52013SC0275

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Oheisasiakirja

ehdotukseen

neuvoston asetukseksi

Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta

1. Ongelman määrittely

1.1. Nykyisten toimenpiteiden rajallisuus

Lainvalvonta on usein tehotonta ja puutteellista sen takia, että Euroopan tasolla ei ole käytössä lainvalvontajärjestelmää tai että lainvalvontatoimet ovat epäjohdonmukaisia eikä syytetoimissa noudateta Euroopassa yhteistä linjaa. EU:n taloudellista etua vahingoittavat rikokset ovat todellisia eurooppalaisia rikoksia, mutta nykyisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen takia lainvalvonta on hajanaista ja perustuu lähes kokonaan jäsenvaltioiden toimintaan.

Vaikka Eurojust ja Europol voivat auttaa ja auttavat jäsenvaltioita käsittelemään kyseisiä tapauksia, kumpikaan niistä ei voi puuttua kaikkiin havaittuihin ongelmiin erityisesti sen takia, että ne eivät voi ohjata jäsenvaltioiden tutkinta- ja syytetoimia. Vaikka OLAF on keskeinen EU:n tason toimija petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnassa, se voi ainoastaan suorittaa hallinnollisia tutkimuksia ja toimittaa niiden tulokset jäsenvaltioiden viranomaisille, mutta viranomaiset eivät välttämättä vie asiaa eteenpäin rikoslainsäädännön nojalla.

Näitä ongelmia ei kyetä ratkaisemaan pelkästään nykyisillä ja suunnitteilla olevilla toimenpiteillä, kuten komission petostentorjuntastrategialla sekä Eurojustin, Europolin ja OLAFin uudistamisella, vaikka kaikkia perussopimuksessa olevia mahdollisuuksia hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti.

1.2. Tutkinta- ja syytetoimien sekä ennaltaehkäisevien toimien vähäisyys

Monissa jäsenvaltioissa viranomaiset eivät useinkaan pidä syytteeseenpanoa EU:n talousarvioon kohdistuvista rikoksista kovin tärkeänä. Koska EU:lla ei ole toimivaltaa tutkia EU:n taloudellista etua vahingoittavia jäsenvaltioiden rajat ylittäviä rikoksia ja nostaa niistä syytettä, jäsenvaltioiden lainvalvontatoimet ovat väistämättä hajanaisia.

Tietojenvaihto ja koordinointi on tällä hetkellä riittämätöntä jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla, eikä syytteeseenpano EU:n taloudellista etua vahingoittavista rikoksista ole sen vuoksi tehokasta. Koordinoinnissa, yhteistyössä ja tietojenvaihdossa on puutteita useilla tasoilla ja eri viranomaisten välillä, ja nämä puutteet ovat keskeinen syy siihen, että EU:n taloudellista etua vahingoittavia rikoksia ei tutkita tehokkaasti eikä niistä panna syytteeseen.

Ainoastaan hyvin pieni osa (10 %) kaikista petoksella hankituista varoista saadaan perittyä takaisin rikollisilta. Nykyisen lainvalvontajärjestelmän ennaltaehkäisevä vaikutus ei siis ole riittävä.

Puuttuu keskuselin, joka voisi poistaa nämä esteet ja huolehtia tutkinta- ja syytemenettelyn jatkuvuudesta.

2. Oikeus toimia, toissijaisuus ja perusoikeudet

2.1. Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 86 artiklassa määrätään, että Euroopan syyttäjänvirasto torjuu EU:n taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia, että virasto perustetaan ”Eurojustin pohjalta” ja että sillä on toimivalta tutkia kyseisiä rikoksia sekä asettaa syytteeseen ja tuomittaviksi niiden tekijät. Lisäksi SEUT-sopimuksen 86 artiklassa määrätään erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä Euroopan syyttäjänviraston perustamiseksi: neuvoston on tehtävä ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan.

2.2. Toissijaisuus ja tarve EU:n toimiin

Jäsenvaltioissa rikostutkinnasta ja syytteeseenpanosta vastaavat viranomaiset eivät tällä hetkellä kykenee varmistamaan yhtäläistä suojelun ja lainvalvonnan tasoa. Koska unionilla on parhaat edellytykset suojella taloudellisia etujaan tällä alalla sovellettavien erityisten EU:n sääntöjen vuoksi, se voi myös parhaiten varmistaa syytteeseenpanon näihin etuihin kohdistuvista rikoksista.

