PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Pitkäaikaisilla investoinneilla tarkoitetaan pitkäikäisen pääoman tarjontaa innovointia ja kilpailukykyä vauhdittavien aineellisten hyödykkeiden (kuten energia-, liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit, teollisuuslaitokset ja palveluala, asuminen sekä ilmastonmuutos ja ekoinnovatiiviset teknologiat) ja aineettomien hyödykkeiden (kuten koulutus sekä tutkimus ja kehitys) rahoittamiseksi. Monista tällaisista investoinneista on laajempaa yleistä hyötyä, koska ne tuovat suurempaa tuottoa koko yhteiskunnalle tukemalla keskeisiä palveluja ja parantamalla elintasoa. Tämän ehdotuksen tarkoituksena on auttaa lisäämään pääomavarantoa, joka on saatavilla Euroopan unionin tulevaisuuden talouteen tehtäviin pitkäaikaisiin investointeihin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun siirtymisen rahoittamiseksi. Tämä toteutetaan luomalla uusi rahastomuoto: eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot (European Long Term Investment Funds, ELTIF). Näiden sijoitusrahastojen odotetaan pystyvän tarjoamaan sijoittajille pitkällä aikavälillä vakaata tuottoa niiden omaisuusluokkien ansiosta, joihin kyseiset rahastot voivat sijoittaa. Hyväksytyt omaisuuserät katsottaisiin osaksi nk. vaihtoehtoisia sijoituksia, jotka ovat noteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen perinteisten määritelmien ulkopuolelle jääviä omaisuusluokkia. Vaihtoehtoiset sijoitukset kattavat kiinteän omaisuuden, riskipääoman, yksityisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen, hedgerahastot, listaamattomat yritykset, ongelmalliset arvopaperit ja hyödykkeet, kun taas eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot keskittyisivät vain sellaisiin vaihtoehtoisiin sijoituksiin, jotka kuuluvat määriteltyyn pitkäaikaisten omaisuusluokkien ryhmään, jonka onnistunut kehittäminen edellyttää sijoittajien pitkän aikavälin sitoutumista. Tämän vuoksi kiinteä omaisuus, listaamattomat yritykset tai infrastruktuurihankkeet hyväksyttäisiin mutta hyödykkeitä ei.

Pitkällä aikavälillä tehtävien investointien esteisiin onkin mitä ilmeisimmin tarpeen puuttua Euroopan unionin tasolla. Tämä koskee erityisesti infrastruktuurihankkeiden kaltaisia omaisuuseriä, jotka edellyttävät pitkän aikavälin sitoutumista. Nämä omaisuuserät ovat osittain riippuvaisia pitkäjänteisestä pääomasta eli nk. kärsivällisestä pääomasta. Tällaisia sijoituksia ei välttämättä pystytä lunastamaan vuosiin, mutta ne sijoitetaan siten, että niistä pystytään saamaan vakaata ja ennustettavissa olevaa tuottoa. Tämä kuvaus sopisi infrastruktuurihankkeisiin, henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin tai toimilupiin. Tällainen pitkällä aikavälillä sijoitettu pitkäjänteinen pääoma hyödyttää reaalitaloutta tarjoamalla yrityksille ennustettavia, jatkuvia rahoitusvirtoja ja luomalla uusia työpaikkoja.

Sijoittajat, kuten vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot, joilla on pitkäaikaisia vastuita, ovat ilmaisseet halukkuutensa sijoittaa pidempiaikaisiin sijoitusomaisuuseriin. Ne ovat myös ottaneet esille tämäntyyppisten sijoitusten tekemistä helpottavien valmiiksi saatavilla olevien yhdistämismekanismien, kuten sijoitusrahastojen, puuttumisen. Tämän vuoksi tällaiset sijoitusmahdollisuudet rajoittuvat koskemaan vain harvoja erittäin suuria sijoittajia, kuten suuria eläkerahastoja tai vakuutusyrityksiä, joilla on valmiudet hankkia ja sitoa riittävästi pääomaa omista varoistaan. Tämä puolestaan estää pienempiä sijoittajia, kuten paikallisia eläkejärjestelmiä, kuntia, vapaiden ammattien harjoittajien hoitamia eläkejärjestelmiä tai yritysten eläkejärjestelmiä, jotka muutoin saattaisivat hyötyä sijoitustensa monipuolistamisesta kohdistamalla ne kyseisenkaltaisiin omaisuuseriin. Näiden sijoittajaryhmien puuttuminen estää lisäksi reaalitaloutta käyttämästä laajempia pääomarahoitusvarantoja. On myös erittäin tärkeää, että yksittäiset yksityissijoittajat, joilla on myöhemmin tiedossa menoja (asunnon hankinta, koulutus tai mittavien saneerausten rahoittaminen), saattaisivat hyötyä pitkäaikaissijoitusrahastojen tarjoamasta tuotosta tai säännöllisistä voitoista.

Sääntelyn hajanaisuus jäsenvaltioiden välillä on tähän asti haitannut laajamittaisia ja pitkäaikaisia pääomasitoumuksia, jotka ovat edellytyksenä tehokkaiden yhteissijoitusten tekemiselle pitkäaikaisilla omaisuuserillä. Myös silloin, kun rahastoja ja kannustimia on saatavilla kansallisella tasolla, ne eivät ole yhdenmukaisia muissa jäsenvaltioissa tehtyjen vastaavanlaisten aloitteiden kanssa. Tämä estää pääomien ja sijoitusasiantuntemuksen laajan yhdistämisen, joka tuottaisi mittakaavaetuja rahastoille ja hyödyttäisi siten sijoittajia. Toisaalta useimmilla jäsenvaltioilla ei ole rahastomalleja tai vastaavia kannustimia, jotka liittyisivät pitkäaikaisiin omaisuusluokkiin. Koska saatavilla ei ole valtioiden rajat ylittävää rahastotuotetta, näillä markkinoilla toimivilla sijoittajilla ei ole mahdollisuutta sijoittaa pitkäaikaisiin omaisuusluokkiin.

Lopputuloksena on, ettei käytettävissä ole järjestelmää sellaisten varojen kanavoimiseksi, jotka aiotaan sitoa pitemmäksi ajaksi kyseisenkaltaista rahoitusta tarvitseviin reaalitalouden hankkeisiin. Tämä jarruttaa pitkäaikaisten sijoitusten kehitystä. Asiantuntemusta sijoitusalan ammattilaisten keskuudessa ei kehitetä kysynnän puuttumisen vuoksi. Mittakaavaedut, jotka alentavat pitkäaikaissijoitusrahaston toimintakustannuksia, jäävät saamatta.

Lisäksi laaja-alaiset infrastruktuuri- tai maa- ja vesirakennushankkeet saattavat edellyttää pääomavarantoja, joita ei välttämättä aina ole käytettävissä, kun pääomaa hankitaan vain yhdestä jäsenvaltiosta. Laaja-alaisissa hankkeissa voi myös olla mukana yrityksiä, jotka ovat sijoittautuneet useisiin jäsenvaltioihin. Tämä hajanaisuusongelma koskee kaikkia rahoitusjärjestelmiä, ja kaikkien rahoitusjärjestelmien on myös autettava sijoittajia ja hankkeita monissa Euroopan unioniin kuuluvissa maissa.

Tämän vuoksi tarvitaan rahoitusjärjestelyä, joka on suunniteltu nimenomaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Rahoitusjärjestelmien tehokkuuden maksimoimiseksi niillä on oltava mahdollisuus toimia sijoittajien kanssa koko unionin alueella. Näiden ongelmien ratkaisemisen merkitys otettiin esille jo toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa (toisessa sisämarkkinapaketissa).[1] Yksi sen 12 keskeisestä tavoitteesta on lisätä pitkäaikaisia sijoituksia reaalitalouteen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toisessa sisämarkkinapaketissa ehdotettiin uusia EU:n sääntöjä, joilla helpotetaan pääoman hankintaa valtioiden rajojen yli pääoman hankkimiseksi kustannustehokkaille sijoitusrahastoille, jotka tarjoavat pitkäaikaisia sijoitusmahdollisuuksia.

Tämän työn taustoja käsitellään laajemmin Euroopan komission vihreässä kirjassa Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta.[2] Siinä tarkastellaan tarjonta- ja kysyntäpuoleen liittyviä aiheita kaikissa rahoitusrakenteissa. Vihreässä kirjassa vahvistettiin myös, että sijoitusrahastoihin on kohdistettava tämän ehdotuksen kaltaisia toimenpiteitä samalla kun keskitytään yleisemmin tarpeeseen rahoittaa reaalitaloutta parantamalla eri rahoituslähteiden yhdistelemistä ja yleistä kestokykyä. Uusi eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi antaa panoksensa tähän lisäämällä yritysten saatavilla olevaa pankkirahoitusta täydentävää pankkien ulkopuolista muuta rahoitusta.

EU:n sijoitusrahastomarkkinoita hallitsevat nykyisin alun perin vuonna 1985 annetun yhteissijoitusyrityksiä (siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä) koskevan direktiivin mukaisesti toimivat rahastot (UCITS-rahastot). Yhteissijoitusyrityksillä on nyt 6,697 miljardia euron arvosta varoja sijoitettuna rahastoihin.[3] Yhteissijoitusyritysdirektiivi sisältää yksityissijoittajien käytettävissä olevien sijoitusrahastojen käyttämät tuotesäännöt. Siinä keskitytään kuitenkin siirtokelpoisiin arvopapereihin, jotta voidaan varmistaa, että yhteissijoitusyritysten likviditeetti on riittävä lunastustoimeksiantojen täyttämiseksi. Tämän vuoksi yhteissijoitusyritykset eivät pysty osallistumaan infrastruktuurihankkeisiin ja muihin hankkeisiin liittyvien pitkäjänteisten pääomasitoumusten rahoittamiseen. Yhteissijoitusyrityksiä koskeva aloite ei välttämättä tarkoita sitä, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen luominen saa osakseen yhtä suurta mielenkiintoa sijoittajien taholta, koska erittäin likvideillä varoilla on suuri merkitys monille yksityissijoittajille. Sen menestys osoittaa kuitenkin, että EU:n laajuisilla aloitteilla voi olla voimakas vaikutus markkinoiden kehittymiseen ja sijoittajien luottamuksen lisäämiseen.

Eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA) ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen (EuSEF) perustaminen edistää eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen ohella omalta osaltaan Euroopan talouden rahoittamista. Näitä rahastoja koskevat ohjelmat kohdistuvat kuitenkin hyvin erityiseen EU:n talouden lokeroon: riskipääomalla rahoitettuihin uusiin yrityksiin ja yrityksiin, jotka erikoistuvat saamaan aikaan yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva ehdotus noudattaa laajempaa lähestymistapaa kuin eurooppalaiset riskipääomarahastot ja eurooppalaiset yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot. Tarkoituksena on, että se kohdennetaan monenlaisiin pitkäaikaisiin omaisuusluokkiin ja että luodaan sijoitusrahasto, jota voidaan myydä myös yksityissijoittajille. Tämä edellyttää seuraavia kolmea keskeistä ominaisuutta: 1) erityiset tuotesäännöt, jotka kattavat hyväksyttävät omaisuuserät ja niiden hajauttamisen, 2) niiden henkilöiden korkea pätevyystaso, joilla on oikeus hoitaa ja markkinoida eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja, ja 3) eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoitusnäkymien ja kyseisten rahastojen sijoittajien lunastusodotusten sovittaminen yhteen.

Tuotesäännöt

Tavoitteena on, että eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevalla kehyksellä luodaan ”toinen vähittäisalan passi”, joka noudattaa yhteissijoitusyrityksiin sovellettua hyväksi havaittua lähestymistapaa tuote-eritelmiin ja riskien hajauttamiseen. Sijoittajat ovat erittäin kiinnostuneita mahdollisuudesta sijoittaa pitkäaikaisiin omaisuusluokkiin, joiden arvo joko nousee niiden elinkaaren aikana (pienet tai keskisuuret yritykset) tai jotka tuottavat säännöllisiä tuloja koko pitoajan (infrastruktuuriin liittyvät omaisuuserät). Erityisesti kuntien, pienten kaupunkien, pienten ja suurten yritysten tai vapaiden ammattien harjoittajien hoitamat eläkejärjestelmät ovat halukkaita hyödyntämään tällaista mahdollisuutta. Koska monissa jäsenvaltioissa ei ole tällaisia pitkäaikaisia varallisuusrahastoja, kyseisiin valtioihin sijoittautuneet sijoittajat eivät pysty hyödyntämään tätä sijoitusmahdollisuutta. Tilanne voidaan korjata rajatylittävän passin avulla.

Vastatakseen tällaisten sijoittajien tarpeisiin eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat sijoittaa kaikentyyppisiin omaisuuseriin, joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla. Nämä omaisuuserät ovat epälikvidejä, mikä on ainoa syy siihen, että niitä ostavilta rahastoilta vaaditaan pitkäaikaista sitoutumista. Sama pätee niihin, jotka sijoittavat tällaiseen rahastoon. Omaisuuseriä, joilla ei käydä kauppaa jälkimarkkinoilla ja joiden omistajat tarvitsisivat huomattavan pitkän ajan löytääkseen niille ostajan, ovat seuraavat: 1) investoinnit infrastruktuurihankkeisiin, kuten liikenne-, energia- tai koulutusalan investoinnit, 2) investoinnit listaamattomiin yrityksiin, jotka ovat käytännössä pääasiassa pk-yrityksiä ja 3) investoinnit kiinteistöomaisuuteen, kuten rakennuksiin tai infrastruktuuriin liittyvän omaisuuserän suoriin ostoihin.

Tämän vuoksi pelkästään se seikka, ettei omaisuuserällä käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, aiheuttaa sen luokittelemisen pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi. Nämä omaisuuserät ovat epälikvidejä pelkästään siitä syystä, että ilman julkista kauppapaikkaa ostajien löytäminen omaisuuserälle on vaikeaa. Nämä omaisuuserät ovat myös usein melko erikoislaatuisia ja houkuttelevat vain sellaisia ostajia, jotka voivat toteuttaa oman asianmukaista huolellisuutta (due diligence) koskevan menettelynsä ja joilla on kyseisen alan asiantuntemusta. Kun eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto sijoittaa esimerkiksi hankeyhtiöön, se voi odottaa, ettei sen sijoitukselle ole huomattavan pitkän jakson aikana helposti yksilöitävää ostajaa.

Eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille ominaisen huonon likviditeetin vuoksi tässä ehdotuksessa ei säädetä ennalta määrätyistä pitoajoista. Ottaen huomioon, että pitkäaikaiseen omaisuuserään tehtävä sijoitus edellyttää erittäin suurta huolellisuutta, pitoaikojen vähimmäiskestoa koskevien säännösten antaminen ei vaikuta harkitulta toimintatavalta. Tämä johtuu siitä, että jokainen sijoituspäätös on erilainen ja eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla on parhaat edellytykset tehdä päätös siitä, kuinka kauan sijoitus on pidettävä omaisuuserässä luvatun tuoton saamiseksi. Tämä on merkittävä ero verrattuna yhteissijoitusyritysten rahastonhoitajiin, jotka seuraavat makrotalouden kehitysnäkymiä tai pörssikurssien päivittäisiä vaihteluja.

Lisäksi näyttää tarpeelliselta säätää joustavasta rahastonhoidosta suhteessa täsmälliseen aikatauluun, jonka mukaan pitkäaikaisten omaisuuserien muodostama salkku on koottava. Tämän vuoksi ehdotuksessa annetaan mahdollisuus pitkäaikaisista omaisuuseristä koostuvan salkun kokoamiseen viiden vuoden jakson aikana. Lisäksi ehdotuksen mukaan rahastonhoitaja voi sijoittaa enintään 30 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomasta likvideihin arvopapereihin. Tämä likviditeettipuskuri on suunniteltu siten, että eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi hallita kassavirtaa, joka syntyy sillä aikaa, kun pitkäaikaista salkkua kootaan. Puskuri mahdollistaa myös sen, että rahastonhoitaja voi sijoittaa siihen ylimääräiset käteisvarat, joita kertyy sijoitusten välisinä aikoina, eli silloin, kun pitkäaikainen omaisuuserä myydään sen korvaamiseksi toisella pitkäaikaisella omaisuuserällä.

