This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0897
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL Evaluation of the European Qualification Framework (EQF) Implementation of the Recommendation of the European Parliament and the Council on the Establishment of the European Qualifications Framework for Lifelong Learning
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen arviointi Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista elinikäisen oppimisen edistämiseksi koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen täytäntöönpano
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen arviointi Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista elinikäisen oppimisen edistämiseksi koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen täytäntöönpano
/* COM/2013/0897 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen arviointi Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista elinikäisen oppimisen edistämiseksi koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen täytäntöönpano /* COM/2013/0897 final */
1. Johdanto Eurooppalaisella
tutkintojen viitekehyksellä[1] edistetään elinikäistä oppimista ja
parannetaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta, työllistyvyyttä ja
sosiaalista osallisuutta luomalla tutkintojärjestelmille yleiseurooppalaiset
puitteet. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys helpottaa vuosittain miljoonien
vastavalmistuneiden tutkintojen vertailua ja tunnustamista koko Euroopassa
heidän etsiessään jatko-opintomahdollisuuksia tai astuessaan työmarkkinoille.
Esimerkiksi Tšekissä lähes 150 000 opiskelijaa suoritti 900 erilaista
ammattitutkintoa vuonna 2012. Samana vuonna Yhdistyneessä kuningaskunnassa noin
16,8 miljoonaa opiskelijaa suoritti jonkin noin 69 000 säännellystä
tutkinnosta. Eurooppalainen
tutkintojen viitekehys edustaa uutta lähestymistapaa eurooppalaiseen
yhteistyöhön tutkintojen alalla. Sillä on otettu käyttöön kahdeksan oppimistuloksiin
perustuvaa viitetasoa, jotka kattavat kaikenlaiset ja -tasoiset tutkinnot.
Oppimistulosten painottamisella asetetaan keskiöön opiskelija. Se on tärkeää
vertailtaessa ja tunnustettaessa eri maissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä
suoritettuja tutkintoja. Komissio on jatkuvasti
korostanut, että on tärkeää tukea taitojen ja tutkintojen vertailukelpoisuutta
koko EU:ssa, erityisesti nykyisen korkean työttömyyden aikana, sillä näin
helpotetaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkumista maiden ja ammattien
välillä. Se, että opiskelijat ja työntekijät voivat esitellä virallisessa tai
epävirallisessa koulutuksessa taikka arkioppimisen avulla hankkimiaan taitoja
ja pätevyyttä, on erityisen tärkeää Eurooppa 2020 -strategian
lippulaivahankkeiden yhteydessä. Näitä ovat ”Nuoret liikkeellä”, ”Uuden
osaamisen ja työllisyyden ohjelma” ja ”Euroopan digitaalistrategia” sekä
”Tavoitteena työllistävä elpyminen” -työllisyyspaketti ja neuvoston suositus
epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. Tämän työn tukemiseksi ja sen
varmistamiseksi, että taidot ja pätevyys voidaan helposti tunnustaa eri maissa,
komissio ilmoitti aikomuksestaan luoda ”taitojen ja tutkintojen eurooppalainen
alue” osana koulutuksen uudelleenajattelua koskevaa aloitetta[2].
Eurooppalainen
tutkintojen viitekehys kannustaa kansallisia hallituksia tekemään tutkintojen
tunnustamisesta helpompaa ja avoimempaa: eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen
osallistuu vapaaehtoisesti 36 maata (28 EU:n jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata,
Liechtenstein, Norja ja Sveitsi). Tässä kertomuksessa
esitellään eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä tähän mennessä saatuja
kokemuksia ja tarkastellaan mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Siinä
tarkastellaan, voiko suositus nykyisessä muodossaan vastata uusiin haasteisiin,
joita nopeat sosioekonomiset ja teknologiset muutokset aiheuttavat, ja edistääkö
se joustavaa oppimista. Arviointi tapahtuu merkittävänä ajankohtana siinä
mielessä, että työttömyys on korkea ja tarjolla olevien oppimismahdollisuuksien
ja tutkintojen määrä kasvaa. Haasteita ovat yksityisten toimijoiden tarjoamien
sekä kansainvälisten tutkintojen lisääntyminen ja viime aikoina tarjolle tulleet
verkossa avoimet massakurssit, joilla voidaan saavuttaa monia opiskelijoita.
