This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0494
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS Public-private partnerships in Horizon 2020: a powerful tool to deliver on innovation and growth in Europe
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Horisontti 2020 -puiteohjelmassa: tehokas keino innovointiin ja kasvuun Euroopassa
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Horisontti 2020 -puiteohjelmassa: tehokas keino innovointiin ja kasvuun Euroopassa
/* COM/2013/0494 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Horisontti 2020 -puiteohjelmassa: tehokas keino innovointiin ja kasvuun Euroopassa /* COM/2013/0494 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN
KOMITEALLE Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet
Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa: tehokas keino innovointiin ja kasvuun
Euroopassa (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 1. Poliittinen tausta Euroopan on investoitava enemmän ja paremmin
tutkimukseen ja innovointiin. On olennaisen tärkeää lisätä tutkimusta ja
innovointia, jotta voidaan luoda kestävää talouskasvua ja työpaikkoja ja
vahvistaa Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Tutkimuksen ja innovoinnin
avulla voidaan myös vastata yhteiskunnan suuriin haasteisiin, kuten torjua
ilmastonmuutosta, varmistaa puhtaan energian varma saanti ja selviytyä väestön
ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista. Edistyminen on kuitenkin hidasta
kohti Eurooppa 2020 -strategian tavoitetta investoida 3 prosenttia BKT:stä
t&k-toimintaan. Varsinkin yksityiset investoinnit ovat jääneet tästä
tavoitteesta. Euroopan komissio pyrkii puuttumaan tähän
investointivajeeseen. Eurooppa 2020 -strategia[1]
ja erityisesti sen ”Innovaatiounioni” -lippulaivahanke[2] luovat parempaa
innovointiympäristöä. Komission ehdotuksissa seuraavaksi EU:n tutkimus- ja
innovointiohjelmaksi (Horisontti 2020)[3]
esitetään rahoituksen myöntämistä koko arvoketjun laajuudelta
perustutkimuksesta aina markkinoilletuontiin. Olennainen osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa
on ehdotus yhdistää voimat yksityisen sektorin ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta
voidaan saavuttaa tuloksia, joihin yksittäinen maa tai yritys ei
todennäköisesti pääsisi yksinään. Tämän tiedonannon liitteenä ovat komission
säädösehdotukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja julkisen
sektorin sisäisten kumppanuuksien perustamisesta jäsenvaltioiden kanssa
Horisontti 2020 -puiteohjelmassa. Paketin kokonaisinvestoinnit seuraavien seitsemän
vuoden aikana ovat 22 miljardia euroa: Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta
tehtävät 8 miljardin euron investoinnit vivuttavat 10 miljardia euroa
teollisuudelta ja lähes 4 miljardia euroa jäsenvaltioilta. Tämä tarjoaa
elintärkeää rahoitusta laajamittaisille, pitempiaikaisille ja riskialttiille
tutkimus- ja innovaatioaloitteille. Ne ovat ehto EU:n johtoasemalle
strategisesti tärkeillä ja maailmanlaajuisesti kilpailluilla
teknologiasektoreilla, jotka tarjoavat laadukkaita työpaikkoja (tällä hetkellä
yli 4 miljoonaa tällaista työpaikkaa). Ne myös auttavat saavuttamaan EU:n
tavoitteen tuottaa vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia BKT:stä
tuotantoteollisuudessa. Kumppanuudet tuovat merkittäviä yhteiskunnallisia
hyötyjä, kun niiden avulla voidaan muun muassa vähentää hiilidioksidipäästöjä,
saada käyttöön vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja kehittää uusia
keinoja torjua köyhyyteen liittyviä sairauksia ja mikrobilääkeresistenssin
kasvavaa uhkaa. Komissio esittää nämä säädösehdotukset tässä
vaiheessa, jotta tarvittavat lainsäädännölliset päätökset voidaan tehdä ajoissa
kumppanuuksien käynnistämiseksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelman alussa.
Tämä vastaa suoraan Eurooppa-neuvoston kehotukseen suunnata monivuotista
rahoituskehystä siten, että sen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen on
mahdollisimman suuri. Yhdessä näillä kumppanuuksilla toteutetaan
olennaisia osia Innovaatiounionista ja EU:n teollisuuspolitiikasta[4] ja keskeisten mahdollistavien
teknologioiden strategia[5]
sekä osallistutaan merkittävällä tavalla digitaalistrategian, ilmasto-,
energia-, liikenne- ja terveyspolitiikan ja myös muiden alojen EU-politiikan
täytäntöönpanoon. Tässä tiedonannossa esitetään myös komission
lähestymistapa muuntyyppisten julkisyksityisten kumppanuuksien käyttöön
Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanossa. Tulevassa komission yksiköiden
valmisteluasiakirjassa esitetään lisäksi strategia siitä, miten voidaan
tehostaa komission teollisuudelta ja muilta sidosryhmiltä eurooppalaisten
teknologiayhteisöjen ja teollisuuspolitiikkaa käsittelevien komission
työryhmien kautta saamaa neuvontaa. 2. EU:n julkisyksityisten tutkimus- ja
innovointikumppanuuksien tarve Tutkimus ja innovointi ovat riskialtista toimintaa, jolla ei ole
takeita menestyksestä. Jos epäonnistumisen riski on liian suuri, yksityinen
sektori voi olla haluton investoimaan, vaikka taloudellinen ja
yhteiskunnallinen tuotto olisi potentiaalisesti hyvinkin suuri.
