- ja alueyhteisöjen yleishyödyllisiin hankkeisiin – infrastruktuuriin, tutkimukseen, koulutukseen jne. – kohdistettavia julkisia investointeja rahoittavilla luotoilla on suuri merkitys. Komitea panee merkille, että nämä investoinnit muodostavat merkittävän osan julkisista menoista ja ovat välttämättömiä kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

7.

korostaa paikallis- ja alueviranomaisten ottamien lainojen aseman erityisyyttä. Paikallis- ja alueviranomaisia ei voida missään nimessä lukea kuuluviksi samaan ryhmään yksityisten tai yritysasiakkaiden kanssa, ja kyseisten lainojen luonne, määrä ja kesto vaativat siksi pankeilta erityisasiantuntemusta.

8.

toteaa lähi- ja aluepankkien sekä paikallis- ja alueyhteisöihin erikoistuneiden pankkien keskeisen roolin alueiden ja kuntien kehittämisessä ja rahoittamisessa. Kyseiset pankit tarjoavat perustan paikalliselle talouskehitykselle tukemalla pk-yrityksiä, yhteenliittymiä ja yhteisötaloutta.

9.

kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota suojelemaan ja vahvistamaan keskinäisten pankkien, osuuspankkien ja säästöpankkien paikallista yritysmallia. Tämä koskee erityisesti pieniä pankkeja, joilla on reaalitaloudessa merkittävä rooli niiden tiheän, paikallis- ja alueyhteisöihin tasaisesti jakautuneen toimipaikkarakenteensa vuoksi.

10.

pitää valitettavana eräiden lähi- ja aluepankkien suhteetonta ja hallitsematonta laajentumista, sillä huonolaatuisten omaisuuserien hankkiminen on vakavasti vaarantanut niiden kotialueiden talouksia.

11.

toteaa, että pankkien lainananto paikallis- ja alueyhteisöille on heikentynyt paitsi lainamäärien supistumisen ja marginaalien korottamisen muodossa mutta myös huolestuttavasti kutistuneiden laina-aikojen suhteen. Tämä saattaa ilmentää noidankehää, jossa yleispankit vähentävät panostaan reaalitalouteen ja sitä todennäköisemmin ryhtyvät harrastamaan kaupankäynti- ja varjopankkitoimintaa.

12.

on huolissaan EKP:n pankkikoron (0,25 prosenttia marraskuusta 2013 alkaen) ja pankkien paikallis- ja alueyhteisöille tarjoamien korkojen välisestä merkittävästä erosta, ottaen huomioon, ettei tämä marginaali perustu asianomaisen paikkakunnan taloustilanteen objektiiviseen arviointiin ja että maksukyvyttömyysriski on edelleen suhteellisen pieni.

13.

katsoo, että nämä tiukentuvat olosuhteet luovat huomattavia paikallis- ja alueyhteisöjen budjetteihin kohdistuvia paineita ja vaikeuttavat yhä enemmän talousarvioiden tasapainottamista, rahoitustuen hyödyntämiskyvyn optimointia sekä kasvua ja työllisyyttä edistävien pitkän aikavälin hankkeiden rahoittamista.

14.

pyytää siksi komissiota esittämään myöhemmässä vaiheessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla otetaan käyttöön tehokkaita pk-yrityksiin ja paikallis- ja alueyhteisöihin kohdistuvan luottokriisin vastaisia toimia.

15.

muistuttaa siitä, että eräät paikallis- ja alueviranomaistahot laskevat liikkeelle joukkolainojen kaltaisia rahoitusvälineitä toimiensa ja politiikkojensa rahoittamiseksi.

16.

pitää valitettavana, että eräät pankit ovat täysin tietoisina asiaan liittyvistä riskeistä houkutelleet paikallis- ja alueyhteisöjä ostamaan suhteettoman paljon huonolaatuisia ja kompleksisia rahoitustuotteita. Komitea korostaa, että riittävän asiantuntemuksen puutteen vuoksi useimmilla paikallis- ja alueyhteisöillä ei ole tarvittavaa teknistä tietoa, joka mahdollistaisi näiden tuotteiden täyden ymmärtämisen. Siksi komitea pitää valitettavana, että näiden omaisuuserien arvonmenetysten seuraukset kasautuvat kokonaisuudessaan paikallis- ja alueyhteisöjen sekä niiden veronmaksajien kärsittäviksi.

