PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Euroopan maanseurantaohjelman GMES:n (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) uusi nimi on Copernicus. Copernicus tai oikeastaan sen edeltäjä vahvistettiin EU:n ohjelmaksi GMES-asetuksella (EU) N:o 911/2010. Se kattaa kaiken toiminnan, jolla varmistetaan tarkkojen ja luotettavien tietojen keskeytymätön saaminen ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista käyttäjille, jotka ovat vastuussa poliittisesta päätöksenteosta sekä politiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Copernicus-ohjelmalla on tarkoitus tarjota seurantatietojen jatkuva, riippumaton ja luotettava saanti. EU:n investointien tarkoituksena on täyttää seurannassa olevat aukot, järjestää pääsy olemassa oleviin resursseihin ja kehittää operatiivisia palveluja.

Copernicus rakentuu kuudesta palvelusta: meriympäristön ja ilmakehän seuranta, maakartoitus, ilmastonmuutoksen seuranta sekä tuki hätätilanteiden ja turvallisuuden alalla. Copernicus-ohjelmassa käytetään satelliiteista ja in situ ‑mittalaitteista kuten poijuista, ilmapalloista tai ilma-antureista saatuja havaintoja, jotta voidaan tuottaa ajantasaisia, luotettavia ja lisäarvoa synnyttäviä tietoja ja ennusteita esimerkiksi maa- ja kalatalouden, maankäytön ja kaupunkisuunnittelun, metsäpalojen torjunnan, katastrofivalmiuden, merikuljetusten tai ilmansaastumisen seurannan tueksi.

Copernicus-ohjelmalla edistetään myös talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten kehittämistä (nk. toimintaketjun loppupään palvelut) monilla eri sektoreilla tarjoamalla täysi ja avoin pääsy Copernicus-ohjelman seurantatietotuotteisiin. Copernicus on yksi ohjelmista, jotka on tarkoitus toteuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Ohjelma sisällytettiin strategian teollisuuspolitiikkaa koskevaan aloitteeseen, koska siitä on hyötyä monien unionin toiminta-alojen kannalta.

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla ottaa vastuuta EU:n ja hallitustenvälisin varoin kehitetyn avaruusinfrastruktuurin hyödyntämisen ja uusimisen rahoittamisesta, koska kustannukset ovat niin mittavat. Euroopan valtiot ovat avaruudesta käsin operatiivista meteorologiaa varten tapahtuvan seurannan alalla yhdistäneet resurssinsa kehittääkseen ja hyödyntääkseen säätutkimussatelliitteja Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) puitteissa. Euroopan valtiot ovat lisäksi kehittäneet ympäristösatelliittien demonstraattoreita eli todennusversioita joko Euroopan avaruusjärjestön ESAn tai kansallisten avaruusjärjestöjen kautta. Ne eivät kuitenkaan ole löytäneet tapaa tehdä yhteistyötä kestävien toimintaohjelmien rahoittamiseksi ympäristöseurannan alalla. Tällaisen seurannan jatkamisesta on kuitenkin tulossa ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon viranomaisiin kohdistuva kasvava poliittinen paine tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen alalla ja tarve noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Sellaisten palvelujen osalta, jotka kattavat koko Euroopan tai koko maailman, jäsenvaltiot eivät pysty riittävällä tavalla saavuttamaan ehdotetun toimen tavoitteita, koska eri jäsenvaltioiden panokset on yhdistettävä Euroopan tasolla. Muiden palvelujen (kuten kriisikarttojen tai maantieteellisesti rajatumpien temaattisten maanpintakarttojen) tarjoaminen onnistuu paremmin EU:n tasolla kahdesta syystä. Ensinnäkin saavutetaan mittakaavaetuja, kun avaruudessa sijaitsevien tai in situ ‑mittalaitteiden tuottamien tietojen hallinnointi on johdonmukaisempaa ja keskitetympää.

Toiseksi maanseurantapalvelujen koordinoitu tarjoaminen jäsenvaltioiden tasolla auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja vahvistaa EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa avointen ja puolueettomien kriteereiden pohjalta. Vain jäsenvaltioiden tasolla tuotettujen vertailukelpoisten tietojen ansiosta on mahdollista varmistaa, että ympäristölainsäädäntö, jossa monissa tapauksissa käsitellään valtioiden rajat ylittäviä ja näin ollen kansainvälisiä ongelmia, pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.

Lisäksi Euroopan tason toimilla saadaan aikaan mittakaavaetuja, jotka johtavat julkisten varojen tehokkaampaan käyttöön. Näin ollen EU:n tason toimilla saadaan aikaan selvästi lisäarvoa.

GMES-ohjelman alusta lähtien sen kehittämiseen on myönnetty EU:n ja ESAn varoja yhteensä yli 3,2 miljardia euroa. Suuri osa GMES-budjetista oli osoitettu havainnointisatelliittien, Sentinel-satelliittien, kehittämiseen. Komissio myönsi 738 miljoonaa euroa ESAn GMES-avaruuskomponenttiohjelmaan.

Vuoden 2013 loppuun asti Copernicus-ohjelmaa rahoitetaan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman avaruutta koskevasta aihealueesta sekä GMES-ohjelmasta ja sen ensivaiheen toimintoja koskevasta ohjelmasta. Vuodesta 2014 eteenpäin tarvitaan uusi asetus, kun Copernicus on valmis siirtymään operationaaliseen vaiheeseen. Tiedonannon ”Yksinkertaistamisohjelma vuodet 2014–2020 kattavaa monivuotista rahoituskehystä varten”[1] tavoitteiden mukaisesti uudessa asetuksessa määritellään paremmin ohjelman hallintotapa, etenkin komission rooli, ohjelman tavoitteet sekä indikaattorit, joiden perusteella voidaan seurata tehokkaasti sen täytäntöönpanoa ja varmistaa jouheva siirtymä nykyisistä toimista. Ehdotettuun asetukseen sisältyy myös säännöksiä, joilla vahvistetaan oikeasuhteiset rahoitusmenettelyt etenkin ohjelman välillisesti täytäntöön pantavan osan osalta, joka on merkittävä. Yksinkertaistamiseen ja järkevään sääntelyyn liittyen on huomattava, että Copernicus-ohjelmalla pyritään parantamaan lainsäädännön laatua tarjoamalla näyttöön perustuvia seurantavälineitä.

Tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” (KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011) komissio totesi, että kun otetaan huomioon EU:n talousarvion rajoitteet, GMES-ohjelmaa ehdotetaan rahoitettavaksi monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelta vuosina 2014–2020. Parlamentti hylkäsi tämän ehdotuksen 16. helmikuuta 2012 annetussa päätöslauselmassaan P7_TA(2012)0062. Monivuotisesta rahoituskehyksestä 7.–8. helmikuuta 2013 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että ohjelma olisi rahoitettava rahoituskehyksen alaotsakkeesta 1a niin, että määrärahojen enimmäismäärä olisi 3,786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hinnat), josta olisi säädettävä monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sen jälkeen kun Euroopan komission GMES-toimisto perustettiin vuonna 2006, sidosryhmiä on kuultu säännöllisesti GMES-ohjelmasta. Kuulemisprosessi käynnistettiin tiedonannolla ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): suunnitelmista totta”[2], ja sen perusteella annettiin vuonna 2008 tiedonanto ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta”[3]. Lisää kuulemisia järjestettiin laadittaessa komission ehdotusta asetukseksi Euroopan maanhavainnointiohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013)[4] sekä tiedonantoa ”Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): avaruuskomponentin haasteet ja uudet vaiheet”[5].

GMES-asetuksen tultua voimaan vuonna 2010 jäsenvaltioita ja käyttäjiä on kuultu edelleen asetuksella perustettujen uusien hallintoelinten, GMES-komitean ja viranomaiskäyttäjien edustajista koostuvan käyttäjäfoorumin kautta.

Kuulemisessa on vahvistunut, että Copernicus-ohjelma herättää kiinnostusta ja sille on tarvetta, ja nyt – kun siitä todella on tulossa EU:n ohjelma – siinä keskitytään erilaisiin suunnitteluvaihtoehtoihin, etenkin Copernicus-palvelujen osalta. Sidosryhmät ovat tuoneet esiin, että Copernicus-palveluista tulevien tietojen keskeytymätön ja taattu saanti on keskeistä, jotta ohjelma onnistuisi ja sen edut materialisoituisivat täysimittaisesti.

Vuonna 2011 tehtiin vaikutustenarviointi, jonka keskeiset päätelmät julkaistiin asiakirjassa SEC(2011) 867 final (28.6.2011), joka oli liitteenä monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa (KOM(2011) 500). Vaikutustenarviointi on nyt hyväksytty ja vaikutustenarviointilautakunnan suositukset otettu huomioon. Vuoden 2011 jälkeen on tapahtunut muutos poliittisissa näkökannoissa Copernicus-ohjelman monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoittamisen hyödyllisyydestä. Sen vuoksi komissio katsoo, että nyt on aika tehdä virallinen ehdotus.

On kuitenkin huomattava, että ehdotusta täytyi mukauttaa monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun rahoituskaton mukaisesti; siinä leikattiin komission alkuperäisestä ehdotuksesta yli 2 miljardia euroa. Palvelujen tarjoamisen säilyttämiseksi komission oli leikattava avaruuskomponentin kehittämisestä, jotta voidaan uudistaa ja nykyaikaistaa seurantakapasiteettia. ESA tulee olemaan vastuussa Sentinel-satelliittien uuden sukupolven kehittämisestä.

Kysymys Copernicus-avaruuskomponentin resurssien omistajuudesta on tärkeä, eikä sitä voida tarkastella erillään niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita tällaisesta omistajuudesta omistajalle aiheutuu. Omistajalla on kaikki mahdolliset oikeudet, mukaan luettuna käyttö-, siirto- ja hävittämisoikeus.

Kun tehdään päätöstä avaruuskomponentin resurssien omistajuuden vastaanottamisesta, on erotettava toisistaan kaksi vaihetta: Ensimmäisen vaiheen eli nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana EU vain osallistui ESAn ohjelmaan noin 30 prosentin osuudella, eikä sillä ollut rahoitusta, jotta se olisi voinut omaksua johtoaseman Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin muokkauksessa. Lisäksi EU:n varat olivat enimmäkseen seitsemännen puiteohjelman määrärahoja, joilla ei ollut tarkoitus rahoittaa toimintaohjelmaa pysyvästi. Sen vuoksi EU ei kyennyt omaksumaan omistajuutta tässä vaiheessa. Toinen vaihe alkaa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen myötä. Se muuttaa tilannetta perusteellisesti siltä osin, että nyt EU pystyy rahoittamaan 100 prosenttia Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin useimmista osista, mukaan luettuna maasegmentti ja satelliittien toimintakustannukset.

Tässä uudessa tilanteessa, jota tarkoitetaan 18 artiklassa, satelliittien omistajuutta on tarkasteltava uudelleen. Asetuksessa säädetään vaihtoehdosta, jonka mukaan EU tai erikseen nimetty elin tai rahasto voisi ottaa vastaan omistajuuden ESAlta. Omistajuuden siirtoon liittyen on arvioitava eri vaihtoehtoja ottaen huomioon asiaankuuluvat tekijät, kuten satelliittien toiminta, tietojen laillinen omistajuus, tietojen saantia koskevat ehdot sekä resurssien arvo. Näitä vaihtoehtoja pohditaan vain, jos EU:n omistajuuteen liittyvät haitat vaikuttavat olevan suuremmat kuin edut. Omistajuuden siirto EU:lta voisi tapahtua vain delegoidulla säädöksellä.

Vaihtoehtona voitaisiin harkita myös tietojen ostojärjestelmää.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 189 artikla huomioon ottaen tämä ehdotus koskee uutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta Copernicus-ohjelman perustamisesta. Siinä keskitytään seuraaviin pääkohtiin:

(1) nimen muutos Copernicus-ohjelmaksi;

(2) GMES-ohjelman hallinto sen operationaalisessa vaiheessa, jotta komissio voi siirtää tehtäviä eri toimijoille;

(3) rahoitus vuosina 2014–2020.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tämän asetusehdotuksen liitteenä olevassa rahoitusselvityksessä esitetään viitteelliset budjettimäärärahat, jotka ovat vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset niin, että määrärahojen enimmäismäärä on 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina), joka vastaa 4 291:tä miljoonaa euroa nykyhinnoin.

5.           LISÄTIEDOT

Komissio voi antaa delegoituja säädöksiä tiettyjen ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2013/0164 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 189 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (Global Monitoring for Environment and Security, GMES) on ollut maan seurantaan liittyvä hanke, jota johtaa unioni ja joka toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön ESAn kanssa. GMES-ohjelma sai alkunsa toukokuussa 1998, jolloin Euroopan avaruustoiminnan kehittämiseen osallistuvat instituutiot antoivat yhteisen julistuksen, nk. Bavenon manifestin. Manifestissa peräänkuulutettiin pitkäaikaista sitoutumista avaruussijoitteisten ympäristönseurantapalvelujen kehittämiseen, jossa hyödynnetään ja kehitetään edelleen eurooppalaista osaamista ja teknologiaa. Vuonna 2005 unioni teki strategisen valinnan riippumattoman eurooppalaisen maanseurantakapasiteetin kehittämisestä, jotta voidaan tarjota palveluja ympäristö- ja turvallisuusalalla[8]; tämän tuloksena annettiin 22 päivänä syyskuuta 2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010[9] Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013).