Tutkimusinvestointien taloudellinen hyöty saattaa myös koitua muiden osapuolten
hyväksi, minkä vuoksi yksittäisten yritysten investointihalukkuus on vähäinen,
tai markkinoiden koko ja sitä kautta potentiaalinen tuotto voi strategisista
syistä olla rajallinen (esim. kehitettäessä uusia antibiootteja tilanteessa,
jossa mikrobilääkeresistenssi on alati kasvava huolenaihe). Nämä yleiset markkinoiden toimintavajeet ovat vahva peruste julkisen
tuen myöntämiselle yksityisen sektorin tutkimus- ja innovointitoimintaan.
Joissakin tapauksissa alojen laajuus, haasteiden ja teknologioiden
monitahoisuus, investointien pitkät aikajänteet ja investointitarve ovat
sellaista luokkaa, ettei yksittäisille hankkeille myönnettävällä julkisella
tuella olisi vaikutusta. Tällaisissa tapauksissa tarvitaan julkisen ja
yksityisen sektorin välisiä jäsenneltyjä kumppanuuksia, joiden puitteissa
voidaan yhdessä kehittää, rahoittaa ja panna täytäntöön kunnianhimoisia
tutkimus- ja innovaatiolinjauksia. Tästä syystä
poliittiset päätöksentekijät koko maailmassa käyttävät julkisyksityisiä
tutkimuskumppanuuksia yhä enemmän välineenä kasvustrategioidensa
toteuttamisessa. Euroopan tasolla ja kansainvälisesti toimivilla aloilla, joilla
investointien laajuus ylittää yksittäisten jäsenvaltioiden valmiudet, tehokkain
lähestymistapa on luoda tällaisia kumppanuuksia EU:n tasolla. Erityisesti mainittakoon, että julkisyksityiset tutkimus- ja
innovaatiokumppanuudet tarjoavat tehokkaita ja kipeästi kaivattuja välineitä
saavuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteet, muun muassa seuraavista
syistä: –
Ne mahdollistavat pitkän aikavälin strategisen
lähestymistavan tutkimukseen ja innovointiin ja vähentävät epävarmuustekijöitä
mahdollistamalla pitkäaikaiset sitoumukset. –
Ne tarjoavat oikeudellisen rakenteen resurssien
yhdistämiseksi ja kriittisen massan kokoamiseksi, mikä mahdollistaa toiminnan
mittakaavassa, johon yksittäiset yritykset eivät pystyisi. Tähän päästään muun
muassa älykkään erikoistumisen avulla ja yhdistämällä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta
ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saatavia varoja. –
Ne tehostavat tutkimus- ja innovointirahoitusta
koko EU:ssa taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen sekä infrastruktuurien
yhteiskäytön avulla, mikä vähentää riskiä toiminnan jäämisestä hajanaiseksi,
johtaa mittakaavaetuihin ja vähentää kaikille toimintaan osallistuville
aiheutuvia kustannuksia. –
Ne kykenevät vastaamaan paremmin monitahoisiin
haasteisiin, sillä niiden avulla voidaan kehittää poikkitieteellisiä
lähestymistapoja ja jakaa tehokkaammin tietämystä ja asiantuntemusta. –
Ne helpottavat sisämarkkinoiden luomista
innovatiivisille tuotteille ja palveluille, koska niissä voidaan edetä yhdessä
olennaisissa kysymyksissä, kuten rahoituksen saatavuus, standardointi ja
normitus. –
Ne mahdollistavat innovatiivisten teknologioiden
nopeamman markkinoilletulon, muun muassa koska ne antavat yrityksille
mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoja, mikä nopeuttaa
oppimisprosessia. –
Ne voivat tarjota kansainvälisille yrityksille
sopivat puitteet toteuttaa tutkimus- ja innovaatioinvestointejaan Euroopassa ja
hyödyntää Euroopan vahvuuksia, kuten hyvin koulutettua työvoimaa,
lähestymistapojen monimuotoisuutta ja alojen välistä luovuutta. –
Ne mahdollistavat tarpeeksi laajan tutkimus- ja
innovointitoiminnan, jotta voidaan vastata tärkeisiin yhteiskunnallisiin
haasteisiin ja saavuttaa Eurooppa 2020 ‑strategian keskeiset poliittiset
tavoitteet. 3. Yhteiset teknologia-aloitteet: mitä on
opittu EU-tason julkisyksityisiä tutkimus- ja
innovaatiokumppanuuksia otettiin ensi kertaa käyttöön nykyisessä seitsemännessä
tutkimuspuiteohjelmassa. Niitä toteutettiin ennen kaikkea nk. yhteisillä
teknologia-aloitteilla (Joint Technology Initiative, JTI), joissa unioni ja
teollisuus yhdessä rahoittavat ja toteuttavat seitsemännen puiteohjelman
tiettyjä osia. Yhteisten teknologia-aloitteiden toteutuksesta huolehdittiin
perustamalla niille kullekin oma yhteisyritys. Ne perustettiin erillisinä
oikeushenkilöinä, joiden oikeusperusta vastasi nykyistä Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 187 artiklaa. Seitsemännessä puiteohjelmassa on perustettu
viisi yhteistä teknologia-aloitetta, aloina ilmailu (Clean Sky), lääkealan
