52013SC0051

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja

EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamisesta

Tämä asiakirja on tiedoksi tarkoitettu Euroopan komission yksiköiden valmisteluasiakirja. Se ei edusta eikä ennakoi komission virallista kantaa käsiteltävässä asiassa.

1.           Ongelman määrittely

Jäsenvaltioiden toimittamien tuoreimpien tietojen mukaan EU:n kansalaiset ja kolmansien maiden kansalaiset ylittivät EU:n ulkorajat 669 miljoonaa kertaa vuonna 2009, 675 miljoonaa kertaa vuonna 2010 ja 700 miljoonaa kertaa vuonna 2011. Rajanylitykset suurimmissa ja vilkkaimmissa rajanylityspaikoissa ovat lisääntyneet ja lisääntyvät vastakin. Kasvavien matkustajavirtojen tehokas ja sujuva hallinta ulkorajojen ylityspaikoilla on suurimmalle osalle jäsenvaltioista haaste.

EU:n lainsäädäntö edellyttää, että kaikki matkustajat tarkastetaan systemaattisesti Schengen-ulkorajoilla (sekä alueelle tultaessa että sieltä lähdettäessä). Yleensä kolmansien maiden kansalaisille tehdään perusteellinen tarkastus ja EU:n kansalaisille ja vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluville henkilöille vähimmäistarkastus[1]. Kolmansien maiden kansalaisia koskevat säännöt ovat kuitenkin ”yhden koon” sääntöjä, sillä samoja tarkastuksia sovelletaan riippumatta siitä, onko eri matkustajien välillä eroa riskeissä tai matkustustiheydessä.

EU:n kansalaisten rajatarkastukset voidaan automatisoida nykyisen lainsäädännön nojalla, jos heillä on biometrinen passi. Kolmansien maiden kansalaisten osalta näin ei kuitenkaan voida tehdä muuttamatta oikeudellista kehystä ja perustamatta erityistä ohjelmaa kolmansien maiden kansalaisten rajanylitysten helpottamiseksi. EU:n ulkorajat ylittävistä matkustajista 26,5 prosenttia on kolmansien maiden kansalaisia, ja monet heistä ylittävät rajan useita kertoja vuodessa tai jopa useita kertoja viikossa. Rajanylitysten sujuvuutta ja rajanylityspaikkojen suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi, vaikka vain pienikin osuus usein matkustavista kolmansien maiden kansalaisista liittyisi rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan (RTP).

Aiemmassa, vuonna 2008 tehdyssä vaikutusten arvioinnissa, joka liittyi tiedonantoon Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu[2] esitettiin rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamista usein matkustavia, ennakkotutkinnan läpäisseitä kolmansien maiden kansalaisia varten. Vuonna 2011 julkaistussa tiedonannossa käsiteltiin eri vaihtoehtoja ja etenemistapoja[3]. Tässä vaikutusten arvioinnissa käsitellään eri toteutusvaihtoehtoja, jotta löydetään paras mahdollinen tapa toteuttaa RTP. Koko RTP:n vaikutuksia analysoidaan eri vaihtoehtojen perusteella.

2.           Toissijaisuusanalyysi

Unionilla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 77 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöille tehtäviä tarkastuksia sekä tehokasta valvontaa ulkorajojen ylittämisen yhteydessä.

On selvää, että tarvitaan Euroopan tason toimia. Mikään jäsenvaltio ei voi yksin perustaa RTP:tä, jolla rajatarkastuksia helpotettaisiin kaikissa Schengen-jäsenvaltioissa. Yksittäisen jäsenvaltion päätös myöntää pääsy EU:n laajuiseen RTP:hen vaikuttaisi kaikkiin Schengen-maihin, ja siksi sääntely on toteutettava EU:n tasolla. Rajavalvontaan liittyviä toimenpiteitä täytyisi soveltaa Schengen-alueella, jonka sisärajoilla ei ole tarkastuksia. Alueeseen kuuluvat Romaniaa, Bulgariaa, Kyprosta, Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ja lisäksi neljä muuta Euroopan maata (Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Schengen-valtiot ovat sitoutuneet ylläpitämään yhteisiä EU-rajoja ja yhteisiä rajatarkastusnormeja. Tarkastuksia tehdään ainoastaan ulkorajoilla, ja tarkastusten jälkeen matkustaja voi matkustaa vapaasti Schengen-alueella. Schengen-alueen sisäisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikista rajavalvontaan liittyvistä sitovista säännöistä päätetään EU:n tasolla.