(2) Copernicus-ohjelmaa olisi pidettävä Euroopan panoksena maapallon tilan seurantaa käsittelevän ryhmän (Group on Earth Observations, GEO) puitteissa kehitettävän maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (Global Earth Observation System of Systems, GEOSS) rakentamiseen.

(3) Kyseisen aloitteen tulosten perusteella asetuksella (EU) N:o 911/2010 perustettiin Euroopan maanseurantaohjelma (GMES) ja annettiin säännöt sen ensivaiheen toiminnan täytäntöönpanoa varten.

(4) Asetuksella (EU) N:o 911/2010 perustetun ohjelman olisi jatkuttava uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, mutta ohjelmasta käytettävän lyhenteen ’GMES’ sijaan sen nimeksi olisi muutettava ’Copernicus’, joka olisi kansalaisille suunnatun viestinnän kannalta käyttökelpoisempi. Komissio on rekisteröinyt tavaramerkin, jotta unionin toimielimet voivat käyttää sitä ja lisensoida sen käytön muille asiaan liittyville käyttäjille, etenkin ydinpalvelujen tarjoajille.

(5) Copernicus-ohjelman tavoitteena on tarjota ympäristö- ja turvallisuusalaa koskevia tarkkoja ja luotettavia tietoja, jotka on räätälöity käyttäjien tarpeiden mukaan ja jotka tukevat muuta unionin politiikkaa, etenkin sisämarkkinoihin, liikenteeseen, ympäristöön, energiaan, pelastuspalvelutoimiin, kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja humanitaarisiin avustustoimiin liittyvää. Siinä hyödynnetään Euroopassa olemassa olevaa kapasiteettia, jota täydennetään uusilla yhteisesti kehitetyillä resursseilla.

(6) Copernicus-ohjelma olisi toteutettava johdonmukaisesti suhteessa asiaan liittyviin unionin muihin toimintalinjoihin, välineisiin ja toimiin – eritoten ympäristö- ja ilmastonsuojelutoimiin sekä välineisiin turvallisuuden, henkilötietojen suojan, kilpailukyvyn ja innovaation, koheesion, tutkimuksen, liikenteen, kilpailun ja kansainvälisen yhteistyön alalla – sekä suhteessa maailmanlaajuiseen satelliittinavigointijärjestelmään (Global Navigation Satellite Systems, GNSS) liittyvään eurooppalaiseen ohjelmaan. Copernicus-tietojen olisi lisäksi pysyttävä yhdenmukaisina jäsenvaltioiden paikkaviitetietojen kanssa ja tuettava toimia, joilla kehitetään unionin paikkatietoinfrastruktuuria, joka on perustettu Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY[10]. Copernicus-ohjelman olisi lisäksi täydennettävä yhteistä ympäristötietojärjestelmää (Shared Environmental Information System, SEIS) ja hätätilanteiden hallintaan liittyviä unionin toimia.

(7) Copernicus-ohjelma toteutetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Sillä on tarkoitus hyödyttää unionin eri toimintalinjoja ja edistää Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista, etenkin laatimalla toimiva avaruuspolitiikka, jolla tarjotaan välineet joidenkin keskeisten globaaleiden haasteiden ratkaisemiseksi ja ilmastonmuutosta ja energian kestävyyttä koskeviin tavoitteisiin pääsemiseksi.

(8) Copernicus-ohjelmassa voidaan hyödyntää Horisontti 2020 -ohjelman, unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (2014–2020), tuottamia tuloksia, etenkin sen toimia, jotka koskevat kaukokartoitus-, ilmassa käytettävää ja in situ ‑teknologiaa ja -tietoja käyttävän uuden maanseurantateknologian ja -sovellusten tutkimusta ja innovointia mittaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.

(9) Copernicus-ohjelmassa olisi tavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnettävä unionin itsenäistä kapasiteettia avaruudesta suoritettavan seurannan osalta ja tarjottava operationaalisia palveluja ympäristön, pelastuspalvelutoimien ja turvallisuuden alalla. Siinä olisi hyödynnettävä myös jäsenvaltioiden toimittamia käytettävissä olevia in situ ‑tietoja. Operationaalisten palvelujen tarjoaminen riippuu Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin toimivuudesta ja turvallisuudesta. Avaruuskomponentin toiminnalle suurin uhka on kasvava riski yhteentörmäyksestä muiden satelliittien ja avaruusromun kanssa. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla pyritään vähentämään tällaisia riskejä, etenkin edistämällä avaruusvalvonnan ja ‑seurannan tukiohjelman perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen [XXX][11] täytäntöönpanoa.

(10) Copernicus-toimiin vuosiksi 2014–2020 osoitetut enimmäismäärärahat ovat 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina); niitä varten on luotu erillinen budjettikohta unionin yleisen talousarvion otsakkeen 1a osastossa 2. Komissiolle Copernicus-ohjelman koordinoinnista aihetuvat henkilöstö- ja hallintokustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta.

(11) Copernicus-ohjelman täytäntöönpanon ja sen pitkän aikavälin suunnittelun parantamiseksi komission olisi hyväksyttävä vuotuinen työohjelma monivuotisia suunnitelmia koskevien prioriteettien, tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti.

(12) Copernicuksen olisi oltava käyttäjälähtöinen ohjelma, mikä edellyttää käyttäjien jatkuvaa ja todellista osallistumista varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin.

(13) Copernicus-ohjelman kansainvälinen ulottuvuus on erityisen merkityksellinen data- ja informaatiovaihdon samoin kuin seurantainfrastruktuurin käyttömahdollisuuksien kannalta. Tällainen vaihtojärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin tiedonostojärjestelmä ja vahvistaa ohjelman globaalia ulottuvuutta.

(14) Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden kanssa tehdyissä puitesopimuksissa määrätään kyseisten maiden osallistumisesta unionin ohjelmiin. Muiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen olisi mahdollistettava kansainvälisillä sopimuksilla.

(15) Jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoitukseen asianmukaisten sopimusten perusteella.

(16) Komissiolla olisi oltava yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Komission olisi määriteltävä ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja varmistettava sen yleinen koordinointi ja valvonta.

(17) Kun otetaan huomioon Copernicus-ohjelman yhteistyökumppanuusulottuvuus ja jotta vältettäisiin teknisen asiantuntemuksen päällekkäisyys, ohjelman täytäntöönpano olisi siirrettävä tahoille, joilla on asianmukainen tekninen ja ammatillinen kapasiteetti.

(18) Copernicus-ohjelman täytäntöönpanossa komissio voi – kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi – tukeutua toimivaltaisiin unionin virastoihin, jollaisia ovat esimerkiksi Euroopan ympäristökeskus (EEA), Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (FRONTEX), Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) sekä Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC), tai muihin asianmukaisiin elimiin, joille tehtävät voidaan siirtää unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[12] 58 artiklan mukaisesti. Unionin elimen valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon tehtävien antamisesta syntyvä kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.

(19) Jotta Copernicus-ohjelman tavoite voitaisiin saavuttaa kestävällä tavalla, on tarpeen koordinoida Copernicus-toimintaan osallistuvien eri kumppanien toimia sekä kehittää, perustaa ja tarjota palvelu- ja seurantakapasiteetti, joka vastaa käyttäjien tarpeita. Tähän liittyen komitean olisi autettava komissiota huolehtimaan unionin, jäsenvaltioiden ja hallitusten välisten järjestöjen Copernicus-panostusten koordinoinnista hyödyntämällä parhaalla mahdollisella tavalla nykyistä kapasiteettia ja määrittelemällä sellaiset puutteet, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla. Sen olisi myös avustettava komissiota Copernicus-ohjelman yhdenmukaisen täytäntöönpanon seurannassa.

(20) Niiden toimijoiden työtä, joille komissio on siirtänyt tehtäviä, olisi myös mitattava tulosindikaattoreiden perusteella. Näin Euroopan parlamentti ja neuvosto saisivat osviittaa Copernicus-toimien ja ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä.

(21) Copernicus-ohjelman puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava käyttäjien saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, jotta voidaan edistää niiden käyttöä ja jakamista ja vahvistaa maanseurantamarkkinoita Euroopassa, etenkin toimintaketjun loppupään sektorilla, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen.

(22) Jos Copernicus-datan ja -informaation tai kolmannen osapuolen datan ja informaation saanti tai käyttö saattaa vaarantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden tai uhata niiden ulkosuhteita, komissio rajoittaa niiden saatavuutta tai myönnettyjä lisenssejä.

(23) Kysymys Copernicus-avaruuskomponentin resurssien omistajuudesta on tärkeä, eikä sitä voida tarkastella erillään niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, joita tällaisesta omistajuudesta omistajalle aiheutuu. Unionista olisi tultava omistaja, jotta se saisi käyttö-, siirto- ja hävittämisoikeudet. Sentinel-satelliittien tapauksessa omistajuuteen liittyy erityisesti oikeus päättää tietopolitiikasta ja hallinnoida sen täytäntöönpanoa, valita Sentinel-satelliittien hyödyntämismalli ja toimija sekä tehdä kansainvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa muun muassa satelliittitietojen jakamisesta.

(24) Euroopan unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tapauksen mukaan hallinnolliset tai taloudelliset seuraamukset asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti.

(25) Voidakseen lisätä Copernicuksen arvoa käyttäjien kannalta komission apuna olisi oltava väli- ja loppukäyttäjien edustajia, jäsenvaltioiden asiantuntijoita, myös asianmukaisista kansallisista virastoista, tai riippumattomia asiantuntijoita.

(26) Jotta voidaan varmistaa asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset vuotuisen työohjelman, monivuotisen suunnitelman (2014–2020) ja niiden toimenpiteiden hyväksymistä varten, joilla edistetään jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-datan ja -informaation käytössä ja niiden maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehittämisen käyttömahdollisuuksia, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[13] mukaisesti.

(27) Jäsenvaltioille tiedottamiseksi ja päätöksenteon puolueettomuuden noudattamiseksi olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä sellaisten toimenpiteiden hyväksymiseksi, joilla edistetään jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-datan ja ‑informaation käytössä ja niiden maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehittämisen käyttömahdollisuuksia. Vuotuisen työohjelman ja monivuotisen suunnitelman (2014–2020) hyväksymiseksi olisi käytettävä tarkastelumenettelyä, kun otetaan huomioon, että säädös liittyy ohjelmaan, jolla on merkittäviä vaikutuksia.

(28) Jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset turvallisuusriskit sekä kaistanleveyksiin liittyvät ja muut tekniset rajoitukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siltä osin kuin on kyse operationaalisiin palveluihin tarvittavista tietovaatimuksista, Copernicus-datan ja -informaation käyttömahdollisuuksia, rekisteröintiä ja käyttöä koskevista ehdoista ja menettelyistä, Copernicus-ohjelmaan kuulumattomille vastaanottoasemille siirrettyjen satelliittitietojen siirtoa ja käyttöä sekä Copernicus-datan ja -informaation arkistointia koskevista ehdoista ja menettelyistä, Copernicus-tietojärjestelmän häiriöiden ehkäisemiseksi tarvittavista erityisistä teknisistä kriteereistä ja Copernicus-datan ja -informaation jakelun rajoittamista koskevista kriteereistä eturistiriitojen tai turvallisuusnäkökohtien vuoksi sekä turvallisuusarvioinnin toimivuutta koskevista kriteereistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(29) Tämän asetuksen nojalla rahoitettua toimintaa olisi seurattava ja arvioitava mahdollisia mukautuksia ja uusia kehitysaskelia varten.

(30) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Copernicus-ohjelman perustaminen, koska siihen sisältyy myös yleiseurooppalainen kapasiteetti, mikä edellyttää unionin tasolla koordinoitua palvelujen tarjontaa kaikissa jäsenvaltioissa, vaan tavoite voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(31) Sen vuoksi on tarpeen kumota asetus (EU) N:o 911/2010, jotta voidaan luoda asianmukaiset hallinta- ja rahoituspuitteet ja varmistaa täysin toimiva Copernicus-ohjelma vuodesta 2014 eteenpäin,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Aihe

Tällä asetuksella perustetaan maanseurantaohjelma, Copernicus-ohjelma, ja annetaan säännöt sen toteutuksesta.

2 artikla Yleiset tavoitteet

1. Copernicus-ohjelmalla edistetään seuraavia yleistavoitteita:

a)      suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin;

b)      tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; etenkin edistetään talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten kehittämistä.

2. Avaruudesta suoritettavan seurannan tuloksena saadun alkuperäisen datan ja informaation ja käytettävissä olevista in situ ‑tiedoista tuotettujen tietojen, jäljempänä ’Copernicus-data ja -informaatio’, on oltava tarkkoja ja luotettavia, niitä on toimitettava pitkäaikaisesti ja kestävästi, ja niiden on vastattava Copernicus-käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin. Tietojen on oltava saatavilla täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti tässä asetuksessa tai sen perusteella määritettyjen edellytysten mukaisesti.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaisilla Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan eurooppalaisia valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla.

4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla tulosindikaattoreilla:

a)      saataville asetettu data ja informaatio ympäristöä, pelastuspalvelua ja turvallisuutta koskevien palvelutason toimitusvaatimusten mukaisesti;

b)      eurooppalaisten toimintaketjun loppupään toimijoiden markkina-asema ja kilpailukyky.

3 artikla Erityiset tavoitteet

1. Edellä olevassa 2 artiklassa kuvattujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi Copernicus-ohjelmassa olisi käsiteltävä käyttäjien tarpeita ja tarjottava 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut operationaaliset palvelut. Tätä tavoitetta mitataan datan ja informaation käytöllä mittaamalla edistystä käyttäjien lukumäärässä, käytetyn datan ja lisäarvoa tuottavan informaation määrää sekä jakelun laajuutta jäsenvaltioissa.