tutkimus (Innovatiiviset lääkkeet ‑aloite), polttokenno- ja vetytekniikka
(FCH), sulautetut järjestelmät (ARTEMIS) ja nanoelektroniikka (ENIAC). Niistä kaikista
tehdään säännöllisesti seurannat, tarkastelut ja arvioinnit[6]. Komission tiedonannossa
”Kumppanuus tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa”[7]
luotiin katsaus saatuihin kokemuksiin sekä esiteltiin merkittäviä tuloksia ja
annettiin suosituksia toiminnan parantamiseksi edelleen. Saavutuksia tarkasteltaessa todettiin, että
poliittiset päätöksentekijät ympäri maailmaa käyttävät julkisyksityisiä
tutkimuskumppanuuksia yleisesti yhä enemmän välineenä kasvustrategioidensa
toteuttamisessa. Arvioinneissa todettiin myös, että julkisyksityiset
kumppanuudet yleensä ja yhteiset teknologia-aloitteet erityisesti ovat
innovatiivinen tapa panna täytäntöön unionin tutkimus- ja
innovaatiopolitiikkaa. Ne tuovat yhteen alojensa tutkimuksen ja innovoinnin
edelläkävijät ja antavat niille mahdollisuuden kohdentaa ja linjata toimiaan
strategisten tutkimus- ja innovaatiolinjausten mukaisesti. Yhteisten teknologia-aloitteiden
käynnistämistä pidettiin hyvin perusteltuna, kun otetaan huomioon todetut
markkinoiden toimintavajeet, tarvittavien toimien pitkäaikainen luonne ja
tarvittavien läpimurtojen edellyttämien sitoumusten laajuus. Yhteisiin teknologia-aloitteisiin on
seitsemännessä puiteohjelmassa myönnetty yhteensä 3,12 miljardia euroa
unionin rahoitusta, minkä lisäksi tulevat teollisuuden tekemät 4,66 miljardin
euron investoinnit. Yhteiset teknologia-aloitteet ovat osoittautuneet
toimivaksi keinoksi houkutella teollisuutta osallistumaan toimiin laajassa
mitassa. Tämä koskee myös pk-yrityksiä, joita on ollut 28 prosenttia
osallistujista. Vaikka yhteisiä teknologia-aloitteita on ollut
täysin toiminnassa vain rajoitetun ajan, väliarvioinneissa on todettu niiden
edistyminen ja ensimmäiset merkit vaikutuksista. Esimerkiksi polttokenno- ja
vetyteknologia-alan yhteisessä teknologia-aloitteessa on käynnistetty
merkittävä sarja strategisesti tärkeitä hankkeita, ja eräitä varhaisvaiheen
kaupallisia sovelluksia, kuten haarukkatrukkeja ja pieniä varavoimanlähteitä,
on jo saatu aikaan. Clean Sky -aloitteen väliarviointi vahvisti, että se on
onnistuneesti edistänyt kehitystä kohti strategisia ympäristötavoitteita
keskittymällä täysin uusiin teknologiaratkaisuihin. Innovatiivisia lääkkeitä
koskevan yhteisen teknologia-aloitteen väliarvioinnissa todettiin, että
lääkekehityksen yritysekosysteemin optimoinnissa Euroopassa oli edistytty hyvin
esimerkiksi hyödyntämällä paremmin dataa, tehostamalla keinoja lääkkeiden
haittavaikutusten ennustamiseksi sekä kehittämällä uusia biomerkkiaineita ja
nopeampia ja halvempia kliinisiä tutkimuksia. ENIAC- ja ARTEMIS-teknologia-aloitteiden
väliarvioinneissa korostettiin niiden roolia liikkeellepanijoina, jotka
lisäävät johtavien yksityisyritysten sitoutumista ja joiden puitteissa
kansalliset ja Euroopan tason viranomaiset voivat tukea strategisesti erittäin
tärkeitä tutkimuskohteita. Vastaavan aloitteen jatkamista Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa
suositeltiin voimakkaasti, koska yksikään yksittäinen organisaatio tai
jäsenvaltio ei voisi mitenkään vastata kaikkiin elektroniikkasektorin
haasteisiin Euroopassa. Raporteissa ja väliarvioinneissa tuotiin
esille myös eräitä nykyisten yhteisten teknologia-aloitteiden puutteita.
Erityisesti todettiin, että teollisuuskumppanit olisi sidottava vahvemmin
mukaan ja näille sitoumuksille ja niihin liittyvälle vipuvaikutukselle olisi luotava
selkeämmät mittapuut. On myös tarpeen selventää yhteisten
teknologia-aloitteiden perustamiseen liittyviä kysymyksiä, määritellä
tavoitteet selkeämmin ja varmistaa parempi avoimuus uusien osallistujien
mukaantuloa varten. Lisäksi yhteisten teknologia-aloitteiden tukiryhmän (JTI
Sherpa Group) raportti sisältää suosituksia yhteisten teknologia-aloitteiden
toiminnan yksinkertaistamisesta ja selventämisestä esimerkiksi niiden tarpeita
vastaavan erityisen rahoituskehyksen avulla. Sidosryhmät ovat myös olleet huolissaan
siitä, että kuhunkin yksittäiseen yhteiseen teknologia-aloitteeseen sovelletaan
omia sääntöjä ja menettelyjä, jotka voivat vaihdella teknologia-aloitteiden
välillä ja poiketa seitsemänteen puiteohjelmaan sovellettavista säännöistä.
