14.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 168/5

1.

nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön (1), jossa mainitaan hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus kahtena sen kahdeksasta toiminta-alasta ja korostetaan, että on tuettava ja kehitettävä nuorisotyötä monialaisesti, jotta saavutettaisiin puitteiden yleistavoitteet, ja jossa suositellaan nuorten sosiaalisen osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin painottamista entistä enemmän,

2.

komission tiedonannon ”Eurooppa 2020”, jonka Eurooppa-neuvosto on vahvistanut ja jossa tunnustetaan nuorisotyön tehtävä epävirallisten oppimismahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille nuorille,

3.

20 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (2),

4.

puheenjohtajavaltio Irlannin 11.–13. maaliskuuta 2013 järjestämän EU:n nuorisokonferenssin yhteiset päätelmät (3),

5.

neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 19. marraskuuta 2010 nuorisotyöstä antamaa päätöslauselmaa, jossa kehotetaan nuorisotyön parempaan ymmärtämiseen ja sen painoarvon kasvattamiseen sekä erityisesti sen edistämiseen, tukemiseen ja kehittämiseen eri tasoilla,

6.

Nuoret osallistuvat aktiivisesti sosiaaliseen infrastruktuuriin ja elävöittävät sekä alueellisia että harrastusyhteisöjä. Nuoret muodostavat monimuotoisen ja dynaamisen väestönosan, jonka olosuhteet, tarpeet, vaatimukset ja pyrkimykset vaihtelevat. Demografiset tekijät, elämänhistoria, monimuotoisuus, siirtymävaiheet ja mahdollisuudet vaikuttavat suoraan nuoriin ja toisinaan määrittävät heitä. Näin ollen nuorisopolitiikassa tulisi ottaa huomioon nämä seikat ja reagoida niihin, ja sen tulisi tarjota kaikille nuorille sekä mahdollisuuksia että valmiuksia ja edistää kaikkien nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia.

7.

Nuorisotyö on laaja käsite, joka kattaa laaja-alaisesti sosiaalisen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvän ja poliittisen toiminnan nuorten toimesta, heidän kanssaan ja heitä varten. Toimintaan sisältyy yhä enenevässä määrin myös urheilua ja nuorisolle suunnattuja palveluja. Nuorisotyö kuuluu koulun ulkopuolisen oppimisen piiriin, samoin kuin ammattimaisten tai vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden ja nuoriso-ohjaajien ohjaama erityinen vapaa-ajan toiminta. Nuorisotyö on eri tavoin organisoitua (nuorten johtamat järjestöt, nuorisojärjestöt, epäviralliset ryhmät tai nuorille palveluja tarjoavat järjestöt ja viranomaiset). Sitä toteutetaan eri muodoissa ja yhteyksissä (esim. avoimena, ryhmä- tai ohjelmaperusteisena, kenttätyönä ja erillisenä palveluna) ja se muotoutuu paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

8.

Nuorisotyössä keskitytään nuorten henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, se ulottuu laajalle ja saavuttaa nuoret saaden heidät mukaan toimintaan heidän tarpeidensa ja kiinnostuksensa pohjalta, ja siinä otetaan heidän ympäristönsä huomioon. Kyseinen kattavuus ja osallistujamäärä täydentävät muita nuorille suunnattuja toimintapolitiikkoja, minkä vuoksi nuorisotyö voi tarjota nuorille kontakteja sekä osallistumis- ja edistymismahdollisuuksia.

9.

Sosiaalinen osallisuus edellyttää kokonaisvaltaista ja monialaista lähestymistapaa, jotta voitaisiin käsitellä marginalisoitumisen ja syrjäytymisen monimuotoisuutta yhteiskunnassa.

10.

Nuorisotyöllä on tärkeä merkitys sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä. Nuorisotyö tarjoaa tiloja ja mahdollisuuksia kehittymiseen kaikille nuorille ja ”se perustuu epäviralliseen ja arkioppimisen oppimisprosessiin (4) ja vapaaehtoiseen osallistumiseen (5)”.

11.

Tehokkaalla nuorisotyöllä ja nuorisoaloitteilla pyritään parantamaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja kannustamaan heitä osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan. Se antaa heille taitoja, osaamista ja kokemuksia elämää varten ja siten maksimoi suojaavat tekijät, jotka edistävät kaikkien nuorten, myös vähäosaisten, kehittymistä, hyvinvointia, riippumattomuutta ja sosiaalista osallisuutta.

12.

Laadukas nuorisotyö merkitsee sitoutumista siihen, että nuorille suunnatun nuorisotyön optimaalisesta tarjonnasta ja käytännöstä ja näiden parantamisesta huolehditaan jatkuvasti. Asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa työskentelevien nuorisojärjestöjen, -palvelujen ja -työntekijöiden tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimia ja ohjelmia, jotka ovat asianmukaisia ja vastaavat nuorten kiinnostuksen kohteita, tarpeita ja kokemuksia sekä ovat tietopohjaisia ja tulospainotteisia. Laadukkaan nuorisotyön tuloksena nuorten tulisi hyötyä mahdollisimman paljon osallistumisestaan nuorisotyöhön.

13.

Sosiaalisessa osallistamisessa olisi otettava huomioon ja mukaan kaikki nuoret ja heitä koskevat asiat keskittyen erityisesti vähäosaisiin nuoriin.