2. Copernicus-ohjelman on tarjottava itsenäisestä unionin maanseurantakapasiteetista saatavien avaruudesta suoritettavan seurannan tulosten kestävä ja luotettava saanti ja hyödynnettävä olemassa olevia resursseja ja valmiuksia ja täydennettävä niitä tarpeen mukaan. Tätä tavoitetta mitataan avaruusinfrastruktuurin toteutuksen tason perusteella ottaen huomioon käyttöön otetut satelliitit ja niiden tuottamat tiedot.

4 artikla Copernicus-palvelujen ala

Copernicus-palveluihin, joita tarkoitetaan 3 artiklan 1 kohdassa, kuuluvat seuraavat:

1. Operatiiviset palvelut:

a)      Ilmakehän seurantapalveluilla tarjotaan tietoja ilmanlaadusta Euroopan laajuisesti ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta maailmanlaajuisesti. Sen avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon, ja sen tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemiallisten ilmastomuuttujien seurantaa.

b)      Meriympäristön seurantapalveluilla tarjotaan tietoa valtamerien ja merien ekosysteemien tilasta ja dynamiikasta sekä maailman valtamerillä että Euroopan alueilla.

c)      Maakartoituspalveluilla tarjotaan tietoa biodiversiteetin, maaperän, vesien, metsien ja luonnonvarojen ympäristönseurannan tueksi maailmanlaajuiselta tasolta paikallistasolle sekä ympäristö-, maatalous-, kehitys-, energia-, kaupunkisuunnittelu-, infrastruktuuri- ja liikennepolitiikan yleistä täytäntöönpanoa varten.

d)      Ilmastonmuutoksen seurantapalveluilla tarjotaan tietoa tietopohjan parantamiseksi, jotta voidaan tukea sopeutumis- ja hillitsemispolitiikkaa. Sillä edistetään erityisesti olennaisten ilmastomuuttujien sekä ilmastoanalyysien ja ‑ennusteiden tarjoamista ajallisilla ja paikallisilla skaaloilla, jotka ovat merkityksellisiä sopeutumis- ja hillitsemisstrategioille eri aloilla, joilla saadaan sektorikohtaisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä unionissa.

e)      Hätätilanteiden hallintapalvelulla tarjotaan tietoa hätätilanteiden hallintaa varten eri tyyppisistä katastrofeista, kuten ilmastoon liittyvistä tai geofysikaalisista, ihmisen tahallaan tai tahattomasti aiheuttamista tai muista humanitaarisista kriiseistä, sekä ehkäisy-, valmius-, reagointi- ja jälkihoitotoimia varten.

f)       Turvallisuuspalveluilla tarjotaan tietoa Euroopan turvallisuushaasteiden tueksi parantamalla kriisien ehkäisy-, valmius- ja reagointivalmiuksia etenkin rajavalvonnan ja merialueiden valvonnan osalta, mutta myös unionin ulkoisten toimien tueksi havaitsemalla ja seuraamalla alueiden välisiä turvallisuusuhkia, riskinarvioinnilla ja varhaisvaroitusjärjestelmillä sekä kartoittamalla ja seuraamalla raja-alueita.

2. Kehitystoimet koostuvat operationaalisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantamisesta, mukaan luettuna niiden kehittäminen ja mukauttaminen, ja operationaalisten riskien välttämisestä tai vähentämisestä.

3. Tukitoimet koostuvat toimenpiteistä, joilla edistetään operationaalisten palvelujen käyttöä käyttäjien parissa ja toimintaketjun loppupään sovellusten kautta, sekä tiedotus- ja tiedonjakelutoimista.

5 artikla Avaruuskomponentti

Copernicus-ohjelman avaruuskomponentti tarjoaa avaruudesta suoritettavaa seurantaa 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja se palvelee pääasiassa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja operationaalisia palveluja. Copernicus-ohjelman avaruuskomponentti sisältää seuraavat toimet:

a)      Tarjotaan avaruudesta suoritettavaa seurantaa, mukaan luettuna seuraavat:

– Copernicus-avaruusinfrastruktuurin toiminta, myös satelliittien toimeksiannot, satelliittien seuranta ja valvonta, tietojen vastaanotto, käsittely, arkistointi ja jakelu sekä jatkuva kalibrointi ja validointi;

– in situ -tietojen tarjoaminen avaruudesta suoritettavan seurannan kalibrointia ja validointia varten;

– Copernicus-avaruusinfrastruktuuria täydentävien kolmannen osapuolen avaruustutkimushankkeita koskevan tiedon tarjoaminen, arkistointi ja jakelu;

– Copernicus-avaruusinfrastuktuurin ylläpito.

b)      Toteutetaan toimia vastauksena käyttäjien kehittyviin tarpeisiin, mukaan luettuna seuraavat:

– seurannassa olevien aukkojen yksilöiminen ja uusien avaruustutkimushankkeiden eritelmät käyttäjien vaatimusten perusteella

– Copernicus-avaruuskomponentin nykyaikaistamiseen ja täydentämiseen tähtäävä kehitystyö, mukaan luettuna avaruusinfrastuktuurin uusien elementtien suunnittelu ja hankinta.

c)      Edistetään satelliittien suojaamista törmäysriskiä vastaan.

6 artikla In situ -komponentti

Copernicus-ohjelman in situ -komponentti sisältää seuraavat toimet:

a)      in situ -tietojen keräämisen ja tarjoamisen koordinointi ja yhdenmukaistaminen, in situ -tietojen tarjoaminen operationaalisille palveluille, mukaan luettuna kolmannen osapuolen in situ ‑tiedot kansainvälisellä tasolla;

b)      in situ -seurantatietojen palveluvaatimuksia koskeva tekninen apu komissiolle;

c)      yhteistyö in situ -toimijoiden kanssa in situ ‑seurantainfrastruktuuriin ja ‑verkostoihin liittyvien kehitystoimien johdonmukaisuuden edistämiseksi.

7 artikla Rahoitus

1. Copernicus-ohjelmalle vuosiksi 2014–2020 myönnettävät kokonaismäärärahat ovat enintään 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittain määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin useiden vuosien ajalle.

3. Copernicus-ohjelman määrärahoista voidaan kattaa myös ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimista aiheutuvat menot ja erityisesti selvityksistä ja kokouksista aiheutuvat menot, tiedotus- ja viestintämenot sekä tietojen käsittelyyn ja tiedonvaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkostoihin liittyvät menot. Tämän asetuksen mukaisesti viestintätoimiin myönnettyjä resursseja voidaan myös käyttää oikeasuhteisesti unionin poliittisia prioriteetteja koskevan toimielinten viestintätoiminnan kattamiseen.

4. Muille elimille siirrettyihin tehtäviin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 164 ja 165 artiklassa tarkoitettua menettelyä.

8 artikla Komission työohjelma

Komissio hyväksyy työohjelman asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 84 artiklan mukaisesti. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa

1. Komissio tekee jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä parantaakseen datan ja informaation vaihtoa niiden välillä ja lisätäkseen Copernicus-ohjelmassa käytettävissä olevan datan ja informaation määrää.

2. Komissio voi hyväksyä toimenpiteitä edistääkseen jäsenvaltioiden lähentymistä Copernicus-datan ja -informaation käytössä ja maanseurantaan liittyvän teknologian ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksia. Tällaisilla toimenpiteillä ei saa olla vapaata kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

10 artikla Kansainvälinen yhteistyö

1. Unioni, jota edustaa komissio, voi tehdä sopimuksia seuraavien kolmansien maiden kanssa:

a)      Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat, jotka ovat ETA-sopimuksen sopimuspuolia, ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

b)      ehdokasmaat sekä mahdolliset ehdokasmaat näiden maiden unionin ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tehtyjen puitesopimusten tai assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjojen mukaisesti;

c)      Sveitsi, muut kolmannet maat, joita ei mainita a tai b alakohdassa, sekä kansainväliset järjestöt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyissä unionin ja kyseisten kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisissä sopimuksissa vahvistettujen osallistumiseen sovellettavien ehtojen ja sääntöjen mukaisesti.

2. Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt voivat antaa taloudellista tukea tai luontoissuorituksia ohjelmaan. Taloudellista tukea on käsiteltävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 20 artiklan 2 kohdan mukaan. Taloudellinen tuki ja luontoissuoritukset ovat hyväksyttäviä kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti.

11 artikla Komission tehtävä

1. Komissiolla on yleisvastuu Copernicus-ohjelmasta. Se määrittää ohjelman prioriteetit ja tavoitteet ja valvoo sen täytäntöönpanoa, etenkin kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta.

2. Komissio hallinnoi unionin puolesta ja sen toimivallan alalla suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin ja varmistaa Copernicus-ohjelman koordinoinnin jäsenvaltioiden, unionin ja kansainvälisen tason toimien kanssa.

3. Komissio koordinoi jäsenvaltioiden panoksia, joilla tähdätään palvelujen operationaaliseen toteuttamiseen ja seurantainfrastruktuureista saatavien tietojen, joita tarvitaan palvelujen toteuttamiseen, pitkän aikavälin saatavuuteen.

4. Komissio varmistaa Copernicus-ohjelman täydentävyyden ja johdonmukaisuuden muiden asiaan liittyvien unionin toimintalinjojen, välineiden, ohjelmien ja toimien kanssa.

5. Komissio ottaa käyttäjät mukaan ja kuulee heitä avoimesti ja säännöllisesti, jotta voidaan yksilöidä käyttäjävaatimukset unionin ja kansallisella tasolla.

6. Komissio antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä operationaalisten palvelujen edellyttämien tietovaatimusten vahvistamisesta ja säätää niiden kehittämisestä.

7. Komissio huolehtii taloudellisista resursseista Copernicus-ohjelman rahoitusta varten.

12 artikla Toimijat

1. Komissio voi antaa 4 artiklassa kuvattujen tehtävien hoitamisen osittain tai kokonaan toimivaltaisten unionin elinten hoidettavaksi, kun se on perusteltua toimen erityisluonteen ja unionin elimen erityisasiantuntemuksen vuoksi. Tällaisia virastoja ovat

a)      Euroopan ympäristökeskus (EEA);

b)      Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex);

c)      Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA);

d)      Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC).

2. Unionin elimen valinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon tehtävien antamisesta syntyvä kustannustehokkuus ja vaikutus kyseisen elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.

3. Tämän artiklan mukaisesti poikkeuksellisesti toimivaltaisille unionin elimille annetut budjetin täytäntöönpanotehtävät on sisällytettävä tällaisen unionin elimen työohjelmaan tiedotusta varten.

4. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 5 artiklan b alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin kehittämistehtävien hoitamisen Euroopan avaruusvirastolle ESAlle.

5. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 5 artiklan a alakohdassa kuvattujen avaruuskomponentin operationaalisten tehtävien hoitamisen ESAlle ja Euroopan sääsatelliittijärjestölle (EUMETSAT).

6. Komissio voi antaa osittain tai kokonaan 6 artiklassa kuvattujen in situ ‑komponentin toimintojen hoitamisen 4 artiklassa kuvatuille palvelujen tarjoajille.

13 artikla Toimijoiden valvonta

Toimijoiden valitukset, jotka koskevat sopimusten ja avustusten myöntämistä tehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen tai työohjelman toteuttamisessa, voidaan toimittaa komissiolle. Tällainen valitus voi kuitenkin koskea vain tarkoituksellista väärinkäytöstä, törkeää huolimattomuutta tai petosta, ja se voidaan toimittaa vasta kun kaikki muut toimijan käytössä olevat valituskeinot on käytetty.

14 artikla Copernicus-ohjelman data- ja informaatiokonsepti

Copernicus-data ja -informaatio on asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti seuraavien rajoitusten mukaisesti:

a)      kolmannen osapuolen dataan ja informaatioon liittyvät lisenssiehdot;

b)      datan ja informaation formaatit, ominaisuudet ja jakelutavat;

c)      unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuusintressit ja ulkosuhteet;

d)      Copernicus-dataa ja -informaatiota tuottavan järjestelmän häiriöiden vaara turvallisuus- tai teknisistä syistä.

15 artikla Tietojen saantia ja käyttöä koskevat rajoitukset ja ehdot

1. Komissio voi antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)      Copernicus-datan ja -informaation saantia, rekisteröintiä ja käyttöä koskevat ehdot ja menettelyt, mukaan luettuna formaatit, ominaisuudet ja jakelutavat;

b)      Copernicus-ohjelmaan kuulumattomille vastaanottoasemille siirrettyjen satelliittitietojen siirtoa ja käyttöä koskevat ehdot ja menettelyt;

c)      Copernicus-datan ja -informaation arkistointia koskevat ehdot ja menettelyt;

d)      Copernicus-tietojärjestelmän häiriöiden ehkäisemiseksi tarvittavat erityiset tekniset kriteerit, mukaan luettuna tietojen ensisijainen saanti;

e)      Copernicus-datan ja -informaation jakelun rajoittamista koskevat kriteerit eturistiriitojen tai turvallisuusnäkökohtien vuoksi;

f)       turvallisuusarvioinnin toimivuutta koskevat kriteerit.

2. Komissio vahvistaa asianmukaiset lisenssit Copernicus- ja kolmannen osapuolen dataa ja informaatiota varten ja Copernicus-ohjelmaan kuulumattomille vastaanottoasemille siirrettyjen satelliittitietojen latausta varten tämän asetuksen ja 1 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti.