Kaikki nämä seikat on otettu huomioon Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan
ehdotetuissa yhteisissä teknologia-aloitteissa. 4. Yhteiset teknologia-aloitteet Horisontti
2020 -puiteohjelmassa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa varten
ehdotettu sääntelykehys tarjoaa kauaskantoisia mahdollisuuksia unionin ja
yksityissektorin välisille sitoumuksille, muun muassa SEUT-sopimuksen 187 artiklan
nojalla perustettavat yhteiset teknologia-aloitteet. Näissä on pyrittävä
Horisontti 2020 -puiteohjelman tavoitteisiin, joihin kuuluu tutkimus- ja innovaatiotoiminnan
yhdentäminen. Horisontti 2020 -asetuksessa asetetaan kriteerejä, joiden on
täytyttävä julkisyksityisiä kumppanuuksien aihealueita valittaessa. Ehdotetun
lainsäädännön mukaan kaikkiin Horisontti 2020 -ohjelman osiin, myös yhteisiin
teknologia-aloitteisiin, sovellettaisiin samoja sääntöjä, jollei
erityistapauksissa ole perusteltua poiketa niistä. 4.1. Horisontti 2020 ‑ohjelman
alussa käynnistettävät yhteiset teknologia-aloitteet Komissio on laatinut Horisontti 2020 –ohjelman
alussa käynnistettävistä yhteisistä teknologia-aloitteista säädösehdotukset,
joiden lähtökohtana ovat seitsemännen puiteohjelman aikana saadut kokemukset,
Horisontti 2020 -ohjelman uusi lainsäädäntöperusta ja teollisuuskumppaneiden
selkeät sitoumukset. Ehdotettujen aloitteiden perustelut esitetään ehdotuksiin
liittyvissä vaikutusten ennakkoarvioinneissa. Kaikki yhteiset teknologia-aloitteet koskevat
strategisia teknologioita, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä
kansainvälisesti kilpailluilla aloilla. Kaikki mukana olevat alat ovat
eurooppalaisen osaamiseen perustuvan talouden tukipilareita tai ovat nopeasti
kehittymässä sellaisiksi. Kyseiset alat työllistävät tällä hetkellä yli 4 miljoonaa
henkeä, ja niiden maailmanlaajuiset markkinat ovat kasvussa. EU:n
teollisuudella on mahdollisuus valloittaa nämä markkinat, jos se kykenee
saavuttamaan teknologisen johtoaseman ja säilyttämään sen. Kuten alla olevasta
kaaviosta käy ilmi, niillä on suora yhteys myös Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteiden saavuttamiseen. Näinä rajallisten taloudellisten mahdollisuuksien
aikoina on ehdottomasti varmistettava tarvittavat suuren kokoluokan
investoinnit Euroopassa. Kyseisillä aloilla on myös havaittu pitkäkestoiseen ja
riskialttiiseen tutkimus- ja innovointitoimintaan liittyviä markkinoiden toimintavajeita,
mikä tarkoittaa sitä, että yksityinen sektori ei yksin kykene huolehtimaan
tarvittavista resursseista. Ehdotetut yhteiset teknologia-aloitteet
rakentuvat seitsemännessä puiteohjelmassa saavutetulle menestykselle. Neljä
niistä on jatkoa seitsemännessä puiteohjelmassa perustetuille yhteisille
teknologia-aloitteille (esimerkiksi elektronisten järjestelmien ja
komponenttien yhteinen teknologia-aloite, joka yhdistää nykyiset ARTEMIS- ja
ENIAC-yhteisyritykset). Euroopan biotalousstrategian[8] mukainen biopohjaisten
teollisuudenalojen yhteinen teknologia-aloite sitä vastoin on uusi. Kaikille yhteisille teknologia-aloitteille on
asetettu selvästi määritellyt tavoitteet läpimurtojen saavuttamiseksi
seuraavilla aloilla: –
Innovatiiviset lääkkeet: parannetaan Euroopan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia
kehittämällä uusia ja tehokkaampia diagnoosi- ja hoitomenetelmiä, kuten uusia
mikrobilääkehoitoja; –
Polttokenno- ja vetyteknologia-ala: kehitetään kaupallisesti kannattavia ja puhtaita ratkaisuja, joissa
vetyä käytetään energiankantajana ja polttokennoja energianmuuntajina; –
Clean Sky: vähennetään
selvästi seuraavan sukupolven ilma-alusten ympäristövaikutuksia; –
Biopohjaiset teollisuudenalat: kehitetään uusia ja kilpailukykyisiä biopohjaisten teollisuudenalojen
arvoketjuja, jotka korvaavat fossiilisten polttoaineiden tarpeen ja jotka
vaikuttavat voimakkaasti maaseudun kehittämiseen; –
Elektroniset komponentit ja järjestelmät: säilytetään Euroopan johtoasema elektronisten komponenttien ja
järjestelmien alalla ja siirrytään nykyistä nopeammin niiden
hyödyntämisvaiheeseen. Näiden viiden yhteisen teknologia-aloitteen odotetaan mobilisoivan
yhteensä 17 miljardin kokonaisinvestoinnit, joista enimmillään
6,4 miljardia myönnetään EU:n talousarviosta. Seuraavassa taulukossa
esitetään tarkemmin, miten investoinnit jakautuvat näihin viiteen yhteiseen
teknologia-aloitteeseen: Yhteinen teknologia-aloite || Investoinnit yhteiseen teknologia-aloitteeseen (euroissa) EU-rahoitus (Horisontti 2020) || Teollisuuden kumppaneilta ja muista lähteistä tuleva rahoitus Innovatiiviset lääkkeet || 1 725 miljoonaa || 1 725 miljoonaa Polttokenno- ja vetyteknologia || 700 miljoonaa || 700 miljoonaa[9] Clean Sky || 1 800 miljoonaa || 2 250 miljoonaa Biopohjaiset teollisuudenalat || 1 000 miljoonaa || 2 800 miljoonaa Elektroniset komponentit ja järjestelmät || 1 215 miljoonaa || 3 600 miljoonaa[10] (josta 1 200 miljoonaa tulee jäsenvaltioilta) Yhteensä || 6 440 miljoonaa || 9 875 miljoonaa teollisuudelta + 1 200 miljoonaa jäsenvaltioilta 4.2. Horisontti 2020 -ohjelman
yhteisten teknologia-aloitteiden merkittävimmät piirteet Komissio ehdottaa nykyisiä yhteisiä
teknologia-aloitteita huomattavasti kunnianhimoisempia kumppanuuksia. Yhteisten teknologia-aloitteiden tavoitteet
ovat aiempaa selvemmät ja kunnianhimoisemmat, ja ne edistävät suoraan
kilpailukykyä ja EU:n poliittisia tavoitteita.
