15.6.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 169/11

—

eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (1), joissa komissiota pyydettiin esittämään ehdotus tämän alan eurooppalaiseksi vertailuarvoksi, sillä tämänhetkisiin ja tuleviin työmarkkinahaasteisiin vastaamiseksi on tärkeää parantaa työllistyvyyttä koulutuksen avulla;

—

ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020 18. marraskuuta 2010 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät (2), joissa korostettiin, että maiden olisi edistettävä koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien välisiä kumppanuuksia, jotta tiedonkulku työmarkkinoiden tarpeista tehostuisi ja tietojen, taitojen ja osaamisen kehittäminen saataisiin paremmin sovitettua näihin tarpeisiin;

—

koulutuksen asemasta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa 14. helmikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (3), joissa korostettiin, että siirtyminen kohti oppimistuloksiin perustuvia tutkintojärjestelmiä sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen piirissä hankittujen taitojen ja osaamisen laajempi validoiminen on tärkeää työllistyvyyden parantamisen kannalta;

—

Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen”, jolla pyritään tehostamaan koulutusjärjestelmien toimivuutta ja varustamaan nuoret asianmukaisilla taidoilla ja osaamisella työmarkkinoiden tarpeita varten;

—

nuorten työllisyyden edistämisestä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi 17. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (4), joissa korostettiin, että Euroopan sosiaalirahastolla on tärkeä asema nuorten työllisyysnäkymien ja osaamistason sekä täytäntöönpanopolitiikkojen parantamisessa kansallisella, alue- ja paikallistasolla nuorten työmarkkinoille pääsyn ja työllistyvyyden lisäämiseksi;

—

korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta 28. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (5), joissa kehotetaan lujittamaan korkea-asteen oppilaitosten, työnantajien ja työmarkkinalaitosten välisiä yhteyksiä tarkoituksena ottaa työmarkkinoiden tarpeet paremmin huomioon opinto-ohjelmissa, sovittaa osaaminen aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kehittää aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, jolla edistetään tutkinnon suorittaneiden työllistymistä;

—

vuotta 2012 koskevan vuotuisen kasvuselvityksen (6), jossa jäsenvaltioita kehotetaan tukemaan varsinkin nuorten työllisyyttä, mukaan lukien edistämällä laadukasta oppisopimuskoulutusta ja työharjoittelua sekä mukauttamalla koulutusjärjestelmiä vastaamaan työmarkkinoiden edellytyksiä ja osaamisen kysyntää;

—

30. tammikuuta 2012 annetun Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuman (7), jossa kehotetaan työllisyyden, varsinkin nuorten työllisyyden, tukemiseen muun muassa kannustamalla nuorten ensimmäisen työkokemuksen hankkimista ja heidän osallistumistaan työmarkkinoille, jotta he muutaman kuukauden kuluessa koulunkäynnin päättymisestä saisivat laadukkaan työtarjouksen tai täydennyskoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai harjoittelujakson;

—

Nuorten eurooppalaisten auttaminen hankkimaan tiedot, taidot ja osaaminen, joita tarvitaan takaamaan joustava siirtyminen EU:n työmarkkinoille ja kehittämään heidän uranäkymiään, on tärkeämpää kuin koskaan, sillä nuorten työnhakijoiden määrä kasvaa edelleen jyrkästi.

—

Koulutuksesta työelämään siirtymisen merkitys korostuu nykyisen talouskriisin myötä. On olennaisen tärkeää varmistaa, että koulutuksensa päättävät nuoret saavat parhaan mahdollisen tuen ensimmäisen työpaikkansa hankkimiseksi. Työttömyys tai työelämään siirtymisen hitaus voivat haitata pitkäkestoisesti nuorten työmarkkinoilla menestymistä, ansiokehitystä tai perheen perustamista. Tämä taas voi vaarantaa heidän koulutukseensa tehtävät julkiset ja yksityiset investoinnit, mikä on menetys koko yhteiskunnalle. Lisäksi erityisesti väestöhaasteet lisäävät entisestään Euroopan yhä vähenevän nuorison painetta päästä nopeasti ja tehokkaasti työmarkkinoille.

