30.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 440/83

—

ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Irakin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (1),

—

ottaa huomioon 12. elokuuta 1949 tehdyn neljännen Geneven yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sota-aikana sekä sen lisäpöytäkirjat I ja II,

—

ottaa huomioon 31. lokakuuta 2000 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

—

ottaa huomioon Kampalassa 11. kesäkuuta 2010 järjestetyssä Kansainvälisen rikostuomioistuimen tarkistuskonferenssissa hyväksytyt perussäännön muutokset, joilla otettiin käyttöön muun muassa ”hyökkäysrikoksen” määritelmä,

—

ottaa huomioon 12. joulukuuta 2003 hyväksytyn Euroopan unionin turvallisuusstrategian ”Turvallinen Eurooppa paremmassa maailmassa”,

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2005 hyväksytyn kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yhdennetystä oikeusvaltio-operaatiosta Irakin osalta, EUJUST LEX, 7. maaliskuuta 2005 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2005/190/YUTP, joka vahvistettiin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) puitteissa, sekä myöhemmät yhteiset toiminnat, joilla sitä on muutettu ja toimeksiantoa jatkettu,

—

ottaa huomioon komission 7. kesäkuuta 2006 antaman tiedonannon ”Suositukset Euroopan unionin uudistetulle sitoutumiselle Irakiin” (COM(2006)0283),

—

ottaa huomioon naisten asemasta aseellisissa selkkauksissa sekä heidän roolistaan maan konfliktinjälkeisessä jälleenrakentamisessa ja demokratiakehityksessä 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon Egyptin Sharm el-Sheikhissä 3. toukokuuta 2007 hyväksytyn aloitteen Irakin kanssa tehtävästä kansainvälisestä sopimuksesta,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin tehtävästä Irakissa 13. maaliskuuta 2008 neuvolle antamansa suosituksen (3) sekä 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Irakista: kuolemanrangaistus (varsinkin Tariq Azizin tapaus) ja hyökkäykset kristittyjen yhteisöjä vastaan (4),

—

ottaa huomioon 22. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1956 (2010) ja 1957 (2010) sekä 15. joulukuuta 2010 annetun päätöslauselman 1958,

—

ottaa huomioon kristittyjen tilanteesta ja uskonnonvapaudesta 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman (5),

—

ottaa huomioon komission yhteisen strategia-asiakirjan Irakista (2011–2013),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.

ottaa huomioon, että vuoden 2005 jälkeen Irakin tasavalta on järjestänyt kolmet monipuoluevaalit, hyväksynyt perustuslain kansanäänestyksellä, luonut perustan liittovaltiolle ja pyrkinyt demokraattisten instituutioiden rakentamiseen, jälleenrakentamiseen ja olojen normalisointiin;

B.

ottaa huomioon Euroopan ja Irakin tuhansia vuosia vanhat kulttuuriset ja historialliset yhteydet;

C.

ottaa huomioon 21. joulukuuta 2010 tehdyn sopimuksen Irakin kaikkien poliittisten ryhmien välillä sellaisen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamiseksi, joka vastaa Irakin kansalaisten 7. maaliskuuta 2010 pidetyissä vaaleissa ilmaisemaa tahtoa; toteaa, että Irakin hallitus ei ole vielä pannut täytäntöön tätä sopimusta; katsoo, että sopimuksen täytäntöön panematta jättäminen on osasyy Irakin olojen haurauteen ja maan sirpaloitumiseen;

D.

toteaa, että Irakissa on perinteisesti ollut erilaisia uskonnollisia ryhmiä, kuten sunni- ja shiiamuslimeja, kristittyjä, juutalaisia, mandealaisia ja jazideja, sekä merkittävä maltillinen maallistunut keskiluokka;

E.

toteaa, että vuonna 2003 Irakissa asui 800 000 Irakin kristittyä (kaldealaiset, syyrialaiset ja muut kristilliset vähemmistöt), jotka ovat osa vanhaa alkuperäisväestöä, ja että nykyisin heitä vainotaan ankarasti ja moni on joutunut lähtemään maanpakoon; toteaa, että sadattuhannet kristityt ovat paenneet heihin jatkuvasti kohdistuvia väkivaltaisuuksia ja jättäneet maansa tai joutuneet siirtymään muualle maan rajojen sisäpuolella;

F.

toteaa, että maassa on määrä järjestää kunnallisvaalit vuonna 2013 ja parlamenttivaalit vuonna 2014;