3. Tavoitteet

Tavoitteet:

Yleistavoitteet || · Edistetään unionin taloudellisten etujen tehokkaampaa suojelua ja oikeusalueen kehittämistä sekä lisätään EU:n yritysten ja kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin, samalla kunnioittaen kaikkia EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia.

Erityis-/toimintatavoitteet || · Luodaan yhtenäinen eurooppalainen tutkinta- ja syytteeseenpanojärjestelmä EU:n taloudellista etua vahingoittavia rikoksia varten. · Varmistetaan EU:n taloudellista etua vahingoittavien rikosten tehokkaampi ja tuloksekkaampi tutkinta ja niistä syytteeseenpano. · Lisätään syytteeseenpanoa ja siten tuomioiden määrää sekä vilpillisesti hankittujen unionin varojen takaisinperintää. · Varmistetaan EU:n toimijoiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tiivis yhteistyö ja tehokas tietojenvaihto. · Tehostetaan EU:n taloudellista etua vahingoittavien rikosten ennaltaehkäisyä.

4. Toimintavaihtoehdot ja niiden vaikutus

Toimintavaihtoehdot, joissa Euroopan syyttäjänvirastoa ei perusteta

4.1. Toimintavaihtoehto 1: Perusskenaario (ei muutoksia toiminnassa)

EU:n tasolla ei toteuteta uusia toimenpiteitä. EU:n taloudellista etua vahingoittavista rikoksista asetettaisiin edelleen syytteeseen ainoastaan jäsenvaltioiden tasolla.

4.2. Toimintavaihtoehto 2: EU:n tasolla ei toteuteta uusia sääntelytoimia

EU:n tasolla ei toteuteta sääntelytoimia eikä perusteta uusia elimiä. Sen sijaan jäsenvaltioiden ja EU:n tason toimia näiden rikosten torjumiseksi tehostetaan muiden toimenpiteiden avulla.

4.3. Toimintavaihtoehto 3: Lujitetaan Eurojustin valtuuksia

Tässä toimintavaihtoehdossa Eurojustille annettaisiin uusia valtuuksia käynnistää tutkinta missä tahansa unionin alueella. Eurojustilla ja sen kansallisilla jäsenillä olisi oikeus antaa sitovia ohjeita jäsenvaltioiden syyttäjäviranomaisille tutkinnan käynnistämiseksi sekä ehdottaa syytteeseenpanoa jäsenvaltioissa SEUT-sopimuksen 85 artiklan mukaisesti.

Toimintavaihtoehdot, joissa Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan

4.4. Toimintavaihtoehto 4a: Luodaan Eurojustin sisälle Euroopan syyttäjänvirastona toimiva yksikkö

Tässä toimintavaihtoehdossa Euroopan syyttäjänviraston keskusyksikkö luotaisiin Eurojustin sisälle, ja Eurojust olisi siten vastuussa syyttäjänvirastosta. Euroopan syyttäjänvirastona toimivalla yksiköllä olisi yksinomainen toimivalta käsitellä EU:n taloudellista etua vahingoittavia asioita, ja yksikkö koostuisi talousrikoksiin erikoistuneista syyttäjistä ja tutkijoista.

4.5. Toimintavaihtoehto 4b: Luodaan kollegiona toimiva Euroopan syyttäjänvirasto

Eurojustin organisaation tavoin myös Euroopan syyttäjänvirasto muodostaisi kollegion, johon jäsenvaltiot nimittävät kansallisia jäseniä. Syyttäjänviraston kaikkien jäsenten valtuudet olisivat kuitenkin vahvemmat, ja ne määriteltäisiin selkeämmin. Euroopan syyttäjänviraston kollegio tekisi päätökset EU:n taloudellista etua vahingoittavien rikosten tutkinnasta ja niistä syytteeseenpanosta jäsentensä enemmistöllä koko EU:n osalta.