Näin ollen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa yksistään jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla.

EU:n tasolla saatava lisäarvo

RTP on pantava täytäntöön kaikilla EU:n ulkorajojen ylityspaikoilla, ja se vaikuttaa kaikkien Schengen-maiden rajavartijaresursseihin. EU:n RTP:llä varmistetaan, että EU:lla on yhteinen RTP-strategia, joka perustuu yhteiseen lainsäädäntöön ja takaa näin sen, että säännöt ovat kaikilla Schengen-rajoilla edelleen samat. Matkustajille, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, tämä tarkoittaa, että RTP on heidän käytössään kaikissa Schengen-alueen rajanylityspaikoissa ilman toisen Schengen-maan tekemää erillistä tutkintaa. Toisin sanoen, jos henkilö on läpäissyt jonkin jäsenvaltion suorittaman tutkinnan, hänen rajanylitystään helpotetaan myös, kun hän ylittää minkä tahansa muun jäsenvaltion ulkorajan. Tämä ei olisi mahdollista ilman yhteisiä sääntöjä.

3.           EU:n aloitteen tavoitteet

RTP:n yleistavoitteet:

· tehdä EU:n ulkorajojen ylittäminen kolmansien maiden kansalaisille helpommaksi;

· säilyttää nykyinen turvallisuustaso.

Erityistavoitteet:

· edistää tiettyjen usein matkustavien, ennakkotutkinnan läpäisseiden kolmansien maiden kansalaisryhmien pääsyä RTP:hen;

· varmistaa rekisteröityjen matkustajien perusoikeuksien ja erityisesti heidän henkilötietojensa suojelu;

· välttää syrjintää eri matkustajaryhmien välillä.

Toiminnalliset tavoitteet:

· lyhentää usein matkustavien rajanylitysaikaa ja pienentää rajanylityskustannuksia sekä lisätä rajanylityspaikkojen suorituskykyä. Rekisteröityjen matkustajien rajatarkastuksiin ei saisi kulua keskimäärin enempää kuin 20–40 sekuntia.

· vapauttaa rajavalvonnan voimavaroista 25 prosenttia tarkastamasta usein matkustavien ja ennakkotutkinnan läpäisseiden matkustajien rajanylityksiä ja pystyä paremmin keskittymään suuremman riskin matkustajien[4] tarkastamiseen ja/tai palvelemaan muita matkustajia.

4.           Toimintavaihtoehdot

Sidosryhmien kuulemisen yhteydessä määritettiin viisi RTP:n toteuttamiseen liittyvää toimintavaihtoehtoa. Näiden viiden toimintavaihtoehdon osalta on määritelty todellisia käytännön toteutusvaihtoehtoja. Toimintavaihtoehto 1 on ”RTP-hakemuksen jättäminen”. Sen osalta on itsestään selvää, että hakemuksen jättäminen mihin tahansa ulkorajojen ylityspaikkaan tai minkä tahansa jäsenvaltion konsulaattiin on paras vaihtoehto, joten se valittiin ilman tarkempaa analysointia. Muut neljä toimintavaihtoehtoa ja niiden alavaihtoehdot ovat seuraavat:

4.1.        Toimintavaihtoehto 2: Tietojen säilyttäminen

4.1.1.     RTP, jossa tiedot tallennetaan erilliseen tunnistevälineeseen[5] (alavaihtoehto 2 a)

4.1.2.     RTP, jossa tiedot tallennetaan keskitettyyn tietokantaan (alavaihtoehto 2 b)

4.1.3.     RTP, jossa tiedot tallennetaan erilliseen tunnistevälineeseen ja rekisteriin (alavaihtoehto 2 c)

4.2.        Toimintavaihtoehto 3: Tutkintakriteerit

4.2.1      Samat kuin toistuvaisviisumin haltijoilla (EU:n voimassa olevan lainsäädännön perusteella) (alavaihtoehto 3 a)