Tämä arviointi yhdessä Europass- ja EQAVET-arviointien sekä korkeakoulutuksen
laadunvarmistusta koskevan edistymiskertomuksen kanssa auttaa tunnistamaan
taitojen ja tutkintojen eurooppalaisen alueen haasteita ja
parannusmahdollisuuksia. 2. Tulokset ja vaikutukset 2.1. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen pääpiirteet Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen keskeisiä
tekijöitä ovat seuraavat: ·
kahdeksan eurooppalaista oppimistuloksiin perustuvaa viitetasoa, jotka kattavat
kaikenlaiset ja -tasoiset tutkinnot kaikkialla Euroopassa. Viitetasot 5, 6, 7
ja 8 kattavat lyhyet tutkinnot sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen
tutkintojen viitekehyksen kolme ensimmäistä sykliä;[3] ·
oppimistuloksiin perustuva lähestymistapa. Viitetasojen kuvaukset koskevat tietoja, taitoja ja pätevyyttä
eivätkä ne liity opetusolosuhteisiin, kuten opetuksen kestoon tai paikkaan; ·
korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen
koulutuksen yhteiset laadunvarmistusperiaatteet eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen puitteissa. Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä
käsittelevä neuvoa-antava ryhmä on perustettu, ja jäsenvaltioihin on perustettu
kansallisia koordinointipisteitä, jotka soveltavat eurooppalaista tutkintojen
viitekehystä. Neuvoa-antava ryhmä huolehtii yleisestä
johdonmukaisuudesta ja edistää avoimuutta prosessissa, jolla
tutkintojärjestelmiä kytketään eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen.
Neuvoa-antava ryhmä hyväksyi vuonna 2009 luokittelun tukitehtävässään kymmenen
perustetta ja menettelyä, joilla kansalliset tutkintojärjestelmät luokitellaan eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen viitetasoille[4]. Ne ovat auttaneet yhteisen
lähestymistavan muodostamisessa siihen, miten luokittelun tulokset esitetään
sidosryhmille. Kaikki maat käyttävät näitä perusteita kansallisten
luokitteluraporttiensa jäsentelyssä. Joitakin perusteita (erityisesti perusteet
3 ja 4) voidaan tulkita eri tavoin, ja niitä on tarpeen selkeyttää
luokitteluprosessin yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Kansallisten koordinointipisteiden (ja muiden
asiaa käsittelevien kansallisten viranomaisten) tuki ohjaa kansallisten
tutkintojärjestelmien ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen suhdetta ja
parantaa niiden suhteen laatua ja avoimuutta. 2.2. Täytäntöönpanon nopeuttaminen asian kiireellistymisen vuoksi Suositus sisältää kaksi
tavoitetta: ·
2010: Jäsenvaltioiden
olisi kytkettävä kansalliset tutkintojärjestelmänsä eurooppalaiseen tutkintojen
viitekehykseen luokittelemalla niiden tasot viitekehyksen mukaisesti ja
tarvittaessa kehittämällä kansallisia tutkintojen viitekehyksiä. ·
2012: Kaikissa
toimivaltaisten viranomaisten myöntämissä uusissa pätevyys- ja
tutkintotodistuksissa sekä Europass-asiakirjoissa on oltava selkeä viittaus
asianmukaiseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasoon. Vuoden 2010 välitavoite Vuoteen 2010 mennessä neljä jäsenvaltiota oli
luokitellut kansallisen tutkintojärjestelmänsä Eurooppalainen tutkintojen
viitekehyksen mukaisesti. Niistä kolmella oli kansallinen tutkintojen
viitekehys käytössä jo vuonna 2008. Kesäkuuhun 2013 mennessä 20 jäsenvaltiota oli
esittänyt kansalliset luokitteluraporttinsa. Muut maat (kahdeksan
jäsenvaltiota, neljä ehdokasmaata ja Norja) aikovat saattaa luokittelunsa
päätökseen vuosina 2013–2014. Vuoden 2010 loppuun mennessä || FR, IE, MT, UK 2011 || BE-vl, CZ, DK, EE, LT, LV, NL, PT 2012 || AT, DE, HR, LU 2013 || BG, IT, PL, SI Luokittelematta || Jäsenvaltiot: BE-fr, BE-de, EL, ES, FI, HU, KY, RO, SE, SK Ehdokasmaat: IS, ME, MK, TK ETA-maa: NO Taulukko
1 — Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevan suosituksen ensimmäisen välitavoitteen täytäntöönpanotilanne syyskuussa 2013. Tämä osoittaa, että suositus johtaa uudistuksiin
(esimerkkinä oppimistuloksiin perustuvien ja kattavien kansallisten tutkintojen
viitekehysten kehittäminen), jotka edellyttävät merkittävää poliittista ja
teknistä sitoutumista erilaisilta sidosryhmiltä. Muutoksiin menee aikaa. Tästä
syystä täytäntöönpano on ilmeisen hidasta siitäkin huolimatta, että maat ovat
lujasti sitoutuneita eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Enempien
viivästysten välttämiseksi kaikkien maiden olisi saatettava luokitteluprosessit
päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä ja nopeutettava suosituksen täytäntöönpanoa.