Jokaiselle yhteiselle teknologia-aloitteelle on asetettu mitattavissa olevat
erityistavoitteet ja keskeiset suorituskykyindikaattorit, mikä mahdollistaa
entistä tarkemman seurannan ja arvioinnin. Niiden tavoitteet menevät selvästi
pidemmälle kuin seitsemännessä puiteohjelmassa asetetut tavoitteet.
Tavoitteissa painotetaan myös aikaisempaa vahvemmin innovointia ja vaikutuksia,
jotta innovaatioilla voitaisiin kuroa umpeen tutkimuksen ja kaupallisten sovellusten
välinen kuilu. Mainittakoon tästä esimerkkinä uusi polttokenno- ja
vetyteknologian alan yhteisyritys, jossa tavoitteena on tarttua hinta- ja
suorituskykyongelmiin teknologian saamiseksi kaupallisesti kannattavaksi. Useat
tavoitteet myös tukevat suoraan EU:n poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi
biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisessä teknologia-aloitteessa kehitetään
teknologioita, joiden avulla muuhun käyttöön kuin elintarvikkeisiin
tarkoitetuista viljelykasveista voidaan tuottaa biopolttoaineita, minkä
ansiosta viljelijät ja teollisuus kykenevät saavuttamaan uusiutuvaa energiaa
koskevat EU:n tavoitteet. Lisäksi tavoitteena on kehittää elektroniikan
kaltaisia keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita, jotka tukevat useiden
Euroopan teollisuudenalojen kilpailukykyä. Yhteisten teknologia-aloitteiden hallintoa
on parannettu, jotta voidaan varmistaa niiden avoimuus uusille osallistujille,
rahoituksen osoittaminen huippuosaamisen perusteella sekä paremmat kytkökset
kansallisiin toimiin. Valtaosa EU:n rahoituksesta
jaetaan avointen ehdotuspyyntöjen perusteella, joissa säännöt ovat
lähtökohtaisesti samat kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman muissa osissa.
Kaikki aloitteet ovat avoimia uusille kumppaneille. Esimerkiksi uudessa
innovatiiviset lääkkeet -aloitteessa osa EU:n rahoitusosuudesta on laitettu
sivuun uusia kumppaneita varten. Uudessa Clean Sky -aloitteessa järjestetään
avoin kilpailumenettely ydinkumppaneiden valitsemiseksi demonstraatioita ja
demonstraatioalustoja varten. Useissa uusissa yhteisissä teknologia-aloitteissa
keskitytään aiempaa enemmän demonstraatiotoimiin. Tämän odotetaan kasvattavan
niiden merkitystä aikaisempaa useammalle organisaatiolle. Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisillä
teknologia-aloitteilla pyritään luomaan tiiviimpi yhteys jäsenvaltioissa ja
alueilla käynnissä oleviin vastaavanlaisiin toimiin. Näin ollen kaikissa
yhteisissä teknologia-aloitteissa vahvistetaan jäsenvaltioiden edustajien
ryhmää. Näillä ryhmillä on tärkeä neuvoa-antava rooli, ne saavat täydelliset
tiedot aloitteiden toteuttamisesta ja niiden edellytetään tiedottavan
yhteiselle teknologia-aloitteelle asiaa koskevista kansallisista toimista sekä
yhdistävän aloitteen toimet käytännön täytäntöönpanoon. Elektronisten
komponenttien ja järjestelmien yhteisessä teknologia-aloitteessa jäsenvaltiot
myös osallistuvat suoraan sen rahoitukseen. Hyödyntämällä tarvittaessa käyttöönottoa
varten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukimekanismeja voidaan
tehostaa synergioita unionin toimien ja jäsenvaltioiden tai alueiden
kehitysstrategioiden välillä ja näin auttaa jäsenvaltioita kasvattamaan
kilpailukykyä ja kattamaan paremmin investointitarve painopistealueilla. Sekä toimeenpanorakenteita että
osallistumissääntöjä yksinkertaistetaan huomattavasti. Horisontti 2020 -ohjelman yhteisiin teknologia-aloitteisiin sovelletaan
toimeenpanoa koskevia menettelyjä, joiden avulla ne täyttävät tarkoituksensa
entistä paremmin[11].
Tällaisia ovat muun muassa –
oikeudellinen kehys, joka soveltuu paremmin
teollisuuden vahvaan osallistumiseen, sekä huomattavan yksinkertaistamisen
mahdollistavat varainhoitoasetuksen uudet säännökset (lisätty julkisyksityisiä
kumppanuuksia koskevia säännöksiä, jotka luovat ihanteelliset olosuhteet
yhteisille teknologia-aloitteille – niissä nimittäin nimenomaisesti
tunnustetaan yhteiset teknologia-aloitteet julkisyksityisen kumppanuuden
elimiksi, jotka voivat hyväksyä omat erityistarpeisiinsa mukautetut ”kevyet”
varainhoitosäännökset); sekä –
Horisontti 2020 -ohjelman osallistumissääntöjen
yhdenmukainen soveltaminen, mikä parantaa ennustettavuutta osallistujien
kannalta ja mistä voidaan poiketa ainoastaan poikkeuksellisissa ja
asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että
Horisontti 2020 -ohjelmaan tehtävät huomattavat yksinkertaistukset hyödyttävät
myös yhteisiä teknologia-aloitteita. Kaikissa uusissa yhteisissä
teknologia-aloitteissa teollisuuden sitoumukset ovat aikaisempaa vahvemmat,
mukaan luettuina huomattavat taloudelliset sitoumukset, jotka ovat vähintään
samantasoiset kuin EU:n osuus. Yhteisten
teknologia-aloitteiden yhteenlasketut teollisuuden suorat sitoumukset
lähentelevät kokonaisuudessaan 10:tä miljardia euroa. Kuten seitsemännessä
puiteohjelmassa, eräät näistä sitoumuksista liittyvät sellaisten yhteisen
teknologia-aloitteen kautta käynnistettyjen ehdotuspyyntöjen perusteella
valittujen hankkeiden rahoittamiseen, joita ei korvata kokonaan EU:n osuudesta.