G.

toteaa, että toimeenpantujen teloitusten määrä on lisääntynyt Irakissa, mikä on vastoin maailmanlaajuista suuntausta luopua kuolemantuomiosta; toteaa, että muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay on ilmaissut vakavan huolensa siitä, että kuolemantuomion langettamiseen päättyneissä oikeudenkäynneissä ei ole noudatettu kansainvälisiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita, mikä on ilmennyt esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyiden avoimuuden puutteena sekä tapauksina, joissa syytetyt saatiin ”tunnustamaan” kidutuksen tai muun huonon kohtelun avulla; toteaa, että teloittaminen on julma ja epäinhimillinen rangaistusmuoto, ja katsoo, että kuolemantuomion lakkauttamista koskevan poliittisen vuoropuhelun käynnistäminen Irakin viranomaisten kanssa olisi asetettava ehdottomalle etusijalle;

H.

ottaa huomioon, että Syyrian kriisi on synnyttänyt uusia huomattavia pakolais- ja paluumuuttajavirtoja Irakiin, jossa kyseisten ihmisten henkilökohtainen ja taloudellinen tilanne on erittäin epävarma ja jossa he ovat hyvin haavoittuvassa asemassa;

I.

katsoo, että on tärkeää, että EU:n Bagdadin-edustustolla on riittävästi varoja ja resursseja, jotta se on täysin toimintakykyinen ja voi myötävaikuttaa merkittävästi demokratisointiprosessiin, edistää oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia sekä avustaa Irakin viranomaisia ja Irakin kansaa jälleenrakentamis-, vakauttamis- ja normalisointiprosessissa; katsoo, että perustamalla erillinen toimisto Erbiliin voitaisiin lisätä huomattavasti EU:n Bagdadin edustuston operatiivista tehokkuutta;

J.

ottaa huomioon, että Irak on kyennyt palauttamaan öljyntuotantokapasiteettinsa melkein kokonaan; toteaa kuitenkin, että Irakin valtiolla on yhä suuria vaikeuksia järjestää peruspalveluja kuten säännöllistä sähkönsaantia kesäisin, puhdasta vettä ja asianmukaista terveydenhuoltoa; katsoo, että tekninen apu, oikeusvaltio ja sopimuksia ja hankintoja koskevien kansainvälisten normien täysimääräinen täytäntöönpano ovat Irakin öljyvarojen hyödyntämisen keskeisiä edellytyksiä sosiaaliseen osallisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävän prosessin edistämiseksi;

K.

toteaa, että lähes 30 prosenttia nuorista miehistä on työttömänä, minkä vuoksi rikollisjoukkojen ja miliisin on helppo värvätä heitä riveihinsä; toteaa, että korruption torjumisen olisi pysyttävä Irakin viranomaisten avaintavoitteena; katsoo, että EU:n olisi tehtävä kaikkensa kehittääkseen eurooppalaisille yrityksille voimakkaita kannustimia tukea korruptionvastaisia toimia Irakissa; katsoo, että Irakin viranomaisten olisi hyödynnettävä maan öljytulot keinona ja mahdollisuutena edistää kestävää sosiaalista ja taloudellista jälleenrakennustoimintaa, joka hyödyttää Irakin koko yhteiskuntaa, ja että viranomaisten olisi tuettava demokraattisia uudistusprosesseja;

L.

katsoo, että Yhdysvaltojen vetäydyttyä Irakista vuoden 2011 lopulla Irakin turvallisuusjoukoilla on ratkaiseva rooli maan vakauttamisessa ja pitkän aikavälin kestävyyden luomisessa;

M.

ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun antamien tietojen mukaan tähän päivään mennessä Irakin rajojen sisällä siirtymään joutuneiden määrä on yli 1,5 miljoonaa ja heistä 500 000 on vailla asuntoa ja että naapurimaihin, pääasiassa Syyriaan ja Jordaniaan, paenneiden määrä on 230 000;

N.

ottaa huomioon, että Irakin Kurdistan on suhteellisen rauhallinen ja vakaa alue, jossa kansainvälinen kehitysyhteistyö ja yksityiset investoinnit ovat kasvussa;

O.

toteaa, että vaikka turvallisuustilanne on parantunut merkittävästi, pommituksia ja ammuskelua tapahtuu edelleen paljon ja väkivalta on jokapäiväistä, minkä vuoksi useimmat irakilaiset ovat epävarmoja tulevaisuudestaan ja on mahdotonta edistää Irakin kansan taloudellista ja sosiaalista integraatiota;