4.6. Toimintavaihtoehto 4c: Luodaan hajautettu Euroopan syyttäjänvirasto

Tässä toimintavaihtoehdossa Euroopan syytäjänvirastoon kuuluisi keskustoimisto, jota avustaisivat jäsenvaltioissa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät, jotka olisivat osa kansallisia järjestelmiä ja joilla olisi täydet syytteeseenpanovaltuudet kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Keskustoimistolla olisi hierarkkinen valta ohjata valtuutettuja Euroopan syyttäjiä. Euroopan syyttäjänvirasto tekisi tehtäviensä suorittamisen yhteydessä yhteistyötä kansallisten poliisi- ja syyttäjäviranomaisten kanssa, ja sen vastuulla olisi viedä asia oikeuteen.

4.7. Toimintavaihtoehto 4d: Luodaan keskitetty Euroopan syyttäjänvirasto

Tässä toimintavaihtoehdossa luotaisiin keskitetty Euroopan syyttäjänvirasto, jolla olisi täydet oikeudelliset ja käytännön valmiudet tutkia kyseisiä rikoksia ja asettaa niistä syytteeseen, eikä virasto olisi riippuvainen kansallisista syyttäjäviranomaisista.

4.8. Toimintavaihtoehtoihin 4a–4d liittyvät monialaiset kysymykset

1.1.1. Euroopan syyttäjänviraston ja Eurojustin yhteistyö

Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevissa neljässä toimintavaihtoehdossa on ratkaistava keskeinen kysymys viraston ja Eurojustin keskinäisestä suhteesta. Hallinnollisten tehtävien ja käytännön toimintojen jakaminen niiden kesken on ratkaistava kaikissa vaihtoehdoissa.

1.1.2. OLAFin resurssien hyödyntäminen Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa

OLAFin resursseja voitaisiin osittain hyödyntää Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa ottaen huomioon OLAFin kokemus tutkimusten toteuttamisesta.

1.1.3. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevissa toimintavaihtoehdoissa on otettava huomioon myös se, että syyttäjänviraston on tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden viranomaisten kanssa. Eri vaihtoehtojen väliset erot ovat tältä osin kuitenkin vähäiset, eivätkä ne saisi vaikuttaa lopulliseen valintaan.

5. Toimintavaihtoehtojen arviointi

5.1. Nykytilanteen säilyttäminen (toimintavaihtoehto 1) – perusskenaario

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus tavoitteiden kannalta || Vähäinen. Ei ole syytä olettaa, että vähäiset kannustimet ja jäsenvaltioiden usein rajalliset valmiudet puuttua EU:n varoja koskeviin monimutkaisiin petoksiin voidaan ratkaista ilman määrätietoisia korjaavia toimenpiteitä.

Vaikutus perusoikeuksiin || Ei vaikutusta. Vaihtoehto ei vaikuta perusoikeuksiin. Perusoikeuskirjaa sovelletaan ainoastaan EU:n oikeuden täytäntöönpanon yhteydessä, esimerkiksi eurooppalaista pidätysmääräystä koskevien menettelyjen puitteissa.

Toteutettavuus || Hyvä.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmään || Ei vaikutusta. Perusskenaariolla on kaikista vaihtoehdoista vähiten vaikutusta.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Ei vaikutusta.

Kustannukset || Ei kustannuksia.

Hyödyt || Erittäin vähäiset.

5.2. EU:n tasolla ei toteuteta uusia sääntelytoimia (toimintavaihtoehto 2)

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus tavoitteiden kannalta || Vähäinen. Tällä vaihtoehdolla voitaisiin jossain määrin edistää yhtenäisemmän eurooppalaisen tutkinta- ja syytteeseenpanojärjestelmän luomista kyseisiä rikoksia varten ja siten mahdollisesti tehostaa lainvalvonnan ennaltaehkäisevää vaikutusta. Tämä vaikutus olisi kuitenkin rajallinen.

Vaikutus perusoikeuksiin || Vähäinen. Tämä toimintavaihtoehto ei periaatteessa juuri vaikuta ennalta perusoikeuksiin.