Tällaisten tavallisten yhteisrahoitusjärjestelyjen lisäksi teollisuuskumppanit
sitoutuvat toimiin ja investointeihin, joita ei korvata lainkaan Horisontti
2020 -ohjelmasta. Esimerkiksi polttokenno- ja vetyteknologia-alan nykyisessä
yhteisessä teknologia-aloitteessa teollisuuden osuus rajoittuu pitkälti
teollisuuden osallistumiseen yhteisrahoitettuihin toimiin, kun taas tulevassa yhteisessä
teknologia-aloitteessa kyseisen osuuden lisäksi teollisuus sitoutuu vähintään
300 miljoonalla eurolla. Clean Sky -teknologia-aloitteessa nämä
lisäsitoumukset ovat miltei 1 miljardi euroa, biopohjaisten
teollisuudenalojen yhteisessä teknologia-aloitteessa vähintään
1,8 miljardia. Lisäsitoumukset liitetään suoraan yhteisen
teknologia-aloitteen tavoitteisiin, ja ne edesauttavat niiden saavuttamista.
Teollisuuskumppanit tekevät tällaisia erityissitoumuksia osana vuotuista
täytäntöönpanoprosessia, jota tarkastetaan ja valvotaan. Jos teollisuuden
sitoumukset jäävät alle vaadittavan tason, komissio on varannut itselleen
oikeuden vähentää EU:n osuutta tai pidättää sen taikka purkaa yhteisyrityksen.
Tällä turvataan joustavuus sellaisten huomattavien ja odottamattomien muutosten
tapauksissa, jotka heikentävät yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteiden
merkitystä. 5. Muut kumppanuudet Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa 5.1. Sopimussuhteiset julkisen ja
yksityisen sektorin kumppanuudet Yhteisten teknologia-aloitteiden
täydennykseksi komissio on seitsemännessä puiteohjelmassa perustanut
rakenteellisia kumppanuuksia yksityissektorin kanssa tavoitteena välitön
osallistuminen työohjelmien laadintaan etukäteen määritellyillä teollisesti
merkittävillä aloilla. Toisin kuin yhteisten teknologia-aloitteiden yhteydessä,
kyseisiä kumppanuuksia varten ei tarvita uutta lainsäädäntöä, koska komissio
toteuttaa rahoituksen tavanomaisia menettelyjä käyttäen. Kolme tällaista kumppanuutta on perustettu
Euroopan talouden elvytyssuunnitelman[12]
puitteissa, ja ne on toteutettu ehdotuspyyntöjen kautta, joissa unionin
rahoitusosuus on yhteensä 1,6 miljardia euroa. Ehdotuspyynnöt ovat olleet
hyvin tärkeitä teollisuudelle, ja noin puolet hankerahoituksesta onkin
kohdennettu teollisuudelle pk-yritysten osuuden ollessa noin 30 prosenttia[13]. Tämän kokemuksen perusteella myös Horisontti
2020 –säädösehdotuksissa sallitaan kyseiset kumppanuudet. Avoimuuden
lisäämiseksi kumppanuudet perustuvat tulevaisuudessa komission ja
teollisuuskumppaneiden väliseen sopimukseen, jossa esitetään kumppanuuden
tavoitteet, sitoumukset, keskeiset suorituskykyindikaattorit ja tuotokset. Sopimussuhteiset julkisyksityiset kumppanuudet
tulevat kyseeseen seuraavilla aloilla: –
Tulevaisuuden tehtaat –
Energiatehokkaat rakennukset –
Vihreät ajoneuvot –
Tulevaisuuden internet[14] –
Kestävä prosessiteollisuus –
Robotiikka –
Fotoniikka –
Suurteholaskenta. Neljällä ensimmäisellä alalla viedään
eteenpäin seitsemännen puiteohjelman yhteydessä perustettuja julkisyksityisiä
kumppanuuksia. Ne edustavat suuria osia Euroopan taloudesta, ja tarve
julkisyksityisiin kumppanuuksiin on määritelty komission asiakirjoissa, joista
mainittakoon tiedonanto teollisuuspolitiikan ajantasaistamisesta, tiedonanto
kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa koskevasta eurooppalaisesta
strategiasta[15],
tiedonanto suurteholaskennasta[16]
sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa koskevat lainsäädäntöehdotukset. Odotuksena on, että kullakin edellä
mainituista aloista teollisuudelta tulevissa ehdotuksissa esitellään muita
intressitahoja avoimesti kuullen laaditut selkeät etenemissuunnitelmat, joissa
kuvataan visio, tutkimus- ja innovointisisältö sekä odotetut vaikutukset muun
muassa kasvun ja työllisyyden kannalta. Niissä toivotaan myös selvennettävän
teollisuuden sitoumusten luonnetta ja laajuutta sekä julkisyksityisen
kumppanuuden vipuvaikutusta. Niissä painotutaan erityisesti lähellä markkinoita
tapahtuvaan toimintaan. Lisäksi julkisyksityisissä kumppanuuksissa
olisi pyrittävä hyödyntämään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kanssa
saavutettavissa olevia synergiaetuja, erityisesti älykästä erikoistumista
koskevien alueellisten ja kansallisten strategioiden yhteydessä. Komissio aikoo arvioida teollisuuden
ehdotukset Horisontti 2020 ‑asetuksessa vahvistettujen kriteerien
perusteella käyttäen tässä myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Jos ehdotuksesta
tehdään myönteinen arvio, jonka tulokset julkaistaan, komission ja