4.2.2      Perusteellisempi tutkinta, johon sisältyy lisäkriteerejä (alavaihtoehto 3 b)

4.2.3      Hylätty alavaihtoehto: Kolmansien maiden osallistuminen tutkintaan (alavaihtoehto 3 c)

4.3.        Toimintavaihtoehto 4: Rekisteröityjen matkustajien rajatarkastusten automatisointi

4.3.1.     Automatisointi kokonaan (alavaihtoehto 4 a)

4.3.2.     Automatisointi osittain (alavaihtoehto 4 b)

4.4.        Toimintavaihtoehto 5: Hakemusmaksu

4.4.1      20 euron maksu (alavaihtoehto 5 a)

4.4.2      Ei maksua (alavaihtoehto 5 b)

5.           Vaikutusten arviointi

Taulukko 1 – Toimintavaihtoehtojen arviointi *)

Toimintavaihtoehdot ja niiden alavaihtoehdot || EU:n ulkorajojen ylittäminen tulee kolmansien maiden kansalaisille helpommaksi || Nykyinen turvallisuustaso säilyy || Kustannukset || Perusoikeuksien suojelu

Vaihtoehto 0 Lähtötilanne || 0 || 0 || 0 || 0

Vaihtoehto 2 Tiedot tallennetaan tunnistevälineeseen (2 a) || √√√ || √√ || -√√ || -√

Tiedot tallennetaan keskistettyyn tietokantaan (2 b) || √√√√ || √√√ || -√√ || -√√√

Tiedot (yksilöivä tunnistenumero) tallennetaan tunnistevälineeseen ja (yksilöivä tunniste, biometriset tiedot ja hakemuksessa esitetyt tiedot) keskusrekisteriin (2 c) || √√√ || √√√ || -√√√ || -√

Vaihtoehdot 3 ja 4 **) Sama tutkinta kuin toistuvaisviisumin haltijoille, täysin automaattinen rajanylitys || √√√√ || √ || -√ || 0

Sama tutkinta kuin toistuvaisviisumin haltijoille, osittain automaattinen rajanylitys || √ || √√ || -√ || 0

Perusteellisempi tutkinta, täysin automaattinen rajanylitys || √√√ || √√ || -√√ || -√√

Perusteellisempi tutkinta, osittain automaattinen rajanylitys || √ || √√√ || -√√√ || -√√

Vaihtoehto 5 20/10 euron hakemusmaksu (5 a) || √√ || - || 0 || -

Ei hakemusmaksua (5 b) || √√√ || - || -√√√ || -

*) Toimintavaihtoehdon 1 (RTP-hakemuksen jättäminen) kolme alavaihtoehtoa eivät ole mukana taulukossa 1, koska paras vaihtoehto on jo kuvattu luvun 4 alussa.

**) Toimintavaihtoehtojen 3 ja 4 (tutkintakriteerit ja rajatarkastusten automatisointi) alavaihtoehtojen vaikutukset kytkeytyvät toisiinsa, sillä tutkintaa koskevien alavaihtoehtojen vaikutuksia ei voida arvioida, jos ei ole tiedossa, mitä automatisointia koskevista vaihtoehdoista pidetään parhaana, ja päinvastoin. Näin ollen näiden kahden toimintavaihtoehdon alavaihtoehdot (3 a, 3 b, 4 a ja 4 b)on yhdistetty neljäksi mahdolliseksi muunnelmaksi, ja kaikkien neljän muunnelman vaikutusta arvioidaan yhdennetysti.