Luottamuksen ja oikeusvarmuuden saamiseksi aikaan sijoittajien ja erityisesti muttei yksinomaan eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kohderyhmään kuuluvien yksityissijoittajien keskuudessa ehdotetussa järjestelmässä edellytetään vankkojen mutta joustavien tuotesääntöjen antamista. Tuotesäännöt ovat tarkoituksenmukainen tapa edistää havaittujen pitkän aikavälin rahoitustarpeiden täyttämistä ja ennakoitavissa olevan tuoteprofiilin antamista eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille. Kun eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastoille on myönnetty toimilupa, niitä voidaan markkinoida ammattimaisille sijoittajille ja yksityissijoittajille muissa jäsenvaltioissa.

Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot antavat sijoittajille mahdollisuuden hajauttaa sijoitussalkkujaan. Omaisuuserät, joihin ehdotuksen mukaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat sijoittaa, ovat vaihtoehtoisia sijoituksia, jotka poikkeavat luonteeltaan huomattavasti monien sijoittajien hallussa olevista perinteisemmistä noteeratuista osakkeista ja arvopapereista. Vaikka yhteissijoitusyrityksiä koskevaan sääntelykehykseen sisältyvät tiukat hajautussäännöt saattavat aiheuttaa sen, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta on kallista tai jopa mahdotonta, kyseisenkaltaiset sijoitusrahastot hyötyisivät silti kohtuullisentasoisesta omaisuuserien hajauttamisesta.

Omaisuuserien hajauttamisesta hyötyvät yhtä lailla yksityissijoittajat kuin yhteisösijoittajat tai ”ammattimaiset” sijoittajat, kuten varakkaat yksityishenkilöt. Ehdotetut uudet tuotesäännöt ja niillä luotava sijoittajansuoja on suunniteltu siten, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot soveltuvat yksityissijoittajille.

Rahastonhoitajien korkea ammattitaito

Huono likviditeetti ja se seikka, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kohteena olevia omistusosuuksia pitkäaikaisissa omaisuusluokissa ei ole noteerattu säännellyillä markkinoilla, aiheuttavat sen, että kaikki pitkäaikaiset omaisuuserät, joihin näillä pitkäaikaissijoitusrahastoilla on mahdollisuus sijoittaa, kuuluvat luokkaan ”vaihtoehtoiset sijoitukset” (ks. edellä oleva vaihtoehtoisten sijoitusten kuvaus). Tämä edellyttää, että eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja hoitavat yritykset, joille on myönnetty vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin nojalla toimilupa hoitaa ja markkinoida vaihtoehtoisia sijoituksia.

Tämän vuoksi ehdotettu eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva kehys perustuu rahastonhoitoa koskevan toimiluvan myöntämiseen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin[4] mukaisesti. Kyseisessä direktiivissä vahvistetaan yleissäännöt, joita sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin, jotka markkinoivat hoitamiaan varoja ammattimaisille sijoittajille. Kehykseen lisätään nimenomaan pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevia tuotesääntöjä, jotta sekä ammattimaisten sijoittajien että yksityissijoittajien, jotka ovat kiinnostuneita pitkäaikaisiin omaisuuseriin tehtävien sijoitusten tuotto- ja hyötyprofiileista, on helppo tunnistaa eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot.

Ehdotettu eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva kehys perustuu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin rajatylittävää toimintaa koskeviin säännöksiin, ja siinä lisätään ammattimaisille sijoittajille suunnattua markkinointia koskevaan ”eurooppalaiseen” passiin passi, jonka nojalla eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja voidaan markkinoida yksityissijoittajille eri puolilla EU:ta. Koska eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja voidaan myydä kuluttajille, kuluttajansuojaa on parannettava antamalla esimerkiksi eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettavia tiukempia sääntöjä, joissa kielletään sijoittaminen omaisuuseriin, jotka voivat aiheuttaa eturistiriidan, avoimuussääntöjä, joissa edellytetään avaintietoasiakirjan julkaisemista, sekä markkinointia koskevia erityisedellytyksiä.

Edellä esitetystä seuraa, että toimiluvan myöntäminen eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle edellyttää, että sen hoitajalla on oltava vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin nojalla myönnetty toimilupa. Pääosan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoittamista varoista on määritelmän mukaan oltava varoja, jotka pidetään hallussa pitkän aikaa. Liiallinen keskittyminen yhteen omaisuuserään tai yritykseen aiheuttaa sijoittajille riskejä, joita voi olla erittäin vaikea hallita. Tämän riskin hillitsemiseksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on noudatettava hajauttamista koskevia sääntöjä. Lisäksi ehdotetaan rajoituksia johdannaisten käytölle suhteessa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuseriin ja enimmäismäärän asettamista lainanotolle.

Sijoitus- ja lunastusnäkymien yhteensovittaminen

Omaisuuserät, joihin eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot sijoittavat, ovat perusluonteeltaan epälikvidejä. Tämä merkitsee, että ne eivät ole saatavilla siten, että niitä olisi erittäin helppo ostaa ja myydä. On mahdollista, ettei pitkäaikaisille omaisuuserille ole olemassa luotettavia jälkimarkkinoita, mikä voi vaikeuttaa omaisuuserien arvostamista ja myyntiä. Omaisuuserien epälikvidiys ei ole sinänsä ongelma, ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva ehdotus on suunniteltu siten, että sillä luodaan rahoitusjärjestely, joka soveltuu tämäntyyppisiin omaisuuseriin. Näihin kysymyksiin puututaan myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin vaatimuksissa, jotka koskevat esimerkiksi arvostusta ja edellytystä, jonka mukaan rahastonhoitajien on otettava käyttöön asianmukainen arvostuspolitiikka ja -mekanismit.

Omaisuuserien epälikvidi luonne voi aiheuttaa sen, että rahastojen on vaikeampi täyttää lunastustoimeksiantoja, jotka sijoittajat tekevät ennen kuin omaisuuserä tai hanke saavuttaa odotettavissa olevan maturiteettinsa. Tarve pitää yllä likvidejä omaisuuseriä lunastustoimeksiantojen täyttämiseksi ohjaisi myös varoja pois eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen päätarkoituksesta: sijoittamisesta pitkäaikaisiin omaisuuseriin. Lisäksi etuaikaista – ts. ennen rahaston sijoitusten elinkaaren päättymistä tapahtuvaa – lunastusta koskevat vaihtoehdot edellyttäisivät omaisuuserien muuttamista rahaksi etuaikaisten lunastustoimeksiantojen täyttämiseksi. Vaarana on, että nämä omaisuuserät voidaan joutua myymään pikaisesti (”fire sale”) hinnoilla, jotka alittavat selkeästi rahastonhoitajan arvion omaisuuserien arvosta tilanteessa, jossa ei ole myyntipakkoa. Tällainen myynti voisi myös vähentää tuloja, jotka maksetaan muille sijoittajille, jotka sijoittavat edelleen eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon. Tämän vuoksi eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot eivät tarjoa etuaikaista lunastusta sijoittajille. Tällä lähestymistavalla poistetaan mahdolliset eturistiriidat lähtevien ja jäljelle jäävien sijoittajien väliltä.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin yhdistelmä tarjoaa vankan rahastonhoito- ja tuotekehyksen, joka on suunniteltu siten, että sijoittajat voivat luottaa sijoitustensa harkittuun, pätevään ja rehelliseen hoitoon. Se, että lunastuksia ei sallita valittujen sijoitusten elinkaaren aikana, on ilmoitettava selkeästi, jotta voidaan välttää epärealistiset odotukset rahaston likviditeetistä. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston laajentamisella yksityissijoittajiin voidaan varmistaa, että saatavilla on mahdollisimman laaja pääomavaranto.

Lisäksi pitkäaikaiseen omaisuuserään tehtävään sijoitukseen liittyvä epälikvidisyyspreemio voidaan hyödyntää vain, jos eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja voi vapaasti sitoutua hankkeisiin huomattavan pitkäksi ajaksi ilman jatkuvaa lunastuspainetta. Kuten vaikutusten arvioinnissa huomautettiin, pitkäaikaisiin omaisuuseriin tehtäville sijoituksille ominainen epälikvidisyyspreemio edellyttää 10–20 vuoden pitoaikoja. Esimerkiksi kiinteistön vuotuistettu 12,71 prosentin tuotto ylittää 10,94 prosentin S&P 500 -osakeindeksin ja tyypillisen joukkovelkakirjalainojen 7,70 prosentin indeksin arvioituna 14 vuoden jaksolla. Vastaavasti riskipääomarahastojen suotuisa kehitys Yhdysvalloissa – niiden vuotuistetut tuotot olivat 16,5 prosenttia, kun S&P 500 -indeksi oli 11,2 prosenttia – on mahdollista vain, kun valitaan 20 vuoden sijoitusaika.

Pitkäaikaisiin omaisuuseriin tehtävän sijoituksen positiivisten tuottojen arvioinnissa olisi otettava huomioon myös siihen liittyvät riskit. Osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin tehtävien perinteisten sijoitusten tavoin myös tämänkaltaisiin sijoituksiin liittyy luonnollisesti riski koko pääoman menettämisestä. Mutta se, mikä erottaa pitkäaikaiset omaisuuserät siirtokelpoisista arvopapereista, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla, on niiden epälikvidisyysriski. Toisin kuin osakkeet ja joukkovelkakirjalainat, jotka ovat yleensä helposti myytävillä säännellyillä markkinoilla, pitkäaikaiset omaisuuserät eivät hyödy likvideistä jälkimarkkinoista, ja niiden myynti vie usein kuukausia tai vuosia. Tämän vuoksi tässä ehdotusluonnoksessa edellytetään, että eurooppalaiselle pitkäaikaisrahastolle on valittava riittävän pitkä elinkaari, jotta se on oikeassa suhteessa valitun hankkeen, yrityksen tai reaaliomaisuuserän huolelliseen valintaan ja pitkän aikavälin sitoumukseen.

Tämän vuoksi tulevaa rahastopassia on täydennettävä riittävän joustavalla rahastonhoidolla omaisuuserien valinnan kannalta ja määritettäessä, kuinka kauan niitä pidetään hallussa ennen kuin ne luovutetaan. Tämä on syynä siihen, ettei ehdotusluonnoksessa vahvisteta kiinteitä määräaikoja sijoitusomaisuuden pidolle tai varsinaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminnan kestolle.

Uuden eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston olisi sen vuoksi noudatettava joustavaa sijoituspolitiikkaa ja joustavia pitoaikoja. Tarkoituksena on houkutella tietty vähimmäismäärä rahastonhoitajia, jotka tarjoavat tätä rahastotuotetta rajojen yli ja houkuttelevat siten tietyn vähimmäismäärän omaisuuseriä ja sijoittajia. Tämän vuoksi rahaston elinkaaren olisi sovittava yhteen niiden omaisuuserien erityislaatuisen profiilin kanssa, joihin se sijoittaa. Tämä vaikuttaa lunastusmahdollisuuksiin, joita tällainen rahasto voi realistisesti tarjota. Kansallisilla markkinoilla saatu kokemus avoimista pitkäaikaisista rahastoista osoittaa, ettei rahasto voi tarjota lunastuksia, kun se on sijoitettuna tämän ehdotuksen soveltamisalaan kuuluviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin. Rahaston elinkaaren sovittaminen yhteen sen sijoitusomaisuuden elinkaaren kanssa on paras mahdollinen tapa varmistaa, että rahastonhoitajilla on liikkumavaraa sijoittaa omaisuuseriin, jotka edellyttävät pitkän aikavälin sitoumuksia ja joilla rahoitetaan siten taloutta. Lunastusmahdollisuuksien tarjoaminen varhaisemmassa vaiheessa laimentaa poikkeuksetta rahaston pitkän aikavälin näkymiä; tämä vähentäisi sen houkuttelevuutta useimpien eläkejärjestelmäsijoittajien kannalta, sillä ne haluavat pitkäaikaisia ja vakaita tuloja varhaisten lunastusjärjestelyiden sijaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sijoittajat eivät voi lunastaa sijoituksiaan ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä. Monet menestyksekkäät pitkäaikaiset rahastot, joita komission vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kansallisella tasolla, ovat rakenteeltaan noteerattuja yhteisöjä. Tämä antaa sijoittajille mahdollisuuden käydä kauppaa jälkimarkkinoilla rahastossa omistamillaan osakkeilla tai osuuksilla. Jos pitkän aikavälin sijoittamisesta halutaan todella tehdä houkutteleva vaihtoehto pienimuotoisempaa sijoitustoimintaa harjoittaville sijoittajille tai vähittäismarkkinoille yleisesti ottaen, jälkimarkkinat muodostavat pääasiallisen kauppapaikan, jolla pitkäaikaisen rahaston osakkeita tai osuuksia voidaan ostaa tai myydä.

Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ovat rahoitusvälineiden markkinoista annetussa direktiivissä (rahoitusmarkkinadirektiivi)[5] tarkoitettuja sijoitustuotteita, joihin sovelletaan sen vuoksi kaikkia kyseisessä direktiivissä säädettyjä markkinointia, myyntiä ja julkistamista koskevia vaatimuksia.

Ehdotettua uutta eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa voidaan markkinoida sijoittajille kaikkialla Euroopan unionissa. Sen vuoksi on tärkeää, että sijoittajat voivat luottaa siihen, että niiden saama sijoittajansuojan taso on sama riippumatta rahastonhoitajan alkuperästä. Tästä syystä ehdotettu oikeudellinen väline on asetus, koska se on tarkoituksenmukaisin tapa vahvistaa koko unionissa sovellettavat johdonmukaiset, selkeät ja suoraan sovellettavat säännöt.

2.           ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2.1.        Asianomaisten osapuolten kuuleminen

Komissio on käynyt vuoden 2012 puolivälistä laajaa vuoropuhelua hyvin monenlaisten organisaatioiden edustajien kanssa. Kuulemiset on toteutettu kahden- ja monenvälisinä kokouksina, omaisuudenhoitokysymyksiä (mukaan lukien pitkäaikaiset sijoitukset) käsittelevänä kirjallisena julkisena kuulemisena[6] ja kyselylomakkeena, jota kierrätettiin asianomaisten osapuolten keskuudessa. Komission yksiköt saivat 65 vastausta pitkäaikaisia sijoituksia käsitelleeseen kuulemisen osioon. Kyselylomakkeeseen saatiin 50 vastausta. Lisäksi käytiin kahdenvälisiä keskusteluja infrastruktuuri- ja finanssimarkkinoilla toimivien rahastonhoitajien, rahastonhoitoyhdistysten sekä yksityissijoittajien ja yhteisösijoittajien edustajien kanssa.

2.2.        Vaikutusten arviointi

Komissio on arvioinut eri toimintavaihtoehtojen vaikutuksia parempaa sääntelyä koskevan politiikkansa mukaisesti. Vaihtoehdot sisälsivät hyvin monenlaisia toimintavaihtoehtoja, kuten toimien jättäminen toteuttamatta, pitkäaikaisten omaisuusluokkien sisällyttäminen voimassa olevaan yhteissijoitusyrityksiä koskevaan kehykseen, vain ammattimaisille sijoittajille tarkoitettu rahastotuote tai kaikille sijoittajille avoinna oleva rahastotuote, joka joko sisältää tai ei sisällä lunastusjärjestelyjä.

Kaikkia vaihtoehtoja arvioitiin Euroopan reaalitalouden pitkäaikaiseen rahoittamiseen saatavilla olevien pääomavirtojen kasvattamista ja sisämarkkinoiden yhtenäisyyden lisäämistä koskevien yleisten periaatteiden perusteella. Uudet rahoitusjärjestelmät on kuitenkin suunniteltava siten, että mittakaavaetujen luomista ja valinnanmahdollisuuksien lisäämistä koskeva tavoite ja tarve antaa kaikille sijoittajaryhmille tietoa ja tarjota kaikille sijoittajille riittävä suoja eivät ole ristiriidassa keskenään.