—

Koulutuksesta työmarkkinoille siirtymiseen keskittyvän, työllisten tutkinnon suorittaneiden (8) osuutta kuvaavan vertailuarvon (9) ansiosta voitaisiin ET 2020 -puitteissa vaihtaa erilaisia tapoja parantaa tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä.

—

Työllisten tutkinnon suorittaneiden osuus eli niiden 20–34-vuotiaiden työllisten osuus, jotka ovat suorittaneet tutkinnon yksi, kaksi tai kolme vuotta ennen vertailuvuotta ja jotka eivät tällä hetkellä ole missään koulutuksessa, laski lähes 4,5 prosenttiyksikköä vuosien 2008 (81 %) ja 2010 (76,5 %) välisenä aikana.

—

Käytettävissä on jo riittävästi tietoja, joiden ansiosta voidaan seurata tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä lisäämättä jäsenvaltioiden tai Eurostatin hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia (10),

—

Työllistyvyys eli niiden tekijöiden yhdistelmä, jotka parantavat henkilön työllistymisnäkymiä tai mahdollistavat työpaikan saamisen, työelämässä pysymisen ja uralla etenemisen, on monimutkainen käsite, johon sisältyvät paitsi jokaisen henkilön yksilölliset ominaisuudet, taidot, asenteet ja motivaatio myös muita ulkoisia tekijöitä, jotka ovat koulutuspolitiikan soveltamisalan ulkopuolella, kuten työmarkkinasäännökset, väestötilanne, talouden rakenne ja yleinen taloudellinen tilanne.

—

Työllistyvyyden parantaminen on kaikkien viranomaisten tehtävä, mukaan lukien koulutuksesta ja työllisyydestä vastaavat viranomaiset. Euroopan tasolla asialla on merkitystä Eurooppa 2020 -strategialle ja ET 2020 -puitteille.

—

Nuorten työllistyvyyttä tukeva koulutus kuuluu osittain Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteisiin ja olemassa oleviin ET 2020:n vertailuarvoihin, kuten korkea-asteen koulutusta, koulunkäynnin kesken jättäviä, aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen ja lukemisessa, matematiikassa ja tieteissä heikosti menestyviä koskeviin vertailuarvoihin.

—

Nykyinen seurantakehys ei kuitenkaan vielä kata siirtymistä koulutuksesta työelämään. Tässä vaiheessa koulutusjärjestelmien vaikutusta tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyteen voitaisiin lisätä esimerkiksi uraohjauksen ja neuvonnan avulla, lujittamalla oppilaitosten ja asiaan liittyvien sidosryhmien välisiä yhteyksiä, mukauttamalla opetussuunnitelmia työmarkkinoiden tarpeisiin, tehostamalla yrittäjyyskoulutusta, järjestämällä yrityksiin harjoittelujaksoja, tiedottamalla avoimemmin koulutustuloksista ja toteuttamalla koulutuspolitiikkaa, joka vastaa paremmin työmarkkinoiden osaamistarpeita, ja kannustamalla kaikkia nuoria jatkamaan opintojaan yleissivistävän keskiasteen opintojen jälkeen. Huomiota olisi kiinnitettävä myös sellaisten nuorten työllistyvyyteen, joilla on erityistarpeita työmarkkinoilla.