6.           Vaihtoehtojen vertailu

Tietojen säilyttäminen

Kaikki kolme alavaihtoehtoa vaikuttavat määriteltyihin tavoitteisiin merkittävästi, ja ne vastaavat täysin EU:n rajapolitiikkaa: turvallisuus ja laittoman maahanmuuton torjunta eivät rajanylitysten yhteydessä heikkene, mutta EU:n avoimuus muuta maailmaa kohtaan ja sen valmiudet helpottaa rajat ylittävää ihmisten välistä vuorovaikutusta, kauppaa ja kulttuurivaihtoa lisääntyvät. Ohjelma olisi koko maailmassa ensimmäinen kaikille kolmansille maille avoin ohjelma, ja se toimii useissa valtioissa eli koko Schengen-alueella. Eurooppaa voidaan pitää tässä esimerkkinä muulle maailmalle.

Tunnistevälineeseen perustuva alavaihtoehto mahdollistaa näkyvyyden ja rajoittaa tietosuojaan liittyviä huolenaiheita. Keskitettyyn RTP:hen perustuva alavaihtoehto on rajanylityspaikassa turvallisempi ja helpompi toteuttaa käytännössä. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa heikentää kuitenkin tarve kehittää uusi keskitetty järjestelmä, jossa kaikki tieto on saatavilla ja haettavissa.

Alavaihtoehto, joka perustuu tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvaan järjestelmään, voidaan nähdä edellä mainittujen kahden alavaihtoehdon yhdistelmänä, jossa myös niiden edut yhdistyvät. Siinä minimoidaan henkilötietojen käyttö EU:n järjestelmässä ja vältetään tunnistevälineeseen perustuvan järjestelmän tärkeimmät turvallisuusongelmat. Integrointi rajatarkastusprosessiin on siinä kuitenkin kaikkein monimutkaisin, sillä siihen sisältyy sekä tunnistevälineen todentaminen että keskusrekisterin tietojen perusteella tehtävä todentaminen.

Tutkintakriteerit ja rajatarkastuksen automatisointi

Arvioinnissa kävi ilmi, että tiukemmalla tutkintamenettelyllä ei ole mitään todellista vaikutusta rajatarkastuksen turvallisuuteen ja että rajanylitysten helpottaminen osittain automaattisilla rajatarkastuksilla ei riitä tuomaan lisäarvoa. Lisäksi tiukempi tutkintamenettely lisäisi jäsenvaltioiden hallintokustannuksia huomattavasti ja vaikuttaisi merkittävästi perusoikeuksien suojeluun.

Hakemusmaksu

Jäsenvaltioille hakemusten tutkimisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset voitaisiin kattaa perimällä 20 euron maksu. Se vastaisi viisumihakemusten käsittelyssä sovellettavaa lähestymistapaa. Toisaalta maksuton alavaihtoehto takaisi paremmin ohjelmaan osallistujien suuren määrän. Tämän vaihtoehdon huono puoli olisi, että jätettäisiin runsaasti hylättäviä hakemuksia.

7.           Parhaaksi arvioitu vaihtoehto

RTP-hakemuksen jättäminen

Toimintavaihtoehdon 1 osalta on selvää, että antamalla matkustajien valita, mihin he jättävät hakemuksensa, ohjelmaan saadaan enemmän osallistujia, mikä auttaa jäsenvaltioita hallitsemaan matkustajavirtoja ulkorajojen ylityspaikoilla. Siksi parhaaksi alavaihtoehdoksi arvioidaan RTP-hakemuksen jättäminen mihin tahansa rajanylityspaikkaan tai mihin tahansa jäsenvaltion konsulaattiin. Tämän alavaihtoehdon kustannustehokkuus on selvästi paras, ja se vastaa täysin nykyistä raja- ja viisumipolitiikkaa.