Komissio aikoo tehostaa sen seurantaa, miten eurooppalainen tutkintojen
viitekehys pannaan täytäntöön kansallisella tasolla. Tarvittaessa tähän voidaan
käyttää kahdenvälistä keskustelua, jolla autetaan yksittäisiä maita
selviytymään niiden erityishaasteista. On huomattava, että luokitteluraportti on
tilannekuva maan tutkintojärjestelmästä, kun taas luokittelu on jatkuva
prosessi, jossa tarkastellaan muuttuvia tutkintojärjestelmiä. Sen vuoksi maiden
olisi säännöllisin väliajoin tarkasteltava luokitteluraporttejaan ja
ilmoitettava neuvoa-antavalle ryhmälle mahdollisista muutoksista ja siitä,
miten ne ovat reagoineet sidosryhmien kommentteihin. Neuvoa-antavan ryhmän
olisi vahvistettava perusteet ja menettelyt, joiden avulla se seuraa
kansallisten tutkintojärjestelmien kehitystä ja niiden vaikutusta luokitteluun. Vuoden 2012 välitavoite Toinen välitavoite tuo
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen suoraan opiskelijoiden,
työntekijöiden, oppilaitosten ja työnantajien ulottuville. Eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen viitetasojen sisällyttäminen todistuksiin ja niiden
liitteisiin on merkittävä askel tutkintojen vertailun helpottamiseksi maiden
välillä. Koska luokittelua
koskevaa välitavoitetta ei saavutettu, tämän toisenkin välitavoitteen
saavuttaminen viivästyi merkittävästi. Vain yksi
maa sisällytti eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen viitetasot
Europass-liitteisiinsä vuoteen 2012 mennessä. Kaksi maata sisällytti nämä
viitetasot tutkintotietokantoihinsa. Syyskuuhun 2013 mennessä kolme maata oli
antanut todistuksia, joissa oli ilmoitettu eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen viitetaso, ja viisi maata oli alkanut sisällyttää viitetasot
Europass-liitteisiinsä. Kuusi muuta maata aikoo aloittaa tämän vuosina
2013–2014. || Vuoden 2012 loppu || Syyskuu 2013 Eurooppalaisen viitekehyksen tasot sisältyvät uusiin todistuksiin || || CZ, DK, LT Eurooppalaisen viitekehyksen tasot sisältyvät korkeakoulu- (ds) ja/tai ammattitutkintotodistuksen (cs) Europass-liitteisiin || FR (cs) || CZ (cs), DK (ds), EE (ds), IE (ds) Eurooppalaisen viitekehyksen tasot sisältyvät kansallisiin tutkintotietokantoihin || FR, UK || CZ, DK Taulukko 2: Suosituksen ensimmäisen välitavoitteen
täytäntöönpanotilanne. Toisen välitavoitteen saavuttamisella on nyt
kiire. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasojen sisällyttäminen ja
selkeä kuvaus saavutetuista oppimistuloksista on tehokas väline, jolla ihmiset
voivat paremmin esitellä taitojensa ja pätevyytensä tasoa ja monipuolisuutta.
Tämä on erityisen tärkeää talouskriisin aikaan. Nyt on tärkeää tehostaa
kansallisen tason toimia, jotta voidaan varmistaa, että vuoden 2014 loppuun
mennessä vähintään neljännes kaikista Euroopassa annetuista
tutkintotodistuksista sisältää eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
mukaisen luokituksen. Maat lähestyvät toista välitavoitetta eri tavoin.
Useimmat kansalliset viranomaiset harkitsevat kansallisella tasolla järjestelmällisesti
käytettäviä teknisiä ratkaisuja. Toiset jättävät tutkintotodistuksia antavien
oppilaitosten päätettäväksi, miten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
viitetasot mahdollisesti sisällytetään todistuksiin, Europass-liitteisiin ja
tutkintotietokantoihin. Kaiken kaikkiaan maat ovat yksimielisiä siitä, että EU
tarvitsee yhteisen lähestymistavan, jotta järjestelmä olisi yhtä avoin kaikille
opiskelijoille ja työntekijöille. Neuvoa-antavan ryhmän olisi kehitettävä
tällaista yhteistä lähestymistapaa. 2.3
Johdonmukainen järjestelmä Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
kahdeksantasoista rakennetta voidaan soveltaa kansallisiin
tutkintojärjestelmiin ja sidosryhmien tarpeisiin. Useimmilla mailla on tai ne
ovat kehittämässä kattavaa kansallista tutkintojen viitekehystä, joka kattaa
kaikentyyppiset ja -tasoiset tutkinnot virallisissa opetus- ja
koulutusjärjestelmissä. Tasojen määrä kansallisissa tutkintojen viitekehyksissä
riippuu kansallisista tarpeista. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen yleiset
periaatteet ja rakenne — ”tutkinnon” määritelmä ja oppimistuloksiin perustuvat
tasot — helpottavat tutkintojen vertailua. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin
pohdittava parannuksia muutamiin merkittäviin kysymyksiin:
Vaikka eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen on tarkoitus olla vertailukohta kaikille
eurooppalaisille tutkinnoille riippumatta siitä, mikä elin
tutkintotodistuksen antaa, useimmat kansalliset tutkintojen viitekehykset
rajoittuvat julkisten oppilaitosten vahvistamiin tutkintoihin. Vain harvat
kansalliset tutkintojen viitekehykset kattavat tutkintoja, joista annetaan
tutkintotodistus virallisten järjestelmien ulkopuolella, esimerkiksi
yksityisellä sektorilla, vaikka tällä sektorilla hankitut tutkinnot ovat
usein tärkeitä työmarkkinoilla. Keskeisenä haasteena on varmistaa, että
kaikki kansalliseen tutkintojen viitekehykseen kuuluvat tutkinnot, myös
epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen yhteydessä hankitut tutkinnot,
ovat luotettavia ja täyttävät keskeiset laatuvaatimukset. Neuvoa-antavan
ryhmän olisi annettava ohjeita yhteisistä perusteista, jotka olisi otettava
huomioon, kun tutkintoja sisällytetään kansallisiin tutkintojen
viitekehyksiin.
Eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen ominaisuudet nykyisellään eivät välttämättä mukaudu uuteen
kehitykseen. Uudet käytännöt, kuten sulautuva opetus, ovat yleistyneet.
Verkossa avoimet massakurssit ovat etäopetuksen uutta kehitystä, joka
mahdollistaa opetuksen järjestämisen yli rajojen ja eri aikavyöhykkeillä –
missä tahansa internetyhteyden ulottuvissa.
Monissa
Euroopan maissa ja muualla tutkintotodistuksia antavat myös kansainväliset
elimet ja monikansalliset yritykset. Jotkin maat ovat sisällyttäneet niitä
kansalliseen tutkintojen viitekehykseensä mutta eivät aina samalla
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasolla. Nämä kysymykset edellyttävät
johdonmukaista lähestymistapaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä
vastaavaan luokitteluun kaikissa maissa, jotta tilanne pysyisi selkeänä
työnantajille ja tutkinnon suorittaneille.
Eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen tietoja ja taitoja koskevat kuvaukset vastaavat
kansallisia kuvauksia. Sen sijaan pätevyyttä koskeva kuvaus on
ongelmallisempi, sillä suosituksen liitteeseen II sisällytetty kuvaus ei
ole täysin johdonmukainen liitteessä I esitetyn määritelmän kanssa.
Pätevyyttä koskevaa kuvausta olisikin selkiytettävä.
Laadunvarmistusta koskevat yhteiset
periaatteet ovat auttaneet maita luokitteluprosessissa. Vaikka ne oli tarkoitettu
ainoastaan ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen
tutkintoja varten, niitä voidaan käyttää muunkinlaisia tutkintoja varten.
Niiden käyttökelpoisuus ohjeeksi kaikentasoisten ja kaikenlaisten
tutkintojen osalta olisi tuotava selvästi esiin.
Jotkin Euroopan tasolla
perusteellisempaa keskustelua herättäneistä kysymyksistä liittyvät
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoihin 2 ja 3 (pakollisen
koulutuksen päättötodistukset) sekä tasoihin 3–5, muun muassa
korkeakoulutukseen pääsyn tarjoaviin koulun päättötodistuksiin ja mestarintutkintoihin.
Lissabonin
tunnustamisyleissopimuksen mukaan korkeakoulutukseen pääsyn tarjoavat koulun
päättötodistukset vastaavat suurelta osin toisiaan ja tarjoavat pääsyn
korkeakoulutukseen eri puolilla Eurooppaa ja Euroopan ulkopuolella. Näiden
tutkintojen kytkeminen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen eri tasoille
viittaa saavutettujen oppimistulosten tason erilaisuuteen, mikä saattaa
aiheuttaa esteitä sellaisten koulunkäynnin päättäneiden nuorten liikkuvuudelle,
jotka haluaisivat korkeakoulutukseen toiseen maahan. Toisinaan
samannimiset kansalliset tutkinnot ovat sisällöltään ja rakenteeltaan
erilaisia. Joissakin tapauksissa mailla on erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä
oppimistulokset vastaavat parhaiten tiettyä eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen tasoa. Nämä erot voivat olla perusteltuja, mutta ihmiset eivät
ymmärrä niitä vaan olettavat, että nimikkeeltään samanlaiset tutkinnot johtavat
samaan pätevyyteen. Tietojen vaihtoa ja ohjeistusta Euroopan tasolla olisi
edelleen jatkettava, jotta luokittelupäätökset tulisivat ymmärrettäviksi ja
niihin luotettaisiin.
Eurooppalainen tutkintojen
viitekehys soveltuu täysin yhteen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen
tutkintojen viitekehyksen kanssa. Johdonmukainen täytäntöönpano on
varmistettu etenkin sillä, että Euroopan neuvosto osallistuu
neuvoa-antavan ryhmän ja kansallisten koordinointipisteiden kokouksiin ja
komissio eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen
kokouksiin. Johdonmukaisuuden ansiosta useimmat maat voivat suorittaa
eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen liittyvän luokittelun ja
eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen
sertifiointinsa samassa prosessissa ja laatia yhden raportin, jossa
käsitellään molempien prosessien perusteita. Useat maat, jotka ovat mukana
Bolognan prosessissa mutta eivät eurooppalaisessa tutkintojen
viitekehyksessä, ovat myös kehittäneet oppimistuloksiin perustuvia
elinikäisen oppimisen kansallisia tutkintojen viitekehyksiä. Olisi
hyödyllistä kartoittaa maiden näkemyksiä kahden kattavan eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen tarjoamasta lisäarvosta.