P.

katsoo, että Euroopan unionin olisi alueen vakauttamiseksi kannettava osansa vastuusta uuden demokraattisen Irakin luomisessa ja että EU:n Irakin-politiikan olisi ilmennettävä unionin eteläisen ja Lähi-idän strategisen kumppanuuden laajempia puitteita;

Q.

katsoo, että tärkeimmät jälleenrakentamista ja normalisointia koskevat haasteet ovat institutionaalisella ja sosiaalisella rintamalla eli instituutioiden ja hallinnon voimavarojen kehittämisessä ja oikeusvaltion lujittamisessa, lainvalvonnassa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa;

R.

katsoo, että EU:n olisi mukautettava resurssiensa käyttö Irakin kohtaamien erityisten sisäisten, alueellisten ja humanitaaristen haasteiden mukaan ja että tehokkuus, avoimuus ja näkyvyys ovat perusedellytykset Euroopan unionin tehtävän laajentamiselle Irakissa;

S.

ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 2003 alkaen antaneet yli miljardi euroa tukea Irakille pääasiassa kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyn (International Reconstruction Fund Facility for Irak, IRFFI) kautta, ja ottaa huomioon, että unioni on ollut suoraan mukana parantamassa oikeusvaltion tilannetta maassa vuodesta 2005 alkaen osana Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa toteutetun EUJUST LEX -operaation kautta; toteaa, että EUJUST LEXin toimeksiantoa on jatkettu 31. joulukuuta 2013 asti;

T.

katsoo, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus luo EU:lle uudet puitteet, joissa se voi kehittää pitkän aikavälin poliittisia ja taloussuhteita Irakiin ja luoda vankan perustan maan ihmisoikeustilanteen parantamiselle;

U.

toteaa, että Irak voi olla tärkeä kumppani energianlähteiden monipuolistamisen varmistamisessa ja että maa voi näin edistää Euroopan energiavarmuutta;

1.

iloitsee kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevien neuvottelujen päätökseen saamisesta EU:n ja Irakin tasavallan välillä ja toteaa, että sopimuksella luodaan aivan ensimmäiset sopimussuhteet osapuolten välille; pitää myönteisenä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustettua yhteistyöneuvostoa, yhteistyökomiteaa ja parlamentaarista yhteistyökomiteaa ja odottaa, että kyseisten foorumeiden myötä unionin poliittinen läsnäolo Irakin johtavissa rakenteissa saa uutta pontta, kun käynnistetään säännölliset poliittiset keskustelut ja kehitetään taloussuhteita Irakin viranomaisten kanssa korkeimmalla mahdollisella tasolla;

2.

katsoo, että sopimuksen poliittisilla ja kaupallisilla määräyksillä viitoitetaan tietä tiiviimmän säännöllisen poliittisen vuoropuhelun vahvistamiselle kahdenvälisistä, alueellisista ja maailmanlaajuisista kysymyksistä pyrkimyksenä parantaa Irakin ja EU:n välisiä kauppajärjestelyjä ja tukien Irakin kehittämis- ja uudistusponnisteluja, jotta helpotetaan sen integroitumista maailmantalouteen;

3.

kannattaa Irakin liittymistä Maailman kauppajärjestöön (WTO) ja korostaa, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanolla olisi edesautettava Irakin WTO-jäsenyyttä;

4.

korostaa, että kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen olennaisena osana sisältyvä lauseke joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä edellyttää osapuolten aktiivista toimintaa ydinaseriisunnan edistämiseksi sekä sitä, että osapuolet antavat täyden tukensa suunnitteilla olevalle ydinaseetonta Lähi-itää koskevalle YK:n konferenssille;

5.