Tietojen säilyttäminen

Toimintavaihtoehdon 2 osalta parhaan vaihtoehdon määrittäminen on monimutkaisempaa, kuten 6 luvussa on osoitettu. Toimintavaihtoehdon 2 kunkin alavaihtoehdon pisteytys on lähes samanlainen, mutta kuhunkin alavaihtoehtoon liittyy selvästi erilaisia heikkouksia: tunnistevälineeseen perustuvaan alavaihtoehtoon liittyy merkittäviä turvallisuusongelmia, keskusrekisterialavaihtoehtoon liittyy merkittäviä perusoikeusongelmia ja tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvaan järjestelmään perustuvaan alavaihtoehtoon merkittäviä kustannusongelmia. Kustannushyötyanalyysi osoittaa kuitenkin, että pitkällä aikavälillä RTP:stä jäsenvaltioille koituva taloudellinen hyöty kompensoi täysin tunnistevälineestä ja keskusrekisteristä muodostuvan järjestelmän suuremmat kertakustannukset ja vuotuiset toimintamenot. Näin ollen se on toimintavaihtoehdon 2 parhaaksi arvioitu alavaihtoehto. Tässä alavaihtoehdossa turvallisuus, matkustamisen helpottaminen ja tietosuoja ovat oikeassa suhteessa. Keskusrekisteriin tallennetut tiedot ovat rajavartioiden käytettävissä ainoastaan, kun he arvioivat hakemusta tai uusivat/peruuttavat RTP:hen pääsyn tai kun tunnisteväline on kadonnut tai varastettu tai rekisteröityjen matkustajien rajanylityksen helpottamiseen liittyy ongelmia. Rajavartija saisi rajatarkastuksia tehdessään keskusrekisteristä vain tiedon, onko haun tulos myönteinen vai kielteinen. Tässä vaihtoehdossa toteutetaan sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta.

Tutkintakriteerit ja automatisointi

Toimintavaihtoehtojen 3 ja 4 osalta on selvää, että rekisteröityjen matkustajien rajanylityksiä voidaan eniten helpottaa yhdistämällä toistuvaisviisumeihin sovellettavat tutkintakriteerit ja täysin automaattiset rajatarkastukset. Lisäksi turvallisuus ja perusoikeuksien suojelu ovat tässä vaihtoehdossa tasapainossa. Tämä on myös kaikkein edullisin vaihtoehto, kun otetaan huomioon tiukemmasta tutkintamenettelystä ja osittain automaattisesta rajatarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

On kuitenkin huomattava, että täysin automaattisen rajatarkastuksen toteuttaminen edellyttää, että samaan aikaan kehitetään ja toteutetaan maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmä, joka antaisi mahdollisuuden korvata passien leimaamisvelvollisuus kaikkien matkustajien maahantulo- ja maastalähtöpäivän sähköisellä rekisteröinnillä, joka koskisi myös RTP:n jäseniä.

Hakemusmaksu

Toimintavaihtoehdon 5 osalta on järkevää periä RTP:ssä 20/10 euron maksu, joka kattaisi hakemusten tutkimisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ja joka asetettaisiin sellaiselle tasolle, että se ei karkota mahdollisia hakijoita.

Parhaaksi arvioidut vaihtoehdot ovat siis

· Hakemusten jättäminen konsulaatteihin ja rajanylityspaikkoihin;

· Tunnistevälineen ja kunkin hakijan nimettömien biometristen tietojen ja hakemuksesta saatavien tietojen keskitetyn säilyttämisen yhdistelmä;

· Samojen EU:n lainsäädännössä määriteltyjen tutkintakriteerien soveltaminen kuin toistuvaisviisumeihin;

· Rekisteröityjen matkustajien täysin automaattinen rajatarkastusprosessi;

· 20 euron maksun periminen RTP-hakemuksesta. Jos viisumihakemus ja RTP-hakemus tutkitaan samaan aikaan samojen liiteasiakirjojen perusteella, perittäisiin kuitenkin alempi maksu (10 euroa).

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon on kaikilta osin oltava henkilötietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaista ja erityisesti tietosuojaperiaatteiden sekä tarpeellisuuden, oikeasuhteisuuden, rajatun käyttötarkoituksen ja tietojen laatua koskevien vaatimusten mukaista. Yksittäisten matkustajien perusoikeuksien suojelun ja erityisesti heidän yksityiselämänsä ja henkilötietojensa suojelun toteutumiseksi on oltava suojatoimet ja mekanismit. Nämä oikeudet on saatettava henkilöstön ja kolmansien maiden kansalaisten tietoon.