2.4 Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on keskeinen
väline tutkintojen tunnustamiseen ja avoimuuden varmistamiseen Eurooppalainen tutkintojen viitekehys koskee
kaikentasoisia ja kaikenlaisia tutkintoja. Eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen ja muiden eurooppalaisten politiikkojen ja välineiden[5],
joilla pyritään parantamaan taitoja ja pätevyyttä koskevaa avoimuutta (kuten eurooppalaisen
korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys, Europass, EOAS, ECVET, direktiivi
2005/36/EY, ESCO, epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointi), sekä
laadunvarmistuksen viitekehysten ja periaatteiden (EQAVET ja eurooppalaiset
laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet) on oltava keskenään johdonmukaisia, jotta
ne olisivat tehokkaita ja vaikuttavia. Kaikki nämä helpottavat henkilöiden
vapaata liikkuvuutta ja edistävät elinikäistä oppimista, ja myös niistä
joidenkin lähestymistapa perustuu oppimistuloksiin. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja
eurooppalaisten opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja
kertymisjärjestelmien (ECTS ja ECVET) perusperiaatteet ovat johdonmukaisia,
mutta niiden soveltaminen käytäntöön ei vielä ole täysin yhdenmukaista.
ECTS-järjestelmää käytetään noin 75 prosentissa korkea-asteen kursseista.
Vaikka useimpia ohjelmia kuvataan nyt tavoiteltujen oppimistulosten
perusteella, haasteena on ulottaa oppimistulokset ohjelmien suunnitteluun ja
arviointiin. ECTS-järjestelmää koskevaa opasta ollaan parhaillaan
tarkistamassa, minkä jälkeen on tarjolla tarkempaa eurooppalaista ohjeistusta. ECVET-järjestelmä perustuu kokonaan
oppimistuloksiin, mutta sen täytäntöönpano ei ole vielä kovin pitkällä. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
laadunvarmistusta koskevat yhteiset periaatteet ovat yleisesti ottaen
sopusoinnussa eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden sekä
EQAVET-viitekehyksen kanssa. Kaikkien kolmen periaatteet liittyvät kuitenkin
ainoastaan koulutuksen laadunvarmistukseen yleensä eivätkä ne tarjoa tarkkoja
ohjeita siihen, miten varmistetaan oppimistuloksiin perustuvan lähestymistavan,
tutkintojen ja tutkintojen viitekehysten laatu. Eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen ja EQAVET-viitekehyksen tekeillä olevia arviointeja sekä
eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden tarkistusta olisi
hyödynnettävä sen selvittämiseen, missä asioissa eurooppalaisilla tutkintojen
viitekehyksillä ja laadunvarmistusjärjestelmillä voidaan saavuttaa lisää synergiaa. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on
johdonmukainen Lissabonin tunnustamisyleissopimuksen[6]
kanssa, jolla helpotetaan korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen
tunnustamista ja pääsyä korkeakoulutukseen Euroopassa. Lissabonin tunnustamisyleissopimukseen
kesäkuussa 2013 liitetyssä osassa, joka koskee tutkintojen viitekehysten
käyttöä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa, kannustetaan tiivistämään
tutkintojen viitekehysten yhteyttä tutkintojen tunnustamiseen jatko-opintojen
yhteydessä. Oppilaitosten tunnustamiskäytännöissä harvoin kuitenkaan otetaan
huomioon tutkintojen viitekehyksiä ja eurooppalaisten viitekehysten ansiosta
lisääntynyttä avoimuutta. Johdonmukaisuus ammattipätevyyden tunnustamisesta
annetun direktiivin kanssa on vähäisempää. Direktiivillä jaotellaan tutkinnot
ammattipätevyyden tunnustamiseksi työmarkkinoilla viidelle tasolle käyttäen
perusteina esimerkiksi koulutuksen kestoa, kun taas eurooppalaisessa
tutkintojen viitekehyksessä on kahdeksan oppimistuloksiin perustuvaa tasoa. Tämä
on aiheuttanut epävarmuutta sidosryhmien keskuudessa. Tämän vuoksi uudessa
direktiivissä[7] pyritään synergiaan eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen kanssa. Viisitasoinen järjestelmä säilytetään, mutta
direktiivi mahdollistaa ns. yhteisten koulutuspuitteiden perustamisen, jotta
maat voivat sopia tietojen, taitojen ja pätevyyden vähimmäistasoista, jotka
kytkeytyvät eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoihin. Tämän
perusteella maat pystyvät automaattisesti tunnustamaan ammattipätevyyden. Suosituksella pyritään lähentämään yhteyttä
Europass-järjestelmään. Europass-todistuksissa olisi viitattava vastaavaan
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tasoon, mutta näin tapahtuu harvoin,
koska eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toinen välitavoite on monilta
vielä saavuttamatta. Monikielisen taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja
ammattien eurooppalaisen luokituksen (ESCO) ja eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen välillä on tiivis yhteys. Eurooppalaiseen tutkintojen
viitekehykseen liittyvät tutkinnot sisällytetään välillisesti
ESCO-luokitukseen. Tämä tehdään eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
portaalin kautta, joka tarjoaa linkin kansallisiin tutkintotietokantoihin.