—

Työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta koskeva eurooppalainen vertailuarvo helpottaisi sellaisten koulutuspolitiikkojen määrittämistä, joilla voidaan parantaa siirtymistä koulutuksesta työhön ja tukea menestymistä työmarkkinoilla. EU:n vertailuarvo, jolla mitataan työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta, ja siihen liittyvä laadullisten tekijöiden asianmukainen analyysi, kuten se, miten tiedot, taidot ja osaaminen vastaavat enintään kolme vuotta koulutuksen jälkeen saatua työpaikkaa, auttaisi lisäksi tehostamaan Euroopan tason yhteistyötä niiden koulutusalan politiikkojen osalta, joissa keskitytään koulutuksesta työelämään siirtymiseen. Sillä voitaisiin paremmin seurata jäsenvaltioiden edistymistä tutkinnon suorittaneiden työllisyyden lisäämisessä sekä löytää esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tukea vertaisoppimista koskevien aloitteiden kehittämistä.

1)

toteuttamaan kansallisella tasolla toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään koulutusjärjestelmästä poistuvien tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä, jotta päästäisiin liitteessä esitetyn mukaiseen EU:n vertailuarvoon, edistäen samalla koulutustason ja työpaikan keskinäistä vastaavuutta;

2)

seuraamaan työllisten tutkinnon suorittaneiden osuutta käytettävissä olevien lähteiden ja välineiden pohjalta, jotta voitaisiin parantaa tietoperustaa toimintatapojen kehittämiseksi koulutuksen ja työelämän välillä, kuten liitteessä on esitetty;

3)

edistämään työllistyvyyden, liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi laadittujen EU:n ohjelmien, välineiden ja kehysten – kuten Europass, Youthpass, eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET) – täytäntöönpanoa ja käyttöä;

4)

edistämään yhteistyötä oppilaitosten ja asiaan liittyvien sidosryhmien välillä työelämässä paikallis-, alue- ja valtakunnallisella tasolla harjoittelupaikkojen, oppisopimuskoulutuksen ja yritysharjoittelun lisäämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa koulutuksesta työelämään siirtymistä;

1)

tarkastelemaan erityisesti vuotuisessa koulutuksen seurantakatsauksessa ja ET 2020:n strategisten puitteiden täytäntöönpanosta annettavassa yhteisessä raportissa, missä määrin EU:n vertailuarvo on saavutettu;

Koulutuksen seurantakatsaus antaa tietoa myös koulunsa keskeyttäneiden eurooppalaisesta vertailuarvosta, vaikka tämä kohderyhmä ei kuulukaan asetetun tavoitteen piiriin.

2)

tehostamaan eurooppalaista yhteistyötä politiikan kehittämisessä työllistyvyyttä edistävän koulutuksen alalla analysoimalla ja seuraamalla tällaista koulutusta esimerkiksi:

3)

tekemään tiivistä yhteistyötä muiden kansainvälisten organisaatioiden, kuten ILO:n, OECD:n ja Unescon, kanssa analyysien ja kokemusten vaihtamiseksi tutkinnon suorittaneiden työelämään siirtymisestä;

1)

keräämään laadullisia tietoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joilla täydennettäisiin määrällistä seurantaa ja tuettaisiin näyttöön perustuvaa päätöksentekoa käyttäen pääasiallisesti olemassa olevia lähteitä, ET 2020:n raportointijärjestelyt mukaan lukien;

2)

määrittämään esimerkkejä jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä koulutuksesta työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi asettamalla asiantuntijaryhmän käsittelemään tutkinnon suorittaneiden siirtymistä koulutuksesta työelämään ja osallistumalla näin ET 2020 -prioriteettien saavuttamiseen. Työryhmään tulisi kuulua jäsenvaltioiden nimittämiä kansallisia asiantuntijoita ja komission nimittämiä työmarkkinaosapuolten asiantuntijoita ja sen tulisi toissijaisuusperiaate asianmukaisesti huomioon ottaen:

3)

kehittämään yhteistyössä asianmukaisten koulutus- ja työllisyysalan elinten (mukaan lukien työllisyyskomitea) kanssa vertaisoppimista koskevia toimia koulutuksesta työelämään tapahtuvaa siirtymisvaihetta varten.