Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52012TA1215(04)

    Kertomus Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2011 sekä keskuksen vastaukset

    EUVL C 388, 15.12.2012, p. 17–22 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    15.12.2012   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 388/17

    KERTOMUS

    Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2011 sekä keskuksen vastaukset

    2012/C 388/04

    JOHDANTO

    1.

    Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (jäljempänä ’keskus’) perustettiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 337/75 (1). Thessalonikissa sijaitsevan keskuksen pääasiallisena tehtävänä on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä unionin tasolla. Keskuksen on tätä tarkoitusta varten koottava ja jaettava ammatillisen koulutuksen järjestelmiin liittyvää aineistoa (2).

    TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

    2.

    Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastuksen lähestymistapa käsittää analyyttiset tarkastusmenetelmät, tapahtumien suoran testaamisen ja keskuksen valvontajärjestelmien keskeisten menettelyiden arvioinnin. Tämän lisäksi tilintarkastustuomioistuin hyödyntää muiden tarkastajien työhön perustuvaa todentavaa aineistoa (kun relevanttia aineistoa on saatavilla) ja analysoi johdon antamia tietoja.

    TARKASTUSLAUSUMA

    3.

    Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti keskuksen tilinpäätöksen (3), joka sisältää ”tilinpäätösasiakirjat” (4) ja ”selvityksen talousarvion toteuttamisesta” (5)31. joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden.

    Johdon vastuu

    4.

    Tulojen ja menojen hyväksyjänä johtaja toteuttaa tulot ja menot sisältävää talousarviota keskuksen varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti omalla vastuullaan ja hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa (6). Johtajan vastuulla on kehittää (7) sellainen organisaatiorakenne sekä sisäiset hallinto- ja valvontajärjestelmät ja -menettelyt, joiden pohjalta on toisaalta mahdollista laatia tilinpäätös (8), jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvia olennaisesti virheellisiä tietoja, ja toisaalta varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus.

    Tarkastajan vastuu

    5.

    Tilintarkastustuomioistuimen vastuulla on antaa tarkastuksensa perusteella tarkastuslausuma Euroopan parlamentille ja neuvostolle (9) keskuksen tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

    6.

    Tilintarkastustuomioistuin toimitti tarkastuksensa kansainvälisten tarkastusstandardien ja eettisten ohjeiden (IFAC) sekä ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (INTOSAI) mukaisesti. Kyseisissä standardeissa edellytetään, että tilintarkastustuomioistuin suunnittelee ja toimittaa tarkastuksen siten, että sen avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, onko keskuksen tilinpäätöksessä olennaisia virheitä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset.

    7.

    Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen osana toteutetaan menettelyjä, joiden tarkoituksena on saada todentavaa aineistoa tilinpäätökseen sisältyvistä määristä ja tilinpäätöstiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tarkastajan tehtävänä on valita sovellettavat menettelyt sekä arvioida, kuinka suuri on riski, että tilinpäätökseen sisältyy petoksista tai virheistä johtuvia olennaisesti virheellisiä tietoja tai että tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädäntökehyksen vaatimuksia. Kyseisissä riskinarvioinneissa tarkastaja arvioi tilinpäätöksen laatimiseen ja tilinpäätöstietojen riittävyyteen liittyviä sisäisen valvonnan menettelyjä sekä valvontajärjestelmiä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus. Tämän pohjalta suunnitellaan tilanteeseen sopivat tarkastusmenettelyt. Tarkastuksen yhteydessä arvioidaan myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden ja esitettyjen kirjanpidollisten arvioiden asianmukaisuutta sekä tilinpäätöksen yleistä esittämistapaa.

    8.

    Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että saatu todentava aineisto on riittävä ja sopiva jäljempänä esitettävien lausumien perustaksi.

    Lausuma tilien luotettavuudesta

    9.

    Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että keskuksen tilinpäätös (10) antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot keskuksen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2011 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta keskuksen varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen (11) mukaisesti.