Kansainväliset tutkinnot, jotka eivät sisälly kansallisiin tutkintojen
viitekehyksiin, sisällytetään suoraan ESCO-luokitukseen. Eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen ja ESCO-luokituksen oppimistuloksia painottavat
lähestymistavat olisi sovitettava yhteen. 2.5 Hallinto Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä
hallinnoivat neuvoa-antava ryhmä ja kansalliset koordinointipisteet (2.1
jakso). Neuvoa-antavan ryhmän muodostavat edustajat
seuraavista: ·
36 maata (28 jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata,
Liechtenstein, Norja ja Sveitsi); ·
eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet (EAY,
BusinessEurope, UEAPME, CEEP); ·
tutkintoja myöntävät eurooppalaiset kattojärjestöt
(Eurochambres, EUCIS-LLL, EUA), ja ·
muut sidosryhmät (työvoimaviranomaiset, ESU,
eurooppalainen vapaaehtoistyökeskus, Euroopan nuorisofoorumi). Euroopan neuvosto osallistuu neuvoa-antavan ryhmän
kokouksiin, jotta johdonmukaisuus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja
eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen välillä säilyisi.
Cedefop ja Euroopan koulutussäätiö tukevat
neuvoa-antavaa ryhmää. Neuvoa-antava ryhmä antaa tehokasta ohjausta
kansallisia luokitteluprosesseja varten ja rakentaa luottamusta ja ymmärtämystä
osallistujamaiden välillä. Sen tehtävää laajennettiin vuonna 2012 niin, että se
valvoo epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen validointia koskevan neuvoston
suosituksen[8] täytäntöönpanoa. Tällä pyritään
entisestään lujittamaan tutkintojen viitekehysten ja validointijärjestelyjen
yhteyksiä, joita on vielä kehitettävä useimmissa maissa. Kansallinen koordinointipiste on perustettu 36
maahan. Niitä on erilaisilla instituutiotasoilla, kuten ministeriöissä,
kansallisissa virastoissa, kansallisissa tutkintoviranomaisissa, koulutuksen
tutkimuslaitoksissa ja koulutuksen tiedotuspisteissä. Niiden tehokkuus riippuu
pitkälti siitä, miten tiiviisti ne liittyvät kansallisen/eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen kansalliseen hallinnointiin. Kansallisten
koordinointipisteiden toiminta on pääasiassa viestintää sidosryhmien kanssa,
mutta ne kokevat yhteydenpidon työmarkkinaosapuolten kanssa haastavaksi ja
niillä on vähän kokemusta tiedottamisesta suurelle yleisölle. Kansallisten
viranomaisten olisi tarkasteltava, miten kansalliset koordinointipisteet
voisivat viestiä paremmin eri sidosryhmien kanssa, ja laadittava
viestintästrategiat. Vaikka kansalliset koordinointipisteet ovat
käyttäneet kolmen viime vuoden aikana vain noin 75 prosenttia niiden
käytettävissä olleista määrärahoista alkuvaiheen organisatoristen vaikeuksien
ja luokitteluaikataulun muutosten takia, niiden toimintaa pidettiin
ratkaisevana eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallisen
täytäntöönpanon kannalta. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
portaalilla tiedotetaan viitekehyksestä ja kansallisten luokitteluprosessien
tuloksista. Se mahdollistaa kansallisten tutkintotasojen vertaamisen
eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja tutkintoja koskevat haut.
Vertailutoiminto tarjoaa tietoa yhdeksästä niistä 20 jäsenvaltiosta, jotka ovat
suorittaneet luokittelun. Yksittäisten tutkintojen haku on mahdollista vasta
vuoden 2013 lopulla. Huomattava haaste on se, että kansallisia
tutkintotietokantoja ei vielä ole kaikissa maissa ja että olemassa olevat
tietokannat eivät kata kaikkia kansallisten tutkintojen viitekehysten
tutkintoja. Jotta portaalin potentiaalia voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti,
tarpeeksi suuren enemmistön maista olisi osallistuttava siihen. 2.6 Vaikutus ja kestävyys Vaikka ei ole olemassa tilastoja eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen vaikutuksesta elinikäiseen oppimiseen ja
liikkuvuuteen ja viitekehyksen täytäntöönpano on vasta alkuvaiheessa,
siirtyminen oppimistuloksiin perustuvaan lähestymistapaan on tärkeä saavutus.