16 artikla Turvallisuusintressien suojaaminen

1. Komissio suorittaa ennakolta Copernicus-datan ja -informaation turvallisuusarvioinnin yksilöidäkseen datan ja informaation, jotka ovat keskeisiä unionin etujen tai kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

2. Jäsenvaltiot ja Copernicus-ohjelmaan 10 artiklan mukaisesti osallistuvat kolmannet maat voivat pyytää komissiota suorittamaan uuden turvallisuusarvioinnin, kun se on perusteltua turvallisuustilanteen kehityksen vuoksi.

3. Jos ennakolta tehtävä turvallisuusarviointi ei ole mahdollinen Copernicus-datan ja ‑informaation keruun ja tuottamisen aikataulun vuoksi, komissio voi tehdä reaaliaikaisia turvallisuusarviointeja.

4. Komissio antaa ohjeita Copernicus-datan ja -informaation jakelua koskevista rajoituksista yksittäisissä tapauksissa 15 artiklan 1 kohdan f alakohdan nojalla hyväksyttyjen kriteerien perusteella. Kiireellisissä tapauksissa komission ohjeet hyväksytään niin nopeasti kuin on niiden vaikuttavuuden kannalta tarpeen. Komissio toteuttaa vähiten häiriötä aiheuttavan toimenpiteen ottaen huomioon Copernicus-ohjelman ja sen data- ja informaatiokonseptin tavoitteet. Sen ohjeet ovat oikeasuhteisia, myös ajankohtaisuuden ja alueellisen ulottuvuuden osalta, ja niissä tarkastellaan kyseessä olevien turvallisuusintressien suojelua ottaen huomioon datan ja informaation saatavuus muista lähteistä.

17 artikla Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän ohjelman mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, myös paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 ja komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, sen selvittämiseksi, onko avustussopimukseen tai avustuspäätökseen tai ohjelman nojalla rahoitettuun sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4. Tämän ohjelman täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

18 artikla Omistajuus

1. Unioni tai erikseen nimetty elin tai rahasto on kaikkien Copernicus-ohjelmassa luotujen tai kehitettyjen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden omistaja, ellei kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista muuta johdu ja ottaen tapauksen mukaan huomioon olemassa olevat omistusoikeudet.

2. Omistajuuden siirtoa unionille koskevista ehdoista on määrättävä 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa.

3. Komissio antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä sellaisten ehtojen vahvistamiseksi, jotka koskevat mahdollista myöhempää omistajuuden siirtoa pois unionilta. Delegoidussa säädöksessä on nimettävä elin tai rahasto avoimia ja objektiivisia perusteita noudattaen, eikä sen nimeämisestä saa aiheutua eturistiriitoja.

19 artikla Komission avustaminen

1. Komissiota voivat avustaa loppukäyttäjien edustajat, riippumattomat asiantuntijat, etenkin turvallisuuskysymyksissä, ja asiaan kuuluvien kansallisten virastojen edustajat, etenkin kansalliset avaruusvirastot, ja antaa sille tarvittavaa teknistä ja tieteellistä asiantuntija-apua ja käyttäjien palautetta.

20 artikla Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’Copernicus-komitea’. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

21 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Siirretään 15 artiklan 1 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kyseinen päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Tämän asetuksen 15 artiklan 1 kohdan ja 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee voimaan vain, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto eivät vastusta sitä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseisen määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

22 artikla Arviointi

1. Komissio laatii 30 päivään kesäkuuta 2018 mennessä arviointiraportin Copernicus-ohjelmasta rahoitettujen kaikkien tehtävien tavoitteiden saavuttamisesta; siinä on käsiteltävä niiden tuloksia ja vaikutuksia, Euroopan tasolla saatua lisäarvoa ja resurssien käytön tehokkuutta. Arvioinnissa on erityisesti tarkasteltava kaikkien tavoitteiden jatkuvaa merkityksellisyyttä sekä toimenpiteiden panosta 2 ja 3 artiklassa kuvattuihin tavoitteisiin.

2. Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa, ja Copernicus-ohjelman käyttäjäyhteisöt tarkastelevat Copernicus-ohjelman tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja sen panosta 2 ja 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Komissio toimittaa näiden arvioiden tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

3. Komissio voi tehdä tarpeen mukaan riippumattomien tahojen avustuksella arvioinnin hankkeiden toteutuksessa käytetyistä menetelmistä ja toteutuksen vaikutuksista määrittääkseen, onko asetetut tavoitteet saavutettu muun muassa ympäristönsuojelun alalla.

4. Komissio voi pyytää jäsenvaltiota esittämään erityisen arvioinnin tämän asetuksen puitteissa rahoitetuista toimista ja niihin liittyvistä hankkeista tai tarvittaessa antamaan tietoja ja apua, joita kyseisten hankkeiden arviointi edellyttää.

23 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 911/2010.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

24 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA

              1.1.    Ehdotuksen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA 1.1. Ehdotuksen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[14]

Osasto 02: Yritystoiminta

Luku 02 06: Copernicus

1.3. Ehdotuksen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[15].

þ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet

Euroopan maanseurantaohjelman GMES:n (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta) uusi nimi on Copernicus. Se kattaa kaiken toiminnan, jolla varmistetaan tarkan ja luotettavan datan ja informaation keskeytymätön saaminen ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvistä seikoista käyttäjille, jotka ovat vastuussa poliittisesta päätöksenteosta sekä politiikan täytäntöönpanosta ja seurannasta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Copernicus-ohjelmalla on tarkoitus tarjota seurantatietojen jatkuva, riippumaton ja luotettava saanti.

Copernicus-ohjelma toteutetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Sen talouden kasvuun ja vakauteen antama panos, joka saavutetaan vauhdittamalla lisäarvoa tuottavien kaupallisten sovellusten kehittämistä, tekee siitä osan teollisuuspolitiikan lippulaivahanketta Eurooppa 2020 -strategian vanavedessä.[16]

Copernicus-ohjelmalla edistetään osaltaan seuraavia yleistavoitteita:

(a) suojellaan ympäristöä ja annetaan tukea pelastuspalvelu- ja turvallisuustoimiin;

(b) tuetaan kasvua edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa edistämällä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita; edistetään etenkin talouden vakautta ja kasvua vauhdittamalla kaupallisten sovellusten kehittämistä.

Copernicus-käyttäjäyhteisöillä tarkoitetaan eurooppalaisia valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia elimiä, joille on uskottu julkisen palvelun tai politiikan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla aloilla. Ryhmiä, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, ovat esimerkiksi seuraavat:

– Euroopan, valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset (käyttäjinä ja osallistujina), mukaan luettuna kolmansissa maissa (esimerkiksi osallistuvat maat ja ne maat, jotka ovat GMES:n ja Afrikka-aloitteen edunsaajia);

– toimintaketjun loppupään sektori, etenkin pk-yritykset; ja

– loppukäyttäjät (alue- ja paikallisviranomaiset, julkiset laitokset, kuten korkeakoulut ja tutkimuskeskukset ja jopa yksittäiset kansalaiset, jotka käyttävät julkisia palveluja, joiden saanti helpottuu Copernicuksen avulla), toimintaketjun loppupään sektorin asiakkaat.

1.4.1. Komission monivuotiset strategiset tavoitteet, joiden saavuttamista ehdotus tukee

Copernicus-ohjelmalla pyritään edistämään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita seuraavasti:

– resursseja tehokkaammin hyödyntävä vihreämpi talous; etenkin ympäristöresurssien, ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja hallinnointi; tehokkuusetujen saavuttaminen EU-politiikan paremman täytäntöönpanon valvonnan kautta, esimerkiksi liikennepolitiikan alalla seuraamalla jäätilannetta, jotta voidaan parantaa laivareittejä, maatalouspolitiikan alalla tukemalla älykästä tilanhoitoa, jotta vähennetään tuotantopanosten tarvetta; energiapolitiikan alalla mittaamalla auringon säteilyä, jota tarvitaan aurinkoenergian tuottamiseen;

– kilpailukykyisempi talous; teollisuus- ja avaruuspolitiikan lippulaivahankkeena Copernicus-ohjelmalla pyritään edistämään EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja sen teknologista etulyöntiasemaa avaruusalalla; sillä pyritään erityisesti luomaan liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille kannustamalla innovaatiota toimintaketjun loppupään sektorilla ja kehittämällä uusia palveluita, joissa hyödynnetään Copernicus-tietoja;

– tietoon perustuva talous; Copernicus-ohjelman avulla pyritään ymmärtämään paremmin globaaleja haasteita, ja sillä tuetaan tutkimuksen/tieteen kehittämistä tarjoamalla kriittisiä tietoja;

– innovointiin perustuva talous; Copernicus-ohjelmalla mahdollistetaan erittäin innovatiivisten toimintaketjun loppupään palvelujen tuottaminen; sillä pyritään luomaan yhteistyökumppanuutta tutkimus- ja yrityssektorin välille ja voidaan asettaa vertailuarvoja tutkimus- ja kehittämistyön siirtämiseksi liiketoimintaan;

– korkean työllisyyden talous; Copernicus-ohjelmalla luodaan lisämahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin kannustamalla erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden lisäkysyntää;

– taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; tarve uusiin maanpäällisiin infrastruktuureihin etenkin EU-12-maissa; luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille kaikissa EU:n jäsenvaltioissa Copernicus-ohjelmalla annetaan pontta niille maille, joiden maa- tai hätäpalveluiden kehitys laahaa perässä, ja näin ollen edistetään jäsenvaltioiden välisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä koskevan tavoitteen saavuttamista; Copernicus-palvelut ovat määritelmällisesti Euroopan laajuisia ja vastaavat Euroopan vaatimuksiin.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Copernicus-ohjelma koostuu seuraavista erityistavoitteista:

Erityistavoite nro 1: Copernicus-palvelut

Copernicus- maakartoituspalvelussa keskitytään periodiseen maanpeitteenkartoituspalveluun Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla sekä dynaamisiin maankartoitustoimiin.

Copernicus-ohjelman meriympäristön seurantapalveluilla tarjotaan tietoa valtamerien ja merien ekosysteemien tilasta sekä maailman valtamerillä että Euroopan alueilla. Copernicus-ohjelman meripalvelujen soveltamisaloihin sisältyvät meriturvallisuus, meriympäristö ja rannikkoalueet, merelliset resurssit, kausittaiset sääennusteet sekä ilmastonseuranta.

Copernicus-ohjelman ilmakehään liittyvillä ympäristöpalveluilla varmistetaan Euroopan laajuinen ilmanlaadun seuranta ja maailmanlaajuinen ilmakehän kemiallisen koostumuksen seuranta. Sen avulla tarjotaan tietoa varsinkin ilmanlaadun seurantajärjestelmille paikallisesta kansalliseen tasoon, ja sen tarkoituksena on edesauttaa ilmakehän kemiallisten ilmastomuuttujien seurantaa.

Copernicus-ohjelman ilmastonmuutoksen seurantapalvelu mahdollistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen. Sen on erityisesti tarkoitus edistää olennaisia ilmastomuuttujia koskevien tietojen tarjontaa, ilmastoanalyysiä ja sellaisen mittakaavan arvioita, joilla on merkitystä sopeutumiselle ja vaikutusten hillitsemiselle, sekä tähän liittyvien palvelujen tarjoamista.

Copernicus-ohjelman hätätilanteiden hallintapalvelu tarjoaa sellaisten karttojen ja/tai eritasoisten esikäsiteltyjen tietojen yhdistelmän, jotka on tuotettu tukemaan hätätilanteiden hallintaan liittyviä toimijoita kansainvälisellä, eurooppalaisella, kansallisella tai alueellisella tasolla hätätilanteissa, kuten myrskyt, tulipalot, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, ihmisen tahallaan tai tahattomasti aiheuttamat katastrofit ja humanitaariset kriisit. Palvelua voidaan hyödyntää koko kriisinhallintosyklissä: ennaltaehkäisy-, valmius-, reagointi- ja jälkihoitotoimissa.

Copernicus-ohjelman turvallisuuspalvelut tarjoavat tietoa niiden haasteiden kohtaamisen tukemiseksi, joiden eteen Eurooppa joutuu turvallisuusalalla, kuten esimerkiksi rajojen ja merialueiden valvonnassa, sekä EU:n ulkoisten toimien edistämisessä.

Copernicus-ohjelman in situ -komponentilla huolehditaan ilmaan, mereen ja maanpinnalle sijoitettujen laitteitten avulla suoritettavasta seurannasta palvelualueilla. Viitetietojen saanti on välttämätöntä palvelujen toiminnan kannalta. Vaikka tämä kuuluukin pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulle, ohjelmalla voidaan edistää in situ -tietojen valtioiden rajat ylittävää yhdenmukaistamista EU:ssa ja in situ -tietojen täydentävää keräämistä EU:n ulkopuolelta. Toimet annetaan palveluista vastaavien tahojen tehtäväksi.