    Lausuma tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

    10.

    Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että keskuksen 31. päivänä joulukuuta 2011 päättyneeltä varainhoitovuodelta annetun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

    11.

    Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausumia kyseenalaiseksi.

    TALOUSARVIO- JA VARAINHALLINTOA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

    12.

    Keskuksen talousarvio oli varainhoitovuonna 2011 yhteensä 18,9 miljoonaa euroa, josta 0,9 miljoonaa euroa (5 prosenttia) siirrettiin varainhoitovuodelle 2012 (12). Määrärahoja siirrettiin seuraavalle varainhoitovuodelle 0,6 miljoonaa euroa osastossa 2 ”hallintomenot” (37 prosenttia osaston 2 kokonaismäärärahoista). Vain 0,075 miljoonaa euroa (13 prosenttia) tästä määrästä liittyi vuonna 2011 saatuihin palveluihin ja kirjattiin siirtoveloiksi. Siirtovelkojen pieni määrä johtuu sopimuksista, jotka allekirjoitettiin lähellä vuoden loppua ja joiden osalta useimmat tavarat ja palvelut toimitetaan vuonna 2012. Kohtuuttoman suuri määrärahasiirtojen määrä osastossa 2 on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta.

    13.

    Merkittävä määrä talousarviosiirroista keskittyi vuoden loppuun (13). Määrärahoista 0,7 miljoonaa euroa siirrettiin osastosta 1 ”henkilöstömenot” osastoon 2 ”hallintomenot” (0,2 miljoonaa euroa) ja osastoon 3 ”toimintamenot” (0,5 miljoonaa euroa). Näitä talousarviosiirtoja ei perusteltu riittävästi, sillä tarpeista ei laadittu arviota. Tilanne on erittelyperiaatteen vastainen ja osoittaa, että keskuksen talousarviosuunnittelu ja toiminnan ohjelmointi on puutteellista.

    KESKUKSEN VALVONTAJÄRJESTELMIIN SISÄLTYVIÄ KESKEISIÄ VALVONTAMENETTELYJÄ KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

    14.

    Keskus rahoittaa ammatillisen koulutuksen avustuksia (14) vuosittain noin miljoonalla eurolla (15). Vuoden 2010 avustusten päättämisessä ilmeni merkittäviä viipeitä, sillä edunsaajat esittivät toimintaa koskevat loppukertomuksensa myöhässä. Keskus itse oli myöhässä loppukertomusten tarkastamisessa ja loppumaksujen käsittelyssä (16).

    Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Louis GALEAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 11. syyskuuta 2012 pitämässään kokouksessa.

    Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

    Vítor Manuel da SILVA CALDEIRA

    presidentti

    (1)  EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1.

    (2)  Liitteessä esitetään tiedotustarkoituksessa yhteenveto keskuksen vastuualueista ja toiminnoista.

    (3)  Tilinpäätökseen on liitetty mukaan varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys, jossa annetaan lisätietoja talousarvion toteuttamisesta ja hallinnoinnista.

    (4)  Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

    (5)  Selvitys talousarvion toteuttamisesta sisältää talousarvion toteutumalaskelman liitteineen.

    (6)  Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72), 33 artikla.

    (7)  Asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002, 38 artikla.

    (8)  Erillisvirastojen tilinpäätöksiä ja kirjanpitoa koskevat säännöt on esitetty asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 VII osaston 1 ja 2 luvussa. Asetusta on viimeksi muutettu asetuksella (EY, Euratom) N:o 652/2008 (EUVL L 181, 10.7.2008, s. 23). Säännöt on sisällytetty sellaisinaan keskuksen varainhoitoasetukseen.