Nuorisotyön potentiaalia toimintapoliittisten tavoitteiden edistämisessä, sosiaalinen osallisuus mukaan luettuna, voidaan vieläkin parantaa laatuun keskittyvällä ja tietopohjaisella lähestymistavalla, jossa nuoret ovat nuorisotyön suunnittelussa ja tarjonnassa etualalla. Tämä lähestymistapa tukee nuorten osallistumista, kehitystä ja edistymistä lujittaen heidän vahvuuksiaan, parantaen joustavuutta ja osaamista ja tunnustaen heidän mahdollisuutensa yksilöllisen, yhteisöllisen ja sosiaalisen pääoman rakentamiseen. Laadukas nuorisotyö on yleismaailmallinen aihe, josta nuoret hyötyvät, joka parantaa nuorisotyön harjoittamista sekä edistää laajempia toimintapoliittisia tavoitteita.

14.

Pyrittäessä varmistamaan, että nuorisotyö on asianmukaista ja vastaa nuorten kiinnostuksen kohteita ja tarpeita, ja optimoimaan sen roolia nuorten kehityksen, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, on määritetty seuraavat painopisteet:

15.

Vahvistamaan avoimen koordinointimenetelmän mukaisesti sekä politiikan että käytännön tasolla yhteyksiä sellaisiin nuorisoon liittyviin aloihin kuin terveys, koulutus, työllisyys, kulttuuri ja urheilu.

16.

Painottamaan nuorisotyön tarjonnassa ja käytännössä laatua ja sellaisten nuorisotyön tulosten saavuttamista, jotka edistävät nuorten kehitystä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta.

17.

Tukemaan yhteistyön lisäämistä kaikkien nuorisotyön sidosryhmien (erityisesti tutkijoiden, poliittisten päättäjien, kansalaisjärjestöjen, käytännön toimijoiden ja nuorten) kesken tavoitteena määrittää laadukkaan nuorisotyön vaikutukset nuorten itsensä, nuorisoalan ja siihen liittyvien politiikan alojen kannalta, esimerkiksi kehittämällä laadukkaan nuorisotyön vaikutuksia koskevaa näyttöä sekä helpottamalla ja parantamalla epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja validointia kansallisella ja EU:n tasolla.

18.

Kannustamaan ja tukemaan nuoria koulutuksen, kansalaisyhteiskunnan ja laadukkaiden nuorisoaloitteiden avulla osallistumaan demokratian toteuttamiseen ja hyödyntämään nykyisiä ja uusia välineitä, joilla he voivat vaikuttaa politiikan kehittämiseen, ja siten parantamaan nuorten kehitystä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta.

19.

Edistämään laadukkaan nuorisotyön tarjoamien mahdollisuuksien ja ohjelmien avulla kokemusperäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä, mukaan lukien nuorten siirrettävät taidot, sekä tällaisten taitojen ja osaamisen tunnustamista ja validointia.

20.

Tukemaan nuorisoalaa sen rakenteiden, työmenetelmien ja viestintäkanavien kehittämisessä yhä useampien, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten saamiseksi mukaan.

21.

Kannustamaan ja tukemaan vapaaehtoistoimintaa nuorisotyön tarjonnassa tavoitteena edistää monimuotoisuutta ja sosiaalista osallisuutta sekä rakentaa sosiaalista pääomaa.

22.

Edistämään laadukkaan nuorisotyön panosta maksimoimalla rahoitusmahdollisuudet tehokkaan nuorisotyön tukemiseksi.

23.

Kannustamaan asiaankuuluvien ohjelmien, foorumien ja resurssirekistereiden avulla hyvien käytäntöjen, koulutuksen, taitojen hankkimisen ja vertaisoppimisen eurooppalaista ja kansainvälistä vaihtoa laatuun keskittyvän nuorisotyön alalla.

24.

Perustamaan aihekohtaisen asiantuntijaryhmän tarkastelemaan nuorisotyötä koskevia laatujärjestelmiä EU:n jäsenvaltioissa sen selvittämiseksi, miten voidaan kehittää yhteisiä indikaattoreita tai puitteita. Kyseisen ryhmän työskentelyssä otetaan huomioon Euroopan komission tuleva tutkimus. Työskentelyn päätteeksi esitetään raportti, jossa hahmotellaan nuorisotyöryhmälle annettavat suositukset. Liitteenä on luonnos aihekohtaisen asiantuntijaryhmän toimeksiannosta ja jäsenyydestä.

25.

Käyttämään mahdollisuuksien mukaan nuorisotyön arvoa koskevan tulevan tutkimuksensa tuloksia määrittäessään, millaisia aloitteita tarvitaan edistämään laadukasta ja tehokasta nuorisotyötä.

26.

Ottamaan huomioon muut tämän alan tutkimukset ja aloitteet. Levittämään tuloksia ja kehittämään tietämystä poliittisia, tutkimus-, käytännön ja nuorisoyhteisöjä varten sekä asiaankuuluvia politiikan aloja varten.

27.

Harkitsemaan asianmukaisia jatkotoimia nuorisotyön arvosta tehtävälle tulevalle tutkimukselle sekä laadukasta nuorisotyötä käsittelevän aihekohtaisen asiantuntijaryhmän tuloksille.