yksityissektorilla toimivien kumppanien kesken tehdään komission päätöksen
pohjalta yhteisymmärryspöytäkirja. Siinä ilmoitetaan seuraavat seikat: –
Kumppanuuden yleiset ja erityiset tavoitteet. –
Yksityisten kumppanien tekemät sitoumukset, joiden
odotetaan olevan merkittäviä ja vastaavan ennakoitua unionin rahoitusosuutta ja
joihin voidaan sisällyttää julkisyksityisen kumppanuuden hallinnolliset kulut
sekä teollisuuden rahoittama demonstrointi-, koulutus-, klusteri-,
tiedonlisäämis- ja seurantatoiminta. –
Keskeiset suorituskykyindikaattorit ja odotetut
tulokset, mukaan luettuna niiden hyödyntämisestä aiheutuvat vaikutukset Euroopassa. –
Unionin osuuden alustava määrärahat kaudelle
2014–2020 (budjettivallan käyttäjän hyväksyttävä vuosittaisessa
talousarviomenettelyssä). –
Seuranta- ja arviointimekanismi, jossa käytetään
keskeisiä suorituskykyindikaattoreja ja johon sisältyy mahdollisuus
mukautuksiin. Sen perusteella komissio voi myös päättää kumppanuuden, jos
teollisuuskumppanit eivät täytä sitoumuksiaan. –
Hallintorakenne, mukaan luettuna mekanismi, jonka
avulla komissio voi pyytää yksityisiltä kumppaneilta neuvoja tutkimus- ja
innovointitoimista, joille esitetään Horisontti 2020 ‑rahoitustukea. Komissio pyrkii tekemään tarvittavan
yhteisymmärryspöytäkirjan ajoissa aloilla, joilla teollisuuden ehdotuksen
katsotaan täyttävän vaaditut kriteerit, jotta julkisyksityinen
kumppanuustoiminta voi alkaa jo ensimmäisessä Horisontti 2020 –työohjelmassa. 5.2. Julkisen sektorin sisäiset
kumppanuudet ja muut kumppanuudet Komissio aikoo käyttää Horisontti 2020
–puiteohjelman toteuttamisessa myös muita kumppanuuden muotoja. Komissio
esittää kansallisten tutkimusohjelmien yhteistä täytäntöönpanoa varten neljä
lainsäädäntöehdotusta julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien perustamiseksi
jäsenvaltioiden kanssa SEUT-sopimuksen 185 artiklan nojalla. Ehdotusten aiheet
ovat seuraavat: –
Toinen Euroopan maiden ja kehitysmaiden välinen
kliinisiä kokeita koskeva yhteistyökumppanuus.
Vähennetään köyhyyteen liittyvien sairauksien aiheuttamaa yhteiskunnallista ja
taloudellista taakkaa. –
Eurooppalainen metrologian tutkimus- ja
innovointiohjelma. Tuotetaan asianmukaisia,
integroituja ja tarkoitukseen sopivia metrologisia ratkaisuja, jotka tukevat
innovointia ja teollisuuden kilpailukykyä, sekä mittaustekniikoita
yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla (esim. energia-, ympäristö ja
terveys). –
Eurostars 2. Edistetään
talouskasvua ja työpaikkojen luomista parantamalla tutkimus- ja
kehitystoimintaa harjoittavien pk-yritysten kilpailukykyä. –
Aktiivista ja avustettua asumista koskeva
tutkimus- ja kehittämisohjelma. Parannetaan
ikääntyvien ihmisten ja heistä huolehtivien elämänlaatua ja lisätään
huolenpitojärjestelmien kestävyyttä edistämällä aktiivisena ja terveenä
ikääntymiseen liittyvien tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien tuotteiden
ja palvelujen saatavuutta. Lisäksi Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa
on tarkoitus hyödyntää muunkinlaisia kumppanuuksia, kuten eurooppalaisia
innovaatiokumppanuuksia[17]
ja yhteisiä ohjelma-aloitteita[18]
sekä eurooppalaisia teknologiayhteisöjä. Niin ikään osana Horisontti 2020
–toimintaa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) aikoo perustaa
osaamis- ja innovaatioyhteisöjä[19],
jotka kokoavat yhteen koulutus-, tutkimus- ja yrityssektoreiden toimijoita
pitkäaikaisen rakenteellisen kumppanuuden puitteissa. Kahdessa tulevassa FET-lippulaivatoimessa[20], Graphene ja Human Brain
Project, pyritään luomaan laajoja ja pitkäkestoisia eurooppalaisia
kumppanuuksia. Toimet täydentävät julkisyksityisiä kumppanuuksia – ne ovat
aluksi tiedesuuntautuneita ja teollisuuden osallistuminen kasvaa vähitellen
toimen kymmenvuotisen keston aikana. Yhteisten teknologia-aloitteiden
ohella toisena julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden muotona on
SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustettu SESAR-yhteisyritys (Single
European Sky ATM Research)[21]
koordinoimaan SESAR-hanketta, joka on eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan
yksinkertaistamiseen tähtäävän yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan
aloitteen tekninen tukijalka. SESAR:n erityisestä politiikkasuuntautuneesta
toiminnasta johtuen sitä ei perustettu yhteisenä teknologia-aloitteena, vaikka
sillä onkin tiiviit yhteydet yhteiseen Clean Sky -teknologia-aloitteeseen.