    (9)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, 185 artiklan 2 kohta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

    (10)  Lopullinen tilinpäätös laadittiin 13. kesäkuuta 2012 ja tilintarkastustuomioistuin vastaanotti sen 29. kesäkuuta 2012. Lopullinen tilinpäätös, joka on konsolidoitu komission tilinpäätökseen, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden marraskuun 15. päivänä. Tilinpäätös esitetään sivustoilla http://eca.europa.eu ja http://www.cedefop.europa.eu

    (11)  Komission tilinpitäjän vahvistamat kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisen tilintarkastajaliiton (International Federation of Accountants, IFAC) antamiin kansainvälisiin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin (International Public Sector Accounting Standards, IPSAS) tai niiden puuttuessa kansainvälisen tilinpäätösstandardeja käsittelevän elimen (International Accounting Standards Board, IASB) antamiin kansainvälisiin IAS/IFRS-tilinpäätösstandardeihin (International Accounting Standards / International Financial Reporting Standards).

    (12)  Siirretyt määrärahat liittyvät osastoon 1 ”henkilöstömenot” ja osastoon 2 ”hallintomenot” (osaston 3 ”toimintamenot” yhteydessä ei suoriteta automaattisia määrärahasiirtoja, sillä menoja hallinnoidaan jaksotettuina määrärahoina).

    (13)  Talousarviosiirtoja tehtiin yhteensä 77 ja niiden yhteismäärä oli 1,5 miljoonaa euroa; 67 siirtoa (1,3 miljoonaa euroa) tehtiin marras- ja joulukuussa 2011.

    (14)  Keskus myöntää avustuksia Euroopan ammatillisen koulutuksen viite- ja asiantuntijaverkostolle (’ReferNet’), joka tarjoaa tietoa kansallisista ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ja toimintapolitiikoista jäsenvaltioissa, Norjassa ja Islannissa.

    (15)  2011 ja 2010: 0,9 miljoonaa euroa.

    (16)  Loppumaksut viivästyivät keskimäärin 50 päivää.

    LIITE

    Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Thessaloniki)

    Vastuualueet ja toiminnot

    Perussopimuksen mukainen unionin toimivalta

    (Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 166 artiklan 1 kohta)

    Tietojen kerääminen

    Unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä.

    Keskuksen toimivaltuudet

    (neuvoston asetus (ETY) N:o 337/75, 2 ja 3 artikla)

    Tavoitteet

    Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen asiantuntijakeskus, joka toimittaa poliittisille päätöksentekijöille, tutkijoille ja käytännössä alalla toimiville henkilöille alan kehityksestä tietoja, joiden pohjalta nämä voivat tehdä perustellusti päätöksiä ja toteuttaa toimia.

    Keskus avustaa Euroopan komissiota ammatillisen koulutuksen edistämisessä ja kehittämisessä unionin tasolla.

    Tehtävät

    —

    koota valikoitua aineistoa ja analysoida tietoja

    —

    myötävaikuttaa tutkimuksen kehittämiseen ja yhteensovittamiseen

    —

    hyödyntää ja levittää hyödyllisiä tietoja

    —

    edistää ja tukea yhteisen lähestymistavan löytämistä ammatillisen koulutuksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä

    —

    toimia monenlaisen ja laajan yleisön kohtaamispaikkana.

    Hallinto

    Hallintoneuvosto

    Kokoonpano

    Kustakin jäsenvaltiosta:

    a)

    yksi hallitusta edustava jäsen,

    b)

    yksi työnantajajärjestöjä edustava jäsen,

    c)

    yksi työntekijäjärjestöjä edustava jäsen, kolme Euroopan komissiota edustavaa jäsentä.

    Kohdissa a), b) ja c) mainitut jäsenet nimittää neuvosto. Komissio nimittää itseään edustavat jäsenet. Hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston kokouksiin osallistuu myös koordinaattoreita työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä EU-tasolla sekä tarkkailijoita ETA-maista.

    Tehtävät

    Vahvistaa talousarvio, keskipitkän aikavälin painopistealueet(keskuksen monivuotinen suunnittelu) ja työohjelma. Arvioida ja analysoida vuotuinen toimintakertomus ja tilinpäätös. Vahvistaa lopullinen talousarvio ja henkilöstötaulukko.