17.

pyytää jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota kannustamaan pankkeja ottamaan käyttöön kattava, reilu ja vastuullinen lähestymistapa paikallis- ja alueyhteisöjä kohtaan, kun ne jakavat tietoa riskeistä. Komitea toivoo lisäksi paikallis- ja alueyhteisöille suunnattujen yksinkertaisten ja selkeiden rahoitusvälineiden kehittämistä, joiden yksityiskohtaiset ehdot on määriteltävä selvästi sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Komitea toivoo, että nämä välineet tarjoavat läpinäkyviä korkokantoja, jotta paikallis- ja alueyhteisöjen demokraattisessa päätöksentekoprosessissa voidaan toimia avoimesti.

18.

kannattaa tavoitetta lujittaa pankkien vakautta ja häiriönsietokykyä kieltämällä omaan lukuun tapahtuvan kaupankäynnin ja edistämällä riskialttiiden kaupankäyntitoimintojen eriyttämistä.

19.

kannattaa 1 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita: estää suurten, monitahoisten ja toisiinsa kytköksissä olevien suurten rahoitusjärjestelmän laitosten järjestelmäriskit, rahoitukseen liittyvät stressitilanteet ja kyseisten rahoituslaitosten kaatuminen.

20.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta laajentaa vastaavien sääntöjen soveltamista kaikenkokoisiin pankkeihin – hallinnolliset taakat ja kustannukset huomioon ottaen –, sillä tällaisilla aloitteilla voitaisiin mahdollisesti lisätä myös pienempien pankkien vakautta.

21.

kannattaa komission ehdotusta kieltää omaan lukuun tapahtuva kaupankäynti rahoitusvälineillä ja raaka-aineilla, eli kaupankäynti, jonka ainoana tarkoituksena on pankin voitontavoittelu, kun otetaan huomioon, että rahoitusmarkkinadirektiivillä (COM(2011) 656 final, ns. MiFiD II -direktiivi) ei erityisesti puututa tällaiseen kaupankäyntiin. Näiden välineiden liikkeelle laskemisen tulisi olla mahdollista ainoastaan sellaisille markkinatoimijoille, jotka pystyvät osoittamaan, että näitä tuotteita käytetään niiden omien kaupallisten tai teollisten riskien kattamiseen. Muutoin olisi olemassa vaara, että pankkien neuvonta- ja investointitehtävät menevät sekaisin, mikä saattaisi kannustaa lisäkeinotteluun ja lisätä hintojen vaihtelua sekä pankkijärjestelmän systeemiriskejä.

22.

suhtautuu varauksella huippunopeaan tietokoneistettuun kauppaan, joka saattaa aiheuttaa vakavia riskejä pankkijärjestelmälle, ja pyytää jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan tehokkaita toimia tämän alan sääntelemiseksi.

23.

toistaa, että ehdotetun asetuksen soveltamisalaa on supistettu merkittävästi, kun otetaan huomioon, että jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet vastaavanlaiset kansalliset säännöt tai ovat harkitsemassa niiden hyväksymistä ja että Liikasen ryhmän suositusten tarkoittamaa tavoitetasoa on vähennetty huomattavasti.

24.

korostaa pitävänsä tärkeänä, että näin pitkälle yhdennetyn alan yhdenmukaisuus varmistetaan EU-tasolla, jotta velvoitetaakka ja kustannukset voidaan pitää mahdollisimman alhaisina ja jotta voidaan varmistaa tasapuolinen toimintaympäristö sekä estää kilpailuvääristymät ja sisämarkkinoiden toimintahäiriöt alalla.

25.

pitää tervetulleena komission aikomusta tarkistaa näitä sääntöjä täytäntöönpanon jälkeen ja toivoo, että mahdollisia kielteisiä seurauksia – erityisesti EU:n kaupunkien ja alueiden reaalitalouden rahoituksen kannalta – tutkittaisiin perusteellisesti.