pitää myönteisenä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lauseketta, joka koskee EU:n ja Irakin välistä yhteistyötä Irakin liittymistä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön koskevassa kysymyksessä; korostaa, että on tärkeää, että EU tukee mahdollisimman voimakkaasti sitä, että Irak ratifioi Rooman perussäännön ja liittyy siihen mahdollisimman pian ja että kansainväliset ihmisoikeusnormit ja -välineet otetaan käyttöön ensi tilassa; kehottaa jäsenvaltioita ja Irakia ratifioimaan 11. kesäkuuta 2010 hyväksytyt Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännön muutokset; iloitsee kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lausekkeesta, joka koskee yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja tehokkaaksi suojelemiseksi Irakissa, ja muistuttaa, että mikäli Irak ei suojele, paranna ja noudata ihmisoikeuksia, vaikutukset yhteistyö- ja talouskehitysohjelmiin olisivat kielteiset; korostaa, että on tärkeää pitää kiinni tiukasta ehdollisuudesta ”enemmällä enemmän” -periaatteen pohjalta ja että entistä enemmän on keskityttävä Irakin ihmisoikeustilanteen merkittävään parantamiseen; pitää myönteisenä Irakin hallituksen sitoutumista vaikuttavan vuoropuhelun edistämiseen kansalaisyhteiskunnan kanssa ja sen tehokkaan osallistumisen tukemiseen;

6.

korostaa, että EU:n ja Irakin viranomaisten välisen poliittisen vuoropuhelun on koskettava ensisijaisesti kysymyksiä, jotka liittyvät ihmisoikeuksien ja yleisten ja yksilöiden perusvapauksien kunnioittamiseen, erityisesti ottaen huomioon sitkeät syytökset ihmisoikeuksien loukkauksista sekä tarve suojella kaikkien uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeuksia; katsoo, että vuoropuhelussa olisi keskityttävä lisäksi sekä demokraattisten instituutioiden, oikeusvaltion, hyvän hallintotavan, päätöksenteon avoimuuden, oikeusturvan ja kansallisen sovinnon vahvistamiseen; kehottaa Irakin hallitusta pyrkimään kansallisen sovinnon aikaansaamiseen äärimmäisen hajanaisessa yhteiskunnassa;

7.

korostaa, että ehdottomalle etusijalle on asetettava Irakin viranomaisten kanssa käytävä poliittinen vuoropuhelu kuolemanrangaistuksen poistamisesta ja Euroopan unionin perusperiaatteiden tukemisesta; kehottaa Irakin hallitusta lakkauttamaan kuolemanrangaistuksen ja keskeyttämään teloitusten täytäntöönpanon välittömästi;

8.

pitää myönteisenä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella perustettua parlamentaarista yhteistyökomiteaa, joka toimii Irakin parlamentin ja Euroopan parlamentin välisenä tapaamis- ja näkemystenvaihtofoorumina ja jota informoidaan yhteistyöneuvoston suosituksista ja joka antaa suosituksia neuvostolle; kannattaa tätä tärkeää parlamentaarista ulottuvuutta ja katsoo, että tällainen komitea tarjoaa arvokkaan tilaisuuden käydä demokraattista vuoropuhelua ja tukea Irakin demokratiaa;

9.

toistaa olevansa sitoutunut parlamentaarisen demokratian kehittämiseen ja muistuttaa vuoden 2008 talousarvioon sisältyvästä aloitteestaan, jossa tuetaan demokratian kehittämistä kolmansien maiden parlamenttien kanssa; toistaa haluavansa tukea aktiivisesti Irakin edustajien neuvostoa ja ehdottaa aloitteita, joilla pyritään lisäämään Irakin vaaleilla valittujen edustajien valmiuksia, jotta he voivat täyttää perustuslaillisen tehtävänsä, ja välittämään tehokkaasta hallinnosta ja henkilöstön koulutuksesta saatua kokemusta;

10.

korostaa, että on tärkeää luoda tarvittavat edellytykset vankalle tekniselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle Irakin kanssa sekä jatkaa sen hallinnon tukemista, jotta maassa voidaan ottaa käyttöön asianmukaiset sopimuksia ja hankintoja koskevat kansainväliset normit ja soveltaa niitä täysimääräisesti ja jotta investointimahdollisuuksia voidaan lisätä;

11.

kehottaa Irakia ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen mahdollisimman pian;

12.

pitää erittäin myönteisenä EU:n Irakin-edustuston avaamista Bagdadiin ja sen päällikön nimittämistä; muistuttaa kuitenkin, että EU:n edustustolle on järjestettävä asianmukaiset omat tilat sekä tarvittavat henkilöstö- ja aineelliset resurssit, joiden on vastattava EU:n ilmoittamaa tavoitetta tukea merkittävällä tavalla Irakin siirtymistä demokratiaan ja joilla on turvattava edustuston aukoton toimintakyky; painottaa, että on keskeisen tärkeää huolehtia edustuston päällikön mahdollisuuksista matkustaa ehdottoman turvallisesti maan kaikkiin osiin valvoakseen Euroopan unionin rahoittamien ohjelmien asianmukaista täytäntöönpanoa, ihmisoikeustilannetta ja uudistusprosessia;