Toteutettavuus || Kohtalainen. Tämä vaihtoehto olisi vaikea panna käytännössä täytäntöön, sillä se vaatii monenlaisia toimia useilla eri aloilla.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmään || Vähäinen. Unionin elinten sekä keskinäistä oikeusapua koskevien ja muiden vastaavien oikeudellisen yhteistyön välineiden tehokkaammalla hyödyntämisellä olisi joitakin myönteisiä vaikutuksia jäsenvaltioissa.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Vähäinen. Vaihtoehdolla on oletettavasti rajallinen vaikutus Eurojustin ja OLAFin toimintaan.

Kustannukset[1] || Kohtalaiset. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat noin 35 miljoonaa euroa.[2]

Hyödyt || Tässä vaihtoehdossa tehokkaamman takaisinperinnän ja ennaltaehkäisyn ansiosta saatavien hyötyjen suuruudeksi arvioidaan noin 265 miljoonaa euroa.

5.3. Vahvempi Eurojust (toimintavaihtoehto 3)

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus tavoitteiden kannalta || Vähäinen. Rikosten tutkinta ja niistä syytteeseenpano tehostuisivat vain hieman, sillä Eurojustilla ei edelleenkään olisi syytteeseenpanovaltuuksia jäsenvaltioissa.

Vaikutus perusoikeuksiin || Vähäinen. Tämä toimintavaihtoehto vaikuttaa perusoikeuksiin vain vähän.

Toteutettavuus || Hyvä. Tämä toimintavaihto perustuisi suurelta osin nykyisiin toimielimiin ja keskeiseen unionin lainsäädäntöön.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmään || Vähäinen tai kohtalainen. Eurojustilla olisi valtuudet käynnistää tutkinta ja ehdottaa syytteeseenpanoa, mutta oikeudenkäynnit olisivat jatkossakin yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Vähäinen tai kohtalainen. Eurojust saisi tässä vaihtoehdossa eräitä lisävaltuuksia, mutta se olisi silti edelleen jäsenvaltioiden nimeämistä jäsenistä koostuva EU:n elin.

Kustannukset || Kohtalaiset. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat noin 50 miljoonaa euroa.

Hyödyt || Tässä vaihtoehdossa tehokkaamman takaisinperinnän ja ennaltaehkäisyn ansiosta saatavien hyötyjen suuruudeksi arvioidaan noin 400 miljoonaa euroa.

5.4. Luodaan Eurojustin sisälle Euroopan syyttäjänvirastona toimiva yksikkö (toimintavaihtoehto 4a)

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus tavoitteiden kannalta || Kohtalainen. Jäsenvaltioiden ensisijaiset tavoitteet voisivat edelleen ajaa Euroopan syyttäjänvirastona toimivan yksikön tavoitteiden ohi.

Vaikutus perusoikeuksiin || Vähäinen. Vastaa vaihtoehtoa 3, ja lisäksi tarvittaisiin samanlaista oikeudellista valvontaa kuin vaihtoehdoissa 4b–4d.

Toteutettavuus || Tämän vaihtoehdon poliittinen toteutettavuus on rajallinen, sillä Euroopan syyttäjänvirastona toimivan yksikön ja Eurojustin väliset eturistiriidat ja erilaiset työtavat saattaisivat vähentää vaihtoehdon tuloksekkuutta.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmään || Kohtalainen. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava järjestelmiään vastaamaan uutta Euroopan syyttäjänvirastoa / Eurojustia, jolla olisi eräitä suoria valtuuksia.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Kohtalainen tai suuri. Eurojustin olisi luotava uusi hallintoyksikkö ja varmistettava, että kyseinen yksikkö voi hyödyntää Eurojustin hallintorakennetta.

Kustannukset || Kohtalaiset. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat noin 40 miljoonaa euroa.

Hyödyt || Tässä vaihtoehdossa tehokkaamman takaisinperinnän ja ennaltaehkäisyn ansiosta saatavien hyötyjen suuruudeksi arvioidaan noin 500 miljoonaa euroa.

5.5. Kollegiona toimiva Euroopan syyttäjänvirasto (toimintavaihtoehto 4b)

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus tavoitteiden kannalta || Vähäinen tai kohtalainen. Kollegiorakenteeseen liittyvät haitat mitätöisivät useimmat hyödyt.