    Puheenjohtajisto

    Kokoonpano

    Puheenjohtaja ja hallintoneuvoston kolme varapuheenjohtajaa, kunkin ryhmän koordinaattori ja yksi lisäedustaja komissiosta.

    Johtaja: Komissio nimittää johtajan hallintoneuvoston esittämän ehdokaslistan perusteella; johtaja vastaa keskuksen hallinnosta ja panee täytäntöön hallintoneuvoston ja puheenjohtajiston päätökset.

    Sisäinen tarkastus

    Euroopan komission sisäisen tarkastuksen osasto.

    Ulkoinen tarkastus

    Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

    Vastuuvapauden myöntävä viranomainen

    Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden neuvoston suosituksesta.

    Keskuksen resurssit vuonna 2011 (2010)

    Lopullinen talousarvio

    18,83 (18,25) miljoonaa euroa

    josta unionilta saatu osuus (1): 97,5 % (97,7 %)

    Henkilöstön määrä 31. joulukuuta 2011

    Henkilöstötaulukossa toimia: 101 (101)

    joista täytettyjä: 97 (96)

    Muu henkilöstö:

    sopimussuhteiset toimihenkilöt 25 (24)

    työkomennuksella olevat kansalliset asiantuntijat 3 (5)

    Henkilöstön määrä yhteensä: 125 (125)

    Operatiiviset tehtävät: 90 (90);

    Hallinnolliset tehtävät: 35 (35)

    Tuotteet ja palvelut vuonna 2011 (2010)

    Toimintapolitiikassa tapahtuneen kehityksen analysointi ja raportointi

    Keskuksen tehtävä seurata ammatillisen koulutuksen yhteisten painopisteiden täytäntöönpanossa saavutettua edistystä vahvistui ja laajeni vuonna 2010. Keskus kehitti uuden toimintatavan, jonka mukaan se i) laatii vuosittain selvityksen toimintapolitiikan kehityksestä eri maissa vuodesta 2010 alkaen, ii) laatii perusteellisen toimintapoliittisen raportin kehityksestä, joka on saavutettu strategisten toimintapolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2014 mennessä. Lisäksi luotiin ReferNet-verkostolle (ammatillista koulutusta koskeva keskuksen eurooppalainen verkosto) uusi toimintakehys, jossa kerätään järjestelmällisesti tietoa ammatillisen koulutuksen järjestelmistä ja politiikan kehityksestä. Komission jäsenet koulutuksen ja kulttuurin sekä työllisyyden alalta osallistuivat keskuksen Agora-konferenssiin (A bridge to the future – European vocational education and training policy 2002-10). Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston ja puheenjohtajavaltio Unkarin järjestämässä konferenssissa, jonka aiheena oli aikuiskoulutus, sekä ILO:n Skills Development Academyssä, keskusteltiin ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen liittyvien vaikuttavimpien ja tehokkaimpien kustannustenjakomekanismien vertailun tuloksista.