26.

nostaa esiin kysymyksen siitä, tarjoaako se tosiasia, että tiettyjen kaupankäyntitoimintojen eriyttämistä koskeva päätös riippuu kapea-alaisesta testistä, riittävän oikeudellisen keinon asetuksen yleistavoitteiden saavuttamiseksi, ja eikö niiden toteuttaminen olisi helpompaa laajemmalla, kaikki tavoitteet käsittävällä testillä.

27.

pitää omaksutun erittäin monisäikeisen lähestymistavan tehokkuutta kyseenalaisena, sillä se saattaa yhtäältä vaikeuttaa sääntöjen täytäntöönpanon arviointia ja valvontaa ja tehdä siitä kallista ja toisaalta sallia poikkeuksia ja tarjota mahdollisuuksia sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöön.

28.

pitää valitettavana ehdotetun asetuksen soveltamisalan supistamista, erityisesti mitä tulee johdannaiskaupan sulkemiseen päätöksentekoprosessin ulkopuolelle. Yhtenä huolenaiheena onkin, että ylenmääräinen spekulatiivinen kaupankäynti luo ylisuuret markkinat ja aiheuttaa vääristymiä sekä rahoitusmarkkinoilla että reaalitaloudessa. Tällaiset vääristymät saattavat hyvinkin johtaa paikallisen ja alueellisen talouden kannalta elintärkeiden maatalous-, energia- ja metallialan hyödykkeiden johdannaismarkkinoiden väärinhinnoitteluun.

29.

pyytää komissiota jättämään EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavia rakennetoimenpiteitä koskevan asetuksen 5 artiklan 4 kohdassa olevan määritelmän ulkopuolelle arvopapereiden pitkän aikavälin hallussapidon (ns. osta ja pidä -sijoitus), sillä se kuuluu pääasiallisen pankkitoiminnan piiriin.

30.

pyytää komissiota sisällyttämään pankkialan kriisinratkaisumekanismiinsa symmetriaperiaatteen. Se tarkoittaisi, että kriisinratkaisuviranomaisille annettaisiin mahdollisuus laittaa velkojat vastaamaan tappioista vastaavasti kuin ne olisivat myös hyötyneet voitoista. Tämän tulisi koskea tasapuolisesti kaikkia velkojatyyppejä.

31.

kannattaa asetusta arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien raportoinnista ja läpinäkyvyydestä ja katsoo, että kyseiset toimenpiteet täydentävät pankkialan rakenteiden uudistuksia, jotka ovat välttämättömiä jo havaitun lainsäädännössä olevan aukon paikkaamiseksi.

32.

toteaa sääntelyn tarpeellisuuden, kun otetaan huomioon perinteisten pankkien ja varjopankkitoiminnan väliset tiiviit kytkökset sekä se tosiasia, että varjopankit harjoittavat samoja taloudellisia toimintoja kuin pankit – eli luotonvälitystä, luottoriskin siirtoa sekä likviditeetti- ja maturiteettitransformaatiota – mutta ilman asianmukaista valvontaa.

33.

kehottaa EKP:tä, komissiota, Euroopan parlamenttia sekä jäsenvaltioita jatkamaan määrätietoisesti pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että ne saavat riittävästi ja kattavasti tietoa varjopankkitoiminnasta. Tieto on avaintekijä, joka antaa viranomaisille mahdollisuuden reagoida asianmukaisesti järjestelmän sääntelyn puitteissa huolimatta kiivaasta kehityksestä ja yrityksistä lainsäädännön kiertämiseksi.

34.

pitää tervetulleena ehdotettua velvoitetta raportoida kaikista rahoitustoimista yhteiseen tietokantaan ja katsoo, että tämä auttaa parantamaan arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin liittyvien riskien ja vastuiden seurantaa. Komitea pitää tervetulleena, että kyseisillä toimenpiteillä parannetaan myös avoimuutta sijoittajien kannalta ja annetaan näille välineet sellaisten investointipäätösten tekemiseksi, jotka perustuvat entistä suurempaan tietoisuuteen arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ominaisuuksista.

35.

kannattaa vähimmäisvaatimusten asettamista, joilla parannetaan edelleenpanttauksen läpinäkyvyyttä varmistamalla, että asiakkaat antavat suostumuksensa ja että he tekevät päätöksensä täysin tietoisina mahdollisista riskeistä.