Tähän sisältyy myös horisontaalisia toimia, joilla tuetaan asetuksen mukaisesti myönnettyjen varojen yleistä hallinnointia, valvotaan kaikkien ohjelman toimien toteuttamista, etenkin seuraavien osalta: kustannukset, aikataulu ja tulokset, ohjelmaan liittyvien riskien yksilöimiseksi, valvomiseksi, lievittämiseksi ja seuraamiseksi tarvittavien asianmukaisten välineiden ja rakenteellisten toimenpiteiden vahvistaminen, suhteet kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin, toiminnasta raportointi jäsenvaltioille, koordinointi kansallisen, unionin ja kansainvälisen tason toimien kanssa, etenkin GEOSS:n osalta, jäsenvaltioiden vapaaehtoisten panosten koordinointi, sen varmistaminen, että ohjelma täydentää muita asiaankuuluvia unionin toimintalinjoja, välineitä ja toimia ja on johdonmukainen niiden kanssa sekä käyttäjien tarpeiden vahvistaminen ja niiden toteutumisen seuranta.

Erityistavoite nro 2: Avaruudesta tapahtuva seuranta

Copernicus-ohjelman avaruuskomponentilla varmistetaan avaruudesta tapahtuva seuranta Copernicus-palveluita varten.

Siihen sisältyvät asianomaiseen avaruusinfrastruktuuriin (eli Sentinel-satelliitteihin) liittyvät toiminnot, osallistuminen kolmansien osapuolten tutkimushankkeisiin, tiedon jakaminen, komission tekninen avustaminen palveluihin liittyvien tietovaatimusten vahvistamisessa, seurannassa esiintyvien puutteiden tunnistamisessa ja uusia avaruustutkimushankkeita koskevien teknisten eritelmien laatimisessa.

Kehittämistoimiin sisältyvät avaruusinfrastruktuurin uusien elementtien suunnittelu ja hankinta, komission tekninen avustaminen palveluvaatimusten muuntamisessa uusien avaruustutkimushankkeiden teknisiksi eritelmiksi avaruusinfrastruktuurien ylläpitäjien tuella, avaruuteen liittyvän toiminnan kehittämisen koordinointi, mukaan luettuna Copernicus-ohjelman avaruuskomponentin uudenaikaistamiseen ja täydentämiseen tähtäävät toimet.

1.4.3. Odotetut tulokset ja vaikutukset

Odotuksena on sellaisten palvelujen kehittäminen, joilla varmistetaan järjestelmän pitkän aikavälin kestävyys ja katetaan käyttäjien uusia tarpeita, joita ei ole aiemmin esitetty. Etuna on, että Copernicus-ohjelmalla pystytään kestävällä tavalla vastaamaan käyttäjien tarpeisiin, ja näin lisätään palvelujen käytön yleistymistä käyttäjien parissa ja toimintaketjun loppupään markkinoiden kehittymistä.

Taloudelliset vaikutukset: Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä kannustetaan tuotteiden ja prosessien innovointia, millä on pitkän aikavälin vaikutus eurooppalaiseen teollisuuteen. Copernicus-palvelun jatkuvuudella parannetaan merkittävästi teollisuuden kilpailukykyä ja kaupallisesti elinkelpoisten yritysten syntymistä.

Ympäristövaikutukset: Pitkäaikaisen Copernicus-palvelun saatavuus tukee Euroopan tavoitetta olla keskeinen toimija ilmastonmuutoksen alalla. Sillä varmistetaan myös todellinen GEOSS-kumppanuus.

Sosiaaliset vaikutukset: Satelliittiteollisuuden ja t&k-toiminnan lisäksi uusia työpaikkoja syntyy myös toimialoille, jotka liittyvät maankartoituksen uusien tekniikoiden kehittämiseen ja siihen liittyville tuotanto- ja palvelualoille. Kestävällä sitoumuksella edistetään lisäksi toimintaketjun loppupään palvelujen kehittämistä, ja vaikutus työllisyyden kannalta on merkittävä.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla indikaattoreilla:

(a) data ja lisäarvoa tuottava informaatio, jotka on asetettu saataville palvelutason toimitusvaatimusten mukaisesti;

(b) datan ja informaation käyttö mittaamalla edistystä käyttäjien lukumäärässä, käytetyn datan ja lisäarvoa tuottavan informaation määrää sekä sen jakelun laajuutta jäsenvaltioissa;

(c) eurooppalaisten toimintaketjun loppupään toimijoiden markkina-asema ja kilpailukyky.

Näiden parametrien säännöllistä mittausta varten otetaan käyttöön erityisiä välineitä, etenkin asettamalla erityisvaatimuksia tehtävien siirtämistä koskevissa sopimuksissa, joita tehdään toimijoiden kanssa. Ohjelman eri välitavoitteiden osalta teetetään tapauskohtaisia tutkimuksia, joilla mitataan (potentiaalisten) käyttäjien tyytyväisyyden tasoa sekä Copernicus-ohjelman markkina-asemaa ja vaikutusta toimintaketjun loppupään sektorin kilpailukykyyn.

Lisäksi on odotettavissa, että suuri osa ohjelman toteutuksesta siirretään kolmansien osapuolten tehtäväksi. Tehtävien siirtämistä koskeviin sopimuksiin sisältyy tavoitteita ja indikaattoreita, jotta toimijoiden tuloksia voidaan seurata. Indikaattoreita voidaan hyödyntää myös ohjelman yleisessä seurannassa. Näitä indikaattoreita ovat seuraavat:

– kuuden palvelun perustaminen operationaaliselle tasolle niin, että ne kaikki ovat toiminnassa vuoteen 2017 mennessä;

– toteutus talousarvion rajoissa ja palvelutietojen suunnittelu sen mukaisesti kuin on vahvistettu toimijoiden kanssa tehdyissä tehtävien siirtämistä koskevissa sopimuksissa;

– palvelujen käyttäjien lukumäärä ja tyytyväisyystaso;

– Copernicus-dataa ja -informaatiota käyttävän toimintaketjun loppupään sektorin kehittyminen;

– suunniteltujen satelliittien tai välineiden käyttöönotto ja hyödyntäminen, mukaan luettuna seurantatietojen ajantasainen toimittaminen asianmukaisessa muodossa yksilöidyille käyttäjille avaruuskomponenttia koskevassa pitkäaikaissuunnitelmassa sovitun suunnitelman mukaisesti;

– uusien satelliittien ja vastaavien maasegmenttien määrittely, kehittäminen ja suunnittelu talousarvion puitteissa pitkäaikaissuunnitelmassa ja ESAn kanssa laadittavassa tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa määritellyn mukaisesti.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ei riittävän luotettavia tietoja maan tilasta julkisille käyttäjille

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana EU, ESA ja niiden jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä T&K-toimia maanseurannan alalla. Tarkoituksena on kehittää infrastruktuuria ja esioperationaalisia maanseurantapalveluja. Monet Euroopassa käytössä olevista maanseurantapalveluista ovat kuitenkin riittämättömiä siksi, että infrastruktuurissa on aukkoja ja ettei niiden saatavuudesta ole takeita pitkällä aikavälillä. Nykyisten palvelujen kautta toimitetut tiedot joko eivät kata kaikkia poliittisten päättäjien tarvitsemia parametreja[17] tai niitä ei toimiteta jatkuvalla ja kestävällä tavalla erityisesti sen vuoksi, että palvelun tai sen perustana olevan seurantainfrastruktuurin elinikä on rajallinen talousarvioon liittyvien ja/tai teknisten rajoitteiden vuoksi. Jos tähän ongelmaan ei puututa, sillä on merkittäviä lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia. Esimerkiksi lyhyellä aikavälillä saatavilla ei ole karttoja pelastuspalvelua varten luonnonkatastrofien tilanteessa, ja pitkällä aikavälillä poliittiset päättäjät eivät saa keskeisen tärkeitä tietoja ilmastonmuutoksesta.

Toimintaketjun loppupään investoinnit vaarassa

Copernicus-ohjelmasta, joka perustuu ensivaiheen toimintoja koskevaan asetukseen, rahoitetaan vuosina 2011–2013 operationaalisia toimia. Nykyisessä ohjelmassa, joka kattaa ensivaiheen toiminnot, on otettu ensimmäinen askel kohti maanseurantajärjestelmää. Se on silti edelleen ajallisesti rajoittunut (eli vuodet 2011–2013).

Keskeytymisriski haittaa merkittävästi sekä loppukäyttäjiä, kuten viranomaisia, että myös toimintaketjun loppupään palveluntarjoajia, jotka eivät todennäköisesti tee merkittäviä investointeja epäkypsille, riskialttiille markkinoille ja joiden on lisäksi hankala saada pääomaa.

Innovointipotentiaali vaarassa

Keskeytyminen merkitsisi myös sitä, että T&K-investoinnit eivät synnytä innovaatioita. Sen vuoksi Copernicus-ohjelmaan, joka on pääasiassa palveluihin liittyvä innovaatio, liittyvän innovointikapasiteetin vapauttamiseen liittyvää potentiaalia ei hyödynnetä. Tämä olisi valitettavaa, etenkin kun otetaan huomioon, että EU:n innovointipolitiikkaa pitäisi kohdentaa enemmän palvelusektorille, kuten eri tutkimuksissa osoitetaan.[18]

Vaikutus työllisyyteen

Satelliittisovellusjärjestelmät ovat Euroopan avaruusteollisuuden tärkein tulonlähde (3,1 miljardia euroa) ja tärkein vientituote (1,13 miljardia euroa).[19] Toinen tulojen kannalta tärkein segmentti on maanseuranta (esim. Copernicus-sentinellit). Maanseurantajärjestelmän osuus Euroopan avaruusteollisuuden kokonaistuloista on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Sen lisäksi, että Copernicus-ohjelmalla on suora vaikutus teollisuuden myyntiin, sillä on merkittävä vaikutus Euroopan avaruusalan tuotantoteollisuuden kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Vienti ja kauppa ovat erittäin voimakkaasti riippuvaisia sektorin kilpailuasemasta. Näistä syistä Copernicus-ohjelman vaikutus sektorin työllisyyteen on merkittävä: työpaikkoja on arviolta 35 000 kaudella 2015–2030.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Euroopan maanseurantaohjelman (Copernicus) oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 189 artikla, jolla annetaan EU:lle mahdollisuus kehittää oma avaruusohjelma. Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annetun asetuksen (EU) N:o 911/2010 2 artiklaan sisältyy jo luettelo ohjelmaan sisältyvistä toimista. Copernicus-ohjelman toteuttaminen on lisäksi yksi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista.

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla ottaa vastuuta EU:n ja hallitustenvälisin varoin kehitetyn avaruusinfrastruktuurin hyödyntämisen ja uusimisen rahoittamisesta, koska kustannukset ovat niin mittavat. Euroopan valtiot ovat avaruudesta käsin operatiivista meteorologiaa varten tapahtuvan seurannan alalla yhdistäneet resurssinsa kehittääkseen ja hyödyntääkseen säätutkimussatelliitteja Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) puitteissa. Euroopan valtiot ovat lisäksi kehittäneet ympäristösatelliittien demonstraattoreita eli todennusversioita joko ESAn tai kansallisten avaruusjärjestöjen kautta. Ne eivät kuitenkaan ole löytäneet tapaa tehdä yhteistyötä kestävien toimintaohjelmien rahoittamiseksi ympäristöseurannan alalla samalla tavalla kuin meteorologian alalla. Tällaisen seurannan jatkamisesta on kuitenkin tulossa ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon viranomaisiin kohdistuva kasvava poliittinen paine tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen alalla ja tarve noudattaa kansainvälisiä sopimuksia.

Sellaisten palvelujen osalta, jotka kattavat koko Euroopan tai koko maailman, jäsenvaltiot eivät pysty riittävällä tavalla saavuttamaan ehdotetun toimen tavoitteita, koska eri jäsenvaltioiden panokset on yhdistettävä Euroopan tasolla. Muiden palvelujen (kuten kriisikarttojen tai maantieteellisesti rajatumpien temaattisten maanpintakarttojen) tarjoaminen onnistuu paremmin EU:n tasolla kahdesta syystä. Ensinnäkin saavutetaan mittakaavaetuja, kun avaruudessa sijaitsevien tai in situ ‑mittalaitteiden tuottamien tietojen hallinnointi on johdonmukaisempaa ja keskitetympää. Toinen syy on se, että jos maanseurantapalvelujen tarjontaa jäsenvaltioiden tasolla ei koordinoida, syntyy päällekkäisyyksiä ja EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa on vaikeampaa tai jopa mahdotonta seurata avointen ja objektiivisten kriteerien perusteella. Elleivät jäsenvaltioiden tasolla tuotetut tiedot ole vertailukelpoisia, komissio ei pysty varmistamaan, onko ympäristölainsäädäntö pantu asianmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi Euroopan tason toimilla saadaan aikaan mittakaavaetuja, jotka johtavat julkisten varojen tehokkaampaan käyttöön. Näin ollen EU:n tason toimilla saadaan aikaan selvästi lisäarvoa.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ehdotus pohjautuu Copernicus-ohjelman kehittämisen aikana – tutkimusaloitteena viimeisten 12 vuoden aikana ja ensivaiheen toimintojen aikana vuosina 2011–2013 – saatuihin kokemuksiin. Kokemukset osoittavat, että vaikka Copernicus-ohjelman jatkokehitys edellyttää edelleen tutkimusrahoitusta, nyt on tullut tarpeelliseksi tukea maanseurantapalvelujen tarjoamista ja satelliittien toimintaa, jotta tähänastisista investoinneista saadaan täysi hyöty ja edellä yksilöityihin tarpeisiin voidaan vastata.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Operationaalisessa vaiheessaan Copernicus-ohjelmalla voidaan tarjota tietoa poliittisille päättäjille, viranomaisille, yrityksille ja Euroopan kansalaisille. Tämä tarkoittaa sitä, että Copernicus-ohjelmalla EU:n autonomisena tietolähteenä pyritään tukemaan kaikkia asiaan liittyviä unionin toimintalinjoja, välineitä ja toimia, joiden alalla on keskeisen tärkeää ymmärtää, miten planeettamme toimii.