Valittu vaihtoehto on sekä ammattimaisille sijoittajille että yksityissijoittajille avoinna olevan pitkäaikaissijoitusrahastoyhtiön luominen. Pitkäaikaisten omaisuusluokkien epälikvidien ominaisuuksien vuoksi lunastusoikeuksia ei voida käyttää ennen rahaston elinkaaren päättymistä. Ehdotettu eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on tarkoitus asettaa mahdollisimman monien sijoittajien saataville. Tällä tavoin tällaisiin sijoituksiin olisi käytettävissä mahdollisimman laaja pääomavaranto. Eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettaisiin tuotesääntöjä, jotka on suunniteltu siten, että niillä voidaan varmistaa riittävä hajauttaminen, poistaa mahdolliset eturistiriidat, lisätä kustannuksiin liittyvää avoimuutta sekä rajoittaa johdannaisten ja vivutuksen käyttöä. Näillä ominaisuuksilla pyritään varmistamaan yksityissijoittajien sijoittajansuoja. Kun lunastusoikeuksia ei voida käyttää rahaston elinkaaren aikana, suurempi osa sen pääomasta voidaan sijoittaa epälikvideihin omaisuuseriin. Lunastusoikeuden puuttuminen on myös voimakas signaali yksityissijoittajille ja ammattimaisille sijoittajille kyseessä olevan sitoumuksen pitkäaikaisesta luonteesta.

Vaikutustenarviointilautakunnan 31. toukokuuta 2013 päivätyssä lausunnossa esitetyt huomautukset on otettu huomioon. Ongelman kuvausta on vahvistettu, jotta saadaan selkeämpi kuva käsiteltävän ongelman laajuudesta ja ehdotuksen ajoituksesta. Myös toimintavaihtoehtojen kuvausta ja parhaaksi arvioidun vaihtoehdon tehokkuudesta laadittua analyysia on parannettu. Vaikutusten arvioinnissa käsitellään nyt myös yksityiskohtaisemmin syitä siihen, että ehdotus poikkeaa tiettyjen sidosryhmien kuulemismenettelyn aikana esittämistä näkemyksistä. Erityisesti perusteluita sille, että lunastusoikeudet päätettiin jättää ehdotuksen ulkopuolelle, on laajennettu sekä sijoittajansuojan kannalta että siltä kannalta, missä määrin sijoittajien odotetaan ottavan uuden vaihtoehdon käyttöön. Vaikka jotkin yksityissijoittajat saattavat olla haluttomampia sijoittamaan rahastoon, joka ei tarjoa lunastusoikeuksia sijoittajien pyynnöstä, kyseisten oikeuksien tarjoamiseen liittyvät riskit voisivat heikentää uutta rahastomallia samalla kun sijoitusten tehokkuuden heikentäminen paremman likviditeetin varmistamiseksi hillitsisi yksityissijoittajien taholta mahdollisesti tulevaa lisäkysyntää.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

3.1.        Oikeusperusta ja oikeudellisen muodon valinta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 114 artiklan 1 kohta tarjoaa oikeusperustan asetukselle, jolla otetaan käyttöön yhtenäiset säännökset sisämarkkinoiden toimintaa varten. Toiminnan vakautta koskevissa tuotesäännöissä vahvistetaan rajoitukset sellaisiin sijoitusrahastoihin liittyville riskeille, joiden kohteena ovat pitkäaikaiset omaisuuserät. Niillä ei sinänsä säännellä mahdollisuutta harjoittaa varainhoitotoimintaa vaan ne kohdistetaan tapaan, jolla nämä toiminnot suoritetaan, jotta voidaan varmistaa sijoittajansuoja ja rahoitusjärjestelmän vakaus. Ne tukevat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Sisämarkkinoiden eheyttä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetulla lainsäädäntötoimenpiteellä luodaan eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeva sääntelykehys, jolla pyritään varmistamaan, että kyseisiin rahastoihin sovelletaan johdonmukaisia sääntöjä koko EU:ssa ja että sijoittajat eri puolilla EU:ta voivat tunnistaa kyseisenkaltaiset rahastot. Ehdotetun asetuksen tavoitteena on luoda vankka, mutta samalla joustava sääntökokoelma, joka vastaa nimenomaisesti kyseessä olevien sijoitusten pitkäaikaista luonnetta. Ehdotetuilla säännöillä olisi myös varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille. Tällä lainsäädäntöehdotuksella yhdenmukaistetaan sen vuoksi kaikkien asianomaisten sijoitusrahastomarkkinoiden toimijoiden toimintaedellytykset, jotka hyödyttävät kaikkia sijoittajia ja edistävät rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Asetusta pidetään tarkoituksenmukaisimpana oikeudellisena välineenä, kun tarkoituksena on ottaa käyttöön yhtenäiset vaatimukset, jotka koskevat muun muassa hyväksyttävien omaisuuserien soveltamisalaa, salkun koostumusta, hajauttamista koskevia sääntöjä, lunastuspolitiikkaa sekä sääntöjä toimiluvan myöntämisestä rahastoille, jotka aikovat sitoutua pitkäaikaisiin sijoituksiin. Näiden tuotesääntöjen tavoitteena on varmistaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen tehokkaampi toiminta. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toiminnan aloittamista säännellään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevalla direktiivillä. Sijoitusrahastojen hoitajien toimintaan sovelletaan edelleen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä, mutta pitkäaikaisia sijoitustuotteita säännellään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin lisäksi tällä asetusehdotuksella.

3.2.        Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Kansallinen sääntely rajoittuu luonnostaan asianomaiseen jäsenvaltioon. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tuoteprofiilin sääntelyyn vain kansallisella tasolla liittyy riski, että ominaisuuksiltaan erilaisia sijoitustuotteita myydään pitkäaikaissijoitusrahastoina. Tämä aiheuttaisi sekaannusta sijoittajien keskuudessa ja estäisi tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumisen kaikkialla unionissa niille, jotka tarjoavat eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja ammattimaisille sijoittajille ja/tai yksityissijoittajille.

Koska omaisuudenhoitoala on luonteeltaan pääosin rajat ylittävä, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoiden nykyinen hajanaisuus on estänyt alaa toimimasta tehokkaasti. Ehdotettu yhdenmukaistettu ja kestävä eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot kattava kehys toimii Euroopan talouden pitkän aikavälin rahoituksen lähteenä. Uudella kehyksellä varmistetaan eri hankkeiden ja alojen rahoituksensaanti ja tarjotaan vakaita tuottomahdollisuuksia pitkäaikaisille sijoittajille. Sen vuoksi tarvitaan Euroopan laajuiset eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinat. Ehdotettu lainsäädäntötoimenpide on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen osalta ehdotuksella luodaan asianmukainen tasapaino yleisen edun ja toimenpiteen kustannustehokkuuden välille. Ehdotetuilla säännöillä pyritään luomaan yhteinen tuotemerkki, joka on voimakkaan yleisen mielenkiinnon kohteena ja joka tarjoaa perustan yhteisille, kilpailukykyisille ja kustannustehokkaille eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoille, jotka kattavat koko unionin. Eri osapuolille asetettavat vaatimukset on mitoitettu huolellisesti. Vaatimukset on laadittu mahdollisuuksien mukaan vähimmäisvaatimuksina (esim. liikkeeseenlaskijan hajauttamiseen sovellettavat rajoitukset), ja sääntelyvaatimukset on suunniteltu siten, etteivät ne häiritse tarpeettomasti nykyisiä liiketoimintamalleja. Ehdotetussa asetuksessa on erityisesti yhdistetty pitkäaikaisiin sijoituksiin ja tiettyihin sijoittajaryhmiin soveltuvat muuttujat ottaen kaikilta osin huomioon eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen nimitykseen liittyvät turvallisuus- ja luottamusnäkökohdat. Ehdotuksessa ei sen vuoksi ylitetä sitä, mikä on tarpeen yhteisen oikeudellisen kehyksen luomiseksi eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille, samalla kun siinä ratkaistaan sääntelykysymykset, jotka vaikuttaisivat merkin luotettavuuteen.

3.3.        Ehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut

Ehdotuksessa eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevaksi asetukseksi on seitsemän lukua.

3.3.1.     I luku – Yleiset säännökset (1–6 artikla)

I luvussa on yleiset säännöt, kuten ehdotetun rahastokehyksen kohde ja soveltamisala, määritelmät, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupamenettely (rahaston tasolla) sekä ehdotetun asetuksen ja direktiivissä 2011/61/EU (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi) säädettyjen toimiluvan myöntämistä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajille koskevien voimassa olevien sääntöjen keskinäinen vuorovaikutus.

Ehdotuksen 1 artiklassa määritellään kohde ja rajataan asetuksen soveltamisala. Siinä tehdään selväksi, että asetukseen sisältyvät vaatimukset eivät jätä mahdollisuutta lainsäädännön ”kultaukselle” (lisäsääntelylle) kansallisella tasolla. Ehdotuksen 2 artikla sisältää ehdotetun asetuksen yhtenäisen soveltamisen kannalta olennaisia määritelmiä. Ehdotuksen 3 artiklassa edellytetään, että EU:n vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille myönnetään toimilupa ehdotetun asetuksen mukaisesti, jotta niitä voitaisiin markkinoida tai hoitaa koko unionissa eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina. Nimitys ”eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto” on varattava vain niille EU:n vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, jotka noudattavat ehdotettua asetusta. Tämä merkitsee, että vaihtoehtoisten omaisuusluokkien hoitajalla, joka haluaa hoitaa tai markkinoida pitkäaikaisiin omaisuuseriin keskittyneitä rahastoja käyttämättä ehdotettua nimitystä, ei ole velvollisuutta noudattaa ehdotettua asetusta.

Ehdotuksen 4 artiklassa säädetään yhdenmukaistetusta menettelystä, jota noudatetaan toimilupien myöntämisessä eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille, ja 5 artiklassa vahvistetaan toimiluvan myöntämisedellytykset. Ehdotuksen 6 artiklassa kuvaillaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin voimassa olevien sääntöjen ja ehdotetun asetuksen välistä vuorovaikutusta. Kyseisessä artiklassa mainitaan nimenomaisesti, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on varmistettava, että asetusta noudatetaan.

3.3.2.     II luku – Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoituspolitiikkoja koskevat velvoitteet (7–15 artikla)

II luku sisältää säännöt siitä, millaista sijoituspolitiikkaa eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi harjoittaa, kuten säännöt hyväksyttävistä sijoituksista, salkun koostumuksesta ja hajauttamisesta, eturistiriidoista, keskittymisestä ja rahalainoista.

Ehdotuksen 7 artiklassa säädetään, että tarvittaessa kukin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston alarahasto on katsottava erilliseksi eurooppalaiseksi pitkäaikaissijoitusrahastoksi sovellettaessa II lukua.

Ehdotuksen 8 artiklassa kuvaillaan kahta rahoitusvarojen luokkaa, joihin eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat sijoittaa: pitkäaikaiset omaisuuserät ja muut direktiivin 2009/65/EY (yhteissijoitusyritysdirektiivi) 50 artiklan 1 kohdassa luetellut omaisuuserät. Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei kuitenkaan saa harjoittaa omaisuuserien lyhyeksimyyntiä, hankkia kokonaissijoituksia hyödykkeisiin, tehdä arvopapereiden lainaksi antamista tai lainaksi ottamista koskevia sopimuksia, tehdä takaisinostosopimuksia tai käyttää johdannaisinstrumentteja, jollei kyseisiä instrumentteja käytetä suojaustarkoituksiin.

Ehdotuksen 9 artiklassa käsitellään pitkäaikaisten omaisuuserien hyväksymisedellytyksiä, kuten niiden rahoitusinstrumenttien ryhmiä, joita käytetään pääsyn hankkimiseksi vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin, muiden eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeisiin tai osuuksiin tehtäviä sijoituksia sekä omistusosuuksia reaaliomaisuudessa, kuten kiinteistöissä, laivoissa tai ilma-aluksissa. Ehdotuksen 10 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden on täytyttävä, jotta yrityksestä tulisi vaatimukset täyttävä salkkuyritys. Vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen olisi oltava listaamaton, sillä olisi oltava kotipaikka EU:ssa ja sen tarkoituksena olisi oltava infrastruktuurihankkeiden, yritysten tai kiinteistöjen, laivojen ja ilma-alusten rahoittaminen. Se ei saisi olla muodoltaan yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys.

Ehdotuksen 11 artikla sisältää yleissäännön, joka koskee eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajaan liittyviä eturistiriitoja. Sijoitusrahaston hoitaja ei voi saada henkilökohtaista etua pitkäaikaisesta omaisuuserästä, johon eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut.

Ehdotuksen 12 artiklassa on yksityiskohtaiset säännöt eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle ominaisesta sijoitussalkun koostumuksesta. Kyseisessä artiklassa on myös hajautussäännöt, joita jokaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on noudatettava suhteessa hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin, kuten säännöt siitä, kuinka paljon riskisaamisia eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla voi enintään olla yhdessä vastapuolessa. Ehdotuksen 13 artiklassa säädetään enimmäisrajoista, joita eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on noudatettava suhteessa yhteen liikkeeseenlaskijaan (keskittymäraja). Ehdotuksen 14 artiklassa säädetään edellytyksistä, joiden täyttyessä eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi ottaa rahaa lainaksi. Ehdotuksen 15 artikla sisältää säännökset sijoitussalkun koostumusta koskevien sääntöjen ja hajautussääntöjen soveltamisesta ottaen huomioon eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan eri vaiheet.

3.3.3.     III luku – Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien lunastus, kaupankäynti niillä, niiden liikkeeseenlasku ja tulojen jakaminen (16–20 artikla)

III luvussa käsitellään eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen lunastuspolitiikkaa, mahdollisuutta käydä kauppaa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeilla tai osuuksilla jälkimarkkinoilla, uusien osakkeiden tai osuuksien liikkeeseenlaskua, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuserien rahaksi muuttamista ja tulojen jakamista eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoittajille.

Ehdotuksen 16 artiklassa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa kielletään tarjoamasta sijoittajilleen lunastusoikeutta ennen toiminta-aikansa päättymistä. Toiminta-aika määritellään eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä, ja se vastaa kyseisen sijoitusrahaston yksittäisten omaisuuserien elinkaarta ja sen pitkän aikavälin sijoitustavoitteita.

Ehdotuksen 17 artiklassa säädetään eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, sekä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien vapaasta siirrosta kolmansille osapuolille. Ehdotuksen 18 artikla sisältää edellytykset, joita eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on noudatettava uusien osakkeiden tai osuuksien liikkeeseenlaskussa, kuten niiden tarjoaminen ensiksi nykyisille sijoittajille, kun liikkeeseenlaskuhinta on alhaisempi kuin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston nettoarvo. Ehdotuksen 19 artikla koskee menettelyä, joka jokaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on otettava käyttöön omaisuuseriensä rahaksi muuttamista varten. Ehdotuksen 20 artiklassa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuseristä kertyvien tulojen jakamiseen, ja edellytetään, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen on määritettävä tulonjakopolitiikkansa rahaston säännöissään.

3.3.4.     IV luku – Avoimuutta koskevat vaatimukset (21 ja 22 artikla)

IV luku sisältää avoimuussäännöt, joita on noudatettava, jos eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja markkinoidaan sijoittajille.

Ehdotuksen 21 artiklassa edellytetään avaintietoasiakirjan ja tarjousesitteen julkaisemista ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston markkinoimista yksityissijoittajille. Tarjousesitteessä ja mahdollisissa muissa markkinointiasiakirjoissa on annettava sijoittajille tietoa eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon tehtävän pitkäaikaisen sijoituksen erityisestä luonteesta. Ehdotuksen 22 artiklassa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan edellytetään antavan sijoittajille yksityiskohtaiset tiedot kaikista rahastoon liittyvistä kustannuksista.

3.3.5.     V luku – Markkinointi (23, 24 ja 25 artikla)

V luku sisältää säännöt, joita sovelletaan unioniin sijoittautuneeseen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajaan, kun eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia markkinoidaan ammattimaisille sijoittajille ja yksityissijoittajille.

Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat velvoitetaan 23 artiklassa ottamaan käyttöön tarvittavat järjestelyt jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa ne aikovat markkinoida pitkäaikaissijoitusrahastojaan. Ehdotuksen 24 artiklassa säädetään lisävaatimuksista, jotka rahastonhoitajien on täytettävä voidakseen markkinoida rahastojaan yksityissijoittajille. Ehdotuksen 25 artikla perustuu vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisiin ilmoitusmenettelyihin, joita on noudatettava, kun eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille myönnetään toimilupa sijoitusrahastojensa osakkeiden tai osuuksien markkinointiin sijoittajille sekä kotijäsenvaltiossaan että mahdollisissa vastaanottavissa jäsenvaltioissa.