Komissio ehdottaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman alla laajennettua
SESAR-yhteisyritystä. Laajennus varmistaa sen, että ilmaliikenteen hallintaa koskevan
tutkimuksen ja innovoinnin koordinointi jatkuu Horisontti 2020 –toiminnassa
täysin sopusoinnussa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan politiikan
tavoitteiden kanssa. 6. Näkymät Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet,
joihin liittyy voimakas teollisuuden panos ja sitoutuminen, ovat välttämättömiä
Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja Eurooppa 2020 ‑strategian
tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä tiedonannossa on esitetty pääpiirteissään,
kuinka julkisyksityisen kumppanuuden toimintamallia vankennetaan Horisontti
2020 ‑puiteohjelmassa lisäämällä avoimuutta, selkeyttämällä tavoitteita,
painottumalla enemmän lähellä markkinoita tapahtuvaan toimintaan, tukemalla
teollisuuden voimakkaampaa sitoutumista ja tekemällä merkittäviä
yksinkertaistuksia. Yhteisten teknologia-aloitteiden toiminta,
sopimusperusteiset julkisyksityiset kumppanuudet, julkisen sektorin sisäiset
kumppanuudet ja muut asiaan liittyvät aloitteet, kuten yhteiset
ohjelma-aloitteet, EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja eurooppalaiset
innovaatiokumppanuudet, toteutetaan siten, että saavutetaan mahdollisimman
suuret synergiaedut ja lisätään kokonaisvaikutuksia, etenkin silloin kun on
kyse yhteisistä tavoitteista. Tässä olisi käytettävä täysimääräisesti hyväksi
mahdollisuudet, jotka perustuvat siihen, että kaikki EU:n tason tutkimus- ja
innovointirahoitus on yhdistetty yhdeksi ohjelmaksi, joka on Horisontti 2020.
Synergiaa olisi tavoiteltava erityisesti linkittämällä yhteen innovaatiosyklin
eri vaiheissa tapahtuvat toiminnot tutkimustuloksista lähempänä markkinoita
tapahtuvaan toimintaan, jotta voidaan lisätä yrittäjähenkeä ja yritysten
perustamista Euroopan taloudelle ratkaisevan tärkeillä aloilla. Ottaen huomioon näiden kumppanuuksien suuri
vaikutus kasvuun ja työpaikkoihin komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja
neuvostoa tekemään tarvittavat lainsäädännölliset päätökset kumppanuuksien
perustamiseksi Horisontti 2020 –puiteohjelman käynnistyessä. Ehdotettujen
hallintojärjestelyjen avulla komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti yhteisten
teknologia-aloitteiden ja muiden kumppanuuksien edistymistä ja raportoi siitä. Kokemusten mukaan yhteisyritysten perustaminen
vaatii paljon aikaa ja ponnisteluja, ja niitä olisi perustettava vain silloin,
kun kyse on merkittävästä strategisesta tutkimus- ja innovaatiotavoitteesta,
jota ei voida saavuttaa Horisontti 2020 –puiteohjelman tavanomaisen
täytäntöönpanon kautta. Sen vuoksi komissio aikoo tulevaisuudessa harkita
tällaisia aloitteita vain siinä tapauksessa, että ne ovat selkeästi
perusteltuja Horisontti 2020 –puiteohjelman kriteerien perusteella ja että
niille on selkeä strateginen ja poliittinen tarve. Komissio katsoo kuitenkin,
että poliittinen tarve luoda EU:hun yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue ja
johtoasema rautatieteknologioissa sekä tähän liittyvän tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan laajuus muodostavat hyvän syyn yhteisyrityksen
perustamiselle rautatiesektorilla. Komissio aikoo siksi työskennellä
teollisuuden kanssa ehdotuksen laatimiseksi. [1] KOM(2010) 2020. [2] KOM(2010) 546. [3] KOM(2011) 808/809/810/811/812. [4] COM(2012) 582. [5] COM(2012) 341. [6] Yhteisten teknologia-aloitteiden väliarvioinnit ja
komission vastaus niihin ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/research/jti/index_en.cfm.
Samasta osoitteesta löytyy myös yhteisten teknologia-aloitteiden tukiryhmän
(JTI Sherpa Group) raportti. [7] KOM(2011) 572. [8] COM(2012) 60. [9] Summa koostuu yhteisyrityksen osakkaiden tai niihin
kuuluvien oikeushenkilöiden osuuksista (vähintään 400 miljoonaa euroa)
sekä sellaisten oikeushenkilöiden osuuksista, jotka eivät ole yhteisyrityksen
osakkaita mutta jotka osallistuvat sen toimintaan. [10] Summa koostuu yhteisyrityksen osakkaiden tai niihin
kuuluvien oikeushenkilöiden osuuksista (vähintään 1 700 miljoonaa euroa
yksityisiltä osakkailta) sekä sellaisten oikeushenkilöiden osuuksista, jotka
eivät ole yhteisyrityksen osakkaita mutta jotka osallistuvat sen toimintaan. [11] Kuten yhteisten teknologia-aloitteiden tukiryhmän (JTI
Sherpa Group) raportissa http://ec.europa.eu/research/jti/pdf/jti-sherpas-report-2010_en.pdf
kehotettiin. [12] KOM(2008) 800. [13] Lisäksi unioni on rahoittanut tulevaisuuden internetiä
koskevaa aloitetta 300 miljoonalla eurolla, josta noin 50 prosenttia on
mennyt teollisuudelle. [14] Jatko käynnissä olevalle Tulevaisuuden internet
–kumppanuushankkeelle, jonka painopisteenä ovat kiinteät ja langattomat
5G-verkkoinfrastruktuurit. [15] COM(2012) 341. [16] COM(2012) 45. [17] http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm?pg=eip [18] http://ec.europa.eu/research/era/joint-programming_en.html [19] http://eit.europa.eu/kics/ [20] http://ec.europa.eu/digital-agenda/en/fet-flagships [21] http://www.sesarju.eu/