Seuraavassa on esimerkkejä Copernicus-ohjelman panoksesta muihin EU:n toimintalinjoihin:

· Kansainvälinen kehitysyhteistyöpolitiikka: Copernicus-palvelujen laajentaminen Afrikkaan on konkreettinen panos EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Satelliiteista suoritettavan maanseurannan ansiosta on esimerkiksi mahdollista seurata viljasatojen tilannetta koko viljelykauden ajan ja kehittää elintarviketurvaan liittyvä varhaisvaroitusjärjestelmä riskialueille maailmanlaajuisesti. Lisäksi joillakin Copernicus-sovelluksilla voitaisiin antaa poliittisille päättäjille tietoa Afrikan luonnonvaroista.

· Liikennepolitiikka: laivareittien optimoinnilla Copernicus-meripalvelulla voidaan minimoida polttoaineen kulutus ja päästöt.

· Ympäristöpolitiikka: Copernicus-palveluilla tarjotaan eri laajuisesti järjestelmällistä tai kausittaista tietoa, jota tarvitaan meri-, ilmakehä- ja maaympäristön tilan jatkuvaa seurantaa varten. Tähän liittyen Copernicuksen kautta kerätyt ympäristökuvat voivat tarjota perustan Euroopan uuden biodiversiteettistrategian tavoitteiden seurantaa varten tai välineen, jolla voidaan seurata resurssien, kuten puun, veden, mineraalien, maan, ilman (laatu) ja monien muiden, tehokasta käyttöä Euroopan ja globaalilla tasolla.

· Humanitaarinen apu: Copernicus-palveluilla voi olla merkittävä rooli myös hätätilanteiden hallinnassa EU:ssa ja sen ulkopuolella; sillä voidaan tarjota ajantasaista tietoa, joka on ratkaisevan tärkeää päätöksentekijöille, toiminnan suunnittelijoille ja kentällä toimiville ryhmille.

· Energia: Copernicus-ohjelmalla voidaan tarjoa Euroopalle luotettava aurinkoenergiaa koskeva tietolähde ja edistää ydinaseiden leviämisen tai ydinvoimaloiden käytöstä poiston seurantaa.

· Aluepolitiikka: EU:n tasolla Copernicus-ohjelman maapalveluilla tarjotaan yhdenmukaistettuja maanpeitteeseen ja maanpeitteen muutokseen liittyviä tuotteita. Nämä tiedot ovat olennaisen tärkeitä maankäyttö- ja kaupunkipolitiikan kannalta.

· Ilmastonmuutospolitiikka: Useat Copernicus-palveluista liittyvät ilmastokysymyksiin, kuten metsien seurantaan ja maaperän hiilivarantoihin liittyvät tiedot, meren- ja jäänpinnan seuranta sekä kasvihuonekaasujen ja niiden virtausten analysointi.

· Turvallisuus: Copernicus- ohjelmalla voidaan myötävaikuttaa rajavalvontaan ja merialueiden valvontaan. Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto sekä sisäasioiden pääosasto ovat tehneet alalla tiivistä yhteistyöstä jo vuodesta 2008.

· Maatalous: Copernicus-ohjelmalla voidaan osaltaan parantaa maanviljelysmaan käytön ja sen muutosten ajantasaista ja tarkkaa seurantaa Euroopan, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla tarjoamalla yhteisiä menetelmiä ja indikaattoreita, jotka kattavat eri ajallisia, paikallisia ja temaattisia skaaloja. Yhteisessä maatalouspolitiikassa voitaisiin hyödyntää Copernicusta kesannointipolitiikan seuraamiseksi.

· Meriin liittyvä politiikka: Copernicus-ohjelman avulla voidaan ymmärtää valtameriä, niiden dynamiikkaa ja vaikutusta ilmastonmuutokseen. Tämän alan sovelluksia ovat merialueiden turvallisuus, öljyvahingot, meriresurssien hallinta, ilmastonmuutos, vuodenaikojen mukaiset ennusteet, rannikkotoiminta, jäänseuranta ja vedenlaatu.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– þ  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020.

– þ  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna 2020.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[20]

þ Komissio hallinnoi toimia suoraan.

þ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– þ  yhteisöjen perustamille elimille[21]

– þ  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

þ      Kansainväliset järjestöt

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Copernicus-ohjelma pohjautuu Euroopassa jo olemassa oleviin valmiuksiin. Siinä vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä ja pyritään sitä vastoin saavuttamaan synergiaetuja kansallisten tai kansainvälisten valmiuksien kanssa. Komissiolla ei myöskään ole työvoimaa tai asiantuntemusta, jotta se voisi hallinnoida yksin tätä erittäin monimutkaista järjestelmien operationaalista järjestelmää. Sen vuoksi ehdotetaan EU:n rahoitusohjelmien yksinkertaistamista ja tehokkuuden parantamista koskevien tavoitteiden mukaisesti, että suuri osa ohjelmasta pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 58 artiklan mukaisesti välillisesti siirtämällä täytäntöönpanovaltaa useille asiaan liittyville elimille niiden asiantuntemuksen alalla. Tehtävien siirtämistä koskevien sopimusten ansiosta komissio pysyy vastuussa ohjelmasta mutta siirtää täytäntöönpanovastuun joukolle toimijoita. Komissio komitean ja riippumattomien asiantuntijoiden tukemana keskittyy tekemään korkean tason ohjelmapäätöksiä ja seuraamaan niiden täytäntöönpanoa. Toimijoilta edellytetään, että ne toimittavat vuotuiset työohjelmat ja toimintaraportit sekä tilintarkastuslausunnot.

Avaruuskomponentin kehittämistä ovat rahoittaneet vuoteen 2013 asti yhdessä EU seitsemännen puiteohjelman avaruutta koskevan aihealueen sekä GMES-ohjelman ja sen ensivaiheen toimintoja koskevan ohjelman kautta ja ESA GMES-avaruuskomponenttiohjelman kautta. Komissio – EU:n puolesta – rahoitti kolmanneksen ESAn GMES-avaruuskomponenttiohjelman budjetista eli noin 780 miljoonaa 2,4 miljardista eurosta. Tätä varten vuonna 2008 laadittiin tehtävien siirtämistä koskeva sopimus EU:n, jota edustaa komissio, ja ESAn välillä. Sopimus kuului EU:n ja ESAn puitesopimuksen piiriin. Koska ESAlla on ainutlaatuista asiantuntemusta alalla ja se on ainoa avaruusohjelmiin liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan virasto Euroopan tasolla, ehdotetaan, että Copernicus-ohjelman kehittämistoiminta eli satelliittien ja niihin liittyvien maasegmenttien suunnittelu, rakentaminen ja hankinta annetaan edelleen sen hoidettavaksi. Katsotaan, että ESA voi jatkaa kehittämistoimien yhteisrahoitusta ja etenkin satelliittien uuden sukupolven kehittämistä eikä niinkään ”toistuvien” yksikköjen hankkimista, joissa toistetaan jo kehitettyjen yksikköjen suunnittelua.

Ehdotetaan myös, että kehittämisinfrastruktuurin toiminnot annetaan ESAlle ja EUMETSATille. ESA vastaa sentinellien 1 ja 2 toiminnasta ja sentinellin 3 maaosan käsittelystä. ESA on koordinoinut maasegmentin suunnittelun ja hankinnan, ja sen monissa tieteellisissä tutkimushankkeissa hankittu asiantuntemus on tunnustettua, joten se on oikea taho hallinnoimaan näitä tehtäviä. EUMETSATin tehtäväksi annetaan satelliittien ja ilmakehän ja meren kannalta erityisen merkityksellisten välineiden toiminta, mikä on erittäin lähellä sen omaa pätevyysalaa, toisinaan täysin samakin. On muistettava, että sentinellit 4 ja 5 ovat EUMETSATin omien satelliittien kantamia välineitä. Tietojen vastaanottaminen, käsittely ja jakelu tehdään enimmäkseen käyttäen EUMETSATin moniin tutkimushankkeisiin liittyviä valmiuksia. Molemmat organisaatiot vastaavat osallistuvista tutkimushankkeista saatujen havaintojen saannista ja jakelusta omilla osaamisalueillaan.

Yksi maapalvelun keskeisistä tuotteista on maanpeitteen ja sen muutosten kattava ja ajantasainen arviointi. Corine Land Cover -tietokokonaisuuksista on saatu maanpeitettä ja maankäyttöä koskevien tietojen aikasarja Euroopan mantereelta vuodesta 1990. Niiden avulla voidaan seurata maan pinnan muutoksia, jotka ovat tulosta sekä luonnollisista prosesseista että ihmisten toiminnasta. Corinen täytäntöönpanosta on vastannut vuodesta 1994 Euroopan ympäristökeskus EEA. EEA on Euroopan unionin virasto, jonka tehtävänä on toimittaa luotettavia ja riippumattomia tietoja ympäristöstä niille, jotka laativat, hyväksyvät, panevat täytäntöön ja arvioivat ympäristöpolitiikkaa, sekä yleisesti kansalaisille. EEA vastaa myös Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkon (EIONET) koordinoinnista; kansalliset asiantuntijat osallistuvat verkon ympäristötietojen keruuseen ja validointiin. GMES:n ensivaiheen toimintojen (2011–2013) aikana maapalvelujen Euroopan laajuisten ja paikallisen komponenttien koordinointi annettiin EEA:n tehtäväksi. Tämä toteutettiin keskitetyn täytäntöönpanon kautta niin, että hankinta annettiin palveluntarjoajille puite- ja palvelusopimuksilla, ja hajautetun täytäntöönpanon kautta tekemällä avustussopimuksia kansallisten virastojen kanssa, jotka ovat EEA:n välittömiä sidosryhmiä. Lisäksi on huomattava, että maapalveluissa nojaudutaan voimakkaasti in situ -mittauksiin ja maantieteellisiin viitetietoihin. EEA kykenee hyvin hoitamaan niiden hankkimisen kansallisten ympäristö- ja/tai kartoitusvirastojen kautta. Sen vuoksi kun tunnustetaan Copernicuksen ja EEA:n perusvastuualueiden ilmeiset synergiaedut ja EEA:n ainutlaatuinen asema EIONETin koordinoijana Copernicus-sidosryhmiin nähden, joita ovat kansalliset ympäristövirastot, ehdotetaan, että näiden kahden maapalvelukomponentin täytäntöönpano annetaan edelleen EEA:n tehtäväksi.

Vuodesta 2008 lähtien on toteutettu toimia Euroopan rajavartiointijärjestelmän (EUROSUR) perustamiseksi, jotta voitaisiin vahvistaa Schengen-ulkorajojen valvontaa etenkin eteläisillä merirajoilla ja itäisillä maarajoilla. EUROSUR tarjoaa jäsenvaltioille yhteiset tekniset (infrastruktuuri) ja operationaaliset (työnkulku) puitteet, jotta voidaan lisätä tilannetietoisuutta niiden ulkorajoilla ja parantaa EU:n rajoja vartioivien kansallisten viranomaisten reaktiokykyä. Yksi sovituista tavoitteista on valvontavälineiden (esim. satelliitit, miehittämättömät ilma-alukset, ilmaa kevyemmät ilma-alukset) yhteinen käyttö, jossa Frontex toimisi välittäjänä. Frontex on Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto. Se edistää, koordinoi ja kehittää Euroopan rajavalvontaa. Turvallisuuspalvelun rajavalvontaa koskevassa osiossa Frontexin aktiivinen yhteistyö on keskeistä. Frontex oli mukana kaikissa seitsemännen puiteohjelman hankkeissa, joissa valmisteltiin osiota, sekä muissa puiteohjelman turvallisuus-aihealueen asiaan liittyvissä hankkeissa. On huomattava, että Frontexin tarve hyödyntää GMES:iä/Copernicusta näissä toimissa tunnustetaan komission ehdotuksessa EUROSUR-asetukseksi.[22] Näin ollen ehdotetaan, että tämän osion täytäntöönpano siirretään Frontexin tehtäväksi.

Merialueiden valvontaa koskevan turvallisuusosion osalta ehdotetaan, että sen täytäntöönpano siirretään Euroopan meriturvallisuusviraston EMSAn tehtäväksi. EMSAn toimeksiantoon sisältyykin joitakin meriturvallisuuteen liittyviä vastuualoja ja velvoite avustaa komissiota niihin liittyvissä toimissa. EMSAlla on laajalti tunnustettu asiantuntemus CLEANSeaNET:in täytäntöönpanossa; kyseessä on meriturvallisuuden toimintaohjelma, jossa hyödynnetään maanseurantaa. Se on myös aktiivisesti mukana useissa T&K-hankkeissa, joilla valmistellaan Copernicuksen turvallisuuspalvelua.

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Tuotosten mahdollisimman hyvän laadun ja varojen tehokkaimman käytön varmistamiseksi otetaan käyttöön seurantamenettely. Seuranta jatkuu koko ohjelman ajan. Se perustuu täytäntöönpanokumppaneiden säännölliseen raportointiin.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Kaikki ohjelmaan liittyvät riskit kootaan keskitetysti rekisteriin. Jokaiselle riskille määritetään toteutumisen todennäköisyys ja vaikutustaso. Riskirekisteriin sisältyy myös luettelo toimista, joilla riskien toteutumisen todennäköisyyttä pyritään pienentämään. Riskit on luokiteltu seuraavasti:

· Teknologiset riskit: Esim. satelliiteissa käytetään huipputeknologiaa, joka on vielä validoimatonta ja jota koskevat eritelmät muuttuvat jatkuvasti.