13.

panee merkille Irakin johtajien aikaansaaman poliittisen sopimuksen sellaisen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamisesta, joka edustaa asianmukaisesti Irakin yhteiskunnan poliittista, uskonnollista ja etnistä monimuotoisuutta ja joka vastaa Irakin kansan 7. maaliskuuta 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa ilmaisemaa tahtoa, ja korostaa sopimuksen merkitystä Irakin tulevaisuudelle; pyytää panemaan sopimuksen viipymättä täysimääräisesti täytäntöön ja kehottaa Irakin poliittisia voimia pysymään yhteisen tarkoitusperän hengessä sitoutuneina prosessiin, jolla on määrä kehittää voimakkaat ja kestävät demokraattiset instituutiot ja luoda tarvittavat kansalliset ja kansainväliset edellytykset vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämiselle, mikä on demokratiaan siirtymisen keskeinen osatekijä; katsoo, että tämän sopimuksen täytäntöönpano saattaa olla ainut mahdollinen ratkaisu aidon kansallisen sovintoprosessin käynnistämiseksi; toistaa, että on tärkeää nimittää vakinaiset puolustus- ja sisäministerit vallan keskittymisen estämiseksi ja turvallisuuspoliittisia valintoja koskevan demokraattisen vuoropuhelun, valvonnan ja poliittisen vastuullisuuden edistämiseksi;

14.

panee huolestuneena merkille uskonnollisten ryhmien väliset kasvavat jännitteet ja Irakin hallituksen ja opposition välisen syvän luottamuspulan, jotka voivat käynnistää väkivaltaisen konfliktin uudelleen, ellei ongelmia ratkaista; on erittäin huolestunut Syyrian konfliktin mahdollisista kielteisistä vaikutuksista Irakiin, sillä ne voivat lisätä uskontokuntien välisiä jännitteitä Irakissa; kehottaa kaikkia osapuolia käyttäytymään vastuullisesti ja pidättyvästi, jotta tällainen tilanne vältettäisiin;

15.

kehottaa Irakin hallitusta varmistamaan, että maan resursseja käytetään avoimella ja vastuullisella tavalla koko Irakin kansan hyväksi;

16.

pyytää komissiota laatimaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan sitovan lausekkeen, jota yhteistyöneuvosto voi tarkastella yhdessä ensimmäisistä kokouksistaan ja joka perustuu kansainvälisellä tasolla määriteltyihin yritysten yhteiskuntavastuun periaatteisiin, OECD:n vuonna 2010 ajantasaistetut ohjeet ja YK:n, ILO:n ja EU:n normit mukaan luettuina; ehdottaa, että lausekkeessa olisi vertailtavuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi yhdenmukaistettava voimassa olevat normit ja käsitteet ja että siinä olisi määritettävä toimenpiteet, joilla kyseiset periaatteet pannaan täytäntöön EU:ssa, kuten yritysten, niiden tytäryhtiöiden ja toimitusketjujen toiminnan valvontaa sekä huolellisuusvelvoitteen noudattamista koskevat vaatimukset;

17.

on kuitenkin edelleen äärimmäisen huolestunut siviiliväestöön, heikoimpiin ihmisryhmiin ja kaikkiin uskonnollisiin yhteisöihin, muun muassa kristittyihin vähemmistöihin, kohdistuvien väkivaltaisuuksien jatkumisesta, mikä aiheuttaa väestössä syvää pelkoa ja epävarmuutta omasta ja maansa tulevaisuudesta; toteaa, että tältä osin on edistytty jonkin verran ja kehottaa Irakin viranomaisia parantamaan edelleen turvallisuutta ja yleistä järjestystä sekä torjumaan terrorismia ja uskontokuntien välistä väkivaltaa koko maassa; pitää ensisijaisena myös sellaisen uuden oikeudellisen kehyksen toteuttamista, jolla määritetään selvästi turvallisuusjoukkojen vastuut ja toimivaltuudet ja helpotetaan turvallisuusjoukkojen asianmukaista ja perustuslakiin perustuvaa valvontaa; katsoo, että edustajien neuvoston on hoidettava tehtävänsä uuden lainsäädännön laadinnassa ja harjoitettava demokraattista valvontaa; kehottaa Irakin viranomaisia lisäämään ponnistelujaan suojellakseen kristittyjä ja kaikkia heikossa asemassa olevia vähemmistöjä, taatakseen jokaisen Irakin kansalaisen oikeuden harjoittaa uskontoaan tai määrittää identiteettinsä vapaasti ja turvallisesti, torjuakseen määrätietoisemmin väkivaltaa etnisten ryhmien ja uskontokuntien välillä, suojellakseen uskontokuntiin kuulumatonta väestöä ja tehdäkseen kaiken mahdollisen syyllisten saamiseksi oikeuden eteen oikeusvaltioperiaatteen ja kansainvälisten normien mukaisesti; katsoo, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa mahdollisuuden edistää entisestään sovinto-ohjelmia ja uskontojen välistä vuoropuhelua, joilla on tarkoitus palauttaa yhteenkuuluvuuden ja kumppanuuden tunne Irakin yhteiskuntaan;