Se on tasoittanut tietä joustavammille oppimispoluille sekä epävirallisen
koulutuksen ja arkioppimisen validoinnille. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys on
vaikuttanut laajemmallekin kuin siihen osallistuviin 36 maahan. Useat EU:n
kumppanimaat ovat omaksuneet sen käsitteitä omiin kansallisiin ja alueellisiin
kehitystoimiinsa, ja muilla maailman alueilla sijaitsevat maat pyrkivät
vuoropuheluun eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä. Poliittisen sitoutumisen taso huomioon ottaen
eurooppalainen tutkintojen viitekehys olisi kestävällä pohjalla ilman EU:n
taloudellista tukeakin, mutta sidosryhmät katsovat, että viitekehyksen vahva
koordinointi EU:n tasolla on kuitenkin välttämätöntä sen johdonmukaisen ja
avoimen täytäntöönpanon kannalta. 3. Päätelmät Havainnot vahvistavat sen, että eurooppalainen
tutkintojen viitekehys on hyväksytty laajalti vertailukohdaksi, kun kehitetään
tutkintojen viitekehyksiä, sovelletaan oppimistuloksiin perustuvaa
lähestymistapaa ja parannetaan taitojen ja pätevyyden avoimuutta ja
tunnustamista. Sillä voi olla keskeinen asema tulevalla taitojen ja tutkintojen
eurooppalaisella alueella. Täytäntöönpanon viivästykset ovat kuitenkin
lisänneet asian kiireellisyyttä. EU:n olisi tarjottava opiskelijoille ja
työntekijöille mahdollisuus tuoda taitojaan paremmin esiin siitä riippumatta,
missä ne on hankittu. Sen on saatava eurooppalainen tutkintojen viitekehys
täysin toimintakykyiseksi mahdollisimman pian. Arvioinnin tulosten perusteella komissio ehdottaa,
että harkitaan seuraavia toimenpiteitä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
tarkoituksenmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikutuksen parantamiseksi: Nopeutetaan
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaista luokittelua ja kansallisten
tutkintojen viitekehysten kehittämistä Kaikkien maiden olisi
kehitettävä vahva kansallisten tutkintojen viitekehys, jota sidosryhmät
ymmärtävät ja käyttävät. Sen olisi perustuttava kansallisiin kuulemisiin ja
laajaan yksimielisyyteen siitä, miten kansallisten tutkintojen tasot
vertautuvat eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Ensimmäiset
luokitteluraportit olisi pyrittävä saamaan valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Vahvistetaan
oppimistuloksiin perustuvien tutkintojen viitekehysten asemaa ja vaikutusta
kansallisella ja Euroopan tasolla Hallitusten olisi
sitouduttava käyttämään oppimistuloksiin perustuvaa lähestymistapaa kaikissa
yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alajärjestelmissä ottamalla
käyttöön kattavat kansalliset tutkintojen viitekehykset, joihin sisältyvät sekä
perinteisten virallisten koulutusjärjestelmien puitteissa että niiden
ulkopuolella suoritetut tutkinnot. Kansalliset tutkintojen viitekehykset olisi
integroitava yleisiin koulutus- ja työllisyyspolitiikkoihin. Suosituksen
liitteissä I ja II olevaa pätevyyden käsitettä olisi selkeytettävä Euroopan
tasolla. Lisätään
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaisen luokittelun avoimuutta ja
johdonmukaisuutta ottamalla huomioon tutkintojärjestelmien muuttuva luonne Luokittelu olisi nähtävä
jatkuvana prosessina, eikä se saisi jäädä pelkästään yhden luokitteluraportin
esittämiseen. Neuvoa-antavan ryhmän olisi annettava ohjeita perusteista 3 ja 4
ja määriteltävä kokonaisvaltainen strategia luokitteluraporttien seurantaa
varten tulevaisuudessa. Sen olisi myös tehostettava sen valvontaa, miten maat
ottavat huomioon neuvoa-antavan ryhmän luokitteluraporteista antamat
huomautukset, ja puututtava maiden välisiin epäjohdonmukaisuuksiin
luokitteluissa. Neuvoa-antavan ryhmän olisi myös tuettava sidosryhmien
viestintää haastavista luokittelukysymyksistä. Lujitetaan
eurooppalaisten laadunvarmistusjärjestelmien ja tutkintojen viitekehysten
yhteyttä Eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen yleiset laadunvarmistusta koskevat periaatteet,
EQAVET ja eurooppalaiset laadunvarmistusstandardit ja -ohjeet olisi saatava
johdonmukaisemmiksi, ja niillä olisi tuettava oppimistuloksiin perustuvaa
lähestymistapaa, jotta elinikäiselle oppimiselle voidaan kehittää johdonmukaiset
laadunvarmistusperiaatteet. Sen lisäksi, että tämä lisäisi luottamusta
tutkintoihin, tutkintojen viitekehyksiin ja eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen mukaiseen luokitteluun, se voisi lisätä luottamusta ja
liikkumavaraa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alajärjestelmien
välillä. Parannetaan tiedotusta
eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä opiskelijoiden, työntekijöiden ja muiden
sidosryhmien tavoittamiseksi paremmin ja tiedon levittämiseksi viitekehyksen
eduista Sen
jälkeen kun maat ovat luokitelleet tutkintonsa eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen mukaisesti, niiden olisi varmistettava, että kaikki uudet