· Teolliset riskit: Infrastruktuurien toteuttamiseen tarvitaan useissa maissa lukuisia teollisuuden toimijoita, joiden työtä on tärkeä koordinoida tehokkaasti, jotta järjestelmistä saadaan luotettavia ja täysin yhtenäisiä ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdiltaan.

· Markkinariski: On pyrittävä välttämään se, että tekninen suorituskyky jäisi ilmoitettua heikommaksi, koska se vaikuttaisi haitallisesti käyttäjiin ja infrastruktuuri jäisi sen vuoksi käyttämättä.

· Aikatauluriski: Mahdolliset viivästykset täytäntöönpanossa vaarantaisivat tilaisuuden hyödyntämisen.

· Hallintotapaan liittyvä riski: Järjestelmien hallinnointi edellyttää, että useat eri tahot työskentelevät yhdessä, joten asianmukainen vakaus ja organisaatio on taattava. Lisäksi asiaan liittyvien eri osapuolten mielipide-erot on otettava huomioon useissa tärkeissä kysymyksissä. On harkittava mahdollisuutta jakaa tiettyjä varsinkin rahoitukseen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä niiden toimijoiden kesken, jotka pystyvät ne parhaiten kantamaan.

Ohjelman talousarvio pannaan suurimmaksi osaksi täytäntöön välillisen hallinnon kautta tehtävien siirtämistä koskevilla sopimuksilla ja vain vähäisessä osin keskitetysti niin, että komissio hyödyntää avustuksia ja julkisia hankintoja. Kaikkien näiden erilaisten menojen riskit ovat erilaiset. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemissä tarkastuksissa ja komission omissa jälkitarkastuksissa on kartoitettu seuraavat keskeiset riskit, jotka saattavat koskea myös tätä ohjelmaa:

Tehtävien siirtämistä koskevat sopimukset: Suurimmat yksilöidyt riskit liittyvät toimijoiden (taho, jonka kanssa komissio tekee tehtävien siirtämistä koskevan sopimuksen) valintakelpoisuuteen, sopimusvelvoitteiden noudattamiseen (komission vaatimusten siirtäminen sopimusasiakirjoihin), prosessin noudattamiseen (komission määräämän prosessin noudattamatta jättäminen) ja tuloksiin (ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamatta jääminen).

Näiden riskien käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

· Toimijat toteuttavat merkittäviä hallinto- ja valvontaprosesseja.

· Komission on nojauduttava merkittävässä määrin toimijoiden valvontajärjestelmiin.

· On tärkeää varmistaa asianmukainen valvonnan taso täytäntöönpanoketjun eri vaiheissa niin, että kaikilla osapuolilla on selkeät vastuualueet.

Avustusten osalta: Monimutkaisista kustannusten tukikelpoisuussäännöistä ja tiettyjen edunsaajien suhteellisen vähäisestä rahoitushallintoasiantuntemuksesta saattaa olla tuloksena suuri riski väärin ilmoitetuista kustannuksista (esim. yleis- ja laitekustannukset).

Jos ei ole täydellistä tietokantaa, jossa on tiedot edunsaajista, hankkeista ja ilmoitetuista kustannuksista, riskialttiiden edunsaajien ja kustannusten kaksinkertaisen ilmoittamisen tai muiden säännönvastaisuuksien havaitseminen saattaa olla vaikeaa, minkä vuoksi petosten torjunta on tehotonta.

Julkisten hankintojen osalta: Tarjouksissa olevat virheet, joita ei havaita, tai epätäsmällisyydet, joita ei korjata, saattavat johtaa sopimuksen huonoon toteutukseen.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Edellä esitettyjen riskien käsittelemiseksi esitetään erilaisia valvontamenetelmiä.

2.2.2.1. Tehtävien siirtämistä koskevat sopimukset

Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Olisi perustettava hallinto- ja valvontajärjestelmä, joka perustuu seuraaviin toimenpiteisiin:

· toimijan ennakkoarviointi

· riskeihin perustuva seuranta, myös standardoidun raportoinnin perusteella

· ennaltaehkäisevät toimet suunnittelemalla asianmukaiset valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevat vaatimukset

· sopimusperusteiset oikaisukeinot, jotka mahdollistavat korjaavat toimet, jos valintakelpoisuuteen, sopimusten säännönmukaisuuteen, prosessin säännönmukaisuuteen ja tuloksellisuuteen liittyy täytäntöönpanovirheitä

· ennakkovalvonta maksuille, jotka suoritetaan pääosastosta toimijoiden sijoitustilille

· korkotoimenpiteiden linjaaminen

· hallintoon osallistuminen

· toimijoita, niihin sidoksissa olevia tahoja ja lopullisia edunsaajia koskevat tilintarkastusoikeudet

· koko täytäntöönpanoketjun kattava tilintarkastuksen jäljitysketju

· komission edustajien suorittamat säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevat tarkastukset

· integroitu varmuuden hankkiminen, jossa otetaan huomioon toimijoiden ja niihin sidoksissa olevien tahojen rahoitusvälittäjien ylläpitämät sisäiset valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, joissa käsitellään valintakelpoisuutta, sopimusten säännönmukaisuutta, prosessin säännönmukaisuutta ja tuloksellisuutta

· ulkoisten tilintarkastajien tarkastamat tilinpäätökset

· toimijoiden vuosittain toimittamat tarkastuslausumat.

Sen varmentaminen, että prosessit toimivat suunnitellusti, taataan eri tiedotuskanavia pitkin:

johdon tiedot pääosaston sisäisen valvonnan järjestelmistä; saadaan päivittäisen työn ja kokemusten kautta

pääosaston viralliset valvonta- ja seurantajärjestelyt

· tulokset vuotuisesta sisäisen valvontajärjestelmän tarkistuksesta (perusvaatimusten täysi noudattaminen)

· riskinarvioinnin tulokset

· ennakko- ja jälkitarkastukset, myös raportit poikkeuksista ja/tai sisäisen valvonnan heikkouksista

· tulokset pääosaston ulkoisesta tilintarkastuksesta

· pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön suorittama tilintarkastus ja konsultointityö

ulkoisten arvioijien suorittamat ohjelmien arvioinnit.

Sisäisen tarkastuksen yksikön, sisäisen tarkastuksen tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta tilintarkastuksesta saadaan lisäpalautetta valvontajärjestelmän riittävyydestä.

Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien tarkastusten kustannuksista ja eduista

Suunniteltua valvontaa on kaavailtu laajalti sisäistä valvontaa koskevan COSO-mallin määritelmän mukaiseksi eli prosessiksi, jonka tarkoituksena on tarjota kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta toimien tehokkuuden ja vaikuttavuuden, tilinpäätösraportoinnin luotettavuuden sekä sovellettavien lakien ja asetusten noudattamisen osalta. Valvonnan kustannukset arvioidaan kattavasti ottaen huomioon kaikki toimet, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti toimijoiden oikeuksien sekä menojen säännönmukaisuuden varmentamiseen. Ne yksilöidään mahdollisuuksien mukaan eri hallintovaiheissa ja suunnitellun valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti.

Mukautuksiin, joilla otetaan huomioon uuden ehdotuksen odotetut muutokset, sisältyvät tiedot korkotoimenpiteiden linjaamista ja muita sopimusperusteisia oikaisukeinoja varten, jotka mahdollistavat korjaavat toimet vaatimuksia koskevien täytäntöönpanovirheiden tapauksessa.

Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin odotetun tason arviointi

Suunnitellussa valvontajärjestelmässä noudattamatta jättämisen riskin odotettu taso (toimien laillisuuteen ja säännönmukaisuuteen liittyvä odotettu virheriski toimien tasolla) pidetään alle 2 prosentissa monivuotisella tasolla, kuitenkin alemmin kustannuksin riskien tiheyden ja riskien vaikutusten hillinnän vuoksi, jotka aiheutuvat käyttöön otetuista lisätoimenpiteistä.

Virheprosentin odotetaan laskevan sovellettavien sääntöjen, mukaan luettuna SMART-vaatimusten, selkeyttämisen, sopimusperusteisten oikaisukeinojen vahvistamisen ja korkotoimenpiteiden linjaamisen ansiosta.

Suunnitelmien mukaan merkittävä osa ohjelman talousarviosta voidaan panna täytäntöön keskitetyn hallinnoinnin kautta (ks. jäljempänä) avustusten ja julkisten hankintojen kautta.

2.2.2.2. Avustukset

Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Tämänhetkiset sisäiset valvontapuitteet perustuvat komission sisäisten valvontastandardien täytäntöönpanoon, parhaiden hankkeiden valintamenettelyihin ja toimiin, joilla ne muutetaan oikeudellisiksi välineiksi, hankkeiden ja sopimusten hallinnointiin niiden koko elinkaaren ajan, maksupyyntöjen ennakkotarkastuksiin, myös tilintarkastuslausuntojen saamiseen, kustannuslaskentamenetelmän ennakkovarmennukseen, jälkitarkastuksiin, korjauksiin ja arviointiin.

Ehdotuspyyntöasiakirjoihin sisältyy tarkkoja ohjeita tukikelpoisuussäännöistä ja yleisimmistä virheistä, jotka liittyvät henkilöstökustannuksiin. Edunsaajia kehotetaan toimittamaan jo ehdotusta tehdessään riittävästi yksityiskohtaisia tietoja odotetuista kustannuksista, jotta voidaan tehdä ennakkotarkastus ja havaita mahdollisia virheitä ja väärinymmärryksiä ja tarpeen mukaan muuttaa täytäntöönpanoa tai mukauttaa avustussopimusta. Tämä lisää merkittävästi edunsaajien oikeusvarmuutta ja vähentää virheriskiä.

Jälkitarkastuksia tehdään, jotta voidaan määrittää keskimääräinen edustava virhetaso, joka jää jäljelle koulutuksesta, ennakkotarkastuksista ja korjauksista huolimatta. Ohjelman kustannusten jälkitarkastusstrategia perustuu liiketoimien tilintarkastukseen, joka määritetään rahayksikköön perustuvalla otannalla täydennettynä riskeihin perustuvalla otannalla. Laillisuutta ja säännönmukaisuutta koskevaa jälkitarkastusstrategiaa täydennetään vahvistetulla toiminnan arvioinnilla ja petosten vastaisella strategialla.

Arvio valvontajärjestelmän edellyttämien tarkastusten kustannuksista ja eduista

On löydettävä tasapaino sen välillä, että lisätään ohjelman houkuttelevuutta vähentämällä edunsaajien valvontarasitetta (lisääntynyt luottamus ja riskinotto, kun käytetään enemmän yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta), ja sen välillä, että varmistetaan korjaamattomien virheiden tason pysyminen niin alhaisena kuin on kohtuudella mahdollista.

Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto perustaa kustannustehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän, jolla annetaan kohtuullinen varmuus siitä, että virheriski monivuotisen menokauden aikana on vuosittain 2–5 prosenttia, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa jäännösvirhetaso, joka on mahdollisimman lähellä 2:ta prosenttia monivuotisten ohjelmien päättämisvaiheessa, kun kaikkien tarkastus-, korjaus- ja takaisinperintätoimien taloudellinen vaikutus on otettu huomioon.

Tarkastusstrategialla pyritään kohtuulliseen ja luotettavaan edustavaan virheriskiin ja tehokkaaseen ja vaikuttavaan petosten tutkimiseen. Ehdotusten ennakkotarkastus ennen avustussopimuksen allekirjoittamista ja tukikelpoisuussääntöjen selkeyttäminen eivät merkittävästi pidennä sopimuksen tekoon kuuluvaa aikaa. Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät raportoivat vuosittain valvonnan kustannuksista ja eduista, ja komissio raportoi lainsäädäntövallan käyttäjälle väliarvioinnin puitteissa noudattamatta jättämisen tasosta, joka voitaisiin saavuttaa.

Sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämisen riskin odotetun tason arviointi

A. Nykyiset virhelähteet

Tähänastisten tulosten perusteella toistuvia virheitä on havaittu seuraavissa yhteyksissä:

· henkilöstökustannukset: veloitetaan keskimääräiset tai budjetoidut kustannukset (eikä tosiasiallisia kustannuksia), ei pidetä asianmukaista kirjaa ohjelmaan käytetystä ajasta, veloitetaan tukikelvottomia asioita (pk-yritysten omistaja-johtajien kustannukset)

· muut välittömät kustannukset: alihankinta ilman ennakkohyväksyntää tai niin, ettei ole noudatettu kustannustehokkuutta koskevia sääntöjä

· välilliset kustannukset: monissa tapauksissa välilliset kustannukset ovat kiinteä prosenttiosuus välittömistä kustannuksista, joten virhe välillisissä kustannuksissa on suhteessa virheeseen välittömissä kustannuksissa.