    Kehityksen tukeminen ja yhteisten eurooppalaisten välineiden käyttöönotto

    Keskus koordinoi eurooppalaisen tutkintokehyksen (EQF) neuvonantajaryhmää yhdessä Euroopan komission (kulttuurin ja koulutuksen pääosaston) kanssa. Lisäksi julkaistiin kertomus Development of national qualifications frameworks in Europe. October 2011. Keskus analysoi 14 maan ”sijoitteluraportteja”. Lisäksi 24 taustaselvitystä ja 24 esitelmää oli toimintapolitiikkaan koskevien keskustelujen tietopohjana 16:ssa eurooppalaista tutkintokehystä koskevassa kokouksessa (esimerkiksi puheenjohtajavaltio Unkarin järjestämässä eurooppalaista tutkintokehystä koskevassa konferenssissa). Opintosuoritusten ja arvosanojen kertymis- ja siirtojärjestelmää (ECVET) koskeva toinen seurantakertomus, jossa käsiteltiin kertymis- ja siirtojärjestelmän täytäntöönpanostrategioita, saatiin valmiiksi. Laadunvarmistuksen eurooppalaiselle viitekehykselle (EQAVET) annettiin edelleen tukea esittämällä julkaisu Assuring quality in VET – the role of accrediting VET providers. Keskuksen hallinnoima internetsivusto Europass on saanut yhä lisää käyttäjiä EU:n kansalaisten keskuudessa. Sivustolla on sen käyttöönoton jälkeen luotu 16,6 miljoonaa ansioluetteloa (2011: 5,8 miljoonaa (3,8 miljoonaa)). Lisätäkseen eurooppalaisten välineiden yhdenmukaisuutta keskusjärjesti yhteisen työpajan Euroopan parlamentissa sekä työmarkkinaosapuolten kanssa konferenssin, jonka aiheena oli näiden rooli EU-välineiden toteuttamisessa. Kaksi tilannekatsausta (Qualifications frameworks in Europe: modernising education and training ja Shaping lifelong learning: making the most of European tools and principles) sisälsivät pääpiirteittäin tärkeimmät viestit päättäjille. Lisäksi vuonna 2010/2011 koordinoitiin 243 opintovierailua yhteensä 2 723 asiantuntijalle 31 maasta. Vaikuttavuustutkimuksissa korostui työmarkkinaosapuolten korkea tyytyväisyysaste 96 (100 %) ja laatu.

    Taitojen ja pätevyyden analysoiminen

    Julkistettiin ammattitaitovaatimuksia koskeva päivitetty ennuste. Järjestettiin konferenssi, jonka aiheena oli ammattitaitovaatimusten ennakointiin käytettyjen menetelmien vertailu. Sovittiin yritysten uusia osaamistarpeita käsittelevän, työnantajille suunnatun kyselyn lähestymistavasta ja menetelmistä. Kansainvälinen seminaari, jonka aiheena oli osaamisvaatimusten ennakointi ja yhteensovittaminen, keräsi yhteen alan tärkeimmät kansainväliset ja kansalliset toimijat. Julkaistiin ILO:n kanssa yhteenvetokertomus ( Skills for green jobs: a global review). Ammattitaidon ja työmarkkinoiden vaatimusten välistä epäsuhtaa koskevassa tutkimuksessa keskityttiin maahanmuuttokysymyksiin. Julkistettiin tutkimusraportti Migrants, minorities, mismatch.

    Tutkinnot elinikäisen oppimisen edistämiseksi

    Puheenjohtajavaltio Puolan järjestämässä nuorison pätevyysalueiden kehittämistä koskevassa konferenssissa esiteltiin opetussuunnitelma- ja arviointipolitiikkoja koskevat tutkimustulokset ja oppimistulosten vaikutukset yksilöiden osalta. Lisäksi järjestettiin kansainvälinen työpaja opetussuunnitelmien uudistamisesta. Tutkimus Learning while working – Success stories on workplace learning in Europe esiteltiin puheenjohtajavaltio Unkarin järjestämässä konferenssissa ja siitä keskusteltiin Puolan puheenjohtajakauden aikana järjestetyssä ammatillista koulutusta koskevassa pääjohtajien kokouksessa. Elinikäistä ohjausta koskevassa kertomuksessa arvioitiin maiden edistymistä elinikäistä ohjausta koskevan neuvoston päätöslauselman täytäntöönpanossa. Eurooppalaisen validointia koskevan kartoituksen päivittäminen 32 maassa saatiin päätökseen. Ammatillisen koulutuksen sosioekonomisista hyödyistä julkaistiin katsaus ja neljä tutkimusartikkelia.