Kustannukset ja taloudellinen tuki

RTP:n parhaan vaihtoehdon kertakustannukset siitä, että tietotekniikkavirasto kehittää keskitetyn osan, on arvioitu yhteensä 43 miljoonaksi euroksi 2–3 vuoden ajalta, ja vuotuiset ylläpito-/toimintakustannukset olisivat keskimäärin 20 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioille aiheutuvat kertakustannukset kansallisen infrastruktuurinsa kehittämisestä ja käyttökuntoon saattamisesta olisivat 164 miljoonaa euroa 2–3 vuoden ajalta, ja vuotuiset ylläpito-/toimintakustannukset olisivat keskimäärin 81 miljoonaa euroa. Edellä mainittuihin kustannuksiin sisältyvät myös hallintokustannukset hakemusten tutkimisesta aiheutuvia kustannuksia lukuun ottamatta. Automatisoinnin kustannuksiin vaikuttaa suuresti se, kuinka paljon rajatarkastusautomaatteja otettaisiin käyttöön.

RTP:n perustamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat henkilöstökustannukset ja investointikustannukset kompensoituisivat kohtuullisen ajan kuluessa, kun henkilöresursseja vapautuu ja rajatarkastusten yksikköhinta laskee.

Komission ehdotuksessa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi esitetään sisäisen turvallisuuden rahastolle 4,6 miljardin euron määrärahaa vuosiksi 2014–2020. Ehdotuksessa 1,1 miljardia euroa kohdennetaan ohjeellisena määränä EES:n sekä RTP:n kehittämiseen olettaen, että kehityskustannukset alkaisivat vuodesta 2015. Lisäksi sisäisen turvallisuuden rahaston ulkopuolella varataan 822 miljoonan euron erillinen määräraha olemassa olevien laajamittaisten tietojärjestelmien (Schengenin tietojärjestelmä II, viisumitietojärjestelmä ja Eurodac) hallinnointiin.[6] Komissio aikoo antaa näiden järjestelmien toteutustehtävät tietotekniikkavirastolle. Kohdentamalla taloudellista tukea kansallisiin kehittämiskustannuksiin varmistettaisiin, ettei kansallisen tason vaikea taloustilanne vaaranna tai viivästytä hankkeita.

Kolmansille maille ei aiheutuisi kustannuksia RTP:n toteuttamisesta. Kun RTP mahdollisesti hyväksytään, kolmansille maille tiedotetaan rajanylitysten helpottamismekanismista ja siitä, että niiden kansalaiset voivat hakea pääsyä RTP:hen.

8.           Seuranta ja arviointi

Hallinnoivan viranomaisen (tietotekniikkavirasto) on varmistettava, että käytössä on järjestelmä, jolla voidaan seurata RTP:n toimintaa suhteessa keskeisiin politiikkatavoitteisiin. Lisäksi komissio tekee RTP:stä kokonaisarvioinnin. Vaikutusten arvioinnissa mainitaan mahdollisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata, missä määrin politiikkatavoitteet on saavutettu. Tärkeimmät tietolähteet ovat RTP-rekisteri ja automaattiset rajatarkastusjärjestelmät.

[1]               EUVL L 158, 30.4.2004.

[2]               SEC(2008) 154, 13.2.2008.

[3]               KOM(2011) 680 lopullinen.

[4]               Matkustajia, jotka ovat päättäneet olla liittymättä RTP:hen, ei saa pitää sen vuoksi suuremman riskin matkustajina.

[5]               RTP:n yhteydessä tunnisteväline on hyväksytylle käyttäjälle annettava fyysinen esine, jolla hän voi sähköisesti osoittaa henkilöllisyytensä. Tunnistevälinettä voi verrata sähköiseen avaimeen, joka antaa pääsyn johonkin, tässä tapauksessa automaattiseen rajatarkastusjärjestelmään.

[6]               KOM(2011) 750 lopullinen.