B. Ehdotetut yksinkertaistamismahdollisuudet

Ohjelmalle on etua yksinkertaistamistoimenpiteistä, jotka sisältyvät varainhoitoasetuksen joka kolmas vuosi tehtävään tarkistukseen. Komissio hyödyntää tässä yhteydessä mahdollisuutta hyväksyä yksinkertaistamistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi pk-yritysten omistaja-johtajia koskevat vakioyksikkökustannukset tai kiinteiden määrien käyttö henkilöstökustannuksissa edunsaajien tavanomaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

C. Valvonnan muutosten vaikutus noudattamatta jättämisen odotetun tason laskemiseen

Lähtökohtana on nykytilanne, joka perustuu seitsemännen puiteohjelman avustuksia koskeviin tarkastuksiin tähän mennessä. Jos oletetaan, että

· tulevan Copernicus-ohjelman edunsaajat ovat samanlaisia kuin seitsemänteen tutkimuspuiteohjelman osallistuneet edunsaajat ja että

· kolmanneksen virhelähteistä odotetaan olevan A kohdassa lueteltuja,

varainhoitoasetukseen sisältyvien yksinkertaistamistoimenpiteiden odotetaan johtavan virheprosentin alenemiseen. Virheiden odotetaan myös vähenevän tukikelpoisuussääntöjen selkeyttämisen ansiosta.

Päätelmä: kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden perimmäisenä tavoitteena on päästä jäännösvirhetasoon, joka on mahdollisimman lähellä kahta prosenttia ohjelman elinkaaren lopussa.

Tämä skenaario perustuu oletukseen, ettei yksinkertaistamistoimenpiteitä muuteta olennaisesti päätöksentekoprosessissa.

2.2.2.3. Julkiset hankintasopimukset

Komission sisäisten valvontastandardien täytäntöönpanoon perustuvissa sisäisen valvonnan puitteissa, parhaiden ehdotusten valintaa ja sopimusten hallinnointia koskevissa julkisten hankintojen menettelyissä hankkeen/sopimuksen koko keston ajan sekä laskuja ja maksuja koskevissa ennakkotarkastuksissa on vältettävä yli 2 prosentin jäännösvirheitä.

2.3.      Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Komission petosten vastaisen strategian puitteissa[23] ja Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin avustuksella – osallistumalla petosten ehkäisy- ja havaitsemisverkoston toimintaan – yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto on laatinut luonnoksen omasta petosten vastaisesta strategiastaan, joka kattaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyn ja havaitsemisen sekä sisäisesti että edunsaajien ja toimeksisaajien tasolla. Strategia päivitetään vuosittain.

Etenkin avustusten osalta yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston petosten vastaista strategiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään keskusrekisterin luomista kaikista edunsaajista (koordinaattoreista, yhteistyökumppaneista, alihankkijoista ja muista toimijoista) ja hankkeista (raportit ja kustannusselvitykset). Tietokanta sekä tehokas tietojen analysointiväline, jonka hankinta on suunnitteilla ja joka havaitsee petosindikaattoreita (”punaisia lippuja”), parantavat merkittävästi valvontatoimintaa ja tarkastusvalmiuksia.

Lisätäkseen tietoa ja parantaakseen valmiuksia ennaltaehkäisevien ja tehokkaiden tarkastusten tekemistä varten pääosaston petosten vastaista strategiaa koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy koulutuksen ja ohjemateriaalin tarjontaa. Lisäksi laaditaan ja toteutetaan edunsaajien taloudellisen ja teknisen kapasiteetin arviointia koskeva valvontastrategia sekä petosindikaattoreihin perustuva edunsaajien riskiluokitus, rekisteröinti tietoteknisiin välineisiin sekä merkinnät ennakko- ja jälkitarkastuksia varten.

Lisäksi kehitetään tarkastusmenetelmiä ja neuvontaa riskiperusteista jälkitarkastusta varten; näissä keskitytään mahdollisiin petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksiin. Petosten vastainen strategia linjataan myös paremmin sisäisten valvontastandardien mukaiseksi, erityisesti riskinarvioinnin osalta, sekä muiden pääosastojen ja edelleenvaltuutettujen tahojen vastaavien strategioiden mukaiseksi.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. Rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Otsake…..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || Kolman­silta mailta || Varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[1] || 02010404 – Tukimenot Euroopan maanseurantaohjelmaan (Copernicus) || EI-JM || KYLLÄ || EI || KYLLÄ || EI

[1] || 020601 - Operationaaliset palvelut (Copernicus) || Jaks. || KYLLÄ || EI || KYLLÄ || EI

[1] || 020602 – Avaruudesta tapahtuva seuranta (Copernicus) || Jaks. || KYLLÄ || EI || KYLLÄ || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || Älykäs ja osallistava kasvu

Yritystoiminnan PO || || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || YHT.

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || ||

020601 || Sitoumukset || (1) || 58,500 || 179,721 || 189,426 || 197,952 || 208,610 || 283,691 || 210,291 || || 1,328,191

Maksut || (2) || 29,215 || 195,417 || 188,779 || 197,673 || 207,871 || 266,906 || 231,030 || 11,300 || 1,328,191

020602 || Sitoumukset || (1) || 301,933 || 373,949 || 394,141 || 411,880 || 434,051 || 590,279 || 437,556 || || 2,943,789

Maksut || (2) || 150,785 || 406,608 || 392,796 || 412,159 || 434,790 || 555,362 || 480,717 || 110,582 || 2,943,789

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[24] || || || || || || || || ||

02010404 || || (3) || 2,500 || 2,700 || 2,700 || 2,800 || 2,900 || 2,900 || 3,000 || || 19,500

Yritystoiminnan PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 362,933 || 556,370 || 586,267 || 612,632 || 645,561 || 876,870 || 650,847 || || 4.291,480

Maksut || =2+2a+3 || 182,500 || 604,725 || 584,275 || 612,632 || 645,561 || 825,168 || 714,737 || 121,882 || 4.291,480

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT.

Yritystoiminnan PO ||

Ÿ Henkilöresurssit || 4,497 || 5,259 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 39,226

Ÿ Muut hallintomenot || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 2,401

YRITYSTOIMINNAN PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 4,840 || 5,602 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 41,627

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 4,840 || 5,602 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 41,627

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021 || YHT.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 367,773 || 561,972 || 592,504 || 618,869 || 651,798 || 883,107 || 657,084 || || 4,333,107

Maksut || 187,340 || 610,327 || 590,512 || 618,869 || 651,798 || 831,405 || 720,974 || 121,882 || 4,333,107

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– þ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet || VUOSI 2014 || VUOSI 2015 || VUOSI 2016 || VUOSI 2017 || VUOSI 2018 || VUOSI 2019 || VUOSI 2020 || YHT.

ERITYISTAVOITE 1 Palvelut || 58,500 || 179,721 || 189,426 || 197,952 || 208,610 || 283,691 || 210,291 || 1,328,191

ERITYISTAVOITE 2 Avaruus || 301,933 || 373,949 || 394,141 || 411,880 || 434,051 || 590,279 || 437,556 || 2,943,789

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 360,433 || 553,670 || 583,567 || 609,832 || 642,661 || 873,970 || 647,857 || 4,271,980

               

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

þ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2014 || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || YHT.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 4,497 || 5,259 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 5,894 || 39,226

Muut hallintomenot || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 0,343 || 2,401

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 4,840 || 5,602 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 6,237 || 41,627

|| || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[25] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || 2,500 || 2,700 || 2,700 || 2,800 || 2,900 || 2,900 || 3,000 || 19,500

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

|| || || || || || || ||

YHT. || 7,340 || 8,302 || 8,937 || 9,037 || 9,137 || 9,137 || 9,237 || 61,127

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– þ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

02 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 28 || 34 || 39 || 39 || 39 || 39 || 39

02 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || - || - || - || - || - || - || -

02 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || - || - || -

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[26]

02 01 02 01 (CA, INT, SNE, katetaan kokonaismäärärahoista) || 14 || 14 || 14 || 14 || 14 || 14 || 14

02 01 02 02 (CA, INT, JED, LA ja SNE, EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || - || - || - || - || - || - || -

02 01 04 yy [27] || - || - || - || - || - || - || - || 0

- || - || - || - || - || - || - || 0

02 01 05 02 (CA, INT, SNE – epäsuora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || - || - || -

10 01 05 02 (CA, INT, SNE – suora tutkimustoiminta) || - || - || - || - || - || - || -

Muu budjettikohta (mikä?) || - || - || - || - || - || - || -

YHT. || 42 || 48 || 53 || 53 || 53 || 53 || 53

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Henkilöresurssit vuodeksi 2013 ovat 29 kokoaikaista työntekijää (17 henkilöstötaulukkoon sisältyvää virkaa/toimea ja 12 ulkoista henkilöstöä); asteittainen kohoaminen 53 kokoaikaiseen työntekijään (+22 henkilöstötaulukkoon sisältyvää virkaa/toimea ja +2 ulkoista henkilöstöä) olisi katettava seuraavasti: Kun kaikki nykyiset tehtävien siirtoa koskevat sopimukset on tarkistettu vuonna 2016, myönnetyt resurssit on arvioitava uudelleen sen varmistamiseksi, että tavoitteet voidaan täyttää käytössä olevalla henkilöstöllä. Vuosia 2016–2019 koskevat luvut ovat suuntaa-antavia ja niitä voidaan tarkistaa.

– 22:n henkilöstötaulukkoon sisältyvän lisäviran/toimen osalta: 8 katetaan siirtämällä virkoja yritystoiminnan pääosaston linjassa G (uudelleenorganisaatio on tarkoitus tehdä yhdistämällä avaruuspolitiikan toiminta ja avaruustutkimuksen ja -kehittämisen toiminta) ja 4 katetaan siirtämällä virkoja yritystoiminnan pääosaston sisällä. Loput 10 lisävirkaa on katettava komission luovutettujen virkojen poolista ja/tai tilapäisesti siirretystä (”mis à disposition”) henkilöstöstä Copernicus-ohjelmaan osallistuvista pääosastoista, kuten GMES:in perustamisesta vuonna 2006 tehdyssä komission päätöksessä säädetään (K(2006) 673). Päätöksen muuttamisesta tehdään ehdotus.

– ulkoinen henkilöstö: vuodeksi 2014 pyydetyt 2 kokoaikaista lisätyöntekijää katetaan sisäisillä siirroilla; tarvittaessa vuoden 2016 tarkistuksen jälkeen voidaan pyytää lisäresursseja.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || - valmistelee ja seuraa ohjelman täytäntöönpanoa, mukaan luettuna käyttäjien vaatimusten määrittely; - valitsee tahot, joille tehtävät siirretään; - neuvottelee tehtävien siirtämistä koskevat sopimukset (kuusinkertainen lisäys); - valvoo tahoja, joille tehtävät siirretään (nelinkertainen lisäys); - valvoo talousarvion täytäntöönpanoa välillisessä toteutuksessa; - tekee oikeudellisen ja lainsäädännöllisen analyysin poliittisen päätöksentekoprosessin tueksi; - varmistaa sovellettavia sääntöjä koskevien ratkaisuehdotusten sääntöjenmukaisuuden; - takaa moitteettoman varainhoidon ja saattaa sopimuksen hallintoon liittyvät rahoitustoimet päätökseen; - toteuttaa tehokkaan kustannusvalvonnan varmistavia toimia; - toteuttaa kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä seurantatoimia ja neuvottelee kansainvälisiä sopimuksia; - seuraa Copernicuksen turvallisuusnäkökohtia; - pitää yllä suhteita jäsenvaltioihin, etenkin in situ -komponentin osalta; - riskinarviointi ja riskien hillintä (korostuu lisättyihin määrärahoihin liittyvän rahoitusriskin vuoksi) - suhteet Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon varainhoitoasetuksen 58, 60 ja 61 artiklan mukaisesti; - petosten ja säännönvastaisuuksien estäminen ja suhteet OLAFiin ja tilintarkastustuomioistuimeen; - tietopolitiikka ja sen toteuttaminen kaikkien sidosryhmien parissa; - käyttäjäkunnan laajentaminen jäsenvaltioissa

Ulkopuolinen henkilöstö || Tuki edellä kuvattujen tehtävien toteutukseen

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– þ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[28]

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

– ¨ Kolmannet maat voivat osallistua ohjelmaan, mutta virallista sopimusta ei ole tehty vielä.

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– þ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[29]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

.

[1]               COM(2012) 42 final, 8.2.2012.

[2]               KOM(2005) 565 lopullinen, 10.11.2005.

[3]               KOM(2008) 748 lopullinen, 11.12.2008.

[4]               KOM(2009) 223 lopullinen, 20.5.2009. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22. syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).

[5]               KOM(2009) 589 lopullinen, 28.10.2009.

[6]               EUVL C… , …, s…

[7]               EUVL C… , …, s…

[8]               KOM(2005) 565 lopullinen, 10.11.2005.

[9]               EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.

[10]             EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1.

[11]             EUVL C… , …, s…

[12]             EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

[13]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[14]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[15]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[16]             COM(2013) 108 lopullinen, 28.2.2013.

[17]             Eurooppalaiset poliittiset päättäjät eivät saa tällä hetkellä erityisesti tietoja, jotka on aggregoitu Euroopan tai globaalilla tasolla ja joiden laatu olisi riittävä.

[18]             Ks. esimerkiksi “Next generation innovation policy, the future of EU innovation policy to support market growth”, CEPS and Ernst & Young, 2011.

[19]             The European Space Industry in 2010, ASD-Eurospace, 15. laitos, kesäkuu 2011.

[20]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[21]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[22]             KOM(2011) 873 lopullinen.

[23]             KOM(2011) 376, 24.6.2011.

[24]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[25]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[26]             CA=sopimussuhteiset toimihenkilöt, INT= vuokrahenkilöstö; JED = lähetystöjen nuoremmat asiantuntijat; LA=paikalliset toimihenkilöt; SNE=kansalliset asiantuntijat.

[27]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[28]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[29]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.