    Organisatorinen vaikutus

    Keskeiset indikaattorit osoittavat, että organisatorinen vaikutus oli suuri: mainintoja 105:ssä EU:n toimintapoliittisessa asiakirjassa, 16 EU-tason mandaattia; suora osallistuminen 13:n EU:n toimintapoliittisen asiakirjan laatimiseen. Käynnit keskuksen internetsivustolla ovat lisääntyneet; osallistuminen yli sataan konferenssiin; 108 keskuksen järjestämää konferenssia/tapahtumaa; 130 julkaisua; 380 artikkelia, joissa käsitellään keskuksen toimintaa. Keskusta koskevia julkaisuja ladattiin yli 496 000 kertaa vuonna 2011 (+ 40 % verrattuna vuoteen 2010).

    Lisätietoja löytyy sivustolta www.cedefop.europa.eu (vuosikertomus ja vuotuinen toimintakertomus vuodelta 2011).

    Lähde: Keskuksen toimittamat tiedot.

    (1)  Unionin osuus sisältää sekä tuen että lisätalousarvion.

    Lähde: Keskuksen toimittamat tiedot.

    KESKUKSEN VASTAUKSET

    12.

    Vuosien 2011 ja 2012 toimintaan perustuvat talousarviot osoittavat, että yli 57 % (ja vastaavasti 53 %) talousarvion osastosta II oli sidottu kesäkuuhun 2011 (ja vastaavasti toukokuuhun 2012) mennessä.

    Luonteensa mukaisesti jotkut hankkeet kestävät usein kauemmin kuin yhden vuoden, jolloin sitoumuksia on tehtävä toiminnallisista syistä vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Vuonna 2011 50 % sitoumuksista tehtiin viimeisen neljänneksen aikana, koska hankkeita oli lykättävä vuoden lopulle johtuen keskuksesta riippumattomista viivästyksistä rakennuksen korjaustöissä. Osaston II automaattisten siirtojen arvosta suoritettiin ja laskutettiin yli 75 % vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana.

    Varainhoitosäännöissä edellytetään, että automaattisten siirtojen kohdalla on otettava huomioon vuotuisuusperiaate kokonaisuudessaan. Keskus on kehittänyt laaja-alaisen menettelyn talousarvion toteutuksen seurantaa varten, ja se jatkaa ponnistelujaan automaattisten siirtojen prosenttiosuuden pienentämiseksi osastossa II.

    13.

    Cedefop oli lokakuuhun 2010 mennessä havainnut osaston I pienemmät talousarviotarpeet, mistä johtuen se suunnitteli työohjelmansa tämän mukaisesti. Keskusta neuvottiin talousarviomenettelyn tässä kohdassa olemaan muuttamatta talousarvioluonnosta mutta varautumaan samalla merkittävään siirtoon osastosta I osastoihin II ja III vuotuiseen työohjelmaan kuuluvista hankkeista aiheutuvien menojen kattamiseksi. Jäljelle jääneet siirrot olivat arvoltaan alle 4 % talousarviosta. Näin laajat muutokset ovat välttämättömiä talousarvion käytön ollessa korkea (99,18 % EU-tuesta).

    Siirtoihin turvaudutaan vain silloin, kun todellista varojen tarvetta ilmenee. Näin ollen on väistämätöntä, että ne tehdään pääasiassa vuoden loppuun mennessä.

    Keskus tekee siirtoja tarpeiden arviointiin perusteella mutta dokumentoi niiden perusteet vastaisuudessa aiempaa laajemmin ja ottaa samalla huomioon tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen.

    14.

    Avustusten maksamisessa menetellään samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin maksujen kohdalla. Keskus otti vuonna 2009 käyttöön toimivan automaattisen maksumenettelyn (PAME), mikä on kuluneina vuosina olennaisesti vähentänyt laskujen ja raporttien vastaanottamisen ja maksamisen välillä kuluvaa aikaa.

    Vuonna 2011 avustusten maksamisessa ilmennyt viive johtui asian käsittelyssä tapahtuneesta virheestä. Keskuksen johto on sittemmin ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimiin vastaavan tilanteen toistumisen ehkäisemiseksi.
    Top