Vaikutus perusoikeuksiin || Kohtalainen. Paremmalla koordinoinnilla ja yhteistyöllä saattaisi olla hieman vaikutusta henkilötietojen suojeluun.

Toteutettavuus || Kohtalainen. Kollegiona toimivalla keskustoimistolla, joka johtaisi ja koordinoisi tutkintaa sekä päättäisi syytteeseenpanosta, on kielteinen vaikutus tämän vaihtoehdon toteutettavuuteen.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeus­järjestelmään || Kohtalainen. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava järjestelmiään vastaamaan Euroopan syyttäjänviraston uutta toimivaltaa ohjata kansallisia lainvalvonta- ja syyttäjäviranomaisia sekä puuttua oikeudenkäynteihin jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Kohtalainen tai suuri. Tällä vaihtoehdolla olisi rajalliset vaikutukset Eurojustiin. OLAFiin jäljellä jäävillä yksiköillä olisi edelleen sama toimivalta toteuttaa eräitä hallinnollisia tehtäviä.

Kustannukset || Kohtalaiset. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat noin 70 miljoonaa euroa.[3]

Hyödyt || Kohtalaiset. Tässä vaihtoehdossa tehokkaamman takaisinperinnän ja ennaltaehkäisyn ansiosta saatavien hyötyjen suuruudeksi arvioidaan noin 500 miljoonaa euroa.

5.6. Euroopan syyttäjänvirasto, jolla on hajautettu hierarkkinen organisaatio (toimintavaihtoehto 4c)

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus tavoitteiden kannalta || Hyvä. Tämän vaihtoehdon mukaisesti perustetaan erityinen elin, joka huolehtii sekä tutkinnasta että syytteeseenpanosta koordinoidusti ja yhtenäisesti.

Vaikutus perusoikeuksiin || Kohtalainen. Paremmalla koordinoinnilla ja yhteistyöllä saattaisi olla hieman vaikutusta henkilötietojen suojeluun.

Toteutettavuus || Kohtalainen tai hyvä. Sidosryhmien kuulemisessa on vahvistunut, että tämä vaihtoehto on todennäköisesti toteutettavissa.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmään || Kohtalainen. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava järjestelmiään vastaamaan Euroopan syyttäjänviraston uutta toimivaltaa ohjata kansallisia lainvalvonta- ja syyttäjäviranomaisia sekä puuttua oikeudenkäynteihin jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Kohtalainen tai suuri. Tällä vaihtoehdolla olisi rajalliset vaikutukset Eurojustiin. Aiempaa pienemmällä OLAFilla olisi edelleen sama toimivalta toteuttaa eräitä hallinnollisia tehtäviä.

Kustannukset || Kohtalaiset. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat noin 370 miljoonaa euroa.

Hyödyt || Tässä vaihtoehdossa tehokkaamman takaisinperinnän ja ennaltaehkäisyn ansiosta saatavien hyötyjen suuruudeksi arvioidaan noin 3 200 miljoonaa euroa.

5.7. Euroopan syyttäjänvirasto, jolla on keskitetty hierarkkinen organisaatio (toimintavaihtoehto 4d)

Odotettavissa oleva vaikutus

Tuloksellisuus ­tavoitteiden kannalta || Hyvä. Euroopan syyttäjänvirasto saisi valtuudet valvoa ja johtaa tutkintaa.

Vaikutus perusoikeuksiin || Kohtalainen tai suuri. Vaihtoehtoa 4c koskeva analyysi soveltuu myös tähän vaihtoehtoon.

Toteutettavuus || Kohtalainen. Tämä vaihtoehto edellyttäisi hyvin merkittäviä muutoksia jäsenvaltioiden hallinto- ja oikeusjärjestelmiin.

Vaikutus jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmään || Suuri. Jäsenvaltioiden olisi mukautettava järjestelmiään vastaamaan uutta ulkoista elintä, joka puuttuu suoraan kansallisten tuomioistuinten toimintaan.

Vaikutus EU:n toimielimiin || Suuri. Sama kuin vaihtoehdoissa 4b ja 4c.

Kustannukset || Kohtalaiset tai suuret. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat noin 820 miljoonaa euroa.