tutkintotodistukset, todistukset ja Europass-liitteet sisältävät viittauksen
vastaavaan tasoon eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä. Maiden olisi
perustettava kansallisia tutkintotietokantoja/-rekistereitä ja yhdistettävä ne
eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen portaaliin. Eurooppalaisen tutkintojen
viitekehyksen portaali olisi yhdistettävä Ploteus-portaaliin (opiskelumahdollisuuksia
Euroopassa) ja ESCO-järjestelmään. Komissio aikoo tutkia, miten verkkotyökaluja
voitaisiin käyttää taitoihin liittyvien palvelujen tarjoamiseen opiskelijoille,
työntekijöille ja muille sidosryhmille liikkuvuuden, elinikäisen oppimisen ja
työllistettävyyden tukemiseksi. Hyödynnetään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä paremmin
liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista koskevissa politiikoissa ja välineissä Eurooppalainen
tutkintojen viitekehys voi toimia keskipisteenä, johon muut eurooppalaiset
politiikat ja välineet, kuten opintosuoritusten siirto ja tunnustaminen,
kytkeytyvät. Oppimistuloksiin perustuvat tutkintojen viitekehykset ja
opintosuoritusten siirtojärjestelmät helpottavat joustavia ja yksilöllisiä
oppimispolkuja eri oppilaitosten, sektoreiden ja maiden välillä. Komission,
jäsenvaltioiden ja sidosryhmien olisi lujitettava ja selitettävä eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen sekä eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän
välisiä yhteyksiä. Maiden olisi yhä enemmän käytettävä eurooppalaista
tutkintojen viitekehystä yhtenä tiedonlähteenä, jota toimivaltaiset
viranomaiset käyttäisivät, kun ne tarkastelevat toisissa jäsenvaltioissa
suoritettuja tutkintoja ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin yhteydessä
ja ET 2020 -maissa suoritettuja tutkintoja Lissabonin tunnustamisyleissopimuksen
yhteydessä. Selvennetään eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen roolia suhteessa kansainvälisiin tutkintoihin ja
Euroopan ulkopuolisiin maihin ja alueisiin Eurooppalaista
tutkintojen viitekehystä käytetään yhä enemmän vertailukohtana tutkintoja
vertailtaessa. Sen luokitteluprosessilla ja siihen liittyvillä perusteilla
olisi varmistettava, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys kattaa
kaikenlaiset tutkinnot, myös kansainväliset tutkinnot. Lisäksi olisi tutkittava
tarkemmin, miten eurooppalaisella tutkintojen viitekehyksellä voitaisiin tukea
Euroopan ulkopuolella suoritettujen tutkintojen vertailua ja tunnustamista. Kehitetään
eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, jotta se mukautuisi paremmin verkossa
tapahtuvan opiskelun ja kansainvälisten tutkintojen kehitykseen Eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen tulisi kattaa kansainväliset tutkinnot ja tutkinnot,
joihin kuuluu eri maissa suoritettuja osioita tai joissa yhdistetään sekä
lähiopetusta että verkossa tapahtuvaa oppimista. Eurooppalaisesta tutkintojen
viitekehyksestä voi tulla aidosti kaikenkattava kehys vain jos se mukautuu
uusiin tilanteisiin ja pysyy ajan tasalla yleissivistävän ja ammatillisen
koulutuksen kehityksestä. Koulutuksen
uudelleenajattelua koskevassa aloitteessa korostettiin koulutuksen roolia
talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Yksi sen yhteydessä
esitetyistä ehdotuksista koskee sen selvittämistä, voitaisiinko avoimuutta ja osaamisen
ja tutkintojen tunnustamista koskevien EU:n välineiden väliltä löytää lisää
synergiaa. Tässä olisi edettävä kohti taitojen ja tutkintojen eurooppalaista
aluetta, jossa kaikki voisivat liikkua vapaasti ja saada nopeasti
ammattitaitonsa ja tutkintonsa tunnustettua jatkokoulutusta silmällä pitäen tai
jossa työnantajat saisivat niistä oikean käsityksen. Komissio
aikoo keskustella tässä kertomuksessa esitetyistä päätelmistä sidosryhmien
kanssa myös talvella 2013–2013 järjestettävän, taitojen ja tutkintojen
eurooppalaista aluetta koskevan julkisen keskustelun yhteydessä. Komissio voi
julkisesta keskustelusta ja vaikutusten arvioinnista tehtyjen päätelmien
pohjalta harkita tarkistusehdotusta eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
nykyiseen oikeusperustaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu
23 päivänä huhtikuuta 2008, EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1). [1] http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/eqf_en.htm. [2] COM(2012) 669 final. [3] http://www.ehea.info/Uploads/qualification/QF-EHEA-May2005.pdf. [4] http://ec.europa.eu/eqf/documentation_fi.htm
[5] http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/mobility_en.htm. [6] ETS 165 — Recognition Qualifications 1997 Higher Education in the
European Region, 11.IV.1997. [7] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52011PC0883:FI:NOT
[8] http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2012:398:0001:0005:FI:PDF