18.

muistuttaa, että on kiireellisesti ratkaistava humanitaariset ongelmat, joista Irakin kansa kärsii; korostaa tarvetta varmistaa, että Irakin viranomaisten ja paikan päällä toimivien kansainvälisten avustusjärjestöjen koordinoidulla toiminnalla pyritään antamaan apua haavoittuville ryhmille kuten pakolaisille ja kotiseuduiltaan muualle siirtymään joutuneille sekä suojelemaan kyseisiä ryhmiä ja luomaan asianmukaiset olosuhteet niiden turvallisuuden ja ihmisarvon takaamiseksi;

19.

panee huolestuneena merkille, että UNHCR:n mukaan 34 000 syyrialaispakolaista on sodan alkamisen jälkeen hakenut turvaa Irakin kurdialueelta, ja kehottaa tukemaan Irakin viranomaisia niiden huolehtiessa Irakiin tulevista pakolaisvirroista, etenkin varmistamalla, että pakolaiset otetaan vastaan humanitaarisista syistä ja että heidät ohjataan pakolaisleireille; kehottaa myös EU:ta vetoamaan Irakin hallitukseen ja avustamaan sitä, jotta voidaan turvata ihmisarvoiset olosuhteet näillä pakolaisleireillä;

20.

kehottaa Irakin viranomaisia noudattamaan sitoumustaan ja varmistamaan Ashrafin ja Hurriyan pakolaisleirien asukkaiden turvallisuuden ja inhimilliset asuinolot; pyytää EU:n jäsenvaltioita noudattamaan EU:n ja Irakin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 105 artiklan 3 kohdan b alakohtaa ja 4 kohtaa ja tekemään kaiken mahdollisen helpottaakseen Hurriyan asukkaiden uudelleenasuttamista tai kotimaahan palauttamista tapauskohtaisesti ja heidän oman vapaan tahtonsa mukaisesti, jotta heidän oleskeluaan Irakin maaperällä koskeva kysymys voidaan vihdoin ratkaista;

21.

kehottaa muuttamaan perustuslakia, rikoslakia ja rikosprosessilakia, jotta voidaan varmistaa täysimääräisesti naisten ja miesten tasa-arvo ja naisten oikeuksien kunnioittaminen; muistuttaa naisten tärkeästä roolista yhteiskuntarakenteen palauttamisessa ja korostaa, että naisten on tärkeää osallistua politiikkaan ja kansallisten strategioiden laadintaan, jotta heidän näkökulmansa tulevat huomioon otetuiksi;

22.

kannustaa valtiosta riippumattomia järjestöjä osallistumaan Irakin demokratian ja ihmisoikeuksien lujittamiseen antamalla kohdistettua apua naisille, jotka ovat väkivallan, pakkoavioliittojen, kunniarikosten, ihmiskaupan tai sukupuolielinten silpomisen uhreja;

23.

kehottaa Irakin parlamenttia ja hallitusta antamaan säännöksiä lapsityövoiman, lapsiprostituution ja lapsikaupan kieltämisestä ja takaamaan, että maassa noudatetaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta;

24.

pyytää kiinnittämään erityistä huomiota naisten osallistumiseen konfliktien jälkeiseen jälleenrakennusprosessiin ja korkeimman tason poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan ja keskittymään erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluviin naisiin, joita syrjitään usein sekä sukupuolen että etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella; kehottaa Irakin viranomaisia toteuttamaan tarvittavat toimet sellaisen osallistavan kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi, joka voi osallistua kattavasti poliittiseen prosessiin, sekä edistämään riippumattomia, moniarvoisia ja ammattitaitoisia tiedotusvälineitä;

25.

pitää erittäin huolestuttavana pakkoavioliittoihin liittyviä naisten itsemurhia ja kunniamurhia sekä muunlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten naisten sukuelinten silpominen ja perheväkivalta; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön asianmukaiset ja vaikuttavat lait, joilla pidetään voimassa ja turvataan naisten ja tyttöjen oikeudet ja heidän yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja fyysinen koskemattomuutensa, tukea naisten täysimääräistä sosio-ekonomista integroitumista ja poistaa lain nojalla tapahtuva naisten syrjintä Irakin perustuslain ja Irakin kansainvälisten ihmisoikeussopimusvelvoitteiden mukaisesti;

26.

suhtautuu myönteisesti komission yhteiseen strategia-asiakirjaan (2011–2013), joka merkitsee siirtymistä EU:n kehitysyhteistyön monivuotiseen suunnitteluun, jota tehdään yhdessä Irakin viranomaisten kanssa ja koordinoidaan muiden Irakissa läsnä olevien kansainvälisten toimijoiden (kuten Maailmanpankin ja YK:n) kanssa; toteaa, että tämä uusi lähestymistapa vastaa parlamentin 13. maaliskuuta 2008 neuvostolle antaman suosituksen pääasiallisia suuntaviivoja;

27.

on tyytyväinen myönteisiin kokemuksiin, joita on saatu EUJUST LEX -operaatiosta ja yhdessä Euroopan komission hankkeen kanssa toteutetuista ensimmäisistä pilottihankkeista Irakissa; pyytää, että tämän operaation päättyessä hyödynnetään kaikki kokemus, joka on saatu sekä Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta että unionin välineistä, jotta EU voi jatkaa avun antamista paikan päällä Irakin poliisivoimien ja rikosoikeusjärjestelmän vahvistamiseksi;

28.

pyytää jälleen näyttöä siitä, että unionin Irakille antaman tuki on avointa ja tehokasta, ja pyytää siksi antamaan säännöllisesti ja avoimesti kattavat tiedot EU:n tuen tosiasiallisesta maksamisesta ja käyttötarkoituksista erityisesti kun määrärahat on ohjattu kansainvälisen Irakin jälleenrakennusrahoitusjärjestelyn kautta, jonka suurin rahoittaja EU on;

29.

panee merkille, että EU:n yhteiskunnallisen ja inhimillisen kehityksen yhteistyötoimilla pyritään torjumaan köyhyyttä, täyttämään perustarpeet terveyden, koulutuksen ja työllisyyden alalla sekä edistämään perusvapauksia kaikille, mukaan lukien heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten pakolaiset, kotiseudultaan siirtymään joutuneet ja kaikki uskonnolliset vähemmistöt; vaatii, että näiden toimien toteuttaminen näkyy valmiuksien ja instituutioiden lujittamisessa siten, että otetaan huomioon osallisuutta, avoimuutta ja hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet;

30.

korostaa Irakin herkkää geopoliittista asemaa Syyrian, Iranin, Turkin, Saudi-Arabian ja Jordanian naapurina; odottaa Irakin ottavan alueen vakauttajan roolin erityisesti Syyriassa käynnissä olevan sisällissodan suhteen; odottaa Irakin tukevan Syyrian siirtymistä osallistavaan demokratiaan;

31.

pitää erittäin myönteisenä hiljattain perustettua Irakin ihmisoikeustoimikuntaa, joka on riippumaton instituutio ja voi antaa sisällön Irakin perustuslaissa taatuille oikeuksille sekä olla keskeinen toimija näiden oikeuksien suojelussa; korostaa, että on tärkeää pitää instituutio poliittisesti riippumattomana ja antaa asianmukaista, kestävää ja riippumatonta taloudellista tukea sen toimintaan; korostaa, että hallituksen elinten on tehtävä jatkuvasti avointa yhteistyötä toimikunnan kanssa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan toimikunnan kehitystä antamalla sille teknistä apua, käymällä sen kanssa jatkuvaa vuoropuhelua ja vaihtamalla sen kanssa kokemuksia ihmisoikeuksien suojelupyrkimyksistä;

32.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, jäsenvaltioiden parlamenttien puhemiehille sekä Irakin tasavallan hallitukselle ja edustajien neuvostolle.