Hyödyt || Tässä vaihtoehdossa tehokkaamman takaisinperinnän ja ennaltaehkäisyn ansiosta saatavien hyötyjen suuruudeksi arvioidaan noin 2 900 miljoonaa euroa.

5.8. Monialaiset kysymykset

1.1.4. Euroopan syyttäjänviraston ja Eurojustin yhteistyö

Eurojustin hallinnollisten ja tukipalvelujen tarjoaminen myös Euroopan syyttäjänviraston käyttöön hyödyttää kumpaakin osapuolta ja vaikuttaa välttämättömältä, ja lisäksi se on toteutettavissa.

1.1.5. OLAFin resurssien hyödyntäminen Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa (vaikutukset)

OLAFin resursseja voidaan osittain hyödyntää Euroopan syyttäjänviraston keskustoimiston perustamisessa. Sen sijaan OLAFin olisi jatkossakin hoidettava eräitä hallinnollisia tutkintatehtäviä, jotka eivät liity rikoslainsäädäntöön.

1.1.6. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

Kuten edellä todettiin, vaihtoehtojen väliset erot eivät tältä osin riitä perusteeksi tehdä valintaa eri toimintavaihtoehtojen välillä.

6. Vertaileva arviointi

Tavoit­teet/kus­tan­nukset || Vaihto­ehto 1 || Vaihto­ehto 2 || Vaihto­ehto 3 || Vaihto­ehto 4a || Vaihto­ehto 4b || Vaihto­ehto 4c || Vaihto­ehto 4d

Tavoitteiden saavutta­minen || Vähäinen || Vähäinen || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Hyvä || Hyvä

Vuotuinen nettohyöty[4] || Ei suurta vaikut­usta || 25 milj. euroa || 35 milj. euroa || 50 milj. euroa || 50 milj. euroa || 315 milj. euroa || 250 milj. euroa

Kustannus­tehokkuus[5] || - || Vähäinen || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Hyvä || Kohta­lainen

Vaikutus perus­oikeuksiin || - || Vähäinen || Vähäinen || Vähäinen || Kohta­lainen tai suuri || Kohta­lainen tai suuri || Kohta­lainen tai suuri

Toteutetta­vuus || Hyvä || Hyvä || Hyvä || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Kohta­lainen tai hyvä || Kohta­lainen

Vaikutus EU:n toimielimiin || - || Hyvin vähäinen || Vähäinen tai kohta­lainen || Kohta­lainen tai suuri || Kohta­lainen tai suuri || Kohta­lainen tai suuri || Suuri

Vaikutus jäsen­valtioiden oikeus­järjestel­mään || - || - || Vähäinen || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Kohta­lainen || Suuri

7. Tiiviimpi yhteistyö

Kuten edellä todetaan, perussopimuksessa määrätään mahdollisuudesta perustaa Euroopan syyttäjänvirasto tehostamalla yhteistyötä, jos neuvosto ei kykene tekemään päätöstä yksimielisesti. Tässä vaikutustenarvioinnissa ei tarkastella yksityiskohtaisesti eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksia, jos sovelletaan jotain muuta lainsäädäntömenettelyä.

8. Seuranta ja arviointi

Komissio aikoo toteuttaa tilastollisen tutkimuksen kahdesta neljään vuotta Euroopan syyttäjänviraston perustamisen jälkeen. Tutkimuksessa olisi tarkasteltava erityisesti Euroopan syyttäjänviraston toimintaan liittyvien tapausten lukumäärää ja sen toiminnan kohteena olevia rahamääriä.

[1]               Kaikki kustannukset ja hyödyt ilmaistaan kumulatiivisena nykyarvona (vuoden 2012 hintoina) 20 vuoden ajanjaksolla.

[2]               Kustannusten laskentaa kuvataan yksityiskohtaisesti vaikutustenarvioinnin liitteessä 4.

[3]               Kustannusten laskentaa kuvataan yksityiskohtaisesti vaikutustenarvioinnin liitteessä 4.

[4]               Katso lisätietoja liitteessä 4.

[5]               Kuvaa kunkin vaihtoehdon osalta kustannus-hyötyanalyysin tuloksia.