3.3.6.     VI luku – Valvonta (26–29 artikla)

VI luvussa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen valvontaan.

Ehdotuksen 26 artiklassa rajataan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisten viranomaisten ja sen hoitajan tehtäväkentät. Ehdotuksen 27 artiklassa todetaan, että yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaista toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaa olisi käytettävä myös ehdotetun asetuksen osalta. Ehdotuksen 28 artiklassa säädetään Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimivallasta ja 29 artiklassa valvontaviranomaisten yhteistyöstä.

3.3.7.     VII luku – Loppusäännökset (30 ja 31 artikla)

VII luku sisältää säännöt niiden sääntöjen toimivuuden uudelleentarkastelusta, jotka komission on määrä laatia, ja säännökset ehdotetun asetuksen voimaantulosta.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen talousarviovaikutukset esitellään ehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä.

2013/0214 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[7],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Pitkäaikainen rahoitus on keskeinen väline, jonka avulla Euroopan talous pääsee kestävään, älykkääseen ja osallistavaan kasvuun ja jonka avulla voidaan rakentaa tulevaisuuden taloutta siten, että se on kestokykyinen ja vähemmän altis järjestelmäriskeille. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot tarjoavat pitkäaikaista rahoitusta erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin tai listaamattomille yrityksille, jotka laskevat liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai velkainstrumentteja, joille ei ole helposti yksilöitävää ostajaa. Tarjoamalla rahoitusta tällaisiin hankkeisiin, eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot vaikuttavat myönteisesti unionin talouksien rahoitukseen.

(2)       Kysyntäpuolella eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat tarjota vakaan tulovirran eläkkeiden hallinnoijille, vakuutusyhtiöille ja muille yhteisöille, joilla on säännöllisiä ja toistuvia vastuita maksettavinaan. Vaikka eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ovat vähemmän likvidejä kuin siirtokelpoisiin arvopapereihin tehtävät sijoitukset, ne voivat tarjota vakaan tulovirran yksittäisille sijoittajille, jotka luottavat säännölliseen kassavirtaan, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi tuottaa. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat myös tarjota ajan mittaan hyvät mahdollisuudet pääoman karttumiseen sijoittajille, joilla ei ole vakaata tulovirtaa.

(3)       Hankkeisiin, jotka koskevat liikenteen infrastruktuuria, kestävän energian tuotantoa tai jakelua, sosiaalista infrastruktuuria (asuntoja tai sairaaloita), luonnonvarojen ja energian käyttöä vähentävien uusien tekniikoiden ja järjestelmien käyttöönottoa tai pk-yritysten kasvun vauhdittamista, voi olla saatavilla niukasti rahoitusta. Kuten finanssikriisi on osoittanut, pankkirahoituksen täydentäminen laajemmalla valikoimalla rahoituslähteitä, jotka parantavat pääomamarkkinoiden dynaamisuutta, voisi auttaa poistamaan rahoitusvajetta. Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat olla keskeisessä asemassa tässä yhteydessä.

(4)       Vaikka yksittäiset sijoittajat saattavat olla kiinnostuneita sijoittamaan eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin, useimpien pitkäaikaisiin hankkeisiin tehtävien sijoitusten epälikvidi luonne estää eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja tarjoamasta sijoittajilleen säännöllisiä lunastuksia. Yksittäinen sijoittaja sitoutuu luonteenomaisesti tällaisiin omaisuuseriin tehtävään sijoitukseen sijoituksen koko keston ajaksi. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rakenteen olisi sen vuoksi oltava sellainen, etteivät ne tarjoa säännöllisiä lunastuksia ennen sijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä. Kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta annettavassa kertomuksessa tarkastellaan sitä, onko tämä sääntö tuottanut odotettuja tuloksia eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien yleistymisen osalta vai edistäisikö joidenkin yksittäisten yksityissijoittajien osalta rajallisessa määrässä tapauksia käyttöön otettava mahdollisuus osakkeiden tai osuuksien lunastamiseen ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä sijoitusrahaston yleistymistä yksittäisten yksityissijoittajien keskuudessa.

(5)       Tässä asetuksessa tarkoitettujen pitkäaikaisten omaisuusluokkien olisi sisällettävä listaamattomat yritykset, jotka laskevat liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai velkainstrumentteja, joille ei ole helposti yksilöitävää ostajaa. Tämän asetuksen olisi katettava myös reaaliomaisuus, joka aiheuttaa etukäteen mittavat pääomamenot.

(6)       Koska voimassa ei ole asetusta, jossa vahvistettaisiin eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat säännöt, kansallisella tasolla saatetaan toteuttaa erilaisia toimenpiteitä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan sijoituksia suojaavien toimenpiteiden välisistä eroista johtuvia kilpailun vääristymiä. Sijoitussalkun koostumusta, hajauttamista ja hyväksyttäviä omaisuuseriä, erityisesti hyödykkeisiin kohdistuvia sijoituksia, koskevat erilaiset vaatimukset luovat esteitä listaamattomiin yrityksiin ja reaaliomaisuuseriin keskittyvien rahastojen rajatylittävälle markkinoinnille, koska sijoittajat eivät voi helposti vertailla niille tarjottavia sijoitusmahdollisuuksia. Toisistaan poikkeavat kansalliset vaatimukset aiheuttavat vaihtelua myös sijoittajansuojan tasoissa. Lisäksi erot vaatimuksissa, jotka koskevat sijoitustekniikoita, kuten sallittua lainanottoa, johdannaisinstrumenttien käyttöä, lyhyeksimyyntiin tai arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin sovellettavia sääntöjä, aiheuttavat vaihtelua sijoittajansuojan tasossa. Lunastusta ja/tai pitoaikoja koskevat erilaiset vaatimukset estävät listaamattomiin omaisuuseriin sijoittavien rahastojen myynnin valtioiden rajojen yli. Nämä erot voivat heikentää tällaisiin rahastoihin sijoittamista harkitsevien sijoittajien luottamusta ja kaventaa sijoittajien mahdollisuuksia tehdä tosiasiallisesti valintoja erilaisten pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksien välillä. Tämän vuoksi asianmukainen oikeusperusta tälle asetukselle on perussopimuksen 114 artikla, sellaisena kuin sitä on tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä.

(7)       Yhtenäiset säännöt kaikkialla unionissa ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että eurooppalaisilla pitkäaikaissijoitusrahastoilla on johdonmukainen tuoteprofiili koko unionissa. Jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja korkeatasoinen sijoittajansuoja, on tarpeen vahvistaa yhtenäiset säännöt eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toiminnasta, erityisesti kyseisten sijoitusrahastojen sijoitussalkun koostumuksesta, ja sijoitusinstrumenteista, joita ne voivat käyttää ottaakseen positioita listaamattomissa yrityksissä ja reaaliomaisuuserissä. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoitussalkkua koskevat yhtenäiset säännöt ovat tarpeen myös sen varmistamiseksi, että sijoitusrahastot, joiden tavoitteena on tuottaa säännöllisiä tuloja, pitävät yllä hajautettua sijoitusomaisuussalkkua, joka soveltuu kassavirran säilyttämiseen säännöllisenä.

(8)       On olennaisen tärkeää varmistaa, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toiminnan sekä erityisesti niiden sijoitussalkun koostumuksen ja sijoitusinstrumenttien, joita ne voivat käyttää, määritelmä on suoraan sovellettavissa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajiin, ja sen vuoksi nämä uudet säännöt on tarpeen antaa asetuksen muodossa. Näin varmistetaan myös yhtenäiset edellytykset nimityksen ”eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto” käytölle estämällä toisistaan poikkeavien kansallisten vaatimusten käyttö. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien olisi noudatettava samoja sääntöjä koko unionin alueella, jotta voitaisiin myös kasvattaa sijoittajien luottamusta eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin ja varmistaa nimityksen jatkuva luotettavuus. Yhtenäisten sääntöjen hyväksymisellä vähennetään samalla eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettavien sääntelyvaatimusten monimutkaisuutta. Yhtenäisten sääntöjen avulla alennetaan lisäksi kustannuksia, joita rahastonhoitajille aiheutuu listaamattomiin yrityksiin ja vastaaviin reaaliomaisuusluokkiin sijoittavia rahastoja koskevien erilaisten kansallisten sääntöjen noudattamisesta. Tämä koskee erityisesti rahastonhoitajia, jotka haluavat hankkia pääomaa muista maista. Sillä myös edistetään kilpailun vääristymien poistamista.

(9)       Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat uudet säännöt liittyvät läheisesti vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2011 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2011/61/EU[8], koska se muodostaa unionissa oikeudellisen kehyksen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoa ja markkinointia varten. Määritelmän mukaan eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot ovat unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joita hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joille on myönnetty toimilupa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti.

(10)     Koska direktiivissä 2011/61/EU vahvistetaan myös kolmansiin maihin sovellettava vaiheittainen järjestelmä, jolla säännellään unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien uusien sääntöjen soveltamisala on suppeampi uuden pitkäaikaisen sijoitustuotteen eurooppalaisen ulottuvuuden korostamiseksi. Tämän vuoksi ainoastaan direktiivin 2011/61/EU määritelmän mukainen unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahasto voidaan hyväksyä toimiluvan saaneeksi eurooppalaiseksi pitkäaikaissijoitusrahastoksi ja vain siinä tapauksessa, että sitä hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, jolle on myönnetty toimilupa direktiivin 2011/61/EU mukaisesti.

(11)     Eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovellettavien uusien sääntöjen olisi perustuttava direktiivillä 2011/61/EU ja sen täytäntöönpanosäädöksillä käyttöön otettuun voimassa olevaan sääntelykehykseen. Tämän vuoksi eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevia tuotesääntöjä olisi sovellettava voimassa olevassa unionin lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen rinnalla. Eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin olisi sovellettava erityisesti direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuja rahaston hoitoa ja markkinointia koskevia sääntöjä. Myös direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuja palvelujen rajatylittävää tarjoamista ja sijoittautumisvapautta koskevia säännöksiä olisi sovellettava vastaavasti eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävään toimintaan. Niitä olisi täydennettävä erityisillä markkinointisäännöillä, joita sovelletaan eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävään markkinointiin sekä yksityissijoittajille että ammattimaisille sijoittajille kaikkialla unionissa.

(12)     Yhtenäisiä sääntöjä olisi sovellettava kaikkiin unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, jotka haluavat markkinoida itseään eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina. Kyseisten sääntöjen ei pitäisi velvoittaa unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, jotka eivät halua markkinoida itseään eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina ja jotka hyväksyvät siten myös sen, etteivät ne hyödy mainituista säännöistä johtuvista eduista. Toisaalta siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä) ja unionin ulkopuolelle sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja ei olisi mahdollista markkinoida eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina.

(13)     Jotta varmistetaan, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot noudattavat toimintaansa koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä, on tarpeen edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset myöntävät toimiluvan eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille. Direktiivissä 2011/61/EU säädettyjä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien yhdenmukaistettuja toimilupa- ja valvontamenettelyjä olisi sen vuoksi täydennettävä erityisellä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupamenettelyllä. Olisi vahvistettava menettelyt sen varmistamiseksi, että vain direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneet unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joilla on valmiudet hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa, voivat hoitaa eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot pystyvät noudattamaan toimintaansa koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä.

(14)     Koska unioniin sijoittautuneilla vaihtoehtoisilla sijoitusrahastoilla voi olla erilaisia oikeudellisia muotoja, jotka eivät välttämättä anna niille oikeushenkilöllisyyttä, olisi säännöksiä, joissa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen edellytetään toteuttavan toimia, tulkittava siten, että ne viittaavat tällaisen rahaston hoitajaan niissä tapauksissa, joissa kyseinen rahasto on perustettu unioniin sijoittautuneeksi vaihtoehtoiseksi sijoitusrahastoksi, joka ei voi toimia yksinään, koska sillä ei ole omaa oikeushenkilöllisyyttä.

(15)     Jotta voidaan varmistaa, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot tavoittelevat pitkäaikaisia sijoituksia, kyseisten rahastojen salkkua koskevissa säännöissä olisi edellytettävä niiden omaisuusluokkien selkeää yksilöintiä, joihin kyseiset rahastot voivat sijoittaa, ja edellytyksistä, joiden täyttyessä mainitut omaisuusluokat olisi katsottava hyväksyttäviksi. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston olisi sijoitettava vähintään 70 prosenttia pääomastaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen koskemattomuuden varmistamiseksi on myös suotavaa kieltää kyseisiä sijoitusrahastoja toteuttamasta tiettyjä rahoitustoimia, jotka saattavat vaarantaa niiden sijoitusstrategian ja -tavoitteet aiheuttamalla lisäriskejä, jotka eroavat riskeistä, joita pitkäaikaisiin sijoituksiin tähtäävään rahastoon voidaan odottaa kohdistuvan. Jotta voidaan varmistaa pääpainon asettaminen selkeästi pitkäaikaisiin sijoituksiin, mikä voi kannattaa sellaisten yksityissijoittajien tapauksessa, jotka ovat tottumattomia vähemmän tavanomaisiin sijoitusstrategioihin, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ei pitäisi voida sijoittaa johdannaisinstrumentteihin muutoin kuin muiden omaisuuserien duraatio- ja valuuttariskin suojaamista varten. Hyödykkeiden ja johdannaisinstrumenttien, jotka antavat kyseisiin hyödykkeisiin liittyviä epäsuoria vastuita, likvidin luonteen vuoksi hyödykkeisiin kohdistuvat sijoitukset eivät edellytä sijoittajan pitkäaikaista sitoutumista, ja ne olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Nämä perustelut eivät koske infrastruktuuriin tai yrityksiin tehtäviä sijoituksia, jotka liittyvät hyödykkeisiin tai joiden arvonkehitys on epäsuorasti kytköksissä hyödykkeiden arvonkehitykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi maatilat maataloushyödykkeiden tapauksessa tai voimalaitokset energiahyödykkeiden tapauksessa.

(16)     Pitkäaikaisen sijoituksen määritelmä on laaja. Vaikka hyväksyttävä sijoitusomaisuus ei välttämättä edellytä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilta pitkiä pitoaikoja, ne ovat yleensä epälikvidejä, edellyttävät sitoutumista tietyksi ajaksi ja ovat taloudellisen profiilinsa kannalta pitkäaikaisia. Hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät eivät sisällä siirtokelpoisia arvopapereita, ja sen vuoksi jälkimarkkinoiden likviditeettiä ei voida käyttää. Ne edellyttävät usein määräaikaisia sitoumuksia, jotka rajoittavat niiden markkinoitavuutta. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kohteena olevien sijoitusten suhdannevaihtelu on luonteeltaan pääosin pitkäaikaista suurien pääomasitoumusten ja tuoton saamisen edellyttämän ajan pituuden vuoksi. Tämän vuoksi tällaiset omaisuuserät eivät sovi sijoituksiin, joihin liittyy lunastusoikeuksia.

(17)     Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava sijoittaa muihin omaisuuseriin kuin hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin, jos se on tarpeen niiden kassavirran hallinnoimiseksi tehokkaasti, mutta vain siinä määrin kuin tämä on johdonmukaista eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen pitkän aikavälin sijoitusstrategian kannalta.

(18)     Hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien on katsottava sisältävän omistusosuudet, kuten oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset instrumentit, velkainstrumentit vaatimukset täyttävissä salkkuyrityksissä ja vaatimukset täyttäville salkkuyrityksille myönnettävät lainat. Niiden olisi sisällettävä myös omistusosuudet muissa rahastoissa, jotka keskittyvät sijoittamaan muun muassa listaamattomiin yrityksiin, jotka laskevat liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai velkainstrumentteja, joille ei ole helposti yksilöitävää ostajaa. Reaaliomaisuuserissä olevien suorien omistusosuuksien olisi myös muodostettava hyväksyttävien omaisuuserien laji, paitsi jos ne ovat arvopaperistettuja.

(19)     Oman pääoman luonteisten instrumenttien on katsottava sisältävän rahoitusinstrumenttityypin, joka on oman ja vieraan pääoman yhdistelmä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu. Tällaisiin instrumentteihin sisältyy monenlaisia rahoitusinstrumentteja, kuten pääomalainat, äänettömät osakkuudet, osakkuuslainat, voitto-osuusoikeudet, vaihtovelkakirjalainat ja optiolainat.

(20)     Nykyisten liiketoimintakäytäntöjen mukaisesti eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava ostaa vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen olemassa olevia osakkeita kyseisen yrityksen olemassa olevilta osakkeenomistajilta. Mahdollisimman kattavien varainhankintamahdollisuuksien varmistamiseksi olisi myös sallittava sijoitukset muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin. Vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin tehtyjen sijoitusten laimenemisvaikutuksen välttämiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sallittava sijoittaa vain muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin edellyttäen, että kyseiset sijoitusrahastot eivät ole itse sijoittaneet yli 10 prosentin osuutta pääomastaan muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin.

(21)     Rahoitusalan yritysten käyttö voi olla tarpeen, jotta voidaan yhdistää ja organisoida eri sijoittajien rahoitusosuudet infrastruktuurihankkeissa, mukaan lukien julkiset investoinnit. Sen vuoksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sallittava sijoittaa hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin rahoitusalan yritysten avulla, kunhan kyseiset yritykset keskittyvät pitkäaikaisten hankkeiden rahoittamiseen.

(22)     Jotta sijoittajille voidaan antaa varmuus siitä, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot osallistuvat suoraan pitkäaikaisten sijoitusten kehittämiseen, kyseiset sijoitusrahastot olisi rajattava listaamattomiin yrityksiin tehtäviin sijoituksiin. Tämän vuoksi vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä ei pitäisi noteerata säännellyillä markkinoilla. Vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä ovat infrastruktuurihankkeet, listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävät sijoitukset ja kiinteistöihin tai muihin reaaliomaisuuseriin tehtävät sijoitukset, jotka voisivat soveltua pitkän aikavälin sijoitustarkoituksiin.

(23)     Infrastruktuurihankkeiden laajuus aiheuttaa sen, että ne edellyttävät suuria määriä pääomaa, joka on pidettävä sijoitettuna pitkiä aikoja. Tällaisia infrastruktuurihankkeita ovat muun muassa julkisten rakennusten infrastruktuuri, kuten koulut, sairaalat tai vankilat, sosiaalinen infrastruktuuri, kuten sosiaalisen asuntotuotanto, liikenteen infrastruktuuri, kuten tiet, joukkoliikennejärjestelmät tai lentokentät, energiainfrastruktuuri, kuten energiaverkot, ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja hillintähankkeet, voimalaitokset tai putkistot, vesihuoltoinfrastruktuuri, kuten vedenjakelujärjestelmät, viemäröinti tai kastelujärjestelmät, tietoliikenneinfrastruktuuri, kuten tietoliikenneverkot, ja jätehuoltoinfrastruktuuri, kuten kierrätys- tai keräysjärjestelmät.

(24)     Listaamattomilla yrityksillä voi olla vaikeuksia päästä pääomamarkkinoille sekä rahoittaa kasvua ja toimintansa laajentamista. Pääomaosuuksina tai lainoina otettava yksityinen rahoitus on tyypillinen keino hankkia rahoitusta. Koska tällaiset rahoitusinstrumentit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia sijoituksia, ne edellyttävät pitkäjänteistä eli kärsivällistä pääomaa, jota eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat tarjota.

(25)     Reaaliomaisuuseriin tehtävät sijoitukset edellyttävät pitkäjänteistä pääomaa likvidien jälkimarkkinoiden puuttumisen vuoksi. Sijoitusrahastot ovat keskeinen rahoituslähde omaisuuserille, jotka aiheuttavat suuria pääomamenoja. Tällaiset omaisuuserät edellyttävät usein pääomien yhdistämistä halutun rahoitustason saavuttamiseksi. Tällaiset sijoitukset ovat pitkäkestoisia, koska tällaisten omaisuuserien suhdannekierto on yleensä pitkä. Reaaliomaisuuseriin tehdyn investoinnin kuoletus vie yleensä useita vuosia. Tällaisten suurten omaisuuserien kehittämisen helpottamiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava investoida suoraan reaaliomaisuuseriin, joiden arvo on yli 10 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä sisältäisi infrastruktuurin, kiinteistöjen, laivojen, ilma-alusten tai liikkuvan kaluston kaltaisia omaisuuseriä. Näistä syistä suoria omistusosuuksia reaaliomaisuudessa ja sijoituksia vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin on tarpeen käsitellä samalla tavalla.

(26)     Jos rahastonhoitaja omistaa osuuden salkkuyrityksessä, rahastonhoitaja on vaarassa asettaa omat etunsa rahaston sijoittajien etujen edelle. Tällaisten eturistiriitojen välttämiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sijoitettava vain sellaisiin omaisuuseriin, joihin rahastonhoitajalla ei ole yhteyttä.

(27)     Jotta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla olisi tietynasteista liikkumavaraa rahastojensa sijoittamisessa, kaupankäynti muilla omaisuuserillä kuin pitkäaikaisilla sijoituksilla olisi sallittava siten, että kyseisten omaisuuserien osuus rahastojen pääomasta on enintään 30 prosenttia.

(28)     Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen riskinoton rajoittamiseksi on olennaista hillitä vastapuoliriskiä asettamalla kyseisten sijoitusrahastojen salkuille selkeitä hajauttamisvaatimuksia. Kaikkiin OTC-johdannaisiin olisi sovellettava OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 648/2012[9].

(29)     Jotta sijoituksen tekevää eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa voidaan estää käyttämästä huomattavaa vaikutusvaltaa toisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tai liikkeeseen laskevan elimen hoitoon nähden, on tarpeen estää eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa keskittämästä kohtuutonta määrä varoja samaan sijoitukseen.

(30)     Jotta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla olisi mahdollisuus hankkia lisäpääomaa rahaston toiminta-ajan kuluessa, niiden olisi voitava ottaa rahalainoja siten, että niiden osuus rahaston pääomasta on enintään 30 prosenttia. Tämän on tarkoitus tuottaa sijoittajille lisätuottoa. Valuuttapoikkeamien riskin poistamiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi lainattava vain valuuttaa, jonka määräisenä rahastonhoitaja odottaa hankkivansa omaisuuserän.

(31)     Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitusten pitkäaikaisuuden ja epälikvidin luonteen vuoksi rahastonhoitajilla olisi oltava riittävästi aikaa soveltaa sijoitusrajoja. Sijoitusrajojen täytäntöönpanon edellyttämässä ajassa olisi otettava huomioon sijoitusten erityispiirteet ja ominaisuudet, mutta sen pituus saisi kuitenkin olla enintään viisi vuotta.

(32)     Sen estämättä, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot eivät tarjoa lunastusoikeuksia ennen kyseisten sijoitusrahastojen toiminta-ajan päättymistä, mikään ei saisi estää eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa hakemasta näiden osakkeiden tai osuuksien ottamista kaupankäynnin kohteeksi rahoitusvälineiden markkinoista 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY[10] 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdan määritelmän mukaisilla säännellyillä markkinoilla, direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdan määritelmän mukaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai asetuksen (…) (…) alakohdan määritelmän mukaisessa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, jolloin sijoittajat saavat tilaisuuden myydä osakkeitaan tai osuuksiaan ennen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toiminta-ajan päättymistä. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen ei sen vuoksi saisi estää osakkeiden tai osuuksien ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyille markkinoilla tai kaupan käymistä niillä säännellyillä markkinoilla, eivätkä ne saisi estää sijoittajia siirtämästä osakkeitaan tai osuuksiaan vapaasti kolmansille osapuolille, jotka haluavat ostaa kyseiset osakkeet tai osuudet.

(33)     Jotta sijoittajat voivat tehokkaasti lunastaa osakkeensa tai osuutensa rahaston toiminta-ajan päättyessä, rahastonhoitajan olisi alettava myydä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitussalkun omaisuuseriä hyvissä ajoin sen varmistamiseksi, että omaisuuserien arvo muutetaan rahaksi asianmukaisesti. Määrittäessään aikataulua sijoitusten säännönmukaiselle purkamiselle eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston hoitajan olisi otettava huomioon sijoitusten erilaiset eräpäivät ja aika, joka tarvitaan ostajan löytämiseksi omaisuuserille, johon eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut. Koska sijoitusrajoja on epätarkoituksenmukaista pitää voimassa sijoitusten realisointijakson aikana, rajojen voimassaolon olisi päätyttävä, kun realisointijakso alkaa.

(34)     Omaisuuseriä, joihin eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut, saatetaan listata säännellyillä markkinoilla rahaston toiminta-ajan kuluessa. Tällöin omaisuuserä ei enää täyttäisi tämän asetuksen mukaista listaamattomuusvaatimusta. Jotta rahastonhoitajat voivat purkaa tällaiseen omaisuuserään tehdyn sijoituksen asianmukaisesti, kyseinen omaisuuserä voitaisiin ottaa huomioon hyväksyttäviä sijoitusomaisuuseriä koskevan 70 prosentin rajan laskennassa enintään kolmen vuoden ajan.

(35)     Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen erityisominaisuuksien ja niiden kohteena olevien yksityissijoittajien ja ammattimaisten sijoittajien vuoksi on tärkeää ottaa käyttöön tiukat avoimuusvaatimukset, jotka antavat mahdollisille sijoittajille valmiudet tehdä tietoon perustuvia arvioita ja olla täysin tietoisia sijoituksiin liittyvistä riskeistä. Direktiiviin 2011/61/EU sisältyvien avoimuusvaatimusten lisäksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi julkaistava tarjousesite, jonka olisi välttämättä sisällettävä kaikki tiedot, jotka suljettujen yhteissijoitusyritysten edellytetään julkistavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY[11] ja komission asetuksen (EY) N:o 809/2004[12] mukaisesti. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoimiseksi yksityissijoittajille […] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o […] mukaisten sijoittajalle annettavan avaintietoasiakirjan julkaisemisen olisi oltava pakollista. Lisäksi markkinointiasiakirjoissa olisi nimenomaisesti kiinnitettävä huomiota eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston riskiprofiiliin.

(36)     Koska eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot suunnataan sekä ammattimaisille sijoittajille että yksityissijoittajille kaikkialla unionissa, direktiivissä 2011/61/EU vahvistettuihin markkinointivaatimuksiin on tarpeen lisätä tiettyjä vaatimuksia sen varmistamiseksi, että sijoittajasuojan taso on riittävä. Tämän vuoksi olisi asetettava saataville järjestelyjä, jotka koskevat merkintöjen tekemistä, maksujen suorittamista osakkeiden tai osuuksien omistajille, osakkeiden tai osuuksien takaisinostoa tai lunastusta ja eurooppalaisilta pitkäaikaissijoitusrahastoilta ja niiden hoitajilta edellytettävien tietojen asettamista saataville. Jotta voidaan lisäksi varmistaa, ettei yksityissijoittajia aseteta epäedulliseen asemaan suhteessa kokeneisiin ammattimaisiin sijoittajiin, olisi otettava käyttöön tiettyjä suojatoimia, joita käytetään, kun eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja markkinoidaan yksityissijoittajille.

(37)     Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen olisi tarkistettava, kykeneekö kyseinen sijoitusrahasto noudattamaan jatkuvasti tätä asetusta. Koska toimivaltaisilla viranomaisilla on jo laaja toimivalta direktiivin 2011/61/EU nojalla, tätä toimivaltaa olisi laajennettava, jotta sitä voitaisiin käyttää myös eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien uusien yhteisten sääntöjen yhteydessä.

(38)     Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) olisi voitava käyttää direktiivin 2011/61/EU nojalla sille siirrettyä toimivaltaa tähän asetukseen nähden.

(39)     Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetulla           Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010[13] perustetun ESMAn olisi oltava keskeisessä asemassa eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien sääntöjen soveltamisessa varmistamalla, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset soveltavat unionin sääntöjä yhdenmukaisesti. Koska ESMAlla on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta, on tehokasta ja asianmukaista antaa sen tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja ja jotka koskevat olosuhteita, joissa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aika on riittävän pitkä kunkin yksittäisen omaisuuserän elinkaaren kattamiseksi, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuserien säännönmukaista rahaksi muuttamista koskevan aikataulun piirteitä, kustannuksia kuvaavissa esitteissä käytettäviä määritelmiä, laskentamenetelmiä ja esitystapaa sekä niiden järjestelyjen ominaisuuksia, jotka eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen on otettava käyttöön kussakin jäsenvaltiossa, jossa ne aikovat markkinoida osakkeita tai osuuksia.

(40)     Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien uusien yhtenäisten sääntöjen olisi oltava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[14] ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001[15] säännösten mukaiset.

(41)     Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa, että eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovelletaan sijoituksia ja toimintaolosuhteita koskevia yhtenäisiä vaatimuksia koko unionissa, ja ottaa samalla täysimittaisesti huomioon tarve sovittaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen turvallisuus ja luotettavuus tasapainoisesti yhteen pitkäaikaissijoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja eri markkinatoimijoille koituvien kustannusten kanssa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(42)     Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat uudet yhtenäiset säännöt kunnioittavat perusoikeuksia ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, varsinkin kuluttajansuojaa, elinkeinovapautta, oikeutta oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja henkilötietojen suojaan. Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevia uusia yhtenäisiä sääntöjä olisi sovellettava kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku Yleiset säännökset

1 artikla Kohde

1.           Tällä asetuksella vahvistetaan toimiluvan myöntämistä, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevat yhtenäiset säännöt unioniin sijoittautuneille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, joita markkinoidaan unionissa eurooppalaisina pitkäaikaissijoitusrahastoina (ELTIF).

2.           Jäsenvaltiot eivät saa asettaa lisävaatimuksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)           ’pääomalla’ yhteenlaskettuja pääomasijoituksia ja maksamattomia pääomasitoumuksia, jotka on laskettu sijoitettavissa olevien sellaisten määrien perusteella, joista on vähennetty kaikki palkkiot, maksut ja kulut, jotka koituvat suoraan tai välillisesti sijoittajien maksettaviksi;

2)           ’omalla pääomalla’ yrityksessä omistajuuden kautta syntynyttä osuutta, jota edustavat osakkeet tai muut sijoittajille tarjotut vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen pääomaan osallistumisen muodot;

3)           ’oman pääoman luonteisella instrumentilla’ rahoitusinstrumenttityyppiä, jonka tuotot kytketään vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen tuottamaan voittoon tai tappioon ja jonka takaisinmaksu maksulaiminlyönnin yhteydessä ei ole täysin taattu;

4)           ’rahoitusalan yrityksellä’ mitä tahansa seuraavista:

a)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY[16] 4 artiklan 1 alakohdassa määritelty luottolaitos;

b)      direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määritelty sijoituspalveluyritys;

c)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY[17] 13 artiklan 1 alakohdassa määritelty vakuutusyritys;

d)      direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 19 alakohdassa määritelty rahoitusalan holdingyhtiö;

e)      direktiivin 2006/48/EY 4 artiklan 20 alakohdassa määritelty monialan holdingyhtiö;

5)           ’eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisella viranomaisella’ unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaista viranomaista, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan p alakohdassa;

6)           ’eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle on myönnetty toimilupa.

3 artikla Toimilupa ja nimityksen käyttö

1.           Ainoastaan unioniin sijoittautuneille vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille voidaan myöntää lupa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona.

2.           Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa saa markkinoida ainoastaan unionissa, jossa sille on myönnetty toimilupa tämän asetuksen mukaisesti.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupa on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

3.           Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys saa käyttää itsestään tai liikkeeseen laskemistaan osakkeista tai osuuksista nimitystä ”eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto” tai ”pitkäaikaissijoitusrahasto” ainoastaan, jos sille on myönnetty toimilupa tämän asetuksen mukaisesti.

4.           Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tämän asetuksen nojalla myönnetyistä tai peruutetuista toimiluvista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) neljännesvuosittain.

ESMA pitää julkista keskusrekisteriä, joka sisältää tunnistetiedot kustakin eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta, jolle on myönnetty toimilupa tämän asetuksen nojalla, sekä tällaisen sijoitusrahaston hoitajasta ja sen toimivaltaisesta viranomaisesta. Rekisteri asetetaan saataville sähköisessä muodossa.

4 artikla Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevan toimiluvan hakeminen

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on haettava toimilupaa toimivaltaiselta viranomaiseltaan.

Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevassa hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)      rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;

b)      rahaston hoitajan tunnistetiedot;

c)      säilytysyhteisön tunnistetiedot;

d)      kuvaus tiedoista, jotka on tarkoitus asettaa sijoittajien saataville;

e)      muut mahdolliset tiedot tai asiakirjat, jotka eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen vaatii sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisia vaatimuksia noudatetaan.

2.           Direktiivin 2011/61/EU nojalla toimiluvan saaneen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on haettava eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaiselta viranomaiselta hyväksyntää hoitaa eurooppalaista pitkäaikaista sijoitusrahastoa, joka on jättänyt toimilupahakemuksen 1 kohdan mukaisesti.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitoa koskevassa hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)      säilytysyhteisön kanssa tehty kirjallinen sopimus;

b)      tiedot tehtävien siirtämistä koskevista järjestelyistä, jotka liittyvät eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston salkunhoitoon, riskienhallintaan ja hallintoon;

c)      tiedot sen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston sijoitusstrategioista, riskiprofiilista ja muista ominaisuuksista, jonka hoitamiseen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja on saanut toimiluvan.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen voi pyytää unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan toimivaltaiselta viranomaiselta lisätietoja ja -selvityksiä toisessa alakohdassa mainituista asiakirjoista tai vahvistuksen siitä, kattaako unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitamista koskeva toimilupa myös eurooppalaiset pitkäaikaiset sijoitusrahastot. Unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen on annettava vastaus kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen esittämän pyynnön.

3.           Eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle ja unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajalle on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskeva toimilupa myönnetty.

4.           Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen kaikista myöhemmistä muutoksista on viipymättä ilmoitettava eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaiselle viranomaiselle.

5 artikla Toimiluvan myöntämisedellytykset

1.           Toimilupaa hakeneelle eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle myönnetään toimilupa ainoastaan, jos sen toimivaltainen viranomainen    

a)      on vakuuttunut siitä, että toimilupaa hakenut eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto pystyy täyttämään kaikki tämän asetuksen mukaiset vaatimukset;

b)      on hyväksynyt direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneen unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan hakemuksen saada hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa sekä hyväksynyt rahaston säännöt ja valitun säilytysyhteisön.

2.           Eurooppalaisen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen voi hylätä unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan hakemuksen saada hoitaa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa ainoastaan, jos

a)      unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata tätä asetusta;

b)      unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja noudata direktiiviä 2011/61/EU;

c)      unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei ole saanut toimivaltaiselta viranomaiseltaan toimilupaa hoitaa vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joihin sisältyy tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen kaltaisia rahastoja;

d)      unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ei ole toimittanut 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen on ennen hakemuksen hylkäämistä kuultava unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan toimivaltaista viranomaista.

3.           Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona, jos toimilupaa hakeneen eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston on oikeudellisesti mahdotonta markkinoida osakkeitaan tai osuuksiaan kotijäsenvaltiossaan.

4.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimilupaan ei saa soveltaa vaatimusta, jonka mukaan eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston hoitajan on oltava eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa toimiluvan saanut unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, tai vaatimusta, jonka mukaan unioniin sijoittautuneen vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan on harjoitettava toimintoja eurooppalaisen pitkäaikaisen sijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa tai siirrettävä toimintoja kolmannelle osapuolelle kyseiseen kotijäsenvaltioon.

6 artikla Sovellettavat säännöt ja vastuuvelvollisuus

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on aina noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

2.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja sen hoitajan on aina noudatettava direktiivin 2011/61/EU vaatimuksia.

3.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan vastuulla on varmistaa, että tätä asetusta noudatetaan. Kyseinen rahastonhoitaja on vastuussa kaikista tappioista tai vahingoista, jotka johtuvat tämän asetuksen noudattamatta jättämisestä.

II luku Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoituspolitiikkoja koskevat velvoitteet

I jakso Yleiset säännöt ja hyväksyttävät omaisuuserät

7 artikla Alarahastot

Jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto koostuu useammasta kuin yhdestä alarahastosta, kutakin alarahastoa pidetään tätä lukua sovellettaessa erillisenä eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona.

8 artikla Hyväksyttävät sijoitukset

1.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa sijoittaa ainoastaan seuraaviin omaisuusluokkiin ja vain tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin:

a)      hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät;

b)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY[18] 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut omaisuuserät.

2.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa harjoittaa mitään seuraavista toiminnoista:

a)      harjoittaa omaisuuserien lyhyeksimyyntiä;

b)      ottaa hyödykkeisiin suoraan tai epäsuorasti liittyviä vastuita, myöskään johdannaisten, niihin oikeuttavien todistusten, niihin perustuvien indeksien tai muiden sellaisten välineiden tai instrumenttien kautta, joista syntyisi tällaisia vastuita;

c)      tehdä arvopapereiden lainaksi antamista tai lainaksi ottamista koskevia sopimuksia, takaisinostosopimuksia tai muita sopimuksia, jotka rasittaisivat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston varoja;

d)      käyttää johdannaisinstrumentteja, paitsi jos kohde-etuutena toimiva rahoitusinstrumentti koostuu koroista tai valuutoista ja sen tarkoituksena on ainoastaan suojautua eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston muihin sijoituksiin liittyviltä duraatio- ja valuuttariskeiltä.

9 artikla Hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät

Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi sijoittaa 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun omaisuuserään ainoastaan, jos se kuuluu johonkin seuraavista luokista:

a)           oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset instrumentit:

i)        jotka on laskenut liikkeeseen vaatimukset täyttävä salkkuyritys ja jotka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut suoraan vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä;

ii)       jotka on laskenut liikkeeseen vaatimukset täyttävä salkkuyritys vaihdossa oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut aiemmin suoraan vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä;

iii)      jotka on laskenut liikkeeseen yritys, jonka enemmistöomisteinen tytäryritys vaatimukset täyttävä salkkuyritys on, vaihdossa oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut i tai ii alakohdan mukaisesti vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä;

b)           velkainstrumentit, joiden liikkeeseenlaskija on vaatimukset täyttävä salkkuyritys;

c)           eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston vaatimukset täyttävälle salkkuyritykselle myöntämät lainat;

d)           yhden tai useamman muun eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, eurooppalaisen riskipääomarahaston (EuVECA) ja eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston (EuSEF) osakkeet tai osuudet edellyttäen, että kyseiset rahastot eivät ole itse sijoittaneet yli 10:tä prosenttia pääomastaan eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin;

e)           yksittäisten reaaliomaisuuserien suorat omistukset, joista toteutuu menon syntyhetkellä pääomameno, joka on vähintään 10 miljoonaa euroa tai vastaava summa muussa valuutassa.

10 artikla Vaatimukset täyttävä salkkuyritys

1.           Edellä 9 artiklassa tarkoitetun vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen on oltava salkkuyritys, joka on muu kuin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys ja joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

a)      se ei ole rahoitusalan yritys;

b)      sitä ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi

i)        säännellyillä markkinoilla, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa;

ii)       monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa;

iii)      organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [...] [...] alakohdassa;

c)      sen on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan edellyttäen, että kyseinen kolmas maa

i)        ei ole rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) nimeämä suuren riskin yhteistyöhaluton lainkäyttöalue;

ii)       on tehnyt sopimuksen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion ja kunkin muun sellaisen jäsenvaltion kanssa, jossa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia on tarkoitus markkinoida, jotta voidaan varmistaa, että kolmas maa täyttää täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistetut vaatimukset, ja jotta voidaan varmistaa tehokas tietojenvaihto veroasioissa, mukaan lukien mahdolliset monenväliset verosopimukset.

2.           Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, vaatimukset täyttävä salkkuyritys voi olla rahoitusalan yritys, joka yksinomaan rahoittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimukset täyttäviä salkkuyrityksiä tai 9 artiklassa tarkoitettua reaaliomaisuutta.

11 artikla Eturistiriidat

Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa sijoittaa sellaiseen hyväksyttävään sijoitusomaisuuserään, jossa rahastonhoitajalla on sellainen suora tai välillinen omistusosuus tai josta rahastonhoitaja hankkii sellaisen suoran tai välillisen omistusosuuden, jossa on kyse muusta kuin sijoitusrahaston hoitaman eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien omistamisesta.

II jakso Sijoituspolitiikkaa koskevat säännökset

12 artikla Salkun koostumus ja hajautus

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on sijoitettava vähintään 70 prosenttia pääomastaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin.

2.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa sijoittaa enintään

a)      10 prosenttia pääomastaan omaisuuseriin, jotka on laskenut liikkeeseen jokin yksittäinen vaatimukset täyttävä salkkuyritys;

b)      10 prosenttia pääomastaan yksittäiseen reaaliomaisuuserään;

c)      10 prosenttia pääomastaan jonkin yksittäisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, eurooppalaisen riskipääomarahaston tai eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osakkeisiin tai osuuksiin;

d)      5 prosenttia pääomastaan 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin, jos kyseiset omaisuuserät on laskenut liikkeeseen jokin yksittäinen yhteisö.

3.           Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen osakkeiden tai osuuksien yhteenlaskettu arvo eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston salkussa saa olla enintään 20 prosenttia sen pääoman arvosta.

4.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston yhteenlaskettu vastapuoliriski, joka johtuu OTC-johdannaistransaktioista tai takaisinmyyntisopimuksista, saa olla enintään 5 prosenttia sen pääomasta.

5.           Poiketen siitä, mitä 2 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi korottaa mainituissa alakohdissa tarkoitetun 10 prosentin rajan 20 prosenttiin edellyttäen, että sen hallussa olevien sellaisten omaisuuserien yhteenlaskettu arvo, jotka liittyvät sellaisiin vaatimukset täyttäviin salkkuyrityksiin ja yksittäisiin reaaliomaisuuseriin, joihin eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut yli 10 prosenttia pääomastaan, on enintään 40 prosenttia sen pääomasta.

6.           Yritykset, jotka seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY[19] mukaisesti määritellyn konsernitilinpäätöksen laatimiseksi tai tunnustettujen kansainvälisten tilinpäätössääntöjen mukaisesti luetaan kuuluviksi samaan konserniin, pidetään 1–5 kohdassa tarkoitettuja rajoja laskettaessa yhtenä yhteisönä.

13 artikla Keskittymät

1.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa hankkia enintään 25 prosenttia yksittäisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston, eurooppalaisen riskipääomarahaston tai eurooppalaisen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston osakkeista tai osuuksista.

2.           Direktiivin 2009/65/EY 56 artiklan 2 kohdassa säädettyjä keskittymärajoja sovelletaan tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin tehtyihin sijoituksiin.

14 artikla Rahan lainaksi ottaminen

Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi ottaa lainaksi rahaa edellyttäen, että lainaaminen täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a)           rahalainan osuus enintään 30 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomasta;

b)           rahalainan tarkoituksena on hankkia omistusosuus hyväksytyistä sijoitusomaisuuseristä;

c)           rahalaina on samassa valuutassa kuin omaisuuserät, jotka on tarkoitus hankkia lainatulla rahalla;

d)           rahalaina ei estä minkään eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston salkussa olevan omaisuuserän rahaksi muuttamista;

e)           rahalaina ei rasita eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston salkussa olevia omaisuuseriä.

15 artikla Salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien sääntöjen soveltaminen

1.           Kun kyse on 12 artiklan 1 kohdassa säädetyistä sijoitusrajoista:

a)      niitä on alettava soveltaa viimeistään eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrättynä päivänä, ja tässä päivämäärässä on otettava huomioon niiden omaisuuserien erityispiirteet ja ominaisuudet, joihin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on määrä sijoittaa; kyseinen päivämäärä saa olla enintään viiden vuoden kuluttua siitä, kun eurooppalaiselle pitkäaikaissijoitusrahastolle on myönnetty toimilupa. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ja saatuaan asianmukaisesti perustellun sijoitussuunnitelman hyväksyä tämän määräajan pidentämisen enintään yhdellä vuodella;

b)      sijoitusrajojen soveltaminen päättyy, kun eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto alkaa myydä omaisuuseriään 16 artiklassa säädetyn lunastuspolitiikkansa mukaisesti;

c)      niiden soveltaminen keskeytetään väliaikaisesti, jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto hankkii lisäpääomaa, kuitenkin enintään 12 kuukaudeksi.

2.           Jos sellaisen pitkäaikaisen omaisuuserän, johon eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut, liikkeeseen laskenut vaatimukset täyttävä salkkuyritys ei enää täytä 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan edellytyksiä, pitkäaikainen omaisuuserä voidaan ottaa edelleen huomioon 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua 70 prosentin osuutta laskettaessa enintään kolmen vuoden ajan päivästä, jona salkkuyritys on lakannut täyttämästä 10 artiklassa säädetyt vaatimukset.

III luku Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien lunastus, kaupankäynti niillä, niiden liikkeeseenlasku ja tulojen jakaminen

16 artikla Lunastuspolitiikka

1.           Sijoittajilla ei ole mahdollisuutta pyytää osakkeidensa tai osuuksiensa lunastusta ennen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä. Sijoittajien lunastukset ovat mahdollisia sitä päivää seuraavasta päivästä, joka on vahvistettu eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäiväksi.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäivän on käytävä selvästi ilmi rahaston säännöistä tai perustamisasiakirjoista, ja se on ilmoitettava sijoittajille.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa ja sijoittajille annettavissa tiedoissa on vahvistettava lunastusta ja omaisuuserien rahaksi muuttamista koskevat menettelyt ja ilmoitettava selvästi, että sijoittajien lunastukset alkavat sitä päivää seuraavana päivänä, joka on vahvistettu eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäiväksi.

2.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan on oltava riittävän pitkä, jotta se kattaa kyseisen sijoitusrahaston jokaisen yksittäisen omaisuuserän elinkaaren; sijoitusrahaston toiminta-aikaa määritettäessä on otettava huomioon kunkin omaisuuserän epälikvidisyysprofiili ja taloudellinen elinkaari sekä sijoitusrahaston vahvistettu sijoitustavoite.

3.           Sijoittajat voivat pyytää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston purkamista, jos niiden lunastustoimeksiantoja ei ole täytetty vuoden kuluessa sijoitusrahaston toiminta-ajan päättymisestä.

4.           Sijoittajilla on aina oikeus saada takaisinmaksu rahana.

5.           Luontoismuotoinen takaisinmaksu eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuseriä hyödyntäen on mahdollista ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)      eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrätään tästä mahdollisuudesta sillä edellytyksellä, että kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti;

b)      sijoittaja pyytää kirjallisesti, että takaisinmaksu tapahtuu rahaston omaisuuserien osaa käyttäen;

c)      mitkään erityiset säännöt eivät rajoita kyseisten omaisuuserien siirtoa.

6.           ESMA laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään ne olosuhteet, joissa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aika on riittävän pitkä kattamaan sen kunkin yksittäisen omaisuuserän elinkaaren.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

17 artikla Jälkimarkkinat

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt ja perustamisasiakirjat eivät saa estää ottamasta sen osakkeita tai osuuksia kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa, tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 15 alakohdassa, tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (...) (...) alakohdassa.

2.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt ja perustamisasiakirjat eivät saa estää sijoittajia siirtämästä osakkeitaan tai osuuksiaan vapaasti kolmansille osapuolille.

18 artikla Uusien osakkeiden tai osuuksien liikkeeseenlasku

1.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi tarjota osakkeiden tai osuuksien uusia liikkeeseenlaskuja rahaston sääntöjen tai perustamisasiakirjojen mukaisesti.

2.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai osuuksia hinnalla, joka alittaa sen nettoarvon, ennen kuin se on tarjonnut asianomaisia osakkeita tai osuuksia kyseiseen hintaan nykyisille sijoittajilleen.

19 artikla Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston omaisuuserien rahaksi muuttaminen

1.           Kunkin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on vahvistettava omaisuuseriensä asianmukaista rahaksi muuttamista koskeva yksilöity aikataulu, jotta se voi hoitaa sijoittajien lunastukset toiminta-aikansa päättymisen jälkeen.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun aikatauluun on sisällyttävä

a)      mahdollisten ostajien markkinoita koskeva arviointi;

b)      mahdollisia myyntihintoja koskeva arviointi ja vertailu;

c)      niiden omaisuuserien arvon määritys, joista aiotaan luopua;

d)      rahaksi muuttamista koskeva tarkka aikataulu.

3.           ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään perusteet, joita on käytettävä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa arvioinneissa ja c alakohdassa tarkoitetussa arvonmäärityksessä.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

20 artikla Tulojen jakaminen

1.           Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi jakaa säännöllisesti sijoittajille salkkuun sisältyvien omaisuuserien tuottamia tuloja. Nämä tulot koostuvat

a)      mistä tahansa tuloista, joita nämä omaisuuserät tuottavat säännöllisesti;

b)      omaisuuserän rahaksi muuttamisesta syntyneestä luovutusvoitosta, lukuun ottamatta alun perin tehtyjä pääomasitoumuksia.

2.           Tuloja ei kuitenkaan saa jakaa siltä osin kuin niitä tarvitaan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tulevia sitoumuksia varten.

3.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on vahvistettava säännöissään tai perustamisasiakirjoissaan jakopolitiikka, jota se noudattaa rahaston toiminnan aikana.

IV luku Avoimuutta koskevat vaatimukset

21 artikla Avoimuus

1.           Toimiluvan saaneen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ei saa markkinoida unionissa ilman etukäteen julkaistua tarjousesitettä.

Toimiluvan saaneen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ei saa markkinoida yksityissijoittajille unionissa ilman etukäteen julkaistua, [...] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o [...][20] mukaista avaintietoasiakirjaa.

2.           Tarjousesitteessä on oltava tiedot, joiden perusteella sijoittajat voivat tehdä tietoon perustuvan arvion niille ehdotetusta sijoituksesta ja erityisesti siihen liittyvistä riskeistä.

3.           Tarjousesitteessä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)      selvitys siitä, miten eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitustavoitteet ja strategia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tekevät rahastosta luonteeltaan pitkäaikaisen;

b)      tiedot, jotka suljettujen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten on julkistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY[21] ja komission asetuksen (EY) N:o 809/2004[22] mukaisesti;

c)      tiedot, jotka on annettava sijoittajille direktiivin 2011/61/EU 23 artiklan mukaisesti, jos ne eivät jo sisälly tämän kohdan b alakohtaan;

d)      selvä ilmoitus omaisuuseräluokista, joihin eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla on lupa sijoittaa;

e)      mahdolliset muut tiedot, joita toimivaltaiset viranomaiset pitävät merkityksellisinä 2 kohtaa sovellettaessa.

4.           Tarjousesitteessä, avaintietoasiakirjassa ja kaikissa muissa markkinointiasiakirjoissa on ilmoitettava sijoittajille selvästi rahaston epälikvidistä luonteesta.

Tarjousesitteessä, avaintietoasiakirjassa ja kaikissa muissa markkinointiasiakirjoissa on erityisesti selkeästi

a)      ilmoitettava sijoittajille eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitusten pitkäaikaisesta luonteesta;

b)      ilmoitettava sijoittajille eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymisestä;

c)      ilmoitettava, onko eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille;

d)      ilmoitettava, että sijoittajilla ei ole oikeutta lunastaa sijoitustaan ennen kuin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aika on päättynyt;

e)      ilmoitettava sijoittajille mahdollisesti maksettavien tulojen maksamisen toistumistiheys ja aikataulu rahaston toiminnan aikana;

f)       neuvottava sijoittajia sijoittamaan vain pieni osa niiden koko sijoitussalkusta eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon.

22 artikla Kustannusten ilmoittaminen

1.           Tarjousesitteessä on selvästi ilmoitettava sijoittajille eri kustannuksista, joista sijoittaja vastaa suoraan tai välillisesti. Eri kustannukset on ryhmiteltävä seuraavien otsikoiden alle:

a)      eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston perustamiskustannukset;

b)      omaisuuserien hankkimiseen liittyvät kustannukset;

c)      hoitokustannukset;

d)      jakokustannukset;

e)      muut kustannukset, mukaan luettuina hallinnolliset ja lakisääteiset kustannukset sekä säilytys- ja tilintarkastuskustannukset.

2.           Tarjousesitteessä on ilmoitettava kustannusten kokonaissuhde eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomaan nähden.

3.           Avaintietoasiakirjan kokonaiskustannuksia koskevasta kohdasta on käytävä ilmi kaikki tarjousesitteessä luetellut kustannukset raha- ja prosenttimääräisesti ilmoitettuina.

4.           ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa annetaan

a)      yhteiset määritelmät, laskumenetelmät, 1 kohdassa tarkoitettujen kustannusten esitystavat ja 2 kohdassa tarkoitettu kokonaissuhde;

b)      3 kohdassa tarkoitettujen kokonaiskustannusten yhteinen määritelmä, laskentamenetelmä ja esittämismuoto.

Laatiessaan näitä teknisten standardien luonnoksia ESMA ottaa huomioon asetuksen [PRIPS] (...) (...) alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

V luku  Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien markkinointi

23 artikla Sijoittajille tarjolla olevat toiminnot

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on kussakin jäsenvaltiossa, jossa se aikoo markkinoida kyseisen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia, otettava käyttöön toiminnot, jotka mahdollistavat merkintöjen tekemisen, maksujen suorittamisen osakkeen- tai osuudenomistajille, osakkeiden tai osuuksien takaisinoston ja lunastuksen ja sellaisten tietojen saataville asettamisen, jotka eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja sen hoitajan on annettava.

2.           ESMA laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti 1 kohdassa tarkoitettuihin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoittajiin liittyvien toimintojen tyypit ja ominaisuudet, niiden tekninen infrastruktuuri ja niiden tehtävien sisältö.

ESMA toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Komissiolle siirretään valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

24 artikla Yksityissijoittajille tapahtuvaa markkinointia koskevat lisävaatimukset

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on voitava markkinoida kyseisen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia yksityissijoittajille edellyttäen, että kaikki seuraavat lisävaatimukset täyttyvät:

a)           eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrätään, että kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti eikä suosituimmuuskohtelua tai erityisiä taloudellisia etuuksia myönnetä yksittäisille sijoittajille tai sijoittajaryhmille;

b)           eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla ei ole kumppanuusrakennetta;

c)           yksityissijoittajat voivat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien merkintäaikana ja vähintään kahden viikon kuluessa niiden merkinnän jälkeen peruuttaa merkintänsä ja saada rahat takaisin täysimääräisesti.

25 artikla Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeiden tai osuuksien markkinointi

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on voitava markkinoida kyseisen toimiluvan saaneen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ammattimaisille sijoittajille ja yksityissijoittajille kotijäsenvaltiossaan sen jälkeen, kun se on toimittanut ilmoituksen direktiivin 2011/61/EU 31 artiklan mukaisesti.

2.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on voitava markkinoida kyseisen toimiluvan saaneen sijoitusrahaston osakkeita tai osuuksia ammattimaisille sijoittajille ja yksityissijoittajien muissa jäsenvaltioissa kuin kotijäsenvaltiossaan sen jälkeen, kun se on toimittanut ilmoituksen direktiivin 2011/61/EU 32 artiklan mukaisesti.

3.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on kunkin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osalta ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, aikooko se markkinoida kyseistä sijoitusrahastoa yksityissijoittajille.

4.           Direktiivin 2011/61/EU 31 ja 32 artiklan nojalla vaadittujen asiakirjojen ja tietojen lisäksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen kaikki seuraavat:

a)      eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesite;

b)      eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston avaintietoasiakirja, jos sijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille;

c)      tiedot 22 artiklassa tarkoitetuista toiminnoista.

5.           Toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2011/61/EU 31 ja 32 artiklan mukaisten valtuuksien ja toimivallan on katsottava koskevan myös eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinointia yksityissijoittajille ja kattavan tässä asetuksessa säädetyt lisävaatimukset.

6.           Direktiivin 2011/61/EU 31 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn toimivallan lisäksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös estettävä toimiluvan saaneen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston markkinointi, jos kyseisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata tai aio noudattaa tätä asetusta.

7.           Direktiivin 2011/61/EU 32 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn toimivallan lisäksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myös kieltäydyttävä toimittamasta täydellisen ilmoituksen sisältäviä asiakirjoja sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida, jos kyseisen sijoitusrahaston hoitaja ei noudata tai aio noudattaa tätä asetusta.

VI luku Valvonta

26 artikla Toimivaltaisten viranomaisten suorittama valvonta

1.           Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava, että tätä asetusta noudatetaan jatkuvasti.

2.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa, että II, III ja IV luvussa vahvistettuja sääntöjä noudatetaan.

3.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa, että rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa määrättyjä velvoitteita ja tarjousesitteestä johtuvia velvoitteita noudatetaan; näiden sääntöjen, asiakirjojen ja esitteen on oltava yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa.

4.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa kyseisen rahastonhoitajan järjestelyjen ja organisaation asianmukaisuutta siten, että kyseinen rahastonhoitaja kykenee täyttämään velvoitteet ja toimimaan niiden sääntöjen mukaisesti, jotka liittyvät kaikkien sen hoitamien eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen perustamiseen ja toimintaan.

Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen velvollisuutena on valvoa, että kyseinen rahastonhoitaja toimii tämän asetuksen mukaisesti.

5.           Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava alueelleen sijoittautuneita tai alueellaan markkinoitavia yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä sen varmistamiseksi, että ne eivät käytä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston nimitystä tai anna ymmärtää olevansa eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto, jollei niillä ole asianmukaista toimilupaa ja jolleivät ne ole tämän asetuksen mukaisia.

27 artikla Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1.           Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava kaikki valvonta- ja tutkintavaltuudet, jotka ovat tarpeen niille kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

2.           Toimivaltaisille viranomaisille direktiivin 2011/61/EU mukaisesti siirrettyjä valtuuksia on käytettävä myös tämän asetuksen yhteydessä.

28 artikla ESMAn valtuudet ja toimivalta

1.           ESMAlle annetaan tarvittavat valtuudet suorittaa tehtävät, jotka sille on osoitettu tällä asetuksella.

2.           ESMA käyttää direktiivin 2011/61/EU mukaisia valtuuksia myös tämän asetuksen yhteydessä asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

3.           Asetusta (EU) N:o 1095/2010 sovellettaessa tämä asetus on katsottava asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi mahdolliseksi muuksi oikeudellisesti sitovaksi unionin säädökseksi, jossa arvopaperimarkkinaviranomaiselle annetaan tehtäviä.

29 artikla Viranomaisten välinen yhteistyö

1.           Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltaisen viranomaisen ja sijoitusrahaston hoitajan toimivaltaisen viranomaisen, jos ne eivät ole samat, on tehtävä keskenään yhteistyötä ja vaihdettava tietoja, jotta ne voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä.

2.           Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn on tehtävä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

3.           Toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn on vaihdettava keskenään kaikkia tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat tarpeen tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi asetuksen (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti ja erityisesti tähän asetukseen kohdistuvien rikkomusten tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi.

VII luku Loppusäännökset

30 artikla Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta tämän asetuksen soveltamista. Uudelleentarkastelussa analysoidaan erityisesti

a)      16 artiklan 1 kohdan säännöksen vaikutusta, sillä siinä sijoittajilta rajataan pois mahdollisuus lunastaa osakkeitaan tai osuuksiaan ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä. Uudelleentarkastelussa, jossa otetaan huomioon eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoittajajakauma, myös arvioidaan, lisäisikö yksityissijoittajien rajallisen määrän jättäminen tällaisen säännön soveltamisen ulkopuolelle eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kysyntää yksityissijoittajien keskuudessa;

b)      12 artiklan 1 kohdassa säädetyn hyväksytyille sijoitusomaisuuserille asetetun 70 prosentin vähimmäisrajan soveltamisen vaikutus omaisuuserien hajauttamiseen erityisesti sen arvioimiseksi, tarvitaanko likviditeettiin vaikuttavia lisätoimia, jos rajallinen määrä yksityissijoittajia jätetään ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä tapahtuvaa osakkeiden tai osuuksien lunastusta koskevan kiellon ulkopuolelle;

c)      missä määrin eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja markkinoidaan unionissa, mukaan lukien se, ovatko direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kiinnostuneita markkinoimaan eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja.

Tämän uudelleentarkastelun tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja niihin liitetään tarvittaessa asianmukaiset muutosehdotukset.

31 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi Ehdotus:

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus pitkäaikaissijoitusrahastoista

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[23]

Sisämarkkinat – finanssimarkkinat

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[24].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Finanssimarkkinoiden luotettavuuden ja tehokkuuden lisääminen; finanssipalvelujen sisämarkkinoiden edistäminen

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Tavoitteena on toimia Euroopan talouden pitkän aikavälin rahoituksen lähteenä; varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille, parantaa yrityksille tarjolla olevan pankkien ulkopuolisen rahoituksen saatavuutta ja varmistaa sijoittajansuoja ja rahoitusjärjestelmän vakaus.

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävää markkinointia sekä yksityissijoittajille että ammattimaisille sijoittajille kaikkialla unionissa, ottaa käyttöön pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupia koskeva yhdenmukainen myöntämismenettely, määritellä pitkäaikaissijoitusrahastoille sallitut sijoituspolitiikat, estää eturistiriidat sekä vahvistaa vakaat avoimuusvaatimukset ja markkinointia koskevat erityiset edellytykset.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Olisi laadittava kertomuksia

eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin kehityksestä, ehdotetun asetuksen vaikutuksista sijoittajansuojaan, edistymisestä pyrkimyksissä vääristymättömään kilpailuun, ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksista pääomiin, jotka ovat käytettävissä pitkäaikaisiin sijoituksiin (esim. sijoituksiin infrastruktuurihankkeisiin, kiinteistöihin ja listaamattomiin yrityksiin).

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Jos ehdotettu asetus annetaan:

•        pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin ennustetaan lisääntyvän;

•        kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vastuulla olevat pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupien myöntämismenettelyt yhdenmukaistetaan ja koordinointi kansallisten valvontaviranomaisten välillä paranee;

•        pitkän aikavälin sijoitustoiminta kehittyy kaikkialla unionissa; kaikkia asianomaisia sijoitusrahastomarkkinoiden toimijoita koskevien toimintaedellytysten yhdenmukaistamisella varmistetaan pitkäaikaissijoitusrahastojen tehokkuus ja mahdollistetaan mittakaavaetujen saavuttaminen;

•        yhteisösijoittajat, kuten vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot, sekä yksityissijoittajat hyötyvät pitkäaikaissijoitusrahastojen tarjoamasta tuotosta tai säännöllisestä tulosta;

•        sijoittajien valinnanvara ja vastaanotettujen palvelujen laatu paranevat;

•        lisääntynyt avoimuus parantaa sijoittajien luottamusta ja todennäköisesti johtaa parempaan kilpailuun;

•        Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus lisääntyisi, ja siitä olisi erityistä hyötyä infrastruktuurihankkeiden ja pk-yritysten kannalta;

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1) Sääntelyn hajanaisuus estää sijoittajia sijoittamasta pitkäaikaisiin omaisuuseriin ja tällä tavoin estää pääomien yhdistämisen lisääntymisen ja paremman sijoitusasiantuntemuksen, jolla saataisiin aikaan pitkäaikaissijoitusrahastoihin liittyviä mittakaavaetuja.

2) Riittämättömät toimet EU:n tasolla aiheuttaisivat sekaannusta sijoittajien keskuudessa ja haittaisivat unionin laajuisten tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumisen pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Yhteissijoitusyrityksiä (siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä eli UCITS-rahastoja) koskevassa direktiivissä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön selkeä tuotesääntöjen kokonaisuus, jota sovelletaan yksityissijoittajille tarjottaviin sijoitusrahastoihin. UCITS-rahastoissa hoidossa olevien varojen määrä on nykyään 6 697 miljardia euroa. UCITS-aloite ei välttämättä tarkoita sitä, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston luominen herättää yhtä suurta kiinnostusta sijoittajien keskuudessa, mutta UCITS-aloitteesta käy selvästi ilmi, millainen menestys tällaisilla EU:n laajuisilla aloitteilla voi olla.

1.5.4.     Yhteensopivuus ja muista asianomaisista instrumenteista mahdollisesti saatavat synergiaedut

Ehdotetut säännöt perustuvat olemassa olevaan sääntelykehykseen, joka on luotu direktiivillä 2011/61/EU (vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskeva direktiivi) ja sen täytäntöönpanosäädöksillä. Edellä mainitun direktiivin mukaisia vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevia yhdenmukaistettuja toimilupa- ja valvontamenettelyjä täydennetään eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevalla toimilupamenettelyllä. Lisäksi eurooppalaisiin pitkäaikais­sijoitusrahastoihin sovelletaan niiden omien tuotesääntöjen lisäksi voimassa olevassa unionin lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä, jollei nimenomaisesti toisin säädetä. Eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sovelletaan erityisesti nykyiseen lainsäädäntökehykseen sisältyviä sijoitusrahastojen hoitoa ja markkinointia koskevia sääntöjä sekä palvelujen rajatylittävää tarjoamista ja sijoittautumisvapautta koskevia sääntöjä, jotka sisältyvät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2015 ja päättyy vuonna 2020,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[25]

¨ Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– x   yhteisöjen perustamille elimille[26]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) perustamista koskevan asetuksen 81 artiklan mukaan ESMAn toiminnan tuloksena saaduista kokemuksista on tehtävä arviointi kolmen vuoden kuluessa ESMAn toiminnan aloittamisesta. Sen vuoksi komissio julkaisee yleiskertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

ESMAlle tässä ehdotuksessa esitettyjä lisäresursseja tarvitaan, jotta ESMA voisi käyttää valtuuksiaan ja hoitaa seuraavat tehtävänsä:

•        eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen ja koordinoiminen laatimalla sääntelystandardien luonnoksia;

•        kansallisten sääntelyvaltuuksien yhdenmukaisen soveltamisen lujittaminen ja varmistaminen antamalla ohjeita ja laatimalla teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia;

•        pitkäaikaistuotteiden finanssimarkkinoiden toimijoita koskevien tarvittavien tietojen kerääminen ja julkaiseminen;

Ilman näitä resursseja ESMA ei voisi hoitaa tehtäviään oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

2.2.2.     Sisäisen valvonnan järjestelmää koskevat tiedot

ESMAn perustamisasetuksen mukaisia hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä sovelletaan myös tämä ehdotuksen mukaisiin ESMAn tehtäviin.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi ESMAan sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 säännöksiä, kuten säädetään ESMAn perustamisasetuksen 66 artiklan 1 kohdassa.

ESMA liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25. toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia sen työntekijöitä, kuten ESMAn perustamisasetuksen 66 artiklan 2 kohdassa säädetään.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero  [...][Otsake..........................................................................................] || JM/EI-JM[27] || EFTA-mailta[28] || ehdokas­mailta[29] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1.a || [12.03.04][ESMA] || JM || KYL­LÄ || KYL­LÄ || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero  [...][Otsake..........................................................................................] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| || || || || ||

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

Ainoa vaikutus menoihin liittyy kahden uuden väliaikaisen toimihenkilön palkkaamiseen määräämättömäksi ajaksi. Uusiin tehtäviin käytetään henkilöresursseja, jotka ovat käytettävissä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä, ottaen huomioon erillisvirastoja koskeva rahoitussuunnitelma ja budjettirahoitukset, joita sovelletaan kaikkiin EU:n elimiin.

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || 1.a || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: MARKT || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || ||

12.03.04 ESMA || Sitoumukset || (1) || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Maksut || (2) || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[30] || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || ||

MARKT PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 1+ 1a + 3 || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Maksut || = 2 + 2a + 3 || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Maksut || (5) || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 a kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || = 4 + 6 || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Maksut || = 5 + 6 || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEIDEN 1–4 määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || = 4 + 6 || || || || || || || ||

Maksut || = 5 + 6 || || || || || || || ||

Huomautus: Tässä otetaan huomioon ainoastaan 40 prosenttia kokonaiskustannuksista, jäsenvaltiot rahoittavat loput 60 prosenttia.

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEEN­SÄ

PO: <…….> ||

Ÿ Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Ÿ Muut hallintomenot || || || || || || || ||

<….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

Maksut || 0,140 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,130 || 0,788

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Huomautus:

Ks. edellä.

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEEN­SÄ

TUOTOKSET

Tyyp­pi[31] || Kes­ki­mää­räi­set kus­tan­nuk­set || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Luku­määrä yh­teen­sä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[32] … || || || || || || || || || || || || || || || ||

– tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || || || || || || || || || || || || || || ||

ERITYISTAVOITE 2 ... || || || || || || || || || || || || || || || ||

– tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Tiivistelmä

– þ  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n[33] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[34] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEEN­SÄ || || || || || || || ||

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– þ  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Huomautus:

– PO MARKTissa ei tarvita tämän ehdotuksen johdosta lisää henkilö- tai hallintoresursseja. ESMAan palkataan kaksi uutta väliaikaista toimihenkilöä rajoittamattomaksi ajaksi.

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna

|| || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraa­vat vuodet (ilmoite­taan kaikki vuodet, joille ehdotuk­sen/aloit­teen vaikutuk­set ulottuvat, ks. kohta 1.6)

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) || ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || || || || || || ||

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[35] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, ja kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[36] || – päätoimipaikassa || || || || || || ||

|| – EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat – epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat – suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEEN­SÄ || || || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[37].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Jäsenvaltiot EU:n kansallisten valvontaviranomaisten rahoitusosuuksilla* || 0,210 || 0,194 || 0,194 || 0,194 || 0,194 || 0,194 || 1,181

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || 0,210 || 0,194 || 0,194 || 0,194 || 0,194 || 0,194 || 1,181

* ESMAn perustamisasetuksessa säädettyyn rahoitusmekanismiin perustuva arvio (jäsenvaltiot 60 %, unioni 40 %).

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Kuluvana varainhoito­vuonna käytettävissä olevat määrärahat: || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[38]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Liite rahoitusselvitykseen, joka liittyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista

Tällä ehdotuksella pyritään lisäämään pitkäaikaisiin investointeihin käytettävissä olevia pääomia Euroopan unionin reaalitaloudessa. Tämä toteutetaan luomalla uusi rahastomuoto: eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot. Näiden sijoitusrahastojen odotetaan pystyvän tarjoamaan sijoittajille pitkällä aikavälillä vakaata tuottoa niiden omaisuusluokkien ansiosta, joihin niillä on mahdollisuus sijoittaa. Hyväksytyt omaisuuserät katsottaisiin osaksi nk. vaihtoehtoisia sijoituksia, jotka ovat noteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen perinteisten määritelmien ulkopuolelle jääviä omaisuusluokkia. Vaihtoehtoiset sijoitukset kattavat kiinteän omaisuuden, riskipääoman, yksityisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen, hedgerahastot, listaamattomat yritykset, ongelmalliset arvopaperit ja hyödykkeet, EU:n pitkäaikaissijoitusrahastot keskittyisivät vain sellaisiin vaihtoehtoisiin sijoituksiin, jotka kuuluvat määriteltyyn sellaisten pitkäaikaisten omaisuusluokkien ryhmään, joiden onnistunut kehittäminen edellyttää sijoittajien pitkäaikaista sitoutumista.

On selvästi tarpeen muuttaa sijoittajien suuntautumista, joka tällä hetkellä kohdistuu yksinomaan lyhyen aikavälin sijoituksiin tai omaisuuseriin, jotka edellyttävät lyhytaikaisia sitoumuksia. Yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on poistaa esteitä, jotka haittaavat pitkäaikaisten sitoumusten tekemistä esimerkiksi infrastruktuurihankkeisiin tarjoamalla nk. pitkäjänteistä eli kärsivällistä pääomaa. Tällaisia investointeja ei välttämättä pystytä maksamaan takaisin vuosiin, mutta ne sijoitetaan siten, että niistä pystytään saamaan vakaata ja ennustettavissa olevaa tuottoa. Tähän kuvaukseen mahtuvat infrastruktuurihankkeet tai toimiluvat. Tällaisella pitkäjänteisellä ja kärsivällisellä tavalla sijoitettu pääoma hyödyttää reaalitaloutta tarjoamalla yrityksille ennustettavia, jatkuvia rahoitusvirtoja ja luomalla uusia työpaikkoja.

Jotta voidaan varmistaa esteiden tosiasiallinen poistaminen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen Euroopan laajuisilta markkinoilta ja varmistaa sijoittajien luottamus tällaisia rahastoja kohtaan, on välttämätöntä varmistaa mahdollisimman pitkälle viety valvonnan lähentäminen ja suhteutettu valvonta. Sen vuoksi ESMAn rooli on erittäin tärkeä sekä yksityiskohtaisten sääntelyvaatimusten kehittämisessä lähentymisen ja yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi markkinoilla että käynnissä olevan valvonnan tukemisessa.

ESMAn tehtävien hoitoon liittyvät kustannukset on arvioitu henkilömenojen osalta (osasto 1) ESMAn talousarvioesityksen kustannusluokittelun mukaisesti. Komission ehdotukseen sisältyy säännökset, joiden mukaan ESMAn on laadittava neljä teknistä sääntelystandardia. Lisäksi ESMAn on pidettävä keskusrekisteriä kaikista toimiluvan saaneista eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista. ESMAlla on myös mahdollisuus laatia suuntaviivat tämän asetuksen kattamilla aloilla. Lisäksi ESMA varmistaa toimillaan, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö ja valvonnan koordinointi on sujuvaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen suhteen.

Asetuksen odotetaan tulevan voimaan alkuvuodesta 2015, minkä vuoksi ESMA tarvitsee lisäresursseja vuodesta 2015 alkaen. Lisähenkilöstöä on tarkoitus käyttää ESMAn huolehtimiin teknisiin standardeihin, neuvontaan ja rekisteriin sekä muihin vakiotehtäviin, jotka liittyvät ESMAn tehtävään lisätä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja lähentää valvontakäytäntöjä. Jotta uudet tekniset standardit saataisiin ajoissa valmiiksi, ESMA tarvitsee lisää erityisesti alan politiikan asiantuntijoita, oikeudellisia asiantuntijoita ja vaikutusten arviointeja laativia asiantuntijoita.

Arvioitaessa teknisten standardien, ohjeiden ja kertomusten laadinnassa tarvittavien kokoaikaisten työntekijöiden määrää on käytetty seuraavia oletuksia:

· Yksi asiantuntija voi laatia keskimäärin 1,5 teknistä standardia vuodessa. Tämä työ edellyttää valmistelevaa työtä, kuten

· kahden- ja monenväliset kokoukset sidosryhmien kanssa;

· vaihtoehtojen analysointi ja arviointi sekä kuulemista koskevien asiakirjojen laatiminen;

· sidosryhmien julkinen kuuleminen;

· jäsenvaltioiden valvontaviranomaisista koostuvien pysyvien asiantuntijaryhmien perustaminen ja hallinnointi;

· markkinatoimijoista ja sijoittajien edustajista koostuvien tilapäisten asiantuntijaryhmien perustaminen ja hallinnointi;

· kuulemisten yhteydessä saatujen vastausten analysointi;

· kustannus-hyötyanalyysin laatiminen;

· säädöksen laatiminen.

Olisi kehitettävä keskusrekisteri (tietoteknisen hankkeen määrittely, tarjousten arviointi, hankkeen hallinta). Tämä rekisteri edellyttäisi jatkuvaa ylläpitoa, jotta sen paikkansapitävyys ja täydellisyys voidaan varmistaa.

Lisäksi muita työtehtäviä on suoritettava jatkuvasti, mukaan lukien jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten toiminnan koordinointi, valvontakäytäntöjen kartoittaminen ja niiden lähentymisen edistäminen, riitojenratkaisu- ja sovitteluprosessit, markkinoiden seuranta ja arviointitoimet, joiden avulla voidaan tunnistaa suuntaukset Euroopan pitkäaikaisten sijoitusten markkinoilla ja selvittää mahdollisesti kehittymässä olevat sijoittajiin kohdistuvat riskit tai esteet, jotka estävät pitkäaikaissijoitusrahastojen sisämarkkinoiden sujuvan toiminnan.

Tämän vuoksi tarvitaan kaksi kokoaikaista työntekijää lisää vuodesta 2015 alkaen. Näitä uusia kokoaikaisia työntekijöitä tarvitaan todennäköisesti myös vuosina 2016–2020, koska standardit viimeistellään mitä todennäköisimmin vasta vuonna 2016–2017, ja niiden täytäntöönpanoa vaadittaneen vuoden 2020 loppuun mennessä, ja edellä mainitut ESMAn jatkuvat tehtävät lisääntyisivät standardien täytäntöönpanoprosessin vuoksi.

Muut oletukset:

· Kokoaikaisten työntekijöiden panoksen jakautumisen perusteella vuodesta 2015 alkaen kahden kokoaikaisen työntekijän panoksen oletetaan koostuvan kahdesta väliaikaisesta toimihenkilöstä.

· Eri henkilöstöryhmien keskimääräiset vuotuiset palkkakustannukset perustuvat budjettipääosaston ohjeisiin.

· Pariisissa sovellettava palkan korjauskerroin on 1,16.

· Virkamatkakulut ovat arvioilta 10 000 euroa vuodessa;

· Työhönottoon liittyvät kustannukset (matka- ja hotellikulut, lääkärintarkastukset, asettautumis- ja muut korvaukset, muuttokustannukset jne.) ovat arvioilta 12 000 euroa;

· Kuuden vuoden aikana tarvittavien määrärahojen lisäystarpeen laskentamenetelmä esitetään tarkemmin seuraavassa taulukossa; laskennassa otetaan huomioon se, että 40 prosenttia kustannuksista rahoitetaan unionin talousarviosta.

Kustannuslajit || Laskenta || Määrä (tuhansina euroina)

2015 || 2016 || … || 2020

Osasto 1: Henkilöstökustannukset: 11 Palkat ja korvaukset – väliaikaiset toimihenkilöt – kansalliset asiantuntijat – sopimussuhteiset toimi­henkilöt 12 Työhönottoon liittyvät kustannukset 13 Virkamatkakulut Yhteensä osasto 1: Henkilöstömenot josta unionin rahoitusosuus (40 %) josta jäsenvaltioiden rahoitusosuus (60 %) || = 2 × 131 × 1,16 =2 × 12.7 =2 × 10 || 304 25 20 349 140 210 || 304 20 324 130 194 || 304 20 324 130 194 || 304 20 324 130 194

Seuraavassa taulukossa esitetään ehdotettu henkilöstötaulukko kahta väliaikaista toimihenkilöä varten:

Tehtäväryhmä ja palkkaluokka || Toimet

AD16 ||

AD15 ||

AD14 ||

AD13 ||

AD12 ||

AD11 ||

AD10 ||

AD9 ||

AD8 ||

AD7 || 1

AD6 || 1

AD5 ||

||

AD yhteensä || 2

[1]               Ks. http://ec.euopea.eu/internal_market/smact/docs/single-market-act2_en.pdf.

[2]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/finances/financing-growth/long-term/index_en.htm.

[3]               EFAMA Investment Fund Industry Factsheet, maaliskuu 2013.

[4]               Direktiivi 2011/61/EU.

[5]               Direktiivi 2004/39/EY.

[6]               Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/docs/2012/ucits/ucits_consultation_en.pdf.

[7]               EUVL C […], […], s. […].

[8]               EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1.

[9]               EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.

[10]             EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.

[11]             EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

[12]             EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1.

[13]             EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

[14]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[15]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[16]             EUVL L 177, 30.6.2006, s.1.

[17]             EUVL L 335, 17.12.2009, s.1.

[18]             EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32.

[19]             EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1

[20]             EUVL [...].

[21]             EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.

[22]             EUVL L 149, 30.4.2004, s. 1.

[23]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[24]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[25]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[26]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[27]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[28]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[29]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[30]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[31]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. aloitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[32]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[33]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[34]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[35]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä.

[36]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[37]             Katso toimielinten sopimuksen (vuosiksi 2007–2014) 19 ja 24 kohta.

[38]             Perinteiset omat